Listautumisannit ovat ehkä oleellisin osa toimivia ja elinkelpoisia osakemarkkinoita, koska vain uusien yhtiöiden tulo pörssiin varmistaa sen, että kasvava valinnanvara houkuttelee pörssiin lisää niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia sijoittajia. Tämä usein lisää vaihdannan määrää pörssissä merkittävästi, joka helpottaa niin yksityis- kuin institutionaalisia sijoittajia.
Pitkä matka ollaan tultukin niiltä finanssikriisin vuosilta, jolloin henkilökohtaisesti kiinnostuin pörssistä ja lähes viikottain spekulaatiota oli liikkeellä Helsingin Pörssin elinkelpoisuudesta, koska finanssikriisin ja Nokian mukana Helsingin pörssin kokonaiskaupankäynti oli laskenut yli 50% huippuajoista ja uusia yhtiöitä ei enää pörssiin saapunut. Esimerkiksi vuonna 2011 Helsingin pörssiin ei saapunut yhtään uutta yhtiötä. Kun pikakelataan tähän päivään, huhut Helsingin pörssin kuolemasta olivat suuresti liioitellut ja niin uusia yhtiöitä kuin uusia sijoittajia saapuu pörssiin lähes kuukausittain. Esimerkiksi vuonna 2021 pörssiin listautui huimat 29 yhtiötä!
Olenkin kirjoittanut viimeiset viisi vuotta listautumisanti-analyysin jokaisesta Helsingin pörssiin listautuvasta yhtiöstä (ja joistain Tukholman pörssiin listautuneista yhtiöistä) ja pyrin jatkamaan samaa tahtia yllä myös tulevaisuudessa. Samalla olen kuitenkin huomannut, että tietyt samat kysymykset toistuvat usein annista toiseen ja olen vuosien varrella kerännyt näitä kysymyksiin yhtä tekstiä varten – joka on nyt vihdoin valmis!
Tänään siis käyn läpi kysymys&vastaus-tyyliin kaikki kysymykset, mitä sijoittajalla saattaa listautumisanneista herätä. Toivon, että tämä teksti auttaa jokaista, niin uutta kuin jo kokenuttakin sijoittajaa, saamaan vielä syvemmän kuvan siitä, miten listautumisannit toimivat ja mitä perusasioita listautumisanneissa kannattaa ottaa huomioon.
Kaikki listautumisanneista – 2022
Seuraavassa siis kaikki tarvittava tieto, mitä sijoittaja voi tarvita ymmärtääkseen listautumisanneista kaikki oleellinen. Lukukokemuksen parantamiseksi, olen pyrkinyt laittamaan kysymykset mahdollisimman kronologiseen järjestykseen listautumisannin alussa tapahtuvien kysymysten ollessa ensin ja lopussa kysymykset, jotka liittyvät siihen, kun kaupankäynti uusilla osakkeilla alkaa ja osakkeet saapuvat sijoittajan arvo- tai osakesäästötilille.
Aloitetaan aivan perustavanlaatuisesta kysymyksestä, eli siitä, mikä on listautumisanti ja mikä on osakeanti – ja mikä merkittävä ero näillä kahdella usein sekaisinmenevällä asialla oikeastaan on. Ja syvennytään sen jälkeen vielä syvemmälle listautumisannin logiikkaan ja sen etenemiseen listautuvan yrityksen ja sijoittajan kannalta.
Mikä on listautumisanti (IPO)?
Listautumisannissa (jota myös IPO:ksi usein kutsutaan englanninkielisen nimityksen takia) pörssiin listautuva yhtiö kerää uutta rahaa tai sen nykyiset osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan, samalla tuoden yhtiön osakkeen julkiseen kaupankäyntiin pörssiin. Suomalaisissa listautumisanneissa yksityiset sijoittajat, institutionaaliset sijoittajat ja yhtiön työntekijät voivat usein ostaa näitä uusia osakkeita tai nykyisten omistajien osakkeita annissa sovittuun hintaan ja pääsevät näin yhtiön osakkeenomistajiksi samalla hetkellä, kun pörssissä voi alkaa käydä kauppaa kyseisen yhtiön osakkeella.
Yleisimmät syyt, miksi yhtiöt listautuvat pörssiin löytyvät usein juuri pörssin tuomasta likviditeetistä eli siitä, että yhtiön osakkeilla on pörssissä huomattavasti helpompi käydä kauppaa, kuin ei-pörssiyhtiöllä. Pörssi kun määrittää yhtiölle hinnan käytännössä joka arkipäivä aina uudelleen ja uudelleen. Pörssissä yhtiön todellinen markkina-arvo onkin useammin arvostelun alla kuin ei-pörssissä olevan yhtiön. Tämä johtaa siihen, että etenkin nykyiset osakkaat pystyvät luottamaan paremmin siihen, että osakkeet voi aikanaan myydä ja toisaalta siihen, että pitkällä aikavälillä pörssi arvottaa yhtiön liiketoiminnan ”oikean” hintaiseksi.
Yleinen syy on myös tunnettuuden lisääntyminen, sillä moni meistä kuulee paljon useammin pörssiyhtiöistä kuin ei-pörssiyhtiöistä. Tämä pitkälti sen takia, että pörssiuutiset ovat jokapäiväistä talousuutisointia. Moni meistä tietää tiettyjen yritysten nimet vain siksi, että ne ovat pörssilistattuja yhtiöitä. Tosiaalta saatamme olla tietämättä samankokoisista saman alan yhtiöistä, jos ne eivät ole pörssilistattuja.
Tämän lisäksi pörssissä olevalle yhtiölle on usein helpompaa käyttää omia osakkeitaan kaupankäynnin välineinä esim. yritysostoksissa, kun osakkeet ovat pörssissä. Viimeisimpänä yhtiö voi myös järjestää pörssissä ollessaan uusia anteja – joissa usein luodaan uusia osakkeita ja myydään niitä uusille tai nykyisille osakkeenomistajille – ja kerätään samalla tehokkaasti lisärahaa yhtiön liiketoimintojen tukemiseen.
Kaikkiin näihin tulet törmäämään aina, kun luet syitä siihen, miksi yhtiöt usein haluavat pörssiin listautua.
Mikä on osakeanti?
Listautumisanti on yleensä osakeanti, mutta osakeanti voi tapahtua myös ilman listautumisantia ja toisinpäin. Osakeannilla tarkoitettaan tilannetta, jossa yhtiö luo uusia osakkeita tai luovuttaa jo olemassa olevia osakkeitaan eteenpäin. Listautumisanti on yksi esimerkki osakeannista, mutta osakeanti voi tapahtua myös jo listautuneessa yhtiössä. Osakeannissa jo pörssissä oleva yhtiö voikin luoda uusia osakkeita ja myydä niitä nykyisille ja uusille osakkeenomistajille – näin vahvistaen yhtiön kassaa rahoilla, joita osakkeiden myynnistä saa.
Miten listautumisanti toimii?
Listautumisannissa yhtiö, joka ei ole vielä pörssissä, päättää asettaa osakkeensa julkiseen kaupankäyntiin pörssiin. Listautumisanti kulkee usein seuraavissa askeleissa.
1. Yhtiö ilmoittaa listautumisaikomuksistaan
2. Yhtiö julkistaa listautumiseen tarvittavat viralliset paperit, jotka sisältävät sijoittajille tärkeitä faktoja yhtiön liiketoiminnasta sekä tulevasta arvostuksesta ja listautumisannin aikajänteestä
3. Listautumisanti alkaa ja sijoittajat saavat sitoutua osallistumaan listautumisantiin itse päättämällään rahamäärällä
4. Listautumisannin tulos julkaistaan, anti päättyy ja sijoittajat saavat tietää, kuinka paljon osakkeita he saavat
5. Kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkaa pörssissä
Joissain harvoissa tilanteissa listautumisannissa ei välttämättä myydä tai luoda yhtään osakkeita, jolloin kyse ei ole osakennista, vaan yhtiö vain listautuu pörssiin, jotta sen nykyiset omistajat voivat osakkeilla alkaa käydä kauppaa. Tätä kutsutaan suoraksi listautumiseksi.
Miten osallistua listautumisantiin?
Listautumisantiin osallistutaan listautumisannin järjestäjän verkkopalvelussa ja/tai vaihtoehtoisesti sovitussa pankissa. Suomessa etenkin tietyt pankit kuten Nordnet ovat suosittuja listautumispaikkoja, vaikka ne eivät pääjärjestäjiä olisikaan, mutta katsotaan vielä tarkemmin, miten listautumisanteihin voi osallistua pankista riippuen. Usein riittää, että sinulla on arvo-osuustili sekä suomalaiset pankkitunnukset ja pystyt osallistumaan suomalaisiin listautumisanteihin.
Miten osallistua listautumisantiin – Nordnet?
Nordnetissä listautumisantiin osallistuminen on suhteellisen helppoa, olit sitten Nordnetin asiakas tai et. Nordnet on tällä hetkellä yleisin paikka, jossa suomalaisiin listautumisanteihin voi osallistua, mutta riittää, että sinulla on jonkun muun suomalaisen pankin pankkitunnukset ja arvo-osuustili, jolloin pystyt osallistumaan antiin, vaikka Nordnet olisikin pääjärjestäjä ja merkintäpaikka.
Nordnetin asiakkaina anneissa on usein se plussa, että toisin kuin muissa pankeissa, monessa annissa pystyt osallistua Nordnetin osakesäästötilillä anteihin, mikäli haluat. Muiden pankkien asiakkaina Nordnetin ollessa merkintäpaikka, pystyt merkitsemään antiosakkeita vain arvo-osuustilille. Tämä ei useinkaan haittaa, mutta on hyvä pitää mielessä, mikäli osakkeita suoraan omalle osakesäästötilille haluaisi.
Miten osallistua listautumisantiin – OP, Nordea, Danske Bank ja muut pankit?
Jos olet jonkun muun pankin kuin Nordnetin asiakas, osallistuminen on onneksi suhteellisen helppoa, oli merkintäpaikkana mikä pankki tahansa. Suomessa meillä yksityissijoittajilla on se luksus, että ensinnäkään saamme osallistua listautumisanteihin (esim. Yhdysvaltalaisella yksityissijoittajalla tätä luksusta ei ole, vaan iso raha on ainoa, joka listautumisanteihin saa osallistua). Tämän lisäksi, osallistumisesi suomalaiseen listautumisantiin ei jää suomalaisesta pankistasi kiinni. Kuten todettu, kaikki mitä tarvitset antiin osallistumiseen on rahaa tilillä, suomalaiset pankkitunnukset sekä suomalaisen arvo-osuustilin – riippumatta siitä, kuka annin järjestää tai missä pankissa merkintä tapahtuu.
Voinko osallistua myös ulkomaisten osakkeiden listautumisanteihin?
Suomalainen sijoittaja pystyy pääsääntöisesti osallistumaan pelkästään suomalaisten yhtiöiden listautumisanteihin. Poikkeuksena tähän on Nordnetissä olevat listautumisannit, jotka tarjoavat välillä myös suomalaiselle sijoittajalle joskus mahdollisuuksia osallistua ruotsalaisiin tai norjalaisiin osakeanteihin. Kuten todettu, pelkästään suomalaisiin anteihin osallistuminen on etuoikeus suomalaiselle sijoittajalle, koska monessa muussa maassa tätä mahdollisuutta ei ole laisinkaan.
Mitä ovat instituutioanti, yleisöanti sekä henkilöstöanti?
Listautumisannissa kokonaismäärä osakkeita, joita annissa on tarjolla, jaetaan kolmeen osaan. Instituutioantiin, yleisöantiin sekä henkilöstöantiin. Instituutioanti on tarkoitettu sijoitusyhtiöille tai yhteisöille, jotka sijoittavat isoja summia kerralla yhtiöihin (yleensä yli 100 000 euroa). On hyvä huomata, että instituutioantiin voi osallistua myös yksityissijoittaja, jos hänellä on tarpeeksi rahaa sekä oma sijoitusyhtiö, jolla on LEI-tunnus. Jotkut varakkaat yksityissijoittajat saattavatkin joskus osallistua myös instituutioanteihin.
Yleisöanti on tarkoitettu yksityissijoittajille kuten minä tai sinä, jotka haluavat osallistua anteihin omalla arvo-osuustilillä ja usein alle 100 000 euron summilla.
Henkilöstöanti on se annin osa, johon saa osallistua listautuvan yhtiön henkilöstö. Henkilöstön sitouttamiseksi, henkilöstöantiin kuuluva henkilöstö saa ostaa osakkeita listautumisannissa 10% halvemmalla kuin muut sijoittajat.
Mikä on minimi ja maksimirahamäärä millä voin listautumisantiin osallistua?
Listautumisanneissa käytetään usein termejä minimimerkintä sekä maksimimerkintä. Nämä tarkoittavat euromääriä, joilla antiin voi osallistua. Minimimerkintä ja maksimimerkintä eroaa per annin tyyppi. Minimi ja maksimimerkintä mainitaan aina antiesitteessä, jonka yhtiö julkaisee, mutta suuntaviivat ovat usein anneissa aina seuraavanlaiset:
Instituutioannissa minimimerkintä on n. 100 000 euroa ja ylärajaa ei ole.
Yleisöannissa minimimerkintä liikkuu usein 600 ja 1000 euron välillä ja yläraja on 100 000 euroa.
Tässä on kuitenkin aina pientä vaihtelua yhtiöstä ja osakkeen hinnasta riippuen, mutta vaihteluväli on lähes kaikissa anneissa vuosikymmenen kokemuksella yllämainittu. Löydät minimi- ja maksimimerkintämäärät yhtiökohtaisesti aina myös jokaisesta listautumisanti-analyysistäni blogistani, kun yhtiö listautuu.
Mistä tiedän, kuka on listautumisannin pääjärjestäjä ja onko sillä väliä?
Listautumisannin pääjärjestäjän löydät aina listautumisannin esitteestä. Sijoittajalle listautumisannin pääjärjestejällä ei ole väliä, mutta sijoittajan kannattaa aina seurata sitä, kuinka paljon yhtiö maksaa listautumisestaan kustannuksia. Jos listautumisannista maksetut kustannukset ovat poikkeuksellisen korkeat eli esim. yli 3 miljoonaa euroa, on hyvä yrittää selvittää syy tähän. Myös listautumisannin kulut löytyvät listautumisesitteestä.
Mitä tarkoittaa vakauttamisjärjestely listautumisannissa?
Vakauttamisjärjestelyssä listautumisannin pääjärjestäjä lupaa kirjaimellisesti vakauttaa yhtiön osakkeella käytävää kauppaa, kun kaupankäynti osakkeella alkaa pörssissä. Tämä tapahtuu erilaisin rahoitusteknisin ratkaisun pääjärjesteäjän toimesta ja vakauttamisjärjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön osake ei romahda heti kaupankäynnin alettua.
Vaikka vakauttamisjärjestely muuttaa pikatappiot epätodennäköisemmiksi ensimmäisenä pörssipäivänä, ei se pysty niitä täysin ehkäisemään ja vakauttamisjärjestely ei tarkoita automaattisesti voittoa ensimmäiselle pörssipäivälle.
Mitä eroa on Helsingin pörssin päälistalla ja First North-listalla?
Helsingin pörssin päälistalta löytyy Suomen isoimmat pörssiyhtiöt, jotka pystyvät kantamaan merkittävät compliance-, kirjanpito- sekä sijoittajaviestinnän vaatimukset. Päälistalla yhtiön osakkeilla käydään myös usein enemmän kauppaa ja myös institutionaalisilla sijoittajilla on todennäköisesti yhtiöön enemmän kiinnostusta.
First North taas on ns. kevyt versio Helsingin pörssin päälistasta yhtiöille. First North -listalla yhtiöiltä ei vaadita IFRS-kirjanpitoa, vaan kirjanpito voidaan tehdä kevyemmän FAS-käytännön mukaisesti. Kirjanpitotekniset asiat ovat kuitenkin vain numeroita ja yhtiöön tutustuessa sijoittajan pitää ollakin kiinnostunut liiketoiminnan avainnumeroista ja kirjanpitoseikoilla on usein tähän vain pientä vaikutusta.
Listautumisannissa sijoittajalle ei ole juuri väliä sillä listautuuko yhtiö päälistalle vai First North-listalle, sillä usein isommat yhtiöt listautuvat vain suoraan päälistalle ja pienemmät First North listalle. Voidaan kuitenkin sanoa, että tällä hetkellä suurin osa listautujista listautuu First North-listalle.
Milloin listautumisanti alkaa ja milloin se päättyy? Mitkä asiat vaikuttavat tähän?
Jokaisessa listautumisannissa annetaan etukäteen tietoon siitä, milloin anti alkaa ja milloin se voi päättyä aikaisintaan. Sekä milloin se päättyy viimeistään. Listautumisantien pituuksissa voi olla paljon eroja niin antien välillä kuin niiden sisällä. Joskus yleisöanti ja institutionaalinen anti on yhtä pitkä, joskus niiden pituus saattaa vaihdella. Joskus annit saattavat olla niin suosittuja, että ne sulkeutuvat heti ensimmäisenä sekunttina, kun ne aikaisintaan voidaan sulkea. Joskus taas annit voivat olla auki aina viimeiseen asti.
Keskimääräinen listautumisanti Suomessa on usein auki vähän yli viikon ja pisimmässä tapauksessa noin kaksi viikkoa. Suurin osa anneista on nykysijoitusympäristössä sen verran suosittuja, että ne monesti ylimerkitään ja suljetaan heti ensimmäisenä mahdollisena hetkenä.
Mitä tarkoittaa ylimerkintä ja mihin se johtaa?
Ylimerkintä listautumisannissa tarkoittaa tilannetta, jossa sijoittajat ovat valmiita ostamaan yhteensä yhtiön osakkeita enemmän kuin yhtiö jakaa listautumisannissa sijoittajille. Tässä tilanteessa kaikki sijoittajat eivät saa sen vertaa osakkeita, kuin haluaisivat, vaan osakkeita saadaan vain murto-osa siitä.
Usein suomalaisissa listautumisanneissa ylimerkintätilanteet ratkaistaan tasa-arvoisesti siten, että kaikki yksityissijoittajat saaavat saman verran osakkeita. Joka on usein tietty kappaleminimimäärä + tietty %-määrä ylimenevästä euromääräisestä osasta, jolla sijoittaja on osakkeita ostanut. Joskus annin esitteissä kerrotaan jo etukäteen, mikä kiinteä minimimäärä on, mikä kaikille sijoittajille halutaan taata.
Harvoin Suomessa, mutta usein ruotsalaisissa anneissa, kovissa ylimerkintätilanteissa yleisöannin osakkeet arvotaan, jolloin sijoittaja voi jäädä pahimmassa tilanteessa ilman osakkeita. Instituutioanneissa tämä ei ole kuitenkaan harvinaista Suomessa ja monesti erittäin suosituissa anneissa instituutioannissa 300 000 eurollakin merkannut sijoittaja voi jäädä ilman yhtään osaketta, kun yhtiö on priorisoinut oikeasti isoja institutionaalisia sijoittajia.
Voinko olla saamatta yhtään osaketta listautumisannissa?
Kuten todettu yleisöantiin osallistuessasi tämä tilanne on äärimmäisen epätodennäköinen suomalaisissa listautumisanneissa. Jos kuitenkin osallistut erittäin suosittuun antiin institutionaalisena sijoittajana (eli yli 100 000 eurolla) sijoitusyhtiösi kautta, voi tämä olla täysin mahdollinen skenaario.
Mitä tapahtuu rahoille, joilla en saanut ylimerkintätilanteessa osakkeita? Saanko ne takaisin?
Jos et saanut koko sillä rahalla osakkeita, joilla olet osakkeita merkinnyt, tulet saamaan rahasi täysmääräisesti takaisin pankkitilille – ilman kuluja. Anteihin osallistuminen ei Suomessa maksa mitään. Nordnetissä tässä usein menee 1-2 arkipäivää listautumisannin päättymisestä – esim. Danske Bankilla, joka on oma pankkini, tässä voi mennä pahimmillaan viikko. Onkin hyvä muistaa, että aina kun osallistut antiin, sinun pitää myös sitoutua samalla antamaan kyseinen euromäärä pankille siksi aikaa, kunnes osakkeella käydään kauppaa pörssissä.
Nordnet näyttää merkintäsitoumuksen koko summasta, millä merkkasin osakkeita IPO:ssa – mitä se tarkoittaa, sainko kaikki osakkeet, mitä halusin?
Merkintäsitoumus on se määrä, millä olet valmis ostamaan yhtiön osakkeita listautumisannissa. Merkintäsitoumuksena pidätetään koko merkittävä summa seuraavana pankkipäivänä. Alla esimerkki, miltä merkintäsitoumus näyttää Nordnetissä (Esimerkki Meruksen listautumisannista omalta arvo-osuustililtäni).
Merkintäsitoumus ei vielä tarkoita sitä, että sait kaikki osakkeet, jotka merkintäsitoumuksessa näkyy. Vasta myöhemmin tulet näkemään sen todellisen summan, jolla osakkeita saat ja merkintäsitoumuksessa näkyy pelkästään se summa, jolla voit maksimissa osakkeita saada, ja jolla niitä alunperin merkkasit.
Voinko osallistua osakesäästötilillä listautumisantiin?
Voit osallistua osakesäästötilillä usein listautumisantiin, jos sinulla on osakesäästötili pääjärjestäjäpankissa. Tällä hetkellä suurimmassa osassa listautumisanteja et kuitenkaan pysty hankkimaan osakkeita muiden pankkien osakesäästötileille. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan näe tätä suurena ongelmana, sillä harva pörssiin listautuva yhtiö on suoraan valtava osinkokone – joita usein osakesäästötileille keskimäärin kannattaa vain hankkia.
Miksi rahani katosivat tililtäni, mutta en näe merkintää annista verkkopankissa?
Listautumisanneissa osakkeet eivät tule heti näkymään tililläsi. Tulet ensimmäisenä näkemään merkintäsitoumuksen, jonka olet annissa tehnyt, mutta tämä ei kerro sinulle, kuinka monta osaketta tulet listautumisannissa oikeasti saamaan. Voit kuitenkin olla huoletta. Jos näet merkintäsitoumuksen tililläsi, tarkoittaa se, että antisitoumuksesi on mennyt läpi ja voit vain rauhassa odottaa, että saat osakkeet tilillesi ennen kuin kaupankäynti pörssissä osakkeilla alkaa.
Millä aikataululla listautuva firma kertoo, kuinka monta osaketta saan listautumisannissa?
Tämä vaihtelee valtavasti per listautumisanti, mutta nyrkkisääntönä voidaan sanoa 2-3 päivää listautumisannin sulkeutumisen jälkeen. Esimerkiksi Sitowise tiedotti maaanantaina 22.3. klo 16 annin päättymisestä ylimerkinnän takia ja asiasta infottiin vasta 5 päivää tämän jälkeen. On hyvä kuitenkin muistaa, että tämäkin tieto löytyy usein yhtiön listautumisesitteestä. Listautumisesitteet ovat kuitenkin usein jopa yli 100-sivuisia, jonka takia nyrkkisääntöihin tukeutuminen on tässä tilanteessa usein kannattavampaa kuin koko listautumisesitteen kaapiminen läpi joka listautumissannissa.
Nordnet tai joku muu pankki antaa minulle 40 euron kaupankäyntikulut listautumispäivänä, mitä teen?
Joskus Nordnet tai muut verkkopankit saattavat käyttäytyä oudosti ensimmäisenä pörssipäivänä listautumisannin jälkeen. Ei ole harvinaista, että Nordnet antaa sijoittajalle 40 euron kaupankäyntikulut, jos sijoittaja haluaa myydä osakkeita. Samaa saattaa näkyä OP:n tai Nordea npalveluissa. Tämä on vain tekninen virhe, joka johtuu siitä, että pankkien verkkopalveluissa ei ole onnistuttu päivittää nykyään pörssissä olevia yhtiöitä pörssiyhtiöiksi, vaan ne ovat edelleen listaamattomia yhtiöitä.
Voit kuitenkin tästä huolimatta käydä hyvin mielin kauppaa osakkeilla, todennäköisesti verkkopankki laskuttaa sinulta suoraan oikean summan (vaikka väittää muuta) ja jos ei, saat rahat takaisin pankilta vain lähettämällä heille viesti.
Milloin näen listautumisannin osakkeet arvo-osuustililläni?
Et todennäköisesti ylläty, kun sanon, että tämäkin tieto löytyy aina antiesitteestä. Usein listautumisannista saavasi osakket saapuvat arvo-osuus tai osakesäästötilillesi kuitenkin päivää ennen kuin kaupankäynti osakkeilla alkaa. Eli, jos kaupankäynti osakkeilla alkaa maanantaina, voi olettaa osakkeiden näkyvän oikeamääräisenä tililläsi perjantaina.
Milloin listautumisantiin osallistuvalla yhtiöllä voi käydä kauppaa pörssissä?
Listautumisantiin osallistuvan yhtiön osakkeilla voi alkaa käydä kauppaa sinä päivänä, kun kaupankäynti alkaa julkisesti pörssissä. Pörssipäivänä kello 10.00 aamulla. Molemmat Helsingin päälista sekä First North-lista aukevat samaan aikaan. Usein ensimmäinen puoli päivää on villein osa, ja suuri määrä osakkeita vaihtaa käsiä tuona aikana – sen jälkeen kaupankäynti usein hieman rauhoittuu. Huomionarvoista tässä päivämäärässä on se, että monesti yhtiön osakkeella aletaan käymään kauppaa pörssissä nopeammin kuin IPO-esitteessä on alunperin sanottu.
Alla esimerkki kokonaisen listautumisannin oletetusta vs. toteutuneesta aikataulusta. Esimerkki on huhtikuussa 2022 listautuneen LapWallin-listautumisannista.
Kuten aikataulusta näkee, moni asia tapahtuu listautumisannissa nopeammin kuin oletettu, mikäli anti ylimerkitään. Annin ylimerkintä sulkee usein listautumisannin etuajassa ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana, jolloin jos yhtiö haluaa, voi se nopeuttaa prosessia kaupankäynnin aloittamiseen pörssissä.
Mikä on Prelista?
Listautumisanneissa mainitaan usein, että yhtiön osake siirtyy ensimmäisenä pre-listalle. Pre-listalla ei kuitenkaan ole juuri väliä sijoittajalle, sillä se on vain tekninen väliaikainen lista jossa yhtiö voidaan ottaa kaupankäynnin kohteeksi, kunnes yhtiö listautuu First North-listalle. Prelistaa tarvitaan usein vain silloin, jos nykyiset yhtiön osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan listautumisannin yhteydessä.
Kannattaako listautumisantiin osallistua?
Jokaiseen listautumisantiin osallistuessa kannattaa aina tehdä sijoittajan perustutkimustyö, aivan kuten mitä tahansa muutakin sijoitusta tehdessä. Tätä työtä voi auttaa esimerkiksi kirjoittamani listautumisanti-analyysit, joissa pyrin aina avaamaan oman näkemykseni listautumisannin kohteesta sijoituksena.
Tarjoavatko listautumisannit aina pikavoittoja?
Mitä kovempaa pörssissä menee, sitä useammin listautumisanteja aletaan pitämään varmoina pikavoittoina. Tämä nähtiin viimeksi vuonna 2021, jolloin kaikki annit menivät kuumille kiville – oli niillä pohjaa tai ei. Erittäin kuumat annit kuten Nordnetin listautumisanti tai Inderesin listautumisanti olivat niin suosittuja, että niissä pikavoittoja oli tarjolla, mutta samalla tarjolla oli vain erittäin vähän osakkeita.
Sijoittamisessa on kuitenkin yksi totuus, mitä sijoittaja ei saa koskaan unohtaa. Ei ole olemassa sijoitusta, joka on varma ja riskitön voitto. Riskit tappioon ovat aina olemassa, kävi markkina kuinka kuumana tahansa. Listautumisannit eivät siis todellakaan tarjoa aina pikavoittoja ja sijoittajan ei kannata siihen luottaa.
Mistä löydän tulevat listautumiset?
Vuoden 2022 tulevat listautumiset löydät lähtökohtaisesti Nordnetin sivuilta, sillä suurimmassa osassa listautumisia listautuminen tapahtuu myös Nordnetin kautta. Virallista listaa potentiaalisista tulevaisuuden listautujista ei kuitenkaan ole missään Internetissä ja löytyy vain spekulaatioita siitä, mitkä yhtiöt ovat seuraavana pörssiin tulossa. Yhtiöiden suunnitelmat kuitenkin muuttuvat usein ja nopeastikin listautumisen suhteen ja jotkut yhtiöt saattavat jättää listautumisen kokonaan tekemättä, vaikka aikomuksista ovat ehtineet ilmoittautua.
Tähän syynä on usein viilentynyt osakemarkkina tai muutokset yhtiön toiminnassa. Viimeaikaisin esimerkki tästä on esimerkiksi Analyse2, joka ilmoitti selvittävänsä listautumistaan yli puoli vuotta sitten, mutta markkinan viilennettyä, etsii todennäköisesti parempaa aikaa tälle.