Kuukauden ostos: Nordea – rahanpesusyytökset, pankkiunioni ja niiden merkitys Nordealle

Nordea on ollut viime viikkoina ei-niin-yllättäen rahanpesukohun keskellä.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan rahoitusvalvontaviranomaisille on lähetetty ilmoitus siitä, että Nordea on rikkonut rahanpesua ehkäiseviä lakeja. Ilmoituksia rahanpesusta viranomaisille on tehnyt Hermitage Capital Management, jonka mukaan Nordean läpi on mennyt 234 miljoonan euron arvosta hämäräperäistä rahaa. Tapahtumat osuvat vuosien 2007 ja 2013 välille. Hermitagen perustajan Bill Browderin mukaan Nordean olisi pitänyt huomata nämä rahanpesuyritykset.

Aloitetaan katsomalla tapausta ja sen vakavuutta Nordealle alkulähteestä eli Hermitage Capital Managementista.

Mikä on Hermitage Capital Management?

Nordea ei ole vielä ihan näin syvällä

Hermitage Capital Management on sijoitusrahasto ja varainhoitoyritys, joka on erikoistunut Venäjän markkinoihin. Yrityksen pääkonttori on Guernseyn saarella. Guernsey on siis perinteinen veroparatiisi 0% yritysverotuksella. Yrityksen pääperustaja Bill Browder kirjoitti bestsellerin, joka on myös suomennettu nimelle Red Notice: Kuinka minusta tuli Putinin vihollinen numero yksi.

Varainhoitoyritys perustettiin 1996 Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kun Venäjä alkoi avautua markkinoille. 1996-2007 rahasto tuottikin mukavat 2697%.

Browderin elämä on kuin agenttitarinasta. On Interpolin punaiselle listalle joutumista Venäjän vainoamisesta, lakimiehen kuolemaa venäläisessä vankilassa jne. Hän siis tietää todennäköisesti Venäjästä enemmän kuin kukaan, jonka takia hänen syytöksensä onkin otettava erittäin vakavasti.

Nyt kun Browder on tienannut miljoonansa, on Heritage Capital Management omien sanojensa mukaan ihmisoikeus ja antikorruptio sijoitusrahasto. Venäjällä toimiessa Browder sanoikin osuvasti, että varmistaakseen, ettei kaikkia sijoituksia varasteta, täytyi yrityksen muuttua pakon edessä aktivistisijoittajaksi.

Nordean reaktio yrityksenä ja osakkeena

Nordea on tietoinen tapauksesta ja viestitti aika yksinkertaisesti paljastuksesta.

Aina kun havaitsemme epäilyttäviä tilitapahtumia, raportoimme niistä viranomaisille, jotka päättävät jatkotutkimuksista. Pankkisalaisuutta koskevien lakisääteisten vaatimusten vuoksi emme voi kommentoida yksittäisiä asiakkaita

Eli oikeastaan ihan perus finanssialan viestintää, koska asioista ei koskaan voi puhua oikeilla nimillä lakipykälien takia.

Tärkeää kuitenkin mielestäni on se, miten Nordean osake on reagoinut rahanpesukohuun. Huonosti. Osake sukelsi ensimmäistä kertaa pitkään aikaan alle 8 euron, joka tarkoittaa yli 15% laskua kuukaudessa. Danske Bankin osake on laskenut rahanpesukohun avauduttua  vähitellen koko kukkaansa 45% puolessa vuodessa.

Se kysymys, mikä on varmasti jokaisen Nordean osakkeenomistajan mielessä tällä hetkellä, on yksinkertainen: voidaanko puolen vuoden päästä siis nähdä Nordean osake 4 eurossa? Itse pidän tätä erittäin epätodennäköisenä.

Nordean jutussa kuuden vuoden aikana hämärää rahaa siirtyi 234 miljoonaa euroa.

Vertaa tätä siihen, että Danskessa liikkui 30 miljardia hämärää rahaa pelkästään vuoden 2013 aikana. Yhteensä pelkän Viron yksikön kautta Danskessa liikkui yli 200 miljardia euroa hämärää rahaa vuosien varrella.

Etenkin suomalaisessa mediassa Nordea on kuitenkin vaihteeksi saanut aivan järjettömän määrän julkisuutta verrattuna Danskeen – etenkin suhteessa rahanpesukohun kokoon. Dansken tapaus on 854 kertaa suurempi kuin Nordean väitetty rahanpesu. Siitä huolimatta Nordea saa suomalaisessa mediassa huomattavasti enemmän julkisuutta, koska suomalainen pankki.

Tämä näkyi selkeästi myös Panaman papereissa. Jokainen varmasti muistaa, kuinka Nordea yhdistettiin Panaman papereihin. Kuinka moni kuitenkaan muistaa, että kuinka monta Nordean asiakasta Panaman papereista löytyi? Vastaus: alle 5.

Myös Nordean toimitusjohtaja Casper von Koskull puhui rahanpesusta ja siitä, että kaikki nyt mediassa huudelleet caset olivat Nordealla jo tiedossa ja Nordea on tehnyt koko tämän ajan yhteistyötä asianosaisten kanssa sekä kuluttanut paljon resursseja compliancen parantamiseen ja kouluttamiseen ympäri talon.

Nordea on ollut poistumassa suurempiriskisiltä alueilta hitaasti, mutta varmasti jo vähän aikaa kuten näkee tästä Nordean kuvasta.


Nordea keskittyykin tulevaisuudessa lähes täysin Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Syynä tähän on erityisesti riskienhallinta sekä se, että vain näin Nordea pystyy saavuttamaan kulujen laskemisen tasolle mihin he pyrkivät. Pohjoismaat ovat huomattavasti digitaalisempia kuin mikään kuvassa näkyvä maa (Viro ehkä ainoa poikkeus), joten Nordea pystyy olemaan täysin digitaalinen maa Pohjoismaissa tavalla, jolla se ei pystyisi Venäjällä tai muissa Baltian maissa (tai missään muuallakaan Euroopassa).

Suomessa asuessa unohtaa usein sen, kuinka paljon olemme oikeasti edellä koko muuta maailmaa digitaalisessa pankkitoiminnassa. Näin on ollut aina 2000-luvun alusta asti.

Nordean julkisuuskuva on sen pahin vihollinen

Nordea tuntuu olevan oman osakkeensa suurin vihollinen. Maine on ryvettynyt niin monessa sopassa (joskus syystä, joskus syyttä) kiitos median, että se näkyy jatkuvana paineena osakekurssissa. Mikä mielenkiintoista on kuitenkin sen, ettei se ole edelleenkään heijastunut Nordean tulokseen kuin vasta mahdollisesti nyt Q3:n mukana kun Nordean tulos alitti ennusteet.

Huomattavaa kuitenkin on, että Nordean alkuvuosi oli sen verran vahva verrattuna edellisvuoteen, että Nordean vakavaraisuusaste on prosenttiyksikön korkeampi kuin viime vuonna samana aikaan, vaikka numerot muuttuvatkin pienemmiksi Euroopan pankkiunioniiin siiryttäessä (laskutavan muuttuessa). Räjähtävää kurssinousua ei Nordeasta ole odotettavissa, mutta erittäin korkeakorkoisena ”korkopaperina” se on salkussa vankkumaton.

Syynähän tähän on se, mistä mainitsin Nordean syväanalyysissani. Jos olet ottanut lainan pankista, mistä saat halvimman marginaalin ja parhaan palvelun, et todennäköisesti vaihda kalliimpaan, vain koska pankkia on syytetty rahanpesusta. Ihminen on keskimäärin itsekäs ja laiska etenkin kun kyse on rahasta ja harva meistä valitsee pankkia eettisyyden perusteella, koska usein meillä on niistä sama mielikuva kuin vakuutusyhtiöissä (kaikki ne ovat yhtä pahoja).

Itse olen aivan samanlainen. Minullahan on asuntolaina sekä suurin osa osakkeistani Danske Bankissa. Eivätkä ne tule sieltä mihinkään katoamaan, koska sain Danskelta ylivoimaisesti parhaan tarjouksen ja olen aina ollut tyytyväinen Dansken toimintaan. Toisaalta talonyhtiölläni on Nordealta miljoonan lainat, eivätkä nekään ole pankkia vaihtamassa ja todennäköisesti myös hissiremontin laina otetaan sieltä, koska kaikki muutkin lainat on otettu.

Citigroupin analyytikoiden mukaan mukaan pohjoismaiset pankit ovat menettäneet turvasatama-asemansa rahanpesuntapausten paljastuttua. Tämä on pitkäaikaiselle sijoittajalle näkemykseni mukaan pelkästään positiivinen asia, koska turvasatama=hintapreemio ilman mitään oikeaa syytä. Kansainvälinen pankkitoiminta on samanlaista kaikkialla. En saisi unta laisinkaan, jos näkisin painajaisia aina kun – tällä hetkellä vielä salkkuni suurin omistus Citigroup – tuomittaisiin sakkoon siitä ja tästä rikkeestä Yhdysvalloissa tai muualla maailmassa.

Näkemykseni mukaan rahanpesukohu on vain lyhytaikaista melua Nordean osakkeessa. Tämä kuitenkin pätee vain niin kauan kuin summat pysyvät huomattavan pieninä verrattuna Danskeen. Jos Nordeassa aletaan puhua jossain kohtaa kymmenien miljardien rahanpesusta, on aika arvioida uudelleen sijoituksiani Nordeassa ja silloin pitää varmasti myös tarkemmin seurata, millaisia seuraamuksia Dansken rahanpesukohulla on yrityksen liiketoimintaan (sakkojen tai asiakaskadon muodossa). Voihan myös hyvin olla, että Dansken osaketta on lyöty jo liikaa ja vaikutukset liiketoimintaan ovat olemattomat muiden kuin sakkojen muodossa.

Nordeaa salkkuuni tulikin tämän myötä lisää poikkeuksellisen paljon 1993,53 eurolla eli 249 kappaletta. Painoin triggeriä hieman liian aikaisin, enkä näin saanut pohjilta Nordeaa ongittua. Nyt Nordea on virallisesti yhtä suuri osa salkkuani kuin salkkuani jo lähes vuosikymmenen hallinnut Citigroup. Painoni finanssialalla onkin kasvanut jo niin suureksi (40% koko salkusta), että nyt otan taukoa finanssialan yrityksistä ainakin seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi ja tulevina kuukausina pyrin lisäämään toimialahajautusta salkussani.

Millaisia fiiliksiä lukijoilla ja mahdollisilla Nordean omistajilla on viimeaikaisesta melusta ja kurssilaskusta sekä Q3 kommenteista? Onko Nordeaa tullut lisää, poistunut vai onko omistus vain pysynyt salkussa?

6 kommenttia artikkeliin ”Kuukauden ostos: Nordea – rahanpesusyytökset, pankkiunioni ja niiden merkitys Nordealle”

    • Keskimäärin Jenkkimarkkinat ovat kieltämättä ei ainakaan niin huono vaihtoehto. Mutta miksi Nokian Renkaat ovat saaneet tällaisen erikoisaseman? 😀 Hyvä yhtiö, mutta mielestäni Suomesta löytyy muitakin vähintään yhtä hyviä pörssiyhtiöitä.

      Vastaa
      • Se on ollut salkussa jo vuodesta 2011 ja sen verran voitolla, että tulisi isot verokulut. Lisäksi se on poikkeuksellisen hyvä firma suomalaiseksi ja kova osingonmaksaja.
        Mutta pääsyy siihen, että en halua lisää suomiosakkeita on osinkojen verotus. Luovutustappiot voi nykyisin vähentää osingoista. Ulkolaisissa osingoissa on 15% lähdevero, mutta loput 10.5% maksetaan suomeen. suomalaisissa osakkeissa verot maksetaan 100% heti. Ulkolaisissa osakkeissa voin päästä eroon tuosta 10.5% osuudesta, jos vain löytyy tappioita. Mutta jos haluan eroon myös suomalaisten osakkeiden osinkoveroista, niin minulla pitää olla rutkasti enemmän tappioita ja silloin minulta jää käyttämättä nuo ulkolaisten osinkojen vähennyksset (ne siirtyy siis eteenpäin myöhemmille vuosille.)

        Tietenkin jos Rinteestä on kiinni, niin tuo voi muuttua jo 2020.

        Vastaa
        • Käy varsin järkeen tuo perustelu. Juurikin näin, että kun tappioita korjailee salkusta pois (vaikka vain edestakaisin veivauksessa), niin siten saa helposti voitotkin verottomana. Ensi vuoden vaalien tuloksia täälläkin odotellaan, koska hyvin todennäköisesti muutoksia tulossa kaikenlaiseen verotukseen sinipunan myötä.

          Vastaa
  1. Hyvä kirjoitus. En ollut hahmottanut Nordean ja Dansken rahapesuepäilyjen kokoluokan eroa. Pohdinkin jossakin kohtaa mielessäni, että aika laimeasti Nordean osake reakoi syytöksiin. Oletettavasti kokoluokka vaikutti.

    Ostin myös Nordeaa, kun se laski alle 8 euroon. Perusteena itselläni oli mm., että siirtyessä euro alueelle, niin se nousee Eurostoxx 50 indeksiin.

    Vastaa
    • Välillä kun lukee uutisia rahanpesusta sieltä täältä, usein allekirjoittaneellakin hämärtyy asioiden oikea suhde. Nyt Nordean osuus salkussa kuitenkin on paisunut niin suureksi, että oli pakko alkaa tehdä tarkempaa tutkimusta. Vielä kuitenkin tuntuu siltä, että osaketta on hakattu turhan paljon.

      On kieltämättä mielenkiintoista nähdä, miten Nordean siirtyminen kaikkiin eri indekseihin näkyy nyt lyhyellä välillä. Aika paljon optimointia vaaditaan etenkin indeksisalkuilta. Tämä saattaa toki vaikuttaa myös viimeaikaiseen alaspäin menevään trendiin Nordealla.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle jukka Peruuta vastaus