Suomalaisen palkansaajan mediaanipalkka on tällä hetkellä Suomessa n. 3080 euroa kuukaudessa. Suomalaisten keskipalkka sen sijaan on n. 3700 euroa (tätä vääristää suurituloiset, jotka nostavat keskiarvoa enemmän kuin pienituloiset laskevat). Tämän lisäksi suomalaisten yleisin palkka on n. 2600 euroa.
Monta tapaa sanoa samankaltainen asia, jonka takia poliittiset puoleet usein ottavatkin sen luvun tilastoista, mikä heidän agendaansa sopii parhaiten. Koska pyrin pysymään politiikasta pois niin paljon kuin mahdollista, mediaani on mielestäni mielekkäin mittari. Se on näiden kolmen numeron keskellä ja on muutenkin usein tilastollisesti mielekkäin mittari palkkauksesta puhuttaessa.
Jos mietitään, että keskimääräisen suomalaisen palkka on siis n. 3080 euroa kuukaudessa (ennen veroja), mitä oikeastaan tarkoittaa olla hyvätuloinen Suomessa? Olenko itse hyvätuloinen? Vai onko hyvätuloisen raja vain täysin ihmisen omaa tulkintaa? Ja miten oma palkkani vertautuu tähän kaikkeen ja mitä minun pitää tehdä, jotta pysyn jatkossa tilastojen valossa ”kovatuloisena”? Tulossa paljon erilaisia vertailuja ja tilastoja palkkaukseen liittyen.
Minkä ikäluokan parhaimpaan tulokymmennykseen siis kuulun?
Olen etuoikeutettu, sillä pääsin jo 28-vuotiaana yli kaikkien keskiarvojen kun palkkani nousi 5200 euroon kuukaudessa headhunterin minulle soittaessa ja tämän jälkeen vielä 5400 tämän vuoden maaliskuussa. Tämän takia olen noussut niin korkealle, että kuulun ikäluokkani kovatuloisimpaan kymmenykseen. Ei huono matkatoimistovirkailijan pojalta.
Työuraa on vielä valtavasti jäljellä eli voidaankin sanoa, että ikäluokkani kovatuloisin kymmennys ei todennäköisesti ole isossa kuvassa hyvätuloisia. Vai onko? Katsotaan ensin, miten ikäluokkani lasketaan.
Mitä siis olen tarkalleen?
– Olen tällä hetkellä 29-vuotias
– Minulla on korkeakoulututkinto (Kauppatieteiden maisteri)
– Ja olen yksityisellä puolella töissä finanssialan yrityksessä
Tähän vertailuun käytin hyväkseni Helsingin Sanomien luomaa työkalua, joka perustuu Tilastokeskuksen tietoihin.
Näillä spekseillä saadaan siis seuraava tulos.
”1. Ikäisesi työntekijät, joilla on samankaltainen koulutustaso ja työnantaja kuin sinulla, tienaavat keskimäärin 3334 euroa.
2. Kaltaistesi työntekijöiden pienituloisin kymmenys tienaa korkeintaan 2329 euroa kuussa.
3. Suurituloisin kymmenys tienaa vähintään 4391 euroa kuussa.”
Keskimääräinen palkka on tässä palkkakoneessa mediaani.
Näyttää siis siltä, että ainakin tämän ikäisenä kuulun heittämällä ylimpään kymmenykseen koulutukseni ja ikäluokkani osalta – ja jopa siltä osalta, että olen yksityisellä töissä. Voidaan siis sanoa, että tähän mennessä olen edennyt urallani hyvin, mistä olen aidosti tyytyväinen.
Asiat muuttuvat kuitenkin nopeasti, kun mennään vähänkin vanhempiin ikäluokkiin. Jos haluan pysyä parhaimman tulokymmennyksen mukana myös tulevaisuudessa, täytyisi urani jatkua yhtä nousukiidossa kuin aiemminkin, sillä
30-34 Suurituloisin kymmenys tienaa vähintään 5500 euroa kuussa.
35-39 Suurituloisin kymmenys tienaa vähintään 6500 euroa kuussa.
40-44 Suurituloisin kymmenys tienaa vähintään 7493 euroa kuussa.
Tuon enempää ei pitäisi periaatteessa olla minulle merkityksellistä, koska tarkoitus olisi päästä taloudelliseen riippumattomuuteen ainakin ennen kuin täytän 45-vuotta, jonka jälkeen ansiotuloilla ei juuri väliä pitäisi olla.
Jos siis ura- tai palkkakehitykseni pysähtyy edes muutamaksi vuodeksi, ”tipun” heti pois ikäluokkani suurimtuloisimmasta kymmenyksestä. Palkkakehitys onkin luonnollisesti kovaa uraihmisillä heti koulun ensimmäisten vuosien jälkeen.
Käytännössä minun täytyy siis keskittyä myös uraani, jos haluan jatkossa kuulua suurintuloisimpaan kymmenykseen – ja haluanhan minä – koska se luonnollisesti nopeuttaa matkaani taloudelliseen riippumattomuuteen.
Vaihtoehtoinen katsaus palkkatasooni – Ekonomiliitto
Olen Kauppatieteiden maisteri, toisin sanoen Ekonomi. Katsotaan siis miten vertaudun Ekonomiliiton tietojen mukaan ihmisiin, jotka ovat valmistuneet samasta koulutuksesta kuin minä – tämä on ehkä se mielekkäin mittari palkkavertailussa, koska korkea koulutus usein (ei aina) korreloi korkeamman tulotason kanssa.
Ensin hieman samankaltaisia tilastoja Ekonomeista.
- Ekonomien mediaanipalkka on 5000 euroa.
- Ekonomien keskiarvopalkka ilman tulospalkkioita oli 5 800 euroa kuukaudessa.
- Yksityisellä sektorilla mediaanipalkka oli 5 200 euroa ja valtiolla 4 536 euroa. Kunnalla työskentelevän mediaanipalkka oli 4 600 euroa.
Ekonomeihin liittyy siis täysin samat lainalaisuudet kuin muihinkin koulutuksiin. Yksityisellä maksetaan selvästi enemmän kuin julkisella puolella – olit sitten kunnalla tai valtiolla. Ehkä suurin yllätys itselleni oli siinä, että kunnalla olevat ekonomit saavat hieman valtiolla olevia parempaa palkkaa.
Katsotaan siis, miltä omat tietoni näyttävät Ekonomiliiton palkkatutkassa.
Suomen Ekonomien tiedoissa kuulun yläkvartaaliin, kunhan olisin valmistunut ennen vuotta 2013. Valmistuin vuonna 2017, vaikka olisin voinut valmistua jo 2016, mutta koska halusin mennä Etelä-Koreaan vaihtoon enkä hypätä suoraan koulun jälkeen oravanpyörään, viivästytin valmistumistani yhdellä vuodella. Olen siis ns. vain kolme vuotta viiteryhmääni edellä.
Yläkvartiili tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että kyseistä numeroa (4623€) suurempia arvoja on aineistossa noin 25 %. Voi siis olla hyvin mahdollista, että oma 5400 euron palkkani on aika lähellä parasta kymmennystä myös omanikäisesti KTM:ien sisällä – mikä olisi sinällään erittäin hyvä saavutus ilman suhteita ja pelkällä omalla aktiivisuudella sekä oman osaaminsensa kehittämisellä työelämän alusta lähtien!
Mitä olen tehnyt tähän päästäkseni?
Uskon, että kaikessa menestyksessä mukana on vähintään yhtä paljon tuuria kuin omaa osaamista ja aktiivisuutta. Wayne Gretzkyhän sanoi kuuluisasti, että missaat 100% laukauksista, joita et lauo. Sama pätee mielestäni kaikkeen elämään – ja etenkin työelämään.
Jos olet aktiivinen ja laitat itsesi peliin tarpeeksi monta kertaa, jossain kohtaa kyllä nappaa. Olen ollutkin huomattavasti tavallista henkilöä aktiivisempi opiskeluajoista lähtien. Ja toisaalta, silloin kun en ollut aktiivinen, en saanut mitään aikaiseksi.
Aina kun moni muu opiskelijakaverini mietti opiskelijavuosina ”pitäisikö tehdä tämä?”, ”pitäisikö osallistua tähän?” tai ”jaksaisiko tehdä tätä?”, niin oma vastaukseni oli joka kerta kyllä. Otin suhteellisen aikaisin opiskelijaelämän alussa motokseni sen, että jos johonkin oli vaihtoehtoina kyllä tai ei, niin sanoin kyllä.
Harva katuu asioita, joita on tehnyt, koska ajalla on tapana kullata muistot, mutta tekemättömiä asioita sitäkin enemmän. Uskon, että tämä on ollut erittäin suuri osasyy siihen, että olen nyt myös työelämässä hyvässä tilanteessa. Monet asiat ovat johtaneet toiseen, jotka ovat johtaneet minut tähän pisteeseen.
Otetaan esimerkki elävästä elämästäni. Olen siis kauppatietieden maisteri, joka on kuitenkin jotenkin erikoistunut automaatioon, järjestelmärobotiikkaan ja muuhun IT-jargoniin. En käynyt koulussa yhtäkään kurssia, joka olisi mitenkään valmistanut minua siihen mitä teen nykyään töissäni, vaan käytännössä kaiken tuon IT-osaamiseni olen oppinut siinä parissa vuodessa, mitä olen töitä tehnyt näiden asioiden parissa sekä tietenkin Internetin ihmeellisestä maailmasta.
Tämän takia uskonkin siihen, että koulutus (etenkin KTM ja muut ei-suoraan ammattiin valmistavat koulutukset) antavat lähinnä valmiudet oppia mitä vain, mutta se mitä teet ja opit töissäsi on täysin sinusta itsestäsi kiinni. Itse olen aina ollut vähän nörtti (mutta en tarpeeksi nörtti – ja tarpeeksi kiinnostunut luonnontieteistä – päätyäkseni teekkariksi), joten teknologiapuoli oli minulle luonnollinen.
Nörttiys onkin onneksi nykymaailmassa lähinnä hyve, koska koko maailma pyörii IT:llä ja Suomessakin on valtavasti vielä IT-osaajista pulaa. Ja kyllä, työvoimapula on ihan aito, kun sitä todistaa joka päivä itsekin töissä. Uskonkin, että päädyin tälle alalle juuri siksi, että IT-puolella on tarve yksinkertaisesti ihmisille, joita se kiinnostaa.
Mikään töissäni törmäämistäni asioista ei ole rakettitiedettä vaan vain uusia asioita, joita jokainen meistä voi oppia, kunhan motivaatiota on. En ole erityisyksilö, olen vain kaikesta uudesta kiinnostunut ja tykkään ratkaista ongelmia. Koulu on pitkälti valmistunut minua vain ajattelemaan maailmaa ja ongelmia moniulotteisemmin ja ratkaisemaan ongelmia, joihin ei ole valmista vastausta – taito, joka on nykyään työelämässä se halutuin ja tärkein taito.
Tämä luovuus yhdistettynä liiketoimintaymmärrykseen ja IT:seen on suhteellisen lyömätön yhdistelmä nykytyöelämässä ja uskon, että se kantaa ketä tahansa nykymaailmassa vielä monta vuosikymmentä eteenpäin työelämässä – teknologian käyttö ei ole mihinkään katoamassa.
Mitä siis olen tehnyt? Mennyt sinne minne virta on minua vienyt ja ottanut haasteet ja vastuut ilolla vastaan. Loppujen lopuksi se on ollut niin yksinkertaista – maailmassa kun ei ole koskaan liikaa vastuun ottajia.
Yhteenveto
Korkeat tuloni ovat mielenkiintoinen asia, sillä yhteiskunnallisesta linssistä katsottuna elämäni on paradoksaalinen. Olen peräisin matalasti koulutetusta ja matalatuloisesta perheestä. Kuitenkin jo 29-vuotiaana olen korkeakoulutettu ja keskimääräistä palkansaajaa huomattavasti parempituloisempi.
Olen päässyt tähän kiitos tulevaisuuteen uskovien vanhempien sekä oman kovan työni ja aktiivisuuteni. Ja tuuria on luonnollisesti ollut myös pelissä. Tällainen loikka tulotasosta toiseen on Suomessakin edelleen suhteellisen harvinaista – sosioekonominen luokka kun edelleen periytyy Suomessa vahvasti.
Olen kuitenkin huomannut, että yhteiskunnallisessa keskustelussa kaltaiseni ihmiset lasketaan etuoikeutetuiksi, vaikka koen olevani hyvä esimerkki siitä, millaiseksi Suomen yhteiskunta on tarkoitettukin – kuka tahansa voi edetä mihin tahansa.
Mitä ajatuksia sinussa herättävät suomalaiset keskitulot ja ihmiset, jotka tienaavat huomattavasti enemmän kuin sinä tai keskimääräinen suomalainen?
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Sun työstä ei makseta noin paljon. Vastaavista hommista saa 2400 bruttona, älä jaksa kusettaa ihmisiä
Onneksi opiskelut eivät sinänsä menneet hukkaan, että ei 2400€n palkalla tarvitse nykyisiä työtehtäviä tehdä. Jos joku tuttusi tai sinä teet samankaltaisia töitä 2400€n palkalla, suosittelen suuresti palkkakeskustelun käymistä!
Tienasin parikymppisenä turkistarhaajana 2010-15 vuosittain 260000-330000 euroa, mutta turkistarhauksen kannattavuuden romahduksen seurauksena, tarhani on tehnyt viimeiset 5 vuotta joka vuosi kymmeniä tuhansia euroja tappiota. 2018 sijoitin varojani suurella riskillä purjeveneitä valmistavaan firmaan ja venealan hyvän kannattavuuden ansiosta, nostin viime viikolla po. yrityksestä 1900000 euron osingot. JK. Tanskassa koronan vuoksi hävitettiin kaikki munkit ja koska Tanska on ollut maailman suurin minkin tuottaja, avaa se pohjalaisille turkistarhoille, pikästä aikaa lupaavia mahdollisuuksia palauttaa turkistuotanto takaisin kannattavaksi elinkeinoksi.
Siinä on kyllä mukavat tienestit parikymppiseksi! Kieltämättä on mielenkiintoista nähdä, mihin turkistarhaus nyt menee kun Tanska joutui massatuhon minkeille tekemään ja miten regulaatio kehittyy EU:ssa ja Suomessa. Toivotaan, että hyvin suomalaisille oli suunta mikä vain!