Lifeline (SPAC):n listautuminen on Suomen pörssin toinen SPAC-listautuminen sitten aikaisemman Virala Acquisition Companyn. Tämänpäiväisessä kirjoituksessa keskitynkin ennen kaikkea Lifeline SPAC:n tavoitteisiin, SPAC:ien yleistymisen pohtimiseen sekä siihen, mitä hyviä ja huonoja puolia Lifeline SPAC:n listautumisessa on.
Kirjoitus tulee hieman myöhässä aikatauluongelmien takia ja Lifeline SPAC:n anti alkoi jo tiistaina 5.10.2021 ja siihen voi osallistua 12.10.2021 kello 16 mennessä, jolloin yleisöanti päättyy. Kaupankäynti Lifeline SPAC:lla alkaa perjantaina 15.10.2021.
Mikä on Lifeline ja mikä on SPAC?
Lifeline SPAC on suomalaisen pääomasijoittajan Lifeline Venturesin ensimmäinen SPAC-yhtiö. Lifeline SPAC taas on vuonna 2021 perustettu osakeyhtiö, jonka ainoana tarkoituksena on kerätä pääomaa listautumisannilla, listautua Nasdaq Helsingin säännellyn markkinan SPAC-segmentille ja yhdistyä listaamattomaan yritykseen 24kk eli kahden vuoden aikana. Yhtiökokous voi antaa lisäaikaa 12kk tähän aikaan, mutta on todennäköistä, että sijoitettava yritys löytyy kahden vuoden aikana. Yrityksen on tarkoitus löytyä Pohjoismaista.
Lähdetään perusasioista eli siitä mikä on SPAC. SPAC tulee englanninkielen sanoista Special Purpose Acquisition Company. Perinteisesti SPAC on mikä tahansa yritys, joka kerää ison summan euroja rahastoon, ja tällä rahalla ostetaan yritys sekä listataan se pörssiin SPAC-yhtiön osakkeen muuttuessa rahoitetun yrityksen osakkeeksi. SPAC on listautuvalle yritykselle usein nopeampi, kustannustehokkaampi ja vähemmän byrokraattisempi tapa toteuttaa listautuminen, kuin perinteinen listautumisanti, jonka takia sen suosio onkin kasvanut etenkin viimeisen kahden vuoden aikana räjähdysmäisesti rapakon toisella puolella USA:n markkinoilla. Suurin syy tähän on se, että SPAC itsessään hoitaa byrokratian ja kulut, kun se listaa itseään pörssiin.
SPAC:lla on rahaston synnyttämisen jälkeen yleensä kaksi vuotta aikaa löytää yritysostokohde ja saada kauppa maaliin saakka. Jos näin ei tapahdu, voivat kyseisen SPAC:n warrantit (eli luvat ostaa SPAC:n osaketta) raueta arvottomina ja niihin etukäteen sijoittanut henkilö voi menettää rahansa. Lifelinen tapauksessa tarkoitus on vain antaa lisärahoitusta ”ostettavalle” yritykselle ja kyseessä ei ole suora yrityskauppa, vaan vain listata yritys, johon Lifeline SPAC:n rahat menevät pörssiin, Lifeline SPAC:n kautta.
SPAC:iin voikin sijoittaa warranteilla ennen kuin SPAC on löytänyt sopivan yritysostokohteen tai ostamalla vain SPAC:n osaketta, kun sopiva ostokohde on löytynyt. Warrantit voi muuttaa osakkeiksi, kun sopiva yritysostokohde löytyy, jonka jälkeen olet kyseisen yritysostokohteen osakkeenomistaja. Jos ostat osakkeita suoraan, etkä warrantteja (mikä on usein suositeltavampi toimenpide yksityissijoittajalle), saat omasi takaisin, mikäli sopivaa yritysostokohdetta ei löydy Lifelinen tapauksessa.
Mutta entä mikä on Lifeline? Tai tarkalleen Lifeline Ventures, joka on SPAC:n takana. Lifeline Ventures on vuonna 2012 toimintansa aloittanut alkuvaiheen startup-yrityksiin sijoittava pääomasijoitusyhtiö. Sillä on neljässä rahastossaan yhteensä 235 miljoonaa euroa hallinnoitavia varoja. Viimeisin rahasto oli vuonna 2019 toimintansa aloittanut 130 miljoonan euron rahasto.
Sen menestyneimpien sijoituskohteiden joukkoon kuuluu mm. isot suomalaiset menestystarinat kuten Supercell, Smartly.io, Swappie, Wolt sekä Oura. Erittäin kovia suomalaisia yksisarvisia tai tulevia sellaisia siis. Kansainvälisesti vertaillen Lifeline Venturesin rahastojen laskennalliset tuotot ovat myös alan kärkeä, ja sen kolme ensimmäistä rahastoa ovat tällä hetkellä tekemässä noin 4,3-kertaisen tuoton, eli tuttavallisemmin 330%. Laajalla skaalalla Lifeline Venturesin sijoitukset ovat siis onnistuneet hyvin, joka voi antaa mielenrauhaa Lifeline SPAC:n sijoittajille.
Lifeline SPAC:n tavoitteet ja listautumisen erityispiirteet
Lifeline SPAC:n strategiana on ensisijaisesti tunnistaa listaamaton, teknologiasektorilla toimiva korkean kasvupotentiaalin yritys ja yhdistyä sen kanssa. Kohdesegmentteihin kuuluvat esimerkiksi yritysohjelmistot, terveysteknologia, ilmastoteknologia, digitaaliset kuluttajatuotteet ja -palvelut sekä robotiikka ja laitteisto. Nämä teknologiasegmentit ovat globaalisti laajoja, ja niillä on lisäksi erittäin vahvat kasvunäkymät.
Omien sanojensa mukaan Lifeline SPAC pyrkii valitsemaan kohdeyhtiöehdokkaikseen teknologiapainotteisia myöhäisemmän kasvuvaiheen yhtiöitä, joilla on toimivaksi todettu liiketoimintamalli ja jotka tavoittelevat korkeaa kasvua. Esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa yhtiöt, jotka pyrkivät lisäämään kasvuaan kehittämällä markkinointiaan tai pyrkivät maantieteelliseen laajentumiseen, pyrkivät laajentamaan tuotekehitystään tai muulla tavalla merkittävästi kasvattamaan toimintaansa. Alan slangissa puhutaan myös ns. ”epäreilusta kilpailuedusta” eli usein skaalautuvasta liiketoiminnasta, jolla on korkeat vallihaudat omalle liiketoiminnalleen, kuten patentti, korkea teknologia, ekosysteemi tai yhteisö.
Yhtiön sijoitusstrategian mukaiset kasvuvaiheen yhtiöt vaativat tyypillisesti vielä operatiivista ja muuta kehitystyötä ennen kuin niiden voidaan olettaa tuottavan voittoa sijoittajilleen, mutta korkean riskin vastapainona on tyypillisesti mahdollisuus saavuttaa korkeampia tuottoja pitkällä aikavälillä. Eli oikeastaan juuri sellaisia yrityksiä, joita tällä hetkellä markkina nälkäisesti etsii.
Yhtiö keskittyy toimialoihin, joista sponsorikomitealla, hallituksen jäsenillä ja johdolla on kokemusta. Yhtiön sijoitusstrategia perustuu yleisesti ajatukseen siitä, että paras mahdollinen tapa luoda arvoa osakkeenomistajille pitkällä aikavälillä on valita kohdeyhtiö, jonka kasvua ja kehitystä pystytään tukemaan. Yhtiön laajaa osaamista ja kokemusta sekä kansainvälistä kontaktiverkostoa hyödyntäen.
Yrityksen hallitus ja johto ovat tuttu juttu, mutta mitä tekee sponsorikomitea Lifelinen SPAC:ssa? Sponsoreiden rooli on erityisesti toimia johtoryhmän konsultteina muissa kuin mahdollisen kohdeyhtiön valuaatioon liittyvissä aiheissa, kuten markkinan, kilpailuetujen, teknologian, liiketoimintamallin, skaalautumistekijöiden ja johdon sekä muun henkilöstön arvioinnissa. Hallituksen perustaman sponsorikomitean puheenjohtajana toimii erittäin huomiotava herättävä nimi eli Supercellin perustaja ja toimitusjohtaja Ilkka Paananen.
Osaamiset ja nimet ovatkin Lifeline SPAC:ssa enemmän kuin vakuuttavat, kuten alla olevista kuvista näkyy.
Lifeline SPAC:n takana olevien henkilöiden yhdistetty CV on niin henkeäsalpaava, että sillä pystyy kilpailemaan täysin myös globaalilla tasolla, joka on myös Lifelinen tavoite, vaikka haussa oleva yritys onkin keskimäärin suomalainen ja muuten Lifeline liikkuu ennen kaikkea Pohjoismaissa. Osaamisenpuute ei siis ole ainakaan asia, missä Lifeline SPAC jäisi kakkoseksi mihinkään maailmassa liikkuvaan SPAC:iin verrattuna. Tämä on tärkeää, koska SPAC:n arvo mitataan etenkin ennen yritysostosta osaamisella, mitä sillä on takana. Aivan kuten Viralan tapauksessa, myös Lifelinen tapauksessa, saat 10 eurolla (osakkeen hinta), vähän alle 10 euroa rahaa sekä läjän osaamista. Tällä kertaa osaaminen on vain äärettömän laadukasta.
Lopuksi huomattavinta ja ehkä pieni kysymysmerkki Lifeline SPAC:ssa on se, että Lifeline SPAC voi sijoittaa myös Lifeline Venturesin tämänhetkisiin vähemmistöosuus omistuksiin, eli periaatteessa Lifeline Ventures voi kerätä markkinoilta rahaa lisää nykyiselle sijoitukselleen Lifeline SPAC:n kautta. Tämä ei toki tee sijoituksesta välttämättä yhtään sen huonompaa, mutta sijoittajan on hyvä huomata, että myös tämä on mahdollista.
Lifeline SPAC:n annin rakenne ja antiin osallistuminen
Listautumishinta VAC:lla on perinteisesti 10 euroa per osake, joka on aina SPAC:eilla sama. Minimimerkintä yleisöannissa on 100 osaketta eli 1000 euroa. Annin koko kokonaisuudessaan on 100 miljoonaa euroa.
Lifeline SPAC:n annissa mukana on isoja sijoittajia, kuten Ahlström Invest, G.W. Sohlberg, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Mandatum Asset Management, Sp-Rahastoyhtiöt, Rettig Group Oy, Visio Varainhoito Oy ja WIP Asset Management. Nämä institutionaaliset sijoittajat sijoittavat yhteensä 68,9 miljoonalla eurolla Lifeline SPAC:iin. Ankkurisijoittajien merkintäsitoumukset vastaavat siis 68,9 prosenttia kaikista tarjottavista osakkeista.
Tähän mennessä listautumisanneissa siis tuttu juttu on se, että institutionaaliset sijoittajat vievät suurimman osan antiosakkeista valmiiksi ja etenkin Viralaan verrattuna, nimet ja organisaatiot SPAC:n takana ovat huomattavasti laadukkaammat ja tunnetummat. Muut ehdot ovat sinänsä lähellä Viralaa ja SPAC:eissa on edelleen huomattavaa se, että ehdot ovat aina sen perustajille positiivisemmat kuin yksityissijoittajille.
Yleisöannin minimimerkintä on siis 100 osaketta ja maksimi 10 000 osaketta. Instituutioannin minimi puolestaan on 10 001 osaketta. Nämä ovat tutut 1000 euron ja 100 000 euron rajat, jotka suomalaisissa listautumisanneissa yleensä on. Antiin voi osallistua Danske Bankin sivuilla kaikilla suomalaisten pankkien verkkopankkitunnuksilla.
Osallistunko minä Lifeline SPAC:n osakeantiin?
Vastaus on sama kuin VAC:ssa eli en. Lifeline Ventures on kaikinpuolin laadukkaampi anti kuin VAC, takana on äärimmäisen kovaa osaamista, mutta pääomasijoittaminen aikaisen alan teknologiayhtiöihin on erittäin suuren riskin sijoittamista. Monelle riittää Lifelinen rahastojen hyvä tuotto menneisyydessä, mutta on hyvä muistaa, että rahastojen tuotot syntyvät aina kaikista rahaston sijoituksista yhteensä – yhden yrityksen pääomasijoittaminen on oikeastaan kaikista suurimman riskin sijoittamista, mitä osakesijoittaminen voi sisällään edes pitää.
Vaikka keskustelua Lifeline SPAC:n ympärillä ei kauheasti ole, on silti selvää, että tämäkin anti tullaan ylimerkitsemään – pitkälti kiitos institutionaalisten sijoittajien. Vaikka listautuminen on tarinaltaan mielenkiintoinen ja ylimerkintä tälläkin kertaa varma, ei tämä sovi henkilökohtaiseen sijoitusstrategiaani, koska SPAC:ien ehdot ovat pitkälti niin monimutkaiset, että niiden ymmärtäminen vaatisi enemmän aikaa, kuin minulla on nyt käytössä. Näiden kaikkien asioiden yhdistelmän takia jätän tämän listautumisen väliin.
Lifeline SPAC – yhteenveto
SPAC kultakuume Atlantin toisella puolella on hieman rauhoittunut ja onkin mielenkiintoista, että SPAC:eja vielä tulee Suomen pörssiin. SPAC onkin mainostettu tapana demokratisoida sijoittaminen USA:alaiselle yksityissijoittajille (siellä kun ei ole yleisöantia edes olemassa, vaan vain iso raha saa osallistua listautumisanteihin). Suomessa listautumisia on kuitenkin viime aikoina tullut enemmän kuin tarpeeksi ja jopa piensijoittajat ovat todennäköisesti saaneet osallistua anteihin juuri niin paljon kuin haluavat.
Vaikka Lifeline SPAC on huomattavasti lupaavampi SPAC yhtiö kuin Virala Acquisition Company, niin ehdoiltaan kuin tarinaltaan ja sijoittajiltaan, on sen tarkoituksenmukaisuus mielestäni edelleen hieman kyseenalainen. SPAC:t ovatkin ennen kaikkea kiinni luotosta ja uskosta ihmisiin SPAC:n takana, koska SPAC on aina alussa vain läjä rahaa ja läjä kokemusta ilman minkäännäköistä liiketoimintaa.
Virala Acquistion Corpin osake nousi yritysostoskohteen löydyttyä n. 20-30% ja on odotettavaa, että jos Lifeline löytää erittäin kovan kasvuyhtiön pörssilistautumiseen, voi pomppu olla tätäkin isompi. Tätä voi kuitenkin joutua odottamaan Lifeline SPAC:ssa pitempään, koska on todennäköistä, että oikeasti laadukkaista Pohjoismaisista kovan kasvun yhtiöistä käydään erittäin kovaa kilpailua paikallisten pääomasijoittajien toimesta.
Ja tosiaan, SPAC:n virallinen nimi on Lifeline SPAC I, eli jos tämä onnistuu hyvin ja yksityissijoittajilla intoa riittää, on todennäköistä, että Lifeline Ventures tulee myös tulevaisuudessa SPAC:eja listaamaan Helsingin pörssiin. Tämän takia ei tarvitse stressata siitä, vaikka et tähän ehtisi lähteä mukaan, lisää on todennäköisesti tulossa!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Missä se mainitsemasi riski on? Ainoa mitä tässä voit menettää on aikaa ja sille pitää laskea vaihtoehtoiskustannus. Itse ajattelen tätä raaputusarpana josta saa rahat takaisin jos ei pidä lopputuloksesta. Potentiaali on kuitenkin merkittävä.
Jep, toki riippuu siitä, mitä odottaa. Historiallisesti yli puolen SPAC:eista kurssi kuitenkin laskee, kun yhdistyminen on tapahtunut. Viime ajan Jenkki-SPAC huuma on saattanut vähän sekoittaa tätä kuvaa, mutta tämä on edelleen todennäköisin skenaario. Sama riski löytyy myös tästä. Potentiaalia toki ehdottomasti on ja uskon tosiaan porukkaan firman takana. IPO:oon osallistuminen taas tuntuu omasta mielestä tarpeettomalta – samalla tavalla kuin Viralassakin, vaikka tämä SPAC laadukkaammalta vaikuttaakin.