Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Uusi lukija? Aloita tästä
Uusi lukija? Aloita tästä
Huomioithan lukiessasi, että kirjoitus on jo 2 vuotta vanha ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa.
Henkilökohtaisessa taloudenhallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä unohtamatta säännöllistä sijoittamista ja velan hallintaa.
Tasapainon saavuttamista auttaa valtavasti se, että seuraa säännöllisesti, mihin rahaa kuluttaa ja toisaalta, kuinka paljon sitä jää säästöön. Vain seuraamalla omaa taloutta pystyt ymmärtämään, millaisia taloudellisia päätöksiä teet ja mihin omassa taloudessa kannattaa keskittyä omaa taloudellista tilannetta parantaakseen.
Tämän takia olen itse kirjoittanut blogiini jo vuosikymmenen verran kuukausikatsauksia, joissa lajittelen kuukauden tuloni, menoni sekä sijoitusaktiviteettini. Säännöllinen oman talouden seuranta on tärkeää, jotta ote omasta taloudenhallinnasta ei herpaannu missään kohtaan.
Varallisuuteni sekä sijoitusteni kehitystä taas seuraan puolen vuoden välein, koska matka sijoittamisessa ja varallisuuden kasvattamisessa on maraton eikä sprintti.
Heinäkuun kuukausikatsauksessa otan ensimmäistä kertaa nyt myös käyttöön kassavirtapohjaisen kulutuksen seurannan, joka muuttaa kuukausikatsausten lukemia tästä eteenpäin hieman menneestä. Avaan tarkemmin tätä muutosta kulutuksesta puhuttaessa.
Miltä siis näyttää vuoden 2024 mennyt kuukausi tulojen ja menojen osalta. Siitä seuraavassa!
Tulot ja menot sekä säästöprosenttini verojen jälkeen näyttävät seuraavalta. Tulot sisältävät ansiotuloni, mutta ei pääomatuloja osake- tai asuntosijoituksista. Tämän lisäksi laskelma ei sisällä blogitulojani, jotka sisältyvät toiminimeni liiketoimintaan. Pääomatuloni laskelmat löydät kuukausikatsauksen toisesta vaiheesta ja toiminimeni tuloksen raportoin aina vuoden lopussa tilinpäätöksen valmistuttua.
Tulot: 5 760,88 €
Menot: 3351,08 €
Säästöprosentti: 41,83 %
Tulot olivat heinäkuussa poikkeuksellisesti erittäin korkeat, koska sain vähän yli 1 700 euroa veronpalautuksia. Tämä taisi olla ensimmäinen vuosi varmaan vuosikymmeneen, kun sain veronpalautuksia, joten tämä oli iloinen yllätys ja helpotti heinäkuun numeroita huomattavasti.
Menot nousivat heinäkuussa totuttuun tapaan vuoden huippulukemiin. Tällä kertaa syynä ei ollut kuitenkaan pelkästään heinäkuu, vaan myös kuukausikatsauksen laskentatavan muutos, että uusi projekti, joista hieman lisää tarkemmassa kulukatsauksessa.
Säästöprosentti oli tyydyttävä 41,83 %, joka oli kaikkia asiat huomioon ottaen ihan hyvä tulos, vaikka onkin kaukana tavoitteestani. Mennään kuitenkin seuraavaksi siihen tärkeimpään eli uusiutuneeseen kulutusseurantaan.
Katsotaan siis vielä tarkemmin, miten kulutukseni jakautui viime kuussa. Ensin muutama vinkki kulutukseni numeroiden tulkintaan.
– Asumiskulut sisältävät lainantakaisin maksuerän, kotini vastikkeet, veden, sähköt, netin.
– Puhelimen ja puhelinliittymän saan työpaikalta, joten en laske sitä tuloihin enkä menoihin.
– En laske lounaskorttietua ja sen käyttöä tuloiksi enkä menoiksi.
Asumiskulut: 1120,37 €
Elintarvikkeet ja muut kulutustavarat: 234,65 €
Ravintolat ja alkoholi: 488,71 €
Matkustaminen: 258,9 €
Viihde, videopelit ja elektroniikka: 47,24 €
Harrastukset ja liikunta: 0 €
Vaatteet, laukut ja ulkonäkö: 0 €
Terveys: 25,18 €
Muut: 41,5 €
Projekti: 1134,5
Tarkkasilmäinen huomaakin siis, että tässä kuussa menneisyyteen verrattuna laskentatapa muuttui asumiskulujen osalta, jonka myötä myös kulut ovat aiempaa korkeammat.
Kyse on ikuisuuskysymyksestä, josta olen monesti kirjoittanut ja paljon keskusteluja käynyt blogissani. Pitäisikö kulutukseen laskea jokainen tililtä kadonnut euro eli kassavirtapohjaisesti? Vai vain jokainen kadonnut euro, joka ei nosta varallisuuttani? Olen kokenut, että kun puhutaan omasta taloudestani, oleellista on nähdä, kuinka iso osa rahoistani menee nettovarallisuuteni kasvattamiseen, mutta tästä on aina ollut myös toinen totuus – eli, että kaikki raha, mikä tililtä katoaa pitäisi olla kulutusta, koska näin arkielämässä sen helposti mieltää – tämä raha kun ei ole käytettävissä muuhun arkeen, koska asuntolaina on maksettava.
Kun kuitenkin kirjoitin lokakuussa julkaistavan Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun ”Kuluta vähemmän”- osaa tajusin, että omaa taloutta haltuun otettaessa kassavirtapohjainen laskentatapa on ainoa oikea. Eli ennen kaikkea, kun omaa kulutusta alkaa ensimmäisen kerran seuraamaan, kassavirtapohjainen laskentatapa on paras. Koska blogini tulee kulkemaan jatkossa hyvin käsi kädessä kahden kirjani kanssa, on vain loogista, että pystyn myös tätä sopivaa esimerkkiä näyttämään oman blogini kautta.
Ainoa muutos on siis asumiskuluihin, jotka toki ovat myös usein kaikkien meidän talouksien isoimmat kulut. Ennen laskin kuukausikatsauksissa siten menoiksi vain ne rahat, jotka eivät siirtyneet suoraan nettovarallisuuteni. Ennen asumiskulut olivat siis: kodin vastikkeet, veden, sähköt, netin, lainojen korot sekä muut pankkimaksut.
Nyt jatkossa lasken asumiskulut kassavirtaperusteisesti, eli kuinka paljon rahaa tililtäni yksinkertaisesti menee asumiskustannuksiin joka kuukausi. Tämä on yksinkertaisempi ja helpompi tapa laskea ja se, mitä suosittelen, kun omaa kulutusta alkaa seuraamaan. Nyt ja tulevaisuudessa asumiskulut ovat siis: lainan takaisinmaksuerä, kodin vastikkeet, vesi, sähkö ja netti.
Tulen myös tulevissa puolivuosikatsauksissa (eli 1.1.2025 lähtien) muuttamaan kyseiset luvut kassavirtaperusteisesti myös historiadatan osalta, jotta kulutuksen jatkuva seuranta pysyy yhtenäisenä. Onneksi kaikki luvut ovat itselläni tallessa, jotta voin muutoksen helposti tehdä.
Olin koko heinäkuun lomalla, joka näkyy oikeastaan kaikissa tutuissa luvuissa. Syön huomattavasti enemmän ulkona, kulutan alkoholia ja muutenkin kaikki arkirutiinit lentävät aina romukoppaan kesälomalla. Tämä lisää kulutusta joka kesälomakuukausi, koska en yleensä kesälomalla katso laisinkaan, miten ja mihin rahaa kulutan.
Neljän viikon kesäloma menikin aivan uskomattoman nopeasti ja sain paljon keväällä kertynyttä sosiaalista velkaa kurottua takaisin. Olen ollut aivan liian kiireinen töiden, seuraavan kirjani, että blogini kanssa, että näin aivan vähän kavereita huhti-kesäkuun aikana.
Vaurastu viisaasti valmistuu vihdoin nyt elokuussa ja lähtee painoon. Työprojektini kuitenkin lähtee täysillä käyntiin heti lomalta palattuani, joten sieltä helpotusta pitkiin päiviin ei ole näköpiirissä. Kaksi valtavaa projektia samaan aikaan oli jopa minulle vähän liikaa, että pystyin elämään normaalia elämää.
Heinäkuussa kohokohtina olivatkin kahden eri viikonlopun festarit sekä Coldplayn-keikka sekä kaikki muutkin päivät kavereiden kanssa. En muista milloin viimeksi kesä olisi ollut näin täynnä tekemistä – itse blogin ja kirjan kirjoittamiseen en käyttänyt kuin muutaman päivän lomasta.
Kaiken lisäksi kuluihin on tullut uusi mysteerinen kategoria nimeltään Projekti, joka nosti kulutustani jopa noin tuhannella eurolla heinäkuussa. Tulevina kuukausina en oleta tämän kategorian olevan yhtä iso ja avaan tarkemmin noin vuoden vaihteessa todennäköisesti, mistä projektista tarkalleen on kyse, jos projekti etenee suunnitellusti.
Koska tulovirtoja taloudestani löytyy jo monia erilaisia, olen jakanut selvyyden vuoksi pääomatulot omaan kategoriaan. Sijoituksista löytyy viime kuukauden asuntosijoitusteni vuokratulot (ennen veroja), osinkotulot sekä osakekaupat menneeltä kuukaudelta. Asuntosijoitusten kulut sisältävät kahden sijoitusasunnon (Helsingissä ja Tampereella) vastikkeen, veden sekä lainojen takaisinmaksut – lasken siis asuntojen kassavirtaa.
Olen suhteellisen tyytyväinen nykyiseen asuntosalkkuuni ja tulen laittamaan nykyisen asuntoni vuokralle aikanaan, kun muutamme uuteen asuntoon vuoden 2025 aikana. Sen jälkeen en usko uusia asuntoja hankkivani.
Vuokratulot (ennen veroja): 1 365€
Muut pääomatulot (kuten osingot): 151,23 €
Asuntosijoitusten kulut: 1 579,04€
Kesällä kävikin niin, että molemmat vuokralaiseni vaihtuivat. Ei haittaa, sillä itse asiassa sain nostettua molempien asuntojen vuokraa uusille vuokralaisille.
Kysyntää asunnoilleni oli ajankohdasta ja asuntojen pohjaratkaisusta johtuen aivan loputtomasti, joten yritin päästä vain mahdollisimman pienellä vaivalla ja valitsin asuntoihin vuokralaiset, jotka ensimmäisinä näyttöön pääsivät. Tämä kuukausi kuitenkin meni tuttuun tapaan.
Hieman nousseet vuokrat yhdistettynä laskeviin korkoihin on mukava yhdistelmä ja voikin olla, että jo ensi vuonna asunnot muuttuvat jälleen kassavirtaneutraaleiksi, mikä on mukava nähdä.
Muissa pääomatuloissa oli Keskon osingot.
Olin myös osakemarkkinoilla aktiivinen.
Myin Kempowerit salkustani tappiolla 15,00 euron kurssilla, kuten kirjoitin aiemmin heinäkuussa ja tappiota sijoituksista tulikin yhteensä: 10 845,28 euroa.
Ostin Keskoa 151 kappaletta 16,51 euron hintaan eli yhteensä 2493,46 eurolla.
Ostin Take-Two Interactivea kahteen otteeseen 21 kpl 149,63 dollarin kurssihintaan eli yhteensä 2915,97 eurolla sekä 151,23 dollarin kurssihintaan 35 kappaletta eli 4 889,76 eurolla.
Ostin myös Medpacea lisää, kuten kirjoitin, 8 kappaletta 370 dollarin kurssilla eli yhteensä 2740,94 eurolla.
Ostosten seurauksena Take-Two Interactive nousi salkussani Keskon ohi ja todennäköisesti tulee kasvattamaan salkkuni osuutta vielä tulevat kuukaudet, mutta on vielä suhteellisen kaukana salkkuni seuraavasta isoimmasta omistuksestani eli Qt Groupista.
Käteistä salkussa on myös suhteellisen paljon, koska uutta asuntoamme ei ole vieläkään alettu rakentamaan (asunnon rakennuttaminen on taloustilanteen takia viivästynyt nyt jo vuodella) ja pidän käteiskassan myös tulevaisuudessa korkeampana kuin normaalisti, koska Keskoa ja Take-Twota lukuun ottamatta suurin osa pörssin osakkeista näyttää suhteellisen korkeasti arvostetulta etenkin Yhdysvaltain pörssissä.
Kesäloma on aina kesäloma ja aina neljän viikon jälkeen on tunne, että loma oli liian lyhyt. Loma onkin akkujen latailun lisäksi erinomainen muistutus siitä, miksi tätä kaikkea teen talouden ympärillä – jotta saan enemmän vapaa-aikaa elämääni. Olisin helposti voinut ottaa vielä kuukauden lisää kesälomaa, jos tilanteeni töissä olisi sen nyt mahdollistanut.
Kaiken kaikkiaan heinäkuu oli kuitenkin äärimmäisen tapahtumarikas ja pian onkin paluu arkeen. Loppuvuosi tuleekin menemään niin blogin kuin vapaa-ajankin osalta erittäin vahvasti uuden kirjani parissa, joten jos et ole sitä vielä tilannut, muista se tilata tämän tekstin lopusta tai laita talteen käyttämässäsi äänikirjapalvelussa!
Nyt kun kirja on taas käynyt erittäin monta läpiluku- ja korjauskierrosta, alkaa epätoivo ja turhautuminen taas kääntyä tyytyväisyydeksi. Luomisen tuska on aina todellista tietokirjaakin kirjoittaessani ja aiheen ollessa samalla henkilökohtainen, että arka monelle, on kirjoittaminen ollut uudenlainen haaste. Lähempänä julkaisua tulen kertomaan vielä hieman tarkemmin kirjan sisällöstä, nyt kun se on hiottu kuntoon.
Kesä on mahtavaa aikaa ja säät ovat olleet parempia kuin erittäin moneen kesään. Tämä kesä muistutti minua paljon lapsuuteni kesistä. Mutta mikä parasta, kohta on syksy – joka on itse asiassa lempi vuodenaikani! Ja onpa vuorossa kirjan ja uuden projektini lisäksi vielä yksi muu isompi muutos blogiini parin kuukauden sisään, jota olen siirtänyt aivan liian monta vuotta eteenpäin, mutta siitä lisää lähempänä. Uskon, että tämä muutos tulee ilahduttamaan ihan jokaista blogini lukijaa.
————————————–
Kiinnostaako sinuakin koko henkilökohtaisen taloutesi haltuunotto kerralla? Voit nyt ennakkotilata toisen kirjani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun kirjani Tammen kirjakaupasta täältä! Jos ennakkotilaat kirjan saat 20%:n alennuksen kirjalle koodilla VAURASTUVIISAASTI20 !
Äänikirjojen ystäville kirjani löytyvät esimerkiksi Bookbeatistä, Storytelistä, Nextorysta sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin kymmenen vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Olen 34-vuotias talouskirjailija, blogisti ja kolumnisti, joka on kirjoittanut yli vuosikymmenen henkilökohtaisen talouden ja sijoittamisen kaikista puolista.
Minut tunnetaan bestseller-kirjoistani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat (Tammi 2023) sekä Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun (Tammi 2024). Minut valittiin Vuoden Sijoittajaksi 2023.
2025: 645 300€
2024: 539 000€
2023: 435 500€
2022: 388 800€
2021: 353 200€
2020: 260 800€
2019: 156 700€
2018: 92 900€
2017: 78 000€
2016: 58 000€
2015: 41 000€
2014: 29 000€
2013: 21 000€
2012: 14 000€
2011: 9 000€
2010: 8 000€
2009: 5 000€
2005-2008: 0 – 3 000€
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
22 kommenttia
Sensofusion tuo Helsingin pörssiin yhden kiinnostavimmista puolustusteollisuuden kasvuyrityksistä oikeastaan koko...
17 kommenttia
Eläkejärjestelmä herättää erittäin paljon huolta käytännössä niin omassa ikäluokassani (milleniaalit) kuin...
44 kommenttia
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
22 kommenttia
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
6 kommenttia
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
8 kommenttia
Painamalla “Tilaa” hyväksyt uutiskirjeen tilauksen sähköpostiisi. Voit perua uutiskirjeen koska tahansa.
Kassavirtapohjainen kuluseuranta on yksiselitteisempi. Minusta lainan lyhennyksen kirjaaminen säästöksi vaatii sekä epäloogista ajattelua (Lyhensin lainaani, siis säästin) että ylimääräistä vaivaa kun pitää yksi rivi tiliotteesta avata niin että osa on säästöä (lyhennys) ja osa on kulua (korko). Vaikkakin tuo perustelu ’nostaa nettovarallisuutta’ onkin ihan ymmärrettävä, niin säästetyn euron ja lainaa lyhennetyn euron ero on suuri kun miettii tulevaisuutta. Toisella voi tehdä mitä vaan, toisella on hieman paremmassa asemassa neuvottelemaan lisälainasta pankin kanssa.
Samaa epäloogisuutta näkee myös auton suhteen: Auton arvonalenema pitää laskea kuluksi. Ikään kuin auton ostaminen ei olisi kulu, vaan auto siirtyy kokonaisuudessaan nettovarallisuuteen. Sitten yrittää joka kuukausi arvioida auton nykyarvon ajettujen kilometrien suhteen ja alaskirjaa arvoa ”kuluna”. Hirveä vaiva ja ei ole mitään takeita että kukaan olisi valmis maksamaan autosta niin paljoa mihin hinnan arvioi.
Jokaisen oma seuranta on toki suunniteltu omia henkilökohtaisia tavoitteita varten ja siihen on valittu asioita jotka ovat itselle tärkeitä. Joskus yksinkertainen on kaunista.
Kassavirtapohjainen laskentatapa ei ole myöskään ongelmaton. Jos noudatetaan tarkasti kassavirtapohjaista laskentatapaa, kaikki positiivinen kassavirta tulee merkitä tuloiksi ja kaikki negatiivinen kassavirta merkitään menoiksi. Jos asuntolainan lyhennys lasketaan menoksi, pitää osakkeidenkin osto laskea myös menoksi, koska molemmat aiheuttavat yhtälailla negatiivista kassavirtaa ja vähentävät käytettävissä olevia tuloja. Lisäksi pikavipin ottaminen on ”tuloa”, koska se kirjaimellisesti lisää käytettävissä olevia tuloja.
Jep tässäpä tämä haaste juuri onkin. Yksikään malleista ei ole täydellinen, koska arjessa rahavirtoja tulee ja menee niin paljon enemmän.
Tämä myös yksi syy siihen, miksi teen laskut aina manuaalisesti, kun jonkun verran tilillä on myös klassisia maksan kaikkien ruuat ja sitten mobilepaylla ihmiset maksavat ruuat takaisin. Jos katsoisin puhtaasti tulot ja menot näidenkin osalta, heittäisivät numerot aina todellisesta kulutuksesta.
Itse myös tykkäsin aiemmin siitä, että säästöprosentti kuvasi oikeasti sitä nettovarallisuutta lisäävää määrää, mutta kuten kirjoitettu kassavirtaperusteinen on mielestäni aina parempi lähtökohta, kun aloittaa kulutuksen seuraamista. Kun kulutusta on seurannut ja sen on saanut haltuun omassa taloudessa, sen jälkeen voi alkaa miettiä mikä tarkalleen sopii itselle parhaiten.
Auto myös hyvä esimerkki, koska itse tykkään eniten kulutustavaroissa, joilla arvoa on, että ne katoavat suoraan varallisuuslaskennasta ja muualtakin. Vaikka autosta varmasti aikanaan jotain saa takasin, mutta omassa mentaalilaskennassa se olisi helpompi pyyhkiä laskuista kokonaan pois ja myyntisumma olisi sitten vain positiivinen plussa mukaan. Itse lasken omaisuudestani pelkästään asunnot varallisuuteen, vaikka toki on paljon muutakin mitä voisin myydä ja nostaa nettovarallisuutta.
Itse seuraan omaa taloutta myös rahavirtojen mukaan, koska sen pystyy automatisoimaan koodaamalla.
Toki siinäkin voi olla epäloogisuuksia, esim. otettu laina on tuloa ja sijoituksen osto on kulu, vaikka tilin näkökulmasta siinä käy juurikin näin.
Mutta tämä ei haittaa sillä seuraan lisäksi varallisuuden muutosta, joka on erillinen laskelma rahavirroista.
Esimerkiksi, lainan lyhennys on 800€ kuussa. Tämä on kokonaisuudessaan menoa (negatiivista rahavirtaa pois tililtä), joka on aina pakko maksaa eikä tiliä kiinosta mihin se menee, mikä on itsessään hyödyllinen tieto kun suunnittelee taloutta.
Vastaavasti varallisuus käyrässä tämä asunto on jo kokonaisuudessan positiivista varallisuutta, jonka toisella puolella on jäljellä oleva laina negatiivisella arvolla, koska se on jonkun muun omaisuuta. Nyt lyhennyksen jälkeen tästä kaaviosta nähdään että asunnon nettoarvo on noussut n. 300€.
Joo tämä on ihan totta, että nykyään kun jaksaisi koodailla, niin tuo onnistuisi yllättävänkin hyvin automatisoituna. Itse kun tätä on tehnyt käsin jo 15 vuotta, niin kuuluu melkein rutiiniin ja oikeastaan on aika hauskakin aina kuukauden päätteeksi katsoa, että mitäs sitä tulikaan taas ostettua. Suurimman osan kuukauden aikana ostetuista asioista muistaa, mutta välillä tulee aina tenkkapoo, että mikäköhän tämäkin ostos on.
Ja juurikin näin. Lainanlyhennys on juuri oman talouden suunnittellussa järkevämpi kassavirtapohjaisesti laskea, jonka takia juuri sen nyt muutinkin. Mutta tosiaan siitä löytyy tuo toinenkin puoli. Aika näyttää, miten homma pelittää ja tuntuuko tämä versio informaalisemmalta myös lukijoista jatkossa.
Tulipa itsekin pohdittua näiden kahden laskutavan eroja, ja lopputulemana tuntuu siltä, että ainoa hyvä puoli oman asunnon lainan lyhennyksen kirjaamisessa säästöksi on yhdenmukaisuus kirjaustavassa muiden nettovarallisuutta kasvattavien maksujen, kuten rahastojen kuukausisäästön kanssa.
Todellisuudessahan asuntolaina on kuitenkin kulu, joka on käytännössä pakko kuukausittain maksaa, kun taas esim. rahastosijoitukset ovat täysin vapaaehtoisia, toki hyödyllisiä. Ja kun jossakin on pakko asua, ei asuntolainan lyhentämisellä kerrytetty varallisuus edes ole ihan samalla tavalla sellaista varallisuutta, jota voi käyttää rahoittamaan elämäänsä, toisin kuin esim. osakevarallisuus. Voisipa käydä niinkin, että asuntolainaa on tuloihin nähden ihan liikaa, jolloin vanhalla tavalla laskettu säästöprosentti näyttäisi hyvältä, mutta uusi tapa paljastaisi totuuden.
Yksi mielenkiintoinen luku on vielä kulut vuositasolla täysin ilman asuntolainaa. Tästä ei ole toki mielekästä laskea säästöprosentteja, mutta jos ajattelee FIREn saavuttamishetkellä asuntolainan olevan myös maksettu pois, antaa tämä osviittaa siitä, paljonko rahaa elämiseen tarvitsee. Myös nykyhetkeä ajatellen, asuntolainan kuukausierä on selvästi eniten muuttuva (viime vuosina lähinnä nouseva) kuluerä omassa taloudessa eikä siihen voi edes juuri itse vaikuttaa, joten sen pois jättäminen laskuista auttaa hahmottamaan onko muussa kulutuksessa tapahtunut elintasoinflaatiota.
Jep, juurikin näin. Sanoisin, että mitä enemmän omassa taloudessa on löysää, sitä järkevämpi oli tuo edellinen laskentapa. Mutta jos kuukausittainen kassavirta on tiukoilla, niin silloin etenkin tämä kassavirtaperusteinen tapa on järkevämpi tapa seurata oman talouden kuluja, koska auttaa hahmottamaan paremmin sen, mistä voisi ja mistä kannattaa kulutusta tilkitä.
Ja joo asumiskulut ovat niin merkittävä osa, että FIRE-lukua laskeakseen sillä on merkittävä määrä. Itse kuitenkin ostanut ja tulen ostamaan vielä tulevan kotini niin myöhään, että todennäköisesti, jso pääsen edes suunnilleen tavoitteeseen, olen FIRE n. 15 vuotta ennen kuin olen asuntolainaani maksanut pois 😀 Laskin, että jos otan 30v lainan ja tulevaa kotiamme aletaan pian rakentamaan, olen aika tarkalleen 65v, kun asuntolaina on maksettu pois. Huvittavaa.
Mikä on uusi säästöprosenttitavoitteesi? Edellinen 70 ei liene enää validi uudesta laskentatavasto johtuen.
Täytyy itse asiassa katsoa ensi kuussa, kun tulee ns. perinteinen kuukausi, että mikä olisi realistisesti tavoiteltava taso. En usko, että se kauheasti tuosta laskee eli varmaan johonkin 60-70%:in tasolle tuo tulee pysymään.
Hienoa nähdä että osaat myös käyttää rahaa kaikistä säästötavoitteita huolimatta. Itselläni säästäminen on muodostunut niin automaattiseksi ja sisäistetyksi ajatusmalliksi, että rahan käyttäminen mihinkään ”ylimääräiseen” tuntuu usein ahdistavalta, vaikka varaa todellisuudessa olisikin. Parempi ongelma toki näin päin kuin elää yli varojen tai kuluttaa kaikki saman tien, mutta välillä olisi mukava osata käyttää rahaa vähän vapaammin ja nauttia siitä mitä se mahdollistaa. Kiitos siis hyvästä esimerkistä 🙂
Joo ehdottomasti ja uskon, että tämä on monella säästeliäällä se pää”ongelma”, vaikka toki ongelma on sinänsä ehkä väärä sana. Muistan ihan jo blogin aloittamisen alussa, kun moni kaverini oli sitä mieltä, että säästän hautaan saakka 70%:n säästöprosentilla ja en tule koskaan nauttimaan säästetystä 😀 Ja mielipide vain vahvistui kun tein minimalistivuoden 2019.
Koen kuitenkin, että kun tätä on tehnyt jo niin pitkään, niin kulujen seuraaminen on auttanut aidosti juuri turhan ja tarkoituksettoman kuluttamisen poistamisessa ja löytämään entistä paremmin ne omat jutut. Edelleen on tiettyjä asioita mihin kulutan, koska tiedän, että niistä aidosti saa iloa. Niukkuuden kautta onkin ehkä jopa helpoin tapa löytää itselle mielekkäät asiat kuin ostamalla vai kaikkea mitä tekee mieli koko ajan.