Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Olemme vihdoin siirtymässä äärimmäisen mielenkiintoiseen aikaan maailmantaloudessa. Niin Euroopan keskuspankki kuin Yhdysvaltain keskuspankki on signaloinut samanaikaisesti korkojen laskusta ja molemmat ne ovat aloittaneet. Keskuspankit pyrkivät tasapainottelemaan niin sanotun pehmeän laskun talouteen, jossa ei syntyisi finanssikriisin kaltaista lamaa, vaan niin sanottu hallittu taantuma.
Onko tämä realistinen tavoite? Entä miltä taloustilanne näyttää tällä hetkellä? Ovatko keskuspankit etuajassa vai jo liian myöhässä? Ja mitä kaikkea tämä tarkoittaa osakemarkkinoille? Pohdin kaikkia näitä asioita tämänpäiväisessä tekstissäni etenkin Yhdysvaltain markkinoiden kulmasta, koska sen vaikutus leviää väistämättä myös Eurooppaan ja Suomeen.
Hiljaiset signaalit ovat viestineet USA:n taantumasta jo monta kuukautta
Jos puhutaan perinteisestä talousteoriasta, usein todetaan, että korkojen ja osakemarkkinoiden suhde on päinvastainen. Tämä tarkoittaisi siis, että korkojen lasku olisi erinomainen juttu osakesijoittajalle.
Kauppakorkeakoulussa minulle opetettiin, että kun korot nousevat, osakkeet laskevat ja päin vastoin. Viidentoista vuoden kokemus osakemarkkinoilla voi kuitenkin vahvistaa sen, että tällaista suoraa korrelaatiota ei ole olemassa kuin rahoitusteoriassa. Korot ja osakkeet elävät täysin omaa elämäänsä ja voivat mennä niin samoihin kuin vastakkaisiin suuntiin.
Tämän takia taantuma ja mahdollinen korkojen lasku ei olekaan suoraan hyvä uutinen osakesijoittajalle. Kannattaakin muistaa, että korko on vähän kuin talouden kaasu ja jarru. Kun korkoja lasketaan, halutaan kiihdyttää taloutta – ja inflaatiota. Laskevat korot kertovat siis hidastuvasta taloudesta – mikä ei ole hyvä asia yritysten tuloksille – eikä näin myöskään usein osakekursseille.
Hiljaiset signaalit ovatkin kuiskutelleet hidastuvasta taloudesta Yhdysvalloissa jo jonkun aikaan. Tärkeimpiä tällaisia ovat seuraavat:
1) Claudia Sahmin kehittämä Sahmin sääntö, joka on ennustanut jokaisen USA:n taantuman oikein aina 1970-luvulta lähtien, ennustaa taantumaa. Tämä säikäytti jopa osakemarkkinat hetkeksi muutama viikko takaperin.
2) Yhdysvaltain 3kk ja 12kk velkakirjalainojen tuottokäyrä (ns. yield curve) ennustaa taantumaa Yhdysvaltoihin jo yli 50 % todennäköisyydellä vuodelle 2025.
3) Yhdysvaltain keskuspankin M2-rahavarat ovat laskeneet jo kahden vuoden ajan. Tämä on tapahtunut vain neljä kertaa sitten vuoden 1913 ja on joka kerta edeltänyt taantumaa.
Kaikki nämä indikaattorit ovat olleet oikeassa yli puoli vuosisataa taantumista, mutta on paljon keskustelua siitä, onko maailmantalous jälleen hieman erilainen. Eli onko näistä indikaattoreista sittenkään mitään hyötyä? Harvemmin näin monta indikaattoria samaan aikaan on punaisella, ilman, että olisi savua ilman tulta, mutta maailma on muuttunut paljon. Ja USA:assa juuri megateknot ovat muuttaneet keskiarvoja ja erilaisia mittareita sekä niiden merkitystä merkittävästi, koska ne yksinään voivat vetää niin taloutta, että ennen kaikkea pörssiä.
Extrana haluan nostaa esiin erään mittarin Yhdysvalloista, josta harvemmin puhutaan, mutta jota tiedän käytettävän monessa monikansallisessa tietyn toimialan yrityksessä ja josta olen itse muutamaan kertaan myös maininnut niin blogissani kuin kirjassani. Kyse on siis Architecture Billing Indexistä eli tuttavallisemmin ABI:sta.
Rakennusala on yksi parhaista talouden indikaattoreista, kuten Suomesta hyvin tiedämme. Se on merkittävä toimiala kaikissa talouksissa ja kertoo aidosti siitä, onko kotitalouksilla rahaa. ABI onkin siitä mielenkiintoinen indikaattori, että se katsoo vielä vähän pidemmälle, kuin rakennusalan numeroiden seuraaminen.
Jos arkkitehtitoimistot eivät saa tilauksia yhtä paljon, tämä alkaa näkyä jälkeenpäin myös rakennusalalla, vaikka juuri tällä hetkellä rakennusala kävisikin kuumana. ABI:n avulla pystyykin ennustamaan rakennusalan jäätymisen sekä taantuman jo hyvissä ajoin etukäteen – ja näin tapahtui esimerkiksi juuri 2008 finanssikriisissä.
ABI mittaa kahta asiaa yksinkertaisilla kyllä/ei kysymyksillä. Ovatko USA:laisten arkkitehtitoimistojen laskutukset nousseet vai laskeneet? Ja ovatko uudet suunittelusopimukset nousseet ja laskeneet.
Laskutus on laskenut hitaasti, mutta varmasti jo vähän yli 11 kuukauden ajan. Uudet sopimukset taas ovat olleet laskussa 5 kuukauden ajan. Numerot eivät toki ole vielä lähelläkään samalla tasolla kuin finanssikriisin pohjilla tai samanlaisella kuin rakennusalalla Suomessa, mutta trendi on ollut jo pitkään selkeä.
On siis monta syytä uskoa, että USA laskee taantumaan heti ensi vuonna, mutta mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?
Pehmeä lasku ei onnistu lähes koskaan, mutta kerta se on ensimmäinenkin
Tällä hetkellä näyttää, että niin USA:n kuin Eurooppaankin keskuspankki saattaa onnistua mahdottomassa ja laskeudumme korkojen hallitusti laskiessa pieneen taantumaan, josta talous sitten ponnistaa uuteen nousuun. Ilman suurta määrää konkursseja, talousmaailman dominoefektiä tai hätäkokouksia.
Talous kuitenkin on aina, kuten dominot eli, jos jokin merkittävä osa kaatuu, dominoefekti alkaa erittäin nopeasti. Saatat muistaa esimerkiksi Silicon Valley Bankin ja Credit Suissen, ei edes niin monen vuoden takaa, jotka olisivat aloittaneet juuri tällaisen dominoefektin kuin tyhjästä.
Uskon historian toistavan itseään ja en usko pehmeään laskuun, mutta tämä ei tarkoita, etteikö osakemarkkinat pientä laskua lukuun ottamatta pysyisi korkealla. Keskuspankit ovat finanssikriisin jälkeen ympäri maailman reagoineet paljon aggressiivisemmin pieniinkin rakoihin talousjärjestelmässä ja ratkaisseet tämän printtaamalla vain lisää rahaa. Nyt kun koneistolla on vielä mahdollisuus massiivisiin korkolaskuihin ennen printteriin tarttumista, ovat työkalut huomattavasti monipuolisemmat.
Näen taloudessa kolme erilaista skenaariota:
1) Pehmeä lasku, jossa kaikki menevät hallitusti, jolloin osakemarkkinat todennäköisesti käyttäytyvät suhteellisen rauhallisesti ja nousevat talousteorioiden mukaisesti korkojen laskiessa. Talous käy taantumassa, mutta lähtee nousuun jo vuoden 2025 loppupuoliskolla.
2) Kriisi putkahtaa jostain finanssijärjestelmän rakenteesta ja keskuspankit korjaavat sen Silicon Valley Bankin tavoin muutamassa viikossa. Markkinat notkahtavat muutamaksi päiväksi, mutta unohtavat ongelmat yhtä nopeasti kuin ne tulivatkin. Makrotaloudessa saamme vain lievän lyhytaikaisen taantuman.
3) Kriisi yllättää keskuspankit housut nilkoissa ja ongelmaa ei saada ratkottua hätäkoronlaskuilla ja rahaprintterillä. Osakemarkkinat romahtavat hetkellisesti, kun talous ajautuu syvään lamaan, kunnes tukiraha saa koronakriisin tavoin ihmiset, taloudet ja osakemarkkinat taas jaloilleen.
3. skenaario olisi pitkäjänteiselle sijoittajalle se paras skenaario, koska se mahdollistaisi todennäköisesti koronakriisin tavoin erinomaisia ostotilaisuuksia. Tällainen kriisi kestäisi todennäköisesti niin reaalitaloudessa kuin osakemarkkinoissakin vuoteen 2026 asti.
Kaikissa näissä malleissa on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä. On vaikea nähdä modernissa maailmassa tilannetta, jossa joutuisimme viiden vuoden taaperrukselle jatkuvasti laskeviin pörssikursseihin eli ihan aitoon karhumarkkinaan, joka syö sijoittajalta elämänhalun.
Siinä, missä koko pörssimaailma on nopeampitempoisempi kuin koskaan, niin on myös keskuspankkien ja valtioiden reaktiot talouden kriiseihin. Kriisejä tulee olemaan aina, mutta uskon, että tietyllä tavalla ajat ovat muuttuneet 1900-luvusta pysyvästi.
Osakemarkkinat ovat ennätyskorkealla, mutta eivät vieläkään irrallaan reaalitaloudesta
Kaikkia näitä asioita katsoessa saattaa näyttää oudolta, että niin Yhdysvaltain kuin Euroopan pörssit rikkovat kaikkien aikojen korkeimpia tasojaan. Onko osakemarkkina vihdoin irronnut täysin reaalitaloudesta ja muuttunut vain pelurien pöydäksi? Ei. Fakta vain on, että osakemarkkinat ovat erittäin usein myös väärässä, kun niillä on hyvä buugi päällä.
Hyvä esimerkki tästä löytyy niinkin läheltä kuin vuoden 2008 finanssikriisistä. Supersyklistä nauttinut S&P500 indeksi laski 4,9 % sinä päivänä, kun Lehman Brothers meni konkurssiin ja aloitti dominoefektin kansainvälisessä pankkimaailmassa syyskuussa 2009. Tämä pudotus pörssissä oli rajumpi kuin koskaan sitten vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen. Mutta mikä mielenkiintoisinta, viikko Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen S&P500 oli itse asiassa korkeammalla kuin ennen sen kaatumista! Loppu onkin historiaa – kolme viikkoa tämän huipun jälkeen S&P500 olikin romahtanut kerralla jo 28 %.
Sama päti koronavirukseen. Uutiset siitä alkoivat leviämään jo vuoden 2019 ja 2020 vaihteessa, mutta itse asiassa vuoden 2020 alku oli yksi vuoden vahvimpia aloituksia niin S&P500:lle kuin vaikka Helsinginkin pörssille. Puolessatoista kuukaudessa näistä huipuista S&P500 kuitenkin suli 34 % erittäin aggressiivisella vauhdilla – pompaten takaisin lähes yhtä aggressiivisesti.
Historia pysyy samana, mutta nämä asiat on hyvä muistaa myös rauhallisina aikoina pörssissä. En usko pelotteluun, enkä usko myöskään pörssiromahdusten ennustamiseen. Sijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa, että tilanteessa jossa kaikki näyttää olevan hyvin, on usein ne suurimmat vaaranpaikat. Koko pörssin historiassa ei löydy pörssiromahdusta, jota kaikki ovat odottaneet, vaan se on tullut aina pyytämättä ja yllättäen, vaikka joku aina oikein onkin onnistunut ennustamaan. Ja pyytämättä ja yllättäen on aina pahin sijoittajan näkökulmasta, koska kuten olen monesti todennut, on vain yksi asia, mitä osakemarkkinat vihaavat enemmän kuin huonoja uutisia – epävarmuutta.
Ja juuri tällä hetkellä elämme yhtä epävarmimmista ajoista, koska olemme selkeässä makrotaloudellisessa käännöskohdassa. Vaikka pörssiromahdusta ei tulisi, sijoittajan kannattaa silti olla valmistautunut turbulenssiin matkalla kohti matalampia korkoja.
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi
Voit myös ennakkotilata kaikki oleelliset rahataidot säästämisestä tienaamiseen tiivistävän toisen kirjani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun kirjani Tammen kirjakaupasta täältä! Jos ennakkotilaat kirjan, saat 20 %:n alennuksen kirjalle koodilla VAURASTUVIISAASTI20 !
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Mielenkiintoista nähdä, onko maailma tosiaan pysyvästi muuttunut. Mitä tapahtuu, jos pitkiä karhumarkkinoita ei enää tule, isotkin romahdukset korjaantuvat nopeasti ja esimerkiksi rahastosijoittamisesta katoaa näin käytännössä kaikki riski? Voiko ajatella, että se jollain tavalla vaikuttaisi myös tuottoihin? Jos tulevaisuudessa tavallinen tallaajakin voi olla täysin varma, että rahastosijoittamisella rikastuu, niin voisi olettaa, että silloin kaikki alkavat sitä tehdä.
Toivottavasti tämä niukkuusajattelu ei päde sijoittamiseen. Intuitiivisesti tuntuisi siltä, että jos voittopottia tulee jakamaan valtavasti enemmän porukkaa, voittoa per sijoittaja tulisi vähemmän. Toivottavasti tämä intuitio on väärä!
Ei mikään yksittäinen mittari kuten korkotaso pysty yksinään ennustamaan osakemarkkinoiden suuntaa. Väite siitä, että korkotaso määrittää osakemarkkinoiden suunnan on ihan yhtä järkevä kuin väittää, että Cooper testin tuloksen voi ennustaa painoindeksin perusteella. Vaikka painoindeksi antaa jotain osviittaa, koska hoikat todennäköisemmin juoksevat kovemman tuloksen kuin lihavat ei se silti sitä täysin ennusta yksilöiden tasolla tulosta. Sama pätee korkotasoon se on vain yksi tekijä joka vaikuttaa.
Passiivisuusdilemmaa on edelleen yllättävän vähän pohdittu ja mielenkiintoista tulee olemaan se, miten tämä näkyy markkinoilla. Uskoisin, että jos passiivinen indeksirahastoihin sijoittaminen vain lisääntyy, se todennäköisesti ei negatiivisesti vaikuttaisi tuottoihin – pitkälti toisinpäin.
Yksi selkeä vaikutus olisi kuitenkin se, että markkinat olisivat kaiken järjen mukaan vähän tehottomommat, jolloin osakesijoittajalla saattaisi olla helpompaa saada tuottoa – jos osaa etsiä vain oikeasta paikasta. Mutta menee niin rahoitusteorian puolelle, että vaikea sanoa näin maallikkona, mikä todellisuus on.
Jake: Jep, muistan hyvin kun yhteiskuntaopin tunneilla 15 vuotta sitten opetettiin, että kun korot laskevat, kurssit nousevat. Vaikka samanaikaisesti kun istuin tunneilla, oli käynnissä pörssiromahdus, jossa kurssit laskivat ja korot laskivat kilpaa. Se myös herätti itseni kiinnostumaan taloudesta.
Nykyinen tilanne onkin siitä mielenkiintoinen, että näin moni eri indikaattori (ei pelkästään yksi) samaan aikaan on punaisella. Tällaista tilannetta, ilman että savua olisi ollut ilman tulta, ei ole ollut koskaan Jenkkipörssin yli 100-vuotisen elämän aikana, mikä tilanteesta niin kiehtovan tekeekin.
Jenkki osakkeet ei romahda yhtä helposti kuin osakkeet muualla, koska monet valtiot ja sijoittajat käyttävät jenkki osakkeita turvasatamana ja ovat siten valmiimpia maksamaan niistä enemmän. Toinen mikä pitemmällä aikavälillä tulee jenkki osakkeita on se, että siellä valtio laskee uutta rahaa kokoajan liikkeelle talouteen paljon avokätisemmin kuin monet muut valtiot ja tämä raha tuppaa valumaan omaisuuserien hintoihin. Jenkkien tapa suhtautua rahaan ja velkaan on täysin erilainen kuin euroalueella missä rahaan ja velkaan suhtaudutaan peikkona ja harrastetaan itseruoskinta kisoja valtioiden välillä siitä kuka laskee rahaa vähiten liikkeelle.
Itse uskon, että Jenkki osakkeet romahtavat kunnolla vasta sitten jos jenkit menettävät turvasatama asemansa ja sijoittajat alkavat paniikissa vetämään rahojaan pois.Tällöin jälki tulee olemaan todella rumaa. Toisaalta ei ole näköpiirissä, että mikään muu valtio voisi ottaa turvasatama asemaa itselleen Kiinan ongelma on se, että Kiinaan ei voi luottaa vaikka talouden koko riittäisikin. Muut mahdolliset valtiot taas ovat liian pieniä ja EU ei ole noussut sellaiseen asemaan, että voisi uhata jenkkien turvasatama asemaa.
Toki Jenkeissäkin ollaan nähty erittäin kovia laskuja alaspäin jopa kaksi tässä 5 vuoden sisään. Tietysti riippuu, mitä pitää romahduksena, mutta niin 2020 ja 2022 markkinat korjasivat 20-30% alaspäin myös Yhdysvalloissa. USA on toki tervein markkina kaikista osakemarkkinoista, mutta ei millään tasolla immuuni kovillekin korjausliikkeille ihan normaalissakin talousympäristössä.
Nyt ylöspäin on menty niin kovaa jo pelkästään arvotuskertoimien voimalla, että vähintään hengähdystauko alkaa varmaan olemaan lähellä. Ja jos ei ole, niin silloin korjausliike aikanaan tulee olemaan sitäkin kovempi.
Onko vielä järkevää sijoittaa korkoihin vai menikö juna jo?
Sinänsä riippuu, mitä korkosijoituksilla hakee. Lyhyen koron rahastot ovat edelleen riskitön ja erinomainen paikka parkkeerata käteinen vs. pankkitilit.
Toisaalta, pitkän koron rahastot Euroalueella eivät ole korkojen ryminän jälkeen aivan yhtä houkuttelevia kuin vielä vuosi sitten. Mutta riippuu tosiaan millaista tuottoa hakee. Tällä hetkellä niin lyhyet kuin pitkät korot kuitenkin tarjoavat edelleen kohtuullista vuosituottoa erittäin pienellä riskillä – mutta ei toki mitään 7-10% tuottoja kuten viime vuoden lopussa sijoittaessa.
Sanotaanko että haluaisin hajauttaa lisää salkkua ja kuukausisäästää osakerahastojen lisäksi myös korkorahastoihin muutaman satasen kuussa. Nordnetissä ei ole perinteisiä korkorahastoja edullisilla kuluilla kovinkaan montaa. S-pankki valtionlaina ja yrityslaina esg ovat molemmat 0.5% kululla. Ja sitten lyhyellä korolla esim Evli Likvidi B. Ajatuksia noista? Onko odotettavissa että Evlin tuotto alkaa lähitulevaisuudessa hyytyä?
Lyhyen korkojen rahastojen tuotot tosiaan elävät aika suoraan euriborin mukana eli tuotto tulee laskemaan käytännössä tästä vuodesta eteenpäin, kun suurin osa kiinni kuitenkin Euroalueen lainoissa. Superhalpoja korkorahastoja taas pitempien korkojen rahastoissa ole oikein missään tarjolla (koska korkorahastojen hoitaminen vaatii aina vähän aktiivisempaa otetta salkunhoitajalta).
Jos lyhyen koron rahastoja haluaa, niin yleensä omalta normipankilta löytyy tähän halvimmat vaihtoehdot. Muuten surkealla Nordealla esim. löytyy ihan hyvät lyhyen koron rahastot.
Moi Esa ja kiitos taas mielenkiintoisesta artikkelista! Aiheesta hieman poiketen halusin kysäistä tämän hetken mietteitä PayPalista. Aika reippaasti on jo pohjilta noussut mutta onko mielestäsi vielä ostamisen arvoinen jos sillä ajatuksella menisi että pitäisi osakkeita useamman vuoden? Miten näet että mahdollinen tuleva taantuma vaikuttaa yritykseen?
Sanoisin, että nykyinen Paypalin arvostus alkaa olemaan ihan ns. ”normaali”. Yhtiön liiketoiminnassa on kuitenkin paljon riskejä ja tosiaan taantuma vaikuttaisi huomattavasti juuri transaktioiden määrään, joka on se mikä Paypalilla on eniten pitänyt yhtiötä kasvussa, koska käyttäjämäärä ei ole merkittävästi kasvanut (ja joillain quartereilla jopa laskenut). 50-60 dollarin tasolla yhtiö oli selkeästi aliarvostettu, mutta niin selkeää eteenpäin menemistä liiketoiminnalla ei olisi tapahtunut, että 80 dollarissa osake olisi enää superhalpa.
Yhdysvalloissa ja Englannissa korot ovat olleet rajussa nousussa lokakuussa. Kymppivuotinen korko on jo lähellä 4,5%.
Jep, on mielenkiintoista, mistä johtuu, että syyskuun puolesta välistä johtuen markkinat ovat päättäneet, että korot eivät USA:ssa laskekaan pitkällä aikavälillä, vaikka keskuspankki koronlaskut on jo aloittanut. Yleensähän markkina näissä on oikeassa, mutta presidentinvaalien luoman epävarmuuden alla niin makro- kuin korkonäkymissä varmasti näkyy tulevinakin kuukausina erittäin paljon heittelyä molempiin suuntiin.
Jo parin vuoden ajan, isojen pankkien tarjoamia lainoja korkeampikorkoisten kasvaneet hakumäärät sekä Suomessa että maailmalla ovat kertoneet karua kieltään kotitalouksien nykytilantenteesta. Käytännössä tilanne on se, että arkinen elämä on vuodesta 2024 asti rahoitettu entistä suuremmilla, korkeakorkoisilla kulutusluotoilla. Ainoa asia, joka on estänyt tilannetta räjähtämästä käsiin on suhteellisen korkealla pysynyt työllisyys. Mikäli tuo muuttuu, niin siinä vaiheessa nähdään sellainen kuoleman spiraali, että sellaista ei ole nähtykään sitten suuren laman jälkeen.
Näinhän se on. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mihin suuntaan Yhdysvaltain talous tästä menee. Vahveneeko taantumasignaalit vai saadaanko edelleen lisää voimaan talouteen uuden presidentin myötä.
Korothan oikeasti laskevat jo kovaa vauhtia, mutta talous ei vaan vedä. Suomi on verotettu hengiltä, naapurin aggresiiviset toimet ja toivoton nuoriso ei vedä tätä maata ylöspäin. Lainoja otetaan tappiin saakka. Jossain vaiheessa vaan tulee stoppi eikä laina rahalla enää elä. Silloin ollaan leipäjonossa. Valitettavan surkuhupaisaa tämä suomen touhu.
Näinhän se on. Toki Suomen talous toki hyötyy muuta Euroaluetta koronlaskuista, joten ehkä pieni toivonkipinä on vuodessa 2026.
P.S. Spämmilinkit eivät sinällään mitään tee, kun kommentit ovat nofollow-koodattu, mutta poistelen ne silti.