Vuonna 2019 elin vuoden minimalistina ja vuonna 2020 pyrin maksimoimaan tuloni. Vuonna 2021 elän ilman numeraalisia tavoitteita, mutta blogini moton mukaisesti ja pyrin pitämään talouden tasapainoisena niin tulojen, kuin menojen osalta. Kuukausikatsauksessa listaan myös kuukauden sijoitukseni (myynnit ja ostot). Varallisuuttani seuraan puolen vuoden välein, koska matka varallisuuden kasvattamisessa on maraton eikä sprintti.
Syy, miksi seuraan tulojani ja menojani kuukausitasolla on yksinkertainen. Oman kulutuksen seuraaminen on ylivoimaisesti paras tapa hallita omaa kulutusta ja sitä, ettei ala kuluttamaan rahaa täysin turhiin asioihin elämässä. Tulojen seuraaminen taas kirittää minua jatkuvasti parantamaan tulotasoani ja sitä, että vuosi vuodelta osaamiseni ja tulotasoni toivottavasti nousevat.
Miltä siis näyttää mennyt kuukausi tulojen, menojen ja sijoitusten osalta?
Elokuu 2021
Tulot ja menot sekä säästöprosenttini elokuulta verojen jälkeen näyttävät seuraavalta. Tulot sisältävät ansiotuloni, mutta ei pääomatuloja osake- tai asuntosijoituksista eikä toiminimeni tuloja (joka sisältää pitkälti vain blogituloni). Pääomatuloni laskelmat löydät kuukausikatsauksen toisesta vaiheesta ja toiminimeni tuloksen raportoin aina vuoden lopussa tilinpäätöksen valmistuttua.
Tulot: 3903,95€
Menot: 935,87€
Säästöprosentti: 76,03%
Tulot olivat elokuussa täysin tavalliset, tosin laitoin tuloihin kaksisataa euroa lisää eräästä ennakkotilauksesta, jonka olin jo laittanut kuluiksi, mutta jonka sitten peruin ja sain rahat takaisin. Menot sen sijaan pysyivät mukavasti jälleen tuhannen euron alla, joka on tullut näin korona-aikana jo erittäin tutuksi. Kun katsotaan kuitenkin kulutukseni jakautumista, on elämän aktivoitumista näkyvissä nyt kun sain elokuussa toisen rokotteen aikaistuksen takia ja uskaltaudun vihdoin elämään pitkälti tavallista elämää ulkomaanmatkailua lukuunottamatta.
Kulutukseni jakautuminen
Katsotaan siis miten kulutukseni jakautui viime kuussa. Ensin muutama vinkki kulutukseni tulkintaan.
– Asumiskulut sisältävät kotini vastikkeen, veden, sähköt, netin, lainojen korot sekä muut pankkimaksut. Asumiskulut eivät sisällä lainojen takaisinmaksua, koska ne lisäävät nettovarallisuuttani.
– Puhelimen ja puhelinliitymän saan työpaikalta, joten en laske sitä tuloihin enkä menoihin.
– En laske lounaskorttietua ja sen käyttöä tuloiksi enkä menoiksi.
Asumiskulut: 137,04€
Puhelinlasku: 0€
Elintarvikkeet ja muut kulutustavarat: 150€
Ravintolat ja alkoholi: 241,99€
Matkustaminen: 64,9€
Vaatteet, laukut ja ulkonäkö: 29,95€
Viihde, videopelit ja elektroniikka: 18,99€
Harrastukset ja liikunta: 250€
Terveys: 0€
Muut: 43€
Kaikki muut kulut pysyivät hyvin totutuissa luvuissa paitsi ravintolat ja alkoholi sekä harrastukset. Nämä liittyvät tiukasti toisiinsa, sillä elokuussa aloin menemään tavalliseen tapaan rokotusten jälkeen, joka nosti harrastus- sekä ulkonaoloaikaani. Ja oikeastaan täysin samassa suhteessa kasvoivat myös kulutukseni näihin kahteen asiaan. Matkustuskulut taisivat myös olla ennätyskorkeat siihen verrattuna, että matkasin vain PK-seudun sisällä.
Kaikin tavoin olen nyt paljon optimistisempi tulevaisuudesta kuin viralliset tahot tai media. Vaikea kuvitella, että maailma voi jatkaa ikuisia sulkuja tästä ikuisuuteen koronan takia, kun loka-marraskuussa kaikki suomalaiset ovat saaneet kaksi rokotetta, jotka niitä haluavat. Itse en myöskään ole kauhean huolestunut siitä, että rokotteen teho alkaa heiketä puolen vuoden jälkeen. Yksi vahvistusrokote puoleen vuoteen kuulostaa halvalta hinnalta siitä, että saan elää normaalisti loppuelämäni.
Sijoitukseni elokuussa 2021
Koska tulovirtoja taloudestani löytyy jo monia erilaisia, olen jakanut selvyyden vuoksi pääomatulot omaan kategoriaan. Sijoituksista löytyykin kuluneen kuukauden asuntosijoitusteni vuokratulot (ennen veroja), osinkotulot sekä osakekaupat menneeltä kuukaudelta. Asuntosijoitusten kulut sisältävät kahden sijoitusasunnon (Helsingissä ja Tampereella) vastikkeen, veden, lainojen takaisinmaksut, lainojen korot sekä muut pankkimaksut.
Vuokratulot (ennen veroja): 1365€
Muut pääomatulot: 0€
Asuntosijoitusten kulut: 1265,7€
Asuntosijoituksissa ei ollut mitään ihmeellistä, paitsi, että elokuussa Tampereen yksiöni vuokralainen irtisanoi sopimuksensa. Ajoitus oli liian täydellinen, koska kyse oli juuri elokuusta, milloin koulut alkavat. Yksiöni on aivan Tampereen yliopiston vieressä, joten sen vuokraaminen onnistui etänäkin kahdessa päivässä, sain nostettua vuokraa ja saan vielä syyskuulta kahdelta eri vuokralaiselta vuokran! Asuntoon oli jonoksi asti hakijoita, mutta otin 19-vuotiaan opiskelijan vuokralaiseksi siinä toivossa, että vuokralainen olisi mahdollisimman pitkäaikainen – mieluusti ainakin 3-4 vuotta. Saa nähdä, miten valintani onnistui!
Osakesijoituksissa tein elokuussa kaksi ostosta, joten syyskuussa en pysty ostoksia tekemään ellei markkinoilla nähdä erittäin rajua romahdusta. Joka kyllä tässä kohtaa vaikuttaa erittäin epätodennäköiseltä. Pääsijoitusstrategiani mukaan ostinkin seuraavia osakkeita.
– Talenom 15,54€ ostettu 96kpl eli 1496 eurolla
– Revenio 65,3€/osake ostettu 22kpl eli 1441 eurolla
Näin Talenomin ja Revenion molempien keulivan ennen osavuosituloksia niin rajusti, että olin tulosjulkaisupäivänä valmiina ostamaan osakkeita tulevasta dipistä, jonka oletin silloin syntyvän. Molempien osalta arvio osui suhteellisen oikeaan ja osakkeet laskivatkin osavuositulospäivänä sekä sen jälkeisinä päivinä, mutta etenkin Revenion kanssa olisi pitänyt malttaa vähän pitempään. Revenio kävi harvinaisesti jopa alle 60 euron, mutta nyt on jo vähitellen palautunut lähes lähtötasoilleen.
Alkanut vuosipuolikas on ollut ylivoimaisesti hankalin osakesalkulleni uuden sijoitusstrategiani aikana, koska kaikki parhaat menestyjät ovat löytyneet spekulointisalkustani (Build-a-Bear Workshop sekä QT Group) ja niissä minulla on suhteellisen pieni paino. Toki tässä ei sinänsä ole mitään uutta, koska spekulointi hypeosakkeiden perässä on tuottanut oikeastaan koko korona-ajan paremmin kuin järkevä sijoittaminen – joka näkyy hyvin spekulointisalkkuni yli 300% tuotossa. Kysymys kuuluukin, milloin hommat normalisoituvat ja hypesijoittaminen muuttuu vähän vähemmän kannattavaksi.
Alibaba on myös Kiina-riskin toteutuessa painanut pääsalkkuni menestystä selkeästi. Kiina on pohdituttanutkin minua viime aikoina tavallista enemmän, koska sieltä tulevat signaalit eivät ole tuntuneet rauhoittuvan laisinkaan vaan eskaloituvan koko ajan.
Kirjoittelenkin tulevina viikkoina Kiinasta ja ajatuksistani sen osalta tällä hetkellä. Sen voin paljastaa, että mietin aidosti Alibaban myymistä pois salkusta ja muutaman tuhannen euron tappioiden kuittaamista, mutta en pidä kiirettä, vaan seuraan Kiina-kehitystä tarkkaan ja pyrin tekemään lopullisen päätöksen pitkän harkinnan tuloksena ja faktoihin, en tunteeseen, perustuen.
Yhteenveto
Elokuu oli itselleni ennen kaikkea lomaltapaluun ja toivon kuukausi. Ensimmäiset viikot kesäloman jälkeen töissä olivat suhteellisen hitaita ja tuntui, että en oikein saanut mitään aikaiseksi Nyt kuitenkin tuntuu, että flow-tilaan on taas päästy ja työt ovat taas totutun nautittavat. Seuraavasta vuodesta-kahdesta tulee kohdallani nykytöissä äärettömän kiireiset ison projektivastuun ja monen muun ohessa tehtävän työn ohessa, mutta tällä hetkellä ei ainakaan tunnu vielä siltä, että olisin haukannut liian isoa palaa.
Rakastan myös kaikkia neljää vuodenaikaa ja en malta odottaa syksyä ja kaikkia sen tuomia värejä, kosteutta ilmassa ja tunnelmallista pimeyttä. Toisen koronarokotteen myötä toivon, että tunnelmallisten kotisyysiltojen lisäksi pääsen menemään enemmän paikkoihin ja näkemään kavereitani entistä enemmän.
Mitä kirjaan tulee, elokuussa edistin kirjan editointia tasaisen varmasti – toki vielä 150 sivua editoimatta – mutta käytännön järjestelyjen puolelta homma ei ole edennyt. Editoitavaa on kuitenkin sen verran tekemättä, etten käytännön keskustelujen kanssa pidä kiirettä.
Luin elokuussa myös ison läjän suomalaisia sijoituskirjaklassikoita ja yllätyin ehkä ennen kaikkea siitä, kuinka lyhyitä kirjoja suurin osa niistä oli ja kuinka monen kirjojen esimerkit olivat nopeasti vanhentuvia. Pyrin itse kirjoittamaan kirjan siten, ettei sen esimerkit vanhenisi niin nopeasti ja jopa kirjan ensimmäinen painos kestäisi aikaa kymmenen vuotta tulevaisuuteenkin enkä eläisi jatkuvassa versiointihelvetissä. Vaikeaa, muttei mahdotonta.
Ehkä ennen kaikkea pikakatsaus suomalaiseen sijoituskirjallisuuteen antoi itselleni enemmän uskoa siihen, että omalle kirjalleni on suomalaisessa sijoituskirjallisuuskaanonissa oikeasti tilaa, mikä antoi entisestään pontta editointityöhön.
Aloittanen myös syyskuun lopussa tai lokakuun alussa blogissani lukijoiden toiveiden mukaisesti matkani tietokirjailijaksi-tekstisarjan, joka on näillä näkymin 7-osainen ja päättyy luonnollisesti siihen, kun pystyn kertomaan oikeasti kirjailijan tienaamista euroista, kuten talousblogiin hyvin sopii.
Tuntuu, että tekemistä on töissä ja vapaa-ajalla enemmän kuin tarpeeksi ja joudun vapaa-ajallanikin priorisoimaan asioita, että ehdin kaikkea mitä haluan tehdä. Liikuntaa pitäisi kyllä lisätä, koska se on jäänyt kesäloman myötä vähän liian vähälle. FIRE-kelpaisi kyllä jo nyt, niin aikaa aja energiaa kaikelle vapaa-ajan projekteille olisi enemmän!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
”sain nostettua vuokraa ja saan vielä syyskuulta kahdelta eri vuokralaiselta vuokran!”
Peritkö siis tästä yhdestä ja samasta asunnosta kahdelta (vanhalta ja uudelta) vuokralaiselta syyskuun vuokran?
Vanha vuokralainen jos irtisanoi sopimuksen elokuussa niin toki hän on vielä sopimuksensa mukaan (1kk irtisanomisaika) velvollinen maksamaan syyskuulta vuokran.
Mutta jos on tilanne ollut, että vanha vuokralainen muuttaa pois jo ennen syyskuuta omasta tahdostaan ja uusi tulee tilalle heti syyskuusta eteenpäin, jolloin ei tule tyhjää kuukautta, niin Hyvän vuokratavan mukaista olisi, että vanhalta vuokralaiselta ei peritä vuokraa siitä kuukaudesta jolloin hän ei asunnossa enää asu.
Kerro jos ymmärsin tämän jotenkin väärin. Toivottavasti…
Joo ymmärsit ihan oikein! Tai no tarkalleen toinen vuokralainen muuttaa n. kuun puolessa välissä asuntoon joten sovimme tekstin kirjoittamisen jälkeen hänen kanssaan, että maksaa puolen kuun vuokran ensimmäisestä kuukaudesta. Mietin vielä jos palauttaisin tuon toisen puolikkaan vanhalle vuokralaiselle samalla, kun palauttelen vuokravakuuden, mutta riippunee siitä millaiseen kuntoon kämpän jättää. Ensi kuussa päivittelen tarkemmin, mihin ratkaisuun päädyin. Veikkaisin, että en pode huonoa omaatuntoa, vaikka puolentoistakuukauden vuokran yhteensä syyskuulta keräisin, kun olen muita ammattimaisesti asuntosijoittamista tehneitä nähnyt keräävän täysiäkin vuokria näissä tilanteissa. Eräs kaverini jopa kuvaili minua pehmeäksi tässä, heh.
Peukutan vuokran palauttamisen puolesta. Niin itsekin olen tehnyt. Kyllä se puolen kuukauden vuokra kuuluu vanhalle vuokralaiselle. Olisihan hän voinut halutessa lykätä avainten luovutusta kuukauden verran, etkä välttämättä olisikaan enää sesongin hiljennyttyä saanut korotettua vuokraa.
Asunnon kunto taas ei liity vuokran palauttamiseen, vaan mahdolliset normaalin kulumisen ylittävät korjauskustannukset sekä mahdolliset siivouskustannukset menevät vakuudesta. Jos uusi vuokralainen on nähnyt asunnon tyhjänä, niin hän lienee hyväksynyt sen siinä kunnossa, jolloin noita siivouskustannuksia ei pitäisi tulla.
Ei saa olla liian ahne.
Jep tämä on ihan totta, että vuokralaiselle olisi hyvin olla oikeus käyttää kämppää kuukauden loppuun saakka, josta hänelle huomautinkin. Mielestäni hienoa, että täsät keskustelua heräsi, koska tosiaan kuten ylempänäkin kommentoin, osa kavereistani piti minua lepsuna, kun keräsin uudelta vuokralaiselta vain puolen kuun vuokran. Mutta nämä blogiin tulleet kommentit laittoivat ajattelemaan tarkemmin, vaikka itse vuokranantajana olenkin vähän sitä mieltä, että kuukauden irtisanomsiaika on juuri siksi, että pystyn tällaisillä mahdollisilla onnenkantamilla tasaamaan sitä riskiä, mikä voi syntyä yhden mahdollisen tyhjän kuukauden osalta. Taidanpa siis sittenkin palauttaa vuokran vanhalle vuokralaiselle!