Julkisuus – oppeja mediasta ja medialukutaidosta kolmen vuoden ajalta
Kun aloitin Omavaraisuushaasteen 25-vuotiaana, olin vain random opiskelija Tampereelta, joka kirjoitti anonyymiä...
Tämänpäiväinen teksti on todennäköisesti koko vuoden odotetuin ja kysellyin. Käynkin tänään läpi uudistetun sijoitustrategiani, jonka ytimessä on indeksirahastot.
Sijoitusstrategian lisäksi avaan sen, miten siirryn uuteen sijoitusstrategian, mitä teen myyntivoitoilleni, vero-optimoinnin suhteen sekä sen, mikä tämän strategian ns. loppupeli on.
Seuraavassa siis (toivottavasti) koko loppuelämäni sijoitusstrategia.
Osakesijoittajasta indeksirahasto-ja osakesijoittajaksi
Olen ollut suora osakesijoittaja 17-vuotiaasta asti ja tämä muutos onkin erittäin iso. Osakesijoittaminen on antanut minulle aivan valtavasti – ennen kaikkea muuta kuin absoluuttisen hyviä tuottoja. Ja tehnyt minusta sen, mikä olen tänään. Blogini eikä yksikään kirjani olisi olemassa, jos en olisi osakesijoittamista 17-vuotiaana olisi aloittanut, joten osakesijoittamisen aloittaminen oli isossa kuvassa onni onnettomuudessa.
Uskon, että kaikilla niillä opeilla joita olen saanut osakesijoittamisesta ja sen sivusta, on hyötynyt niin allekirjoittanut kuin kymmenet tuhannet muutkin ihmiset omassa elämässään. Tämän takia osakesijoittamisen aloittaminen onkin oikeasti ollut heittämällä elämäni parhaita päätöksiä.
Pääpainoisesta osakesijoittajasta indeksirahastosijoittajaksi siirtyminen onkin tunteellisesti kaksiteräinen miekka. Samaan aikaan muutos on henkisesti äärimmäisen vaikea, mutta toisaalta äärimmäisen helppo.
Vaikeaa se on, koska osakesijoittaminen on kuitenkin niin osa minuuttani ja arkeani, koska olen siitä niin paljon oppinut. Tilanne on vähän sama kun lopetin Pokémon-korteilla pelaamisen 22-vuotiaana ja jouduin keksimään itseni uudelleen. Mutta toisaalta olen ihminen, joka janoaa muutosta ja vaikka haluan tehdä asioita pitkäjänteisesti, en pystyisi siihen, että tekisin 80-vuotta elämästäni pelkästään samoja asioita. Aikansa kutakin, vaikka kyseessä onkin elämää muuttava harrastus.
Toisaalta päätös oli äärimmäisen helppo. Kaikki faktat tukevat sitä (en voittanut kaikki indeksejä osakesijoituksillani – ja syy oli täysin oma, eli en ole vain tarpeeksi hyvä osakesijoittaja). Ja toisaalta muuttunut elämäntilanne 1-vuotiaan lapsen kanssa on aiheuttanut sen, että otan enemmän kuin mielelläni kaiken lisäajan itselleni, mitä minulle tarjotaan. Ja koska osakesijoittamisen puoliksi lopettamalla pystyn vapauttamaan hyvin aikaa arkeeni, päätös on nyt juuri nyt entistä helpompi. Sinkkuna ja perheettömänä tämä olisi paljon vaikeampaa, nyt vain luonnollinen seuraava askel elämässä.
Uusi sijoitusstrategia ja sijoitukset
Lähdetäänkin siis painotuksista.
Strategiani painotusten suhteen on seuraava.
1. Indeksirahastot ovat 80 % salkustani, osakkeet 20 % salkustani.
2. Indeksirahastoissa sijoitan n. 80 % USA:han ja n. 20 % Eurooppaan. Tarkalleen tulen sijoittamaan näihin rahastoihin
a) 80 % USA-rahasto: iShares Core S&P 500 ETF USD sekä vastinpari Storebrand USA -rahasto, kun olen rahastokaupoilla
b) 20 % Eurooppa-rahasto: Xtrackers Euro Stoxx 50 ETF 1C (XESC) sekä vastinpari Storebrand Europa-rahasto, kun olen rahastokaupoilla
Miksi näihin? Ne ovat pienikuluisimmat kyseisten alueiden rahastot ja ETF:t, mitä löysin. Yksinkertainen on kaunista.
3. Osakesijoituksissa en rajaa mitään strategiaa tai markkinaa pois eli sijoitan markkinaan mielestäni sopivan tyylin mukaisesti. Periaatteessa siis voidaan ajatella, että 20 % osuus osakesijoituksistani on vanha spekulointisalkkuni.
4. Ylimääräinen käteinen on siirtymäajan Evli Likvidi B-korkorahastossa, joka tarjoilee perus n. 2%:n vuosituottoa nykytasolla sen ajan, kun siirrän sijoituksia kuukausisijoituksilla ETF:iin.
Tulen sijoittamaan kuukausittain ETF:iin (joka on alkuun 4800 euroa USA:han kuukaudessa ja 1200 euroa Eurooppaan kuukaudessa) ja tähän päälle voin ostaa erikseen vastaavia rahastoja (koska rahastoissa ei ole kaupankäyntikuluja toisin kuin ETF:ssä kuukausisäästön ulkopuolella), jos ylimääräistä rahaa tililleni tulee. Tavoite on, että pitkällä aikavälillä maantieteellinen hajautus on suunnilleen näin. ETF:iin päädyin, koska etenkin näin aluksi sijoitan isoilla summilla. Jos summat olisivat alle 2000 euroa / kk, silloin sijoittaisin rahastoihin.
Myös mahdollisessa pörssiromahduksessa tulen käyttämään rahastoja ETF:ien sijaan kustannussyistä, mutta teen kustannuksista ja pörssiromahdussuunnitelmasta molemmista omat tekstit, joissa rahastot ovat pääroolissa.
Never bet against America on mielestäni tänään todellisempaa kuin silloin, kun Warren Buffett sanoi sen ensimmäistä kertaa. Ei siis liene yllätys, että tulen sijoittamaan USA:han noin isolla painolla indekseissä. Pitkällä aikavälillä USA on kaikesta heilunnasta ja sekoilusta kapitalismin ja teknologian keskiö ja uskon näin olevan myös koko loppuelämäni. Muut vaihtoehdot ovat Kiina ja Venäjä ja näistä USA on aika selkeä vaihtoehto.
Mietin pitkään, menisinkö 100 % USA:lla, mutta pidin Euroopan salkussa sillä idealla, että ehkä Eurooppa joskus tästä taloudellisesti eteenpäin kunnolla pääsee. Tai sitten ei. 20 % paino ei kuitenkaan tuottoja tuhoaisikaan, vaikka EU ei uuteen taloudelliseen kukoistukseen nousisikaan. Ja toisaalta paino on silti korkeampi kuin maailma-rahastossa, joten jos EU:n paino olisi isompi, voisin hyvin vain sijoittaa yhteen maailma-rahastoon. Isomman USA-painon ottaminen on siis pieni näkemyksen ottaminen USA-dominanssin jatkumisesta.
Osakesijoittamisen merkitys omissa sijoituksissani tulee laskemaan ajan kanssa merkittävästi, mutta ei katoa kokonaan. 20%:n osakepainon idea on sama kuin EU:ssa. 20%:n painolla, en onnistu tuhoamaan sijoitustuottojani, vaikka sijoittaisin indeksejä huonommin. Ja toisaalta, jos multibaggereita osuisi salkkuun ja indeksi voitettaisiin, tämä toki jouduttaisi matkaa entisestään. En tule koskaan osakesijoittamista koskaan lopettaa, koska se on hauska ja yleissivistävä harrastus. Näin pienellä painolla voin kuitenkin hyvin ottaa vaikka sijoitusmaailmasta vuoden tauon miettimättä asiaa enempää – jos elämäntilanne sitä vaatii, samalla kun automaattiset indeksirahastot rullaavat sijoituksiin.
Tämän lisäksi on hyvä huomata, että tulen uusimaan sijoitusstrategiani pörssiromahdusta varten myös tässä kuukauden sisään – siitä erillinen teksti. Nordnetissä saan Superluoton aktivoitua kiitos tulevien sijoitusten siellä, ja Danskessa myös mahdollisesti lainan asuntojeni vasten, joten voi olla, että jos iso pörssiromahdus eteen sattuisi seuraavan viiden vuoden aikana – voisin vihdoin ottaa elämäni ensimmäiset sijoituslainat – ja kerralla ison määrän sitä. Huomattavaa on se, että ETF:ien lainoitusaste on 5%-yksikköä pienempi kuin rahastojen vaihtoehtoisesti olisi ollut, joten tässä ETF:t häviävät hieman rahastoille myös omalla kohdallani.
Sama pätee asuntoihin. Koska ostimme juuri toivottavasti asunnon seuraavalle 20-25 vuodelle, en ole nykyisiä asuntojani myymässä, tai uusia enää ostamassa. Minulla on nyt koti ja 3 sijoitusasuntoa ja se riittää.
Jatkossa myös sellainen pieni muutos, että tulen sijoittamaan isomman määrän sijoituksia Nordnetissä, koska siellä on paljon kustannustehokkaampaa sijoittaa indeksirahastoihin kuin Danskessa. Jatkossa ns. spekulointisalkkuni (eli osakkeet) ovat Danskessa ja pääsalkkuni tulee olemaan Nordnetissä kaikkien nähtävillä täällä. Asiat siis kääntyvät ylösalaisin. Koska Nordnet ei näytä kuin prosentteja, tulen jatkamaan perinteisiä puolivuosikatsauksia sijoituksiin ja varallisuuteni kehittämiseen, jotta euroista saa kiinni. Heinäkuussa toki puolivuosikatsausta ei sijoituksista välttämättä ole tulossa, mutta vuodenvaihteesta eteenpäin taas on.
Miten hoidan siirtymän osakkeista rahastoihin?
Kuten aiemmin kirjoitin, en tule kaikkea osakkeistani myymään kerralla, vaan siirtymä tulee viemään aikaan. Lähetäänkin siis myynneistäni. Myyntistrategiani on seuraava.
1) Myyn ensiksi tänä vuonna pienimmät rivit salkustani (Toast, Gitlab, Kesko, Novo Nordisk ja Elisa, joista kaikki jo myyty)
2) Myyn seuraavaksi osakkeet, joissa sijoituscase valmistuu aikanaan tavalla tai toisella todennäköisesti tänä tai ensi vuonna (Take-Two Interactive)
3) Myyn salkkuni kruununjalonkivet, kun aika on oikea (Medpace ja Howden Group Holdings) tai pidän niitä salkussani osana osakeharrastustani ja tuota 20 %:n osakepainoa.
Näen siis todennäköisenä, että tämän vuoden lopuksi osakkeita salkussani on joko Medpace ja Howden Group – tai vain Howden Group. Take-Two Interactiven oletan liikkuvan tänä vuonna numeroihin, joissa olen ne valmis myymään – hyvin tai huonosti.
Howden Groupin tulen myymään salkustani, kun listautuminen tapahtuu – tai asteittain sen jälkeen. Tämä tulee viemään muutaman vuoden, koska ison kansainvälisen yhtiön vieminen pörssiin on pitkä prosessi, joten yhtiö tulee varmasti monta vuotta vielä olemaan salkussani isolla painolla samalla kun lisään indeksirahastoja. Uskon, että listautuminen tapahtuu vielä 2020-luvulla, mutta tarkka vuosi vaikea arvioida. Samalla en laske sitä 20 %:n osakepainooni, koska muuten en voisi käydä osakekauppaa moneen vuoteen. Groupin osakkeet tulevat siis olemaan todennäköisesti kirjanpidossa erikseen muista sijoituksistani, kun olen sijoitusstrategiani saanut käyntiin.
Alan toteuttamaan strategiaa puolivuosikatsauksen jälkeen heinäkuussa 2026. Menen tämän puolivuotisen vielä loppuun vanhaan tyyliini ja sitten automatisoin indeksirahastoni Nordnetissä. Jatkossa pääsalkkuni eli indeksirahastosalkkuni tuleekin olemaan näkyvissä täältä nimimerkillä Omavaraisuushaaste, jolloin pystyt seuraamaan myös kauppojani reaaliajassa. Toki kaupoissa ei ole kauheasti seuraamista, koska kyseisessä salkussa tulee tapahtumaan vain kuukausisijoituksia tylsiin indekseihin. Osakkeeni pysyvät Danskessa, koska Danske on kallis rahastosijoittajalle, mutta halpa osakesijoittajalle.
Entä euromäärät? Koska prosessi tulee viemään vuosia ja prosentit tulevat olemaan 80 % indekseissä ja 20 % osakkeissa, aloin sijoittamaan 6 000 euroa kuukaudessa maaliskuusta eteenpäin ETF-rahastoihin joka kuukausi aiemmin mainitulla 80-20 % jaolla USA:han ja Eurooppaan. Tämä aikajänne tulee olemaan noin 16-24 kuukautta. Kun käteisrahat loppuvat ja osakkeiden myynneistä saadut rahat loppuvat, pyrin sijoittamaan ETF:iin noin 3 000 euroa kuukaudessa kuukausituloistani samalla jakaumalla per kuukausi tästä aina maalini saavuttamiseen.
Osakkeisiin sijoitan, kun mielenkiintoisen casen kohtaan ja minulla aikaa sekä kiinnostusta on asioita pohtia.
Tuotto tulee nousemaan vähän – ”Aika- ja vaiva-korjattu tuotto” merkittävästi
Tämän muutoksen myötä sijoitustuottoni tulevat paranemaan entisestään joka vuosi. Ihan puhtaasti sen takia, että pitkällä aikavälillä olen osakesijoituksillani hävinnyt indeksille. Kuten suurin osa muistakin sijoittajista.
Mutta mikä parasta ns. ”Aika- ja vaiva-korjattu tuotto” nousee aivan valtavasti. Käytän sijoittamiseen jatkossa 90 % vähemmän aikaa, ja samalla tuottoni todennäköisesti nousevat muutaman prosenttiyksikön joka vuosi, joten todellisuudessa tuotto elämässä tällä muutoksella on valtava. Ja jättää aikaa enemmän perheelle, harrastuksiin ja muuhun vapaa-aikaan, niin nyt kuin tulevaisuudessa kiitos kasvaneiden eurojen.
Omalla tavallaan pohdin, että voi myös olla, että osakesijoitukseni tuottavat paremmin, nyt kun kaikki rahani eivät niissä ole kiinni. Puhtaasti sen takia, että minulla ei ole strategiaa mitä seurata niin orjallisesti. Silloin, kun olin osakesijoittaja, spekulointisalkkunihan tuotti yli 100%-yksikköä enemmän kuudessa vuodessa kuin pääsalkkuni. Tämä johtui siitä, että viimeisen kuuden vuoden aikana pörssi on tarjonnut niin paljon nopeatempoisia erikoistilanteita, että niihin reagoimalla on pystynyt suhteellisen helposti tekemään ylituottoa – vaikka mikään perinteinen sijoitusoppi ei näihin sijoitustilanteisiin sijoittamista tukenut.
Aika näyttää, tuleeko osakesalkustani enemmän vain treidaussalkku vai yhdistelmä pitkäjänteistä ja lyhytjänteistä, mutta pystyn todennäköisesti sijoittamaan paremmin puhtaasti omaan tyyliini, ilman strategian sitovuutta – mikä johtaa joko merkittävään ylituottoon. Tai alituottoon. Kädenlämpöiseksi tuotto todennäköisesti ei jää. Aikaa tulen siis käyttämään huomattavasti vähemmän, mutta jos silmääni osuu joku mielenkiintoinen tilanne, voin kerralla tehdä isoja eurosijoituksia, sekä siihen sillä hetkellä aikaa kuluttaa.
Tavoite: älä päivitä sijoitusstrategiaasi enää kertaakaan elämässäni
Olen tätä kirjoittaessani 34-vuotias, joten oletettavasti elämässäni on vuosia jäljellä vielä noin 50. Olen noin 18 vuoden sijoitusurani aikana vaihtanut sijoitusstrategiaani kolme kertaa. Ja tämä on neljäs – sekä toivottavasti myös viimeinen.
Sijoittaminen on hyvä ja hauska harrastus, mutta silti itselleni se on ollut samaan aikaan myös keino FIRE-tavoitteeni saavuttamiseksi. Ja tästä eteenpäin, ennen kaikkea sitä. Sen lisäksi, että tulen tällä sijoitusstrategialla menemään hautaan asti, suunnitelmaan kuuluu myös ns. exit plan eli se, miten pystyn aikanaan elämään sijoituksillani, jos tällainen tarve tulee.
Tulenkin siis varmasti jossain kohtaa elämään sijoituksillani vuoden, kaksi tai vuosikymmenen, jos työni eivät jostain syystä enää maistuisi tai haluan vaikka pitää sapattivapaata. Mutta, miten sitten tämä exit tapahtuisi. Tässä on oikeastaan kolme tasoa.
1. Seuraavat ainakin viisi vuotta pyrin siihen, että käteiskassani on jossain 5000 – 10000 euron välillä. Kaikki ylimääräinen tämän jälkeen menee sijoituksiin tästä ikuisuuteen.
2. Jos hyppäisin pois töistä joku päivä tai saan potkut, pyrkisin nostamaan käteiskassani 60 000 euroon, joka vastaa oletettua kahden vuoden kulutustasoa itselläni. Tämä taso sen takia, että en haluaisi joutua myymään sijoituksiani laskumarkkinassa, vaan voisin käyttää käteiskassaa, jos näyttäisi siltä, että pörssit romahtaisivat. Tällöin myös luonnollisesti en enää laittaisi uutta rahaa sijoituksiini.
3. Jos olisin töistä poissa, tavallisessa markkinatilanteessa tai nousumarkkinassa, myisin sijoituksiani 3 000 euroa kuukaudessa. Tällä pystyisin maksamaan kuukausikulutukseni rahaa miettimättä – ja myös myynneistä koituvat myyntivoittoveroseuraamukset. Erittäin konservatiivisella 4%:n säännöllä ja 100 % markkinapainolla tämä vaatisi aika tarkalleen 900 000 euron sijoitusomaisuutta, jotta pystyisin elämään pelkillä sijoituksillani nykykulutuksellani oikeastaan aina eläkevuosiin asti. Toki kuluni tulevat elämään tulevina vuosina elämänmuutosten takia, joten on mahdoton sanoa, kuinka paljon tähän oikeasti vaaditaan. Tällä hetkellä kuitenkin näin.
Ja näin yksinkertaisella sijoitus/FIRE strategialla pitäisi selvitä ihan siihen asti, kun henki allekirjoittaneesta jättää. Ainoa asia, mikä tässä voi muuttua on lähinnä euromäärä, koska se kuinka paljon tai vähän rahaa tarvitsen, vaihtelee tietysti monesta asiasta elämässä, joista suuri osa ei ole kontrollissani. Lähempänä tavoitetta toki teen huomattavasti tarkemmat laskelmat matemaattisine kaavoineen, mutta siihen on vielä varmaan noin puoli vuosikymmentä aikaa, niin askel kerrallaan.
Prosentit, sijoituskohteet ja muut muuttujat pysyvät samana tästä vuosikymmen – tai viisi eteenpäin. Teen myöhempinä vuosina, kun FIRE on lähempänä ja realistisempi tarkemmat laskut ja simulaatiot siitä, mikä todellinen summa on ja miten markkinaheilunta siihen oikeasti vaikuttaa.
Uskon, että strategiassani ei varmasti kauheasti yllätyksiä ollut kenellekään, joka blogiani on seurannut tai kirjojani on lukenut, mutta mielelläni vastaan kaikkiin kysymyksiin ja kommentteihin, joita tekstistä tulee. Ja jos strategiastani unohtui mainita jotain oleellista, laita kysymystä, niin täydennän tekstiä sen mukaan!
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Voisitko avata hieman syvällisemmin, että miksi et päätynyt laajasti parhaaksi todettuun maailmarahastoon (esim. SPYI)?
En ole tosiaan koskaan ollut kehittyvien markkinoiden ja Aasiaan sijoittamisen fani (joka varmaan monesti esille blogissakin tullut), niin sen takia päädyin tähän jakoon.
Jos haluaa syvällisemmin tähän syitä, niin käyn asiaa läpi itse asiassa molemmissa Viisas sijoittaja ja Vaurastu viisaasti-kirjoissani. Voisin kyllä kehittyvistä markkinoista kirjoittaa aikanaan oman blogitekstinkin, koska jostain syystä en ole siitä vuosien varrella mitään kirjoitellut- Aihe sinänsä on mielenkiintoinen.
Jep! Hyvä idea.
mun johtopäätös, älä koskaan sijoita kiinalaisiin osakkeisiin, ne valehtelee sulle suu korvissa hymyillen. sama koskee Kreikan laivanvarustamoja ja varmaan muutenkin, myös italia ja kaikki karvaranne maat ovat epäilyttäviä. arabeista ja ryskeinstä nyh puhumattakaan tai kikkureista
Kiitos loistavasta artikkelista. Hienoa, kun jaat sijoitusstrategian lukijoillesi. Onnea koko perheelle ja hyvää kevään jatkoa!
Kiitos paljon!
Hei, kiitos kirjoituksesta. Minkälaiset syyt olivat taustalla, että et päätynyt maailmarahastoon tai etf ja miksi kehittyvät markkinat/aasia on jäänyt pois?
Sivusin aihetta oikeastaan tässäkin tekstissä, molemmissa kirjoissani ja monissa teksteissäni aiemminkin. Mutta tl;dr: omasta mielestäni Aasiaa ja kehittyvää markkinaa ei salkkuun tarvitse hyvien matalariskisten tuottojen saamiseksi. Eivätkä ne lisää mielestäni riskikorjattua tuottoa niin paljon, että niitä tarvitsisi salkkuun.
Kuten totesin, mieleni teki laittaa 100 %:a suoraan Yhdysvaltoihin, koska S&P500 kuitenkin sisältää täysin globaaleja firmoja, mutta totesin, että ehkä pieni siivu Eurooppaa on ihan ok kaikesta huolimatta.
Kyseessä siis ihan henkilökohtainen preferenssi.
Kiitos taas selkeästä ja avaavasta postauksesta. Lisäksi propsit siitä, että rehellisesti tarkastelet eri indeksien tuottoja verraten omaan salkkuusi. Voisi kuitenkin kysyä, että oletko lopettamassa suoran osakesijoittamisen vasta kun olet oppimassa?
Oli niin tai näin niin ymmärrän myös perheellisenä, että jostain pitää aikaa kaivaa lapsiperhe-elämään. Arvostan erittäin paljon, että olet läsnä lapsen elämässä varhaisessa vaiheesta lähtien. Sitä ei voi mikään ”myöhempi” kuviteltu läsnäolo tai raha korvata.
Kuitenkin hiukan ihmettelen kommenttia:että en kehittyviä ja Aasiaa mukaan ottanut, koska en niihin aidosti usko isoimpina syinä poliittisten riskien, väärinpäin olevien ikäpyramidien ja länsimaitakin isompien velkaantumisen takia.
Kiinnostaisi kuulla lisää varsinkin väärinpäin olevista ikäpyramideistä. Omasta mielestäni suomessa ikäpyramidit ovat väärinpäin ei suinkaan aasian kehittyvissä maissa.
Kuten itsekin kommentoit aikaisemmin niin olisi paikallaan analyysi kehittyvistä markkinoista ja niiden riskeistä.
Voi hyvin olla! Samaa olen itsekin pohtinut. Mutta 18 vuotta on elämästä (etenkin tässä kohtaa) niin pitkä aika, että haluan toki tehdä elämässä paljon muutakin kuin sijoittaa. Ja nyt kun aikaa on huomattavasti vähemmän, niin priorisointia täytyy tehdä kahta kovemmin. Jos olisi vähemmän intohimon kohteita elämässä, niin voisi varmaan jatkaakin, mutta on niin paljon mielenkiintoista mitä haluaa elämässä tehdä, että osakesijoittaminen on sinällään nähty 😀 Ja toki, en sitä kokonaan lopeta! Mutta downshiftaan vain rajusti.
Ja joo hyvä pointti, laitoin kasaan vain Aasian, vaikka on erittäin eri, onko kyseessä kehittyneempi Japani, Kiina ja Korea, jossa nuo mainitsemani ongelmat – etenkin ikäpyramidi. Vai sitten kehittyvät Aasian maat. Mutta laitoin tosiaan itselleni draftin tuosta kehittyvästä markkinasta, koska on jännä, että en ole asiasta kirjoittanut 11 vuoteen. Täytyy asia korjata!
https://www.nordnet.fi/etf/lista/spdr-sp-500-ucits-spyl-xeta
Tuossa pienemmät kulut, olisiko ollut parempi valinta?
Ongelma tässä oli se, että sitä ei muistaakseni saanut Nordnetin kuukausisäästösuunnitelmaan. Eli sen ostaminen tulisi erittäin kalliiksi pienemmistä juoksevista kuluista huolimatta.
Eikö noin isoilla summilla tule kalliimmaksi maksaa isompaa juoksevaa kulua vuosikymmeniä kuin noin 10 euroa isompaa kuusimaksua per ostokerta? Lisäksi pääset varmaan jo Nordnetin Private -asikkaaksi jolloin hintakin on edullisempi?
Eikös etf kuukausisäästö tule melko kalliiksi kun nordnet myy ne sinulle päivän huippuhintaan? Itse kokeilin tätä 4 kertaa ja lopputulos olis 80%, 25%, 65%, 100% päivän huipuista (100% päivän huippu). Laskeskelin, että pb hinnoilla tulee halvemmaksi maksaa toimarit.
Jos sijoitat 5000 eur USA + 1000 eur Eurooppa, niin ei jakosuhde silloin ole 80/20, vaan n. 83/17 ?
Joo vaihdoin mieltäni niin monta kertaa stategiaani suunnitellessa, että tekstin numerot eivät pysyneet mukana 😀 Oikeat numerot siis 80-20, 4 800e ja 1 200e.
Kiitos tosi hyvästä blogi kirjoituksesta! Haluisin kysyä että onko joku syy miks otit storebrandin usa rahaston etkä handelsbankenin? Mietin vaan että onko niissä joku oleellinen ero joka kannattais tietää 😅
Storebrand on ainakin kai kokonaiskuluissa halvempi? Itsekin olen tässä pallotellut rahojen siirtymistä odotellessa varmaan jo kohta viikon ajan eri indeksirahastojen välillä jotka kuuluvat Nordnetin kk-säästösopimukseen ja juuri ennen kuin rahat olis menny Handelsbankeniin, niin opin lukemaan noita avaintietoasiakirjoja. Handelsbankenin kulut yhteensä 0,23% josta 0,03%-yksikköä on liiketoimikuluja. Storebrandilla kokonaisuudessaan 0,2% ilman liiketoimikuluja. Vaikkakin toisessa kohtaa lukee että 21€/10000€ joka olisikin sitten 0,21% joka myös Nordnetissä on ilmoitettu, että tiedä sitten tuosta kumpi se todellisuudessa on, mutta halvempi kuitenkin. Niin ehkä siinä on yksi syy tähän valintaan, mutta eipä Esa näyttänyt vielä noita ostelleenkaan kun keskittynyt ETF:iin.
Mullakin kysymys Esalle: kun tässä nyt muutamalla satasella aloittaa sijoittamista noihin rahastoihin, niin onko järkeä edes harkita ETF:iä jossain vaiheessa ylimääräisillä summilla vai onko sama laittaa kaikki vaikka noihin Storebrandeihin? Eli kannattaako alkaa säästämään esim sivukassaa jolla ostaa ETF:iä kun on vaikka 1k kasassa vai onko jopa järkevämpää laittaa kaikki ylimääräinen heti indeksirahastoihin jos ei varallisuus ole sitä luokkaa että voisi säännöllisesti laittaa tonneja ETF:iin? Muutkin saa toki vastata! 🙂
Joo tähän jäi vastaamatta, mutta tosiaan juurikin näin. Storebrandin kokonaiskulu oli halvempi.
ETF:iin ei kannata sijoittaa vielä satasilla (koska kuukausisäästösopimus ETF:iin maksaa sen 2,5€), joka on suht iso kertakulu, jos sijoittaa sata tai kaksisataa euroa. Täytyy jossain kohtaa laskea kunnolla auki, missä raja menee, mutta sanoisin, että vähintään sitten kun pystyy sijoittamaan tonnin kuussa, niin ETF:iin voi olla järkevämpää optimointimielessä laittaa rahaa.
Ihmetyttää että valitset kuitenkin ottaa näkemystä markkinoiden suhteen etkä vain rullaa ACWI tai developed markets etffällä, jossa jenkit ovat 70% ja eu 30%. Jos jenkit menestyvät niin niiden osuus kasvaa automaattisesti mutta jos ei niin etf rebalansoi itse itsensä. Sinun tapauksessa joudut myymään etffät ja allokoimaan uudestaan. Set and forget eikä turhia kikkailuja
Mietin tätä vaihtoehtona, mutta semantiikka tasolla se jopa ACWI:n valitseminen on näkemyksen ottamista. Koskaanhan täysin neutraalia ratkaisua ei ole olemassa, mutta toki tosiaan omaa näkemystä otin sen verran, että en kehittyviä ja Aasiaa mukaan ottanut, koska en niihin aidosti usko isoimpina syinä poliittisten riskien, väärinpäin olevien ikäpyramidien ja länsimaitakin isompien velkaantumisen takia.
En usko, että tulen tätä strategiaa säätämään, niin menen täysin buy&hold meiningillä tässä. Onneksi on se 20 % osakesijoituksia, millä voi sitten ottaa näkemystä juuri niin paljon kuin mieli tekee.
Moi! Kommentti tai kysymys: shillerin p/e on tällä hetkellä SP500:ssa niin korkea, että oletettavasti seuraava vuosikymmen on ns. nolla tuotto (itse en tähän usko). Riippumatta tästä, niin tulkisetko, että sijoitushorisontti tässä tapauksessa on niin pitkä, että piensijoittajalle sopii menetetty vuosikymmen, ottaen huomioon itsekin mainitsemasi teknologisen, yrittisen ja innovoimisen kansallisen kulttuurin?
Huomiona myös, että minulla on vain 500€/kk sijoitus, joten asiani vaikuttaa useimpiin muihin enemmän kuin sinuun.
Sekava viesti. Tee parhaasi vastauksessa 😊
Montakohan mennyttä vuosikymmentä on ennustettu väärin historiassa? Jos oikeasti toimii tuollaisen ennustuksen mukaan, niin ottaa valtavan riskin sille, että omasta salkusta jää vuosien tuotot saamatta.
kenen viesti on sekava? ei kukko käskien laula
mä en olis niinkään varma indeksien loputtomasta noususta, koska Maapallon eväät alkaa olla syöty täh
tyhjästä on paha nyhjäistä
eli mun jo lukiossa vuonna 85 esittämäni ennustus on, että noin 2035 tullooo kataastroooofffiiiii
Tärkeä kysymys. Tässä on mielestäni kaksi isoa pointtia hyvä muistaa.
1) Kuukausisijoittamisessahan on se kauneus, että jos nyt vaikka tulisi 40 % korjaus alaspäin, ja siellä mörnittisiin 5 vuotta ja sitten vähitellen päästäisiin nykylukuihin, niin sijoituksethan tuottaisivat vallan mainiosti!
Koska vaikka indeksi ei olisi edennyt, sait juuri tankata 5 vuotta erittäin halvalla sijoituksia, jotka sitten nousisivat sen 90 % ylöspäin. Tämä onkin koko ajallisen hajauttamisen pointti, jonka takia edes indeksin tuottaessa nolla tietyllä aikavälillä, omat sijoitukset tuottavat huomattavasti paremmin kuin vain yksi lähtö ja lopetuspiste.
Tämän takia en käteistäni kerralla laittanutkaan vaan oikeasti ajallisesti hajautettuna tästä eteenpäin.
2) Shillerin PE on aika valikoiva indikaattori sen takia, että jos katsoo milloin se oli viimeksi nykytasolla (2021 huipulla), siitä ollaan tultu viidessä vuodessa ylöspäin n. +40 %. Shillerin PE on monen muun yksittäisen tunnusluvun kanssa hyvä kuumemittari (eli pörssi on edelleen historiallisesti erittäin korkealle arvostettu), mutta ihan noin pitkiä johtopäätöksiä en siitä vetäisi, koska sijoitusmaailma on valtavasti muuttunut 2010-luvusta eteenpäin.
ei se munmielestä ole muuttunu mihinkään, kuten ei kaupan laitkaan. vaikka TE toimistossa typerät ämmät on virkansa puolesta ehdotelleet et lue Tradenomiksi, vaikka olen jo ennestään YO merkonomi, joka todellisuudessa on tradenomin veroinen ellei jopa nykykoulut tietäen ylivoimainen, ainakin työn ”antajien” mukaan
tuhanssii vuosii on kaupan lait, eli peliteoria on ihan sama ollu voimassa yah
Kiinnostaisi vielä vähän enemmän kuulla miten ajattelit koko sijoituspääomaasi/nettovarallisuuttasi kokonaisuutena, eli mitkä osuudet on osakkeissa, asunnoissa, käteisenä/korkosijoituksina. Asunto- ja mahdolliset muut lainat tietty mutkistaa allokaation tulkintaa.
mä en usko, et Suomessa kämppien hinnat ainakaan inflaatiokorjattuina nouosssoo enää koskaan, vain suuri vaiva vuokraustouhussa ja sit rempat ja kaikki päälle. tosin en usko että nää kämpät Esan talouteen suuresti vaikuttaa…kun nousujohtoinen on
itte en täs iässä enää viittisi lol. tollaset kämpät jos jotkut vois pistää vaikka Koijaamoon tai Asuntosalkkuun..myyntirahat yah.. mut yah. mä oon semmonen vastarannan kiiski jooh
kuten ei myöskään nouse bkt per asukas enää koskaan Suomes.. okei im sorry jos olin liikaa äänessä, over and out
Joo tästä varmasti aikanaan lisää, kunhan saan nyt käteiset nollaan ja ns. normitilanteeseen sijoitukseni. Tämä siirtymävaihe varmaa kestää sen vuoden vielä ainakin, niin sitten on hyvä aika katsoa, miten eurot menevät tarkalleen kun talouteni on ns. ”pysyvässä” tilassa. Ja ehkä tulot ja perhetilannekin on elänyt siihen mennessä.
eppäilin sun Elisa sijoitustasi ”varmaksi” käteiskassaksi
niin se yleensä menee, ne varmat ei ollukkaan varmoja ja se ”riski” havainnollistuu vasta jälkeenpäin
Onneksi kaikki kuitenkin meni kuin strömsössä ja Elisa toimitti kurssinousun ja osingot, vaikka välissä dipattiinkin. Eli sinänsä kaikki meni suunnitelmien mukaan – kun vähän edes piti kiinni.
Kustannuksista aiot kirjoittaa oman tekstin myöhemmin, mutta silti en voi olla kysymättä että miksi alle 2000€/kk säästösummalla ostaisit rahastoja? Useinhan ETF:t muuttuvat pitkässä juoksussa kustannustehokkaammiksi jo muutaman satasen kuukausisäästöllä alempien hallinointipalkkioiden myötä. Toki etf:ien yksikköhinnat hankaloittaa hieman 80/20 suhteen ylläpitoa.
Samoilla linjoilla “indeksisijoittajan” kanssa, varsinkin kun puhutaan elinikäisestä säästämisestä. 2,5 euron kertamaksu on loppujen lopuksi pieni summa, kun sillä minimoi vuosittaiset hallinnointipalkkiot.
Joo, 2000e oli päästä heitetty summa, kun en löytänyt tarkkoja laskelmia siihen, missä raja menee milläkin euromäärällä/ajalla, milloin tuolla kuukausisäästösummalla kannattaa mieluummin ETF:iä kuin rahastoja. Jos sellainen lasku jostain löytyy, niin olen kyllä kiinnostunut, koska sinänsä oleellinen tieto, että missä raja tarkalleen menee.
Tarkoitus joka tapauksessa vain laittaa rahat sisään 80/20 jaolla, jotta pääsen mahdollisimman vähällä vaivalla – sijoitukset voivat sinänsä kehittyä miten vain, jolloin todellinen paino sitten elää ajan kanssa.
Esimerkiksi seligsonin tuottolaskuri on ihan näppärä työkalu vertailun tekoon (https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html). Nopeasti arvioituna sinun alkupääomalla ei taida olla edes sellaista summaa tai oikein aikaväliäkään, jolla rahaston ostaminen olisi järkevämpää kuukausisäästöllä. Kuukausisäästön ulkopuolisten yksittäisten ostojen arviointiin joutuukin tekemään sitten vähän excel-jumppaa ja sitä optimointia eri skenaarioita varten voikin tehdä sitten ihan niin pitkälle kuin haluaa…😄 Pörssipaniikeissa rahastot toki hyvä työkalu, kun rahaa pitää saada markkoinoille heti juuri sillä määrällä käteistä, joka sattuu olemaan saatavilla.
Tuo on mielenkiintoinen. Mutta joo tosiaan eipä itse onneksi kauheasti tarvinnut laskeskella. Ja juurikin näin, rahastot ovat mukana juuri tuon takia, että ne tuovat tietyn selvän jouston eri tilanteissa. Mutta pitää tosiaan uudistaa strategia pörssiromahdusta varten myös uudelleen.
Hiukan muutos yllätti, olin siinä uskossa että olisit indeksejä peitonnut. Voitko valaista miten siinä kävikään lyhyellä ja pitkällä katsannolla? Itsekin vertaan Suomiosakkeita OMX, teknoja NDX ja kaikkia muita ulkomaan omistuksia S&P, jos jossain onnistuu näistä niin aina jokin muu failaa, enkä ole sopivaa globaalia verrokkia löytänyt kun itsellä suomipainoa jäänyt 40%…
Suomea ja maailma-indeksiä vastaan tosiaan hyvin pärjännyt, mutta Jenkki-indeksit sijoitukseni valitettavasti pesivät. Minkä takia tämä muutos. Tarkemmin luvut löytyy täältä: https://www.omavaraisuushaaste.com/on-aika-vaihtaa-indeksisijoittajaksi/
Korkealla Suomi-painolla tosiaan suora verrokki mahdoton löytää, mutta varmasti maailma-indeksi ACWI silti varsin hyvä verrokki hajautetun salkun osalta, etenkin jos salkussa myös globaaleja Suomifirmoja.
Yrititkö ajoittaa myyntejä? Lähinnä Qt ja Gitlab puolesta, kun tällä hetkellä ovat niin lattiaan hakattuja.
Toki taisit myydä reilusti ennen näitä nykyisiä pohjia?
Hurjaa, miten parin vuoden takaiset suosikkifirmat ovat kaikkein vieroksotuimpia.
Nämä tosiaan myin jo kaikki öö olisiko ollut joulukuussa kaikki (kuukausikatsauksista löytyy tarkemmin), mikä oli jälkeenpäin katsottuna onni onnettomuudessa, vaikka tein ne vain veromyynteinä/salkun yksinkertastaimiseksi. Joulukuusta eteenpäin salkussa onkin ollut vain Medpace, Take-Two ja Howden Group. Ja nyt Microsoft uutena.
huh huh, good luck
i would no trust no such stockss
Mietin tuota 80/20 suhdetta että tarkoittaako tämä vain lisäostojen suhdetta vai muutatko omistusten suhdetta jos kävisi niin, että toinen kehittyy selkeästi isompaan painoon?
Joo koska homma tarkoitus pitää mahdollisimman automatisoituna, niin tuolla 80/20 jaolla lisää rahaa menee tästä eteenpäin hamaan tappiin. Euromäärät vaihtelevat varmasti, koska 6 000 euroa ei ole edes omalla säästäväisyydellä varaa laittaa sijoituksiin näillä tuloilla, kun tuo ensimmäinen 2v rahaa on pumpattu.
Ja indeksit sitten kehityksellään päättävät, mikä se paino todellisuudessa on. Jos jenkit jatkavat jyräämistä niin voi olla, että salkku joskus onkin sitten 95% vain Amerikkaa kiitos korkoa korolle ilmiön, mutta eipä se itse haittaisi.
Hei!
Onko konkreettisesti suuri ero Handelsbanken USA indeksillä ja tälle Storebrand USA:lla? Molemmissa kulut näyttivät olevan 0.20% Mikä sai sinun kääntymään juuri Storebrandiin?
Ei sinänsä ole eroa joo. Handelsbankenilla on vähän isommat arvioidut transaktiokulut, mutta ne ovat kymmenyksiä joten sillä ei ole niin paljon väliä, historiassahan tästä huolimatta Handelsbanken on paremmin tuottanut. Esim. puolisonihan tosiaan sijoittaa edelleen 100 % Handelsbanken USA-indeksiin.
Minun strategiani perustuu WC-paperin jatkuvaan kulutuksen kasvuun siksi sijoitan isosti Valmetiin.
Tänään tupsahti tilille mojovat puolivuosiosinkot, maiskis.
Onkos tuttu i500?
https://www.nordnet.fi/etf/lista/i-shares-sp-500-swap-i500-xeta
Välillä kuulee puhuttavan tästä sxr8:n vaihtoehtona. Todella halpa ja lisäetua tuo teoriassa jonkinlainen lähdeveroetu rahaston sisällä liikkuvista osingoista. Löytyy kans kuukausisäästöstä nordnetistä.
Esa Juntuselle siis tämä kysymys😄
En ole itse asiassa swappi-ETF:iin syvällisemmin tutustunut. Halusin mahdollisimman selkeän ETF:n, mutta toki jos etuja tuossa on – todennäköisesti on joku riskikin samalla. Mutta täytyy katsoa, jos jossain kohtaa olisi aikaa kyseenlaisiin sijoitustuotteisiin tarkemmin perehtyä.
Muutamia huomioita. INdeksirahastot, jooh, niiillä ei varmaankaan paljoo hävii indeksille, muttei tietty voitakkaan. Yksi tässä 42 vuoden sijoitus/ maailmantarkkailijaurallani huomio on, että ei kannata lähtee joukon mukana mihinkään, eli…kaiken maailman etf fät ja indeksihommelit ovat lisänneet suosiotaan valtavasti = niihin kätkeytyy joku sisäinen ennalta arvaamaton haitallinen tai jopa tuhoisa jippo täh? Ehkä itse myös kyllästyt noihin indekseihin ajan mittaan ja haluat tehdä omat päätöksesi..robottien sijaan
Indeksihommissa pääosa sijoituksista on jo isoja firmoja, usein tupla arvostuksella pienempiin nähden. Kuten öljyfirmoissa joita mulla on 6 kpl en ole sijoittanut Exxoniin tai paljoo muihinkaan kalliisin amerikkalaisiin öljyfirmoihin vaan eurooppalaisiin integroituihin, pali halvempii. Tulevat voitajat ei ole indekseissä. Onks vaiks tulikivi jossain indeksissä, sitä mul on pesällinen, hyvin on noussu 1,5 vuodes, tosin tietty, koska en osta vain ”laadukkaita” osakkeita en pysty ennakoimaan nousun laadukkutta, jatkuvuutta tai pysyvyyttä
mul on se 120 eri osakelaadun ITSE valitsemani osakesalkku. NÄin olen oman kohtaloni herra niiin hyvässä kuin pahassa, so faar so good kun aloitin tämän stratetian puoltois vuot sitten. Mukaan on mahtunu yllätys tuplaajia montakin, im a good stock picker, laskijoita vain jokunen. Sit mulla on mahdollisuus manipuloida mun näytettyä pääomatuloa, myymällä vaikka niitä tappiolle, osinkojen jälkeen, joutuneita osakkeita, etttei perustuki rommoo täh.
pelijännitys haha, jooh, se säilyy tässä mun systeemissä, vaikka harvakseltaan enää kauppaa käynkään. 120 eri osaketta..länsimaista, myös suomesta jota sellaisena kait viel pidetään, jooh seka pari brasiliasta, betropras ja vales. näillä mennään. im happy
Näin se juurikin on. Ei tule parempaa, mutta ei huonompaakaan. Itse olen aina todennut, että jännitystä elämään kannattaa monesti hankkia muualta kuin sijoittamisesta. Sijoittamisen voi pitää tylsänä, mutta elämän jännänä silti!
Kiitos loistavasta kirjoituksesta jälleen!
Mistä syistä päädyit Storebrandin rahastoihin Handelsbankenin vastaavien sijaan?
Handelsbankenilla on vähän isommat transaktiokulut eli todelliset kulut desimaaleja korkeammat. Ei sen suurempaa logiikkaa, mutta tosiaan oikeasti on ihan sama kumman niistä valitsee.
Maalainen miettii, että miksi et jakanut 20% rahastojen osuuksia 50/50 jaolla Handelsbankenin ja Storebrandin kanssa Eurooppa sekä USA rahastoissa. Nykyiset rahastojen hallinnointipalkkiot eivät ole mitenkään kiveen hakattu tai jos rahaston vertailuindeksi muuttuu? eikö silloin riskien kannalta olisi turvallisempaa ottaa molempien pankkkien rahastot kk-säästöön, kun siitä ei ole sen kummenpaa vaivaa, kun kaikki menee automaattisesti sijoitussuunnitelman mukaan.
Handelsbanken Eurooppa Indeksin kulut 0,32% = 0,2% + 0,12%
Storebrand Europa A EUR kulut 0,24% = 0,21% + 0,03%
Nordnetissä saisi kuluissa olla tuo kokonaisluku, eikä vaan tuo hallinointikulu. Joutuu aina siitä avaintietoasiakirjasta laskemaan itse todelliset kulut
PS. Esa, noi rahastojen linkit kusee..on yksi ”eur” teksti liikaa niissä
Näin juuri, ja jes kiitti fiksasin linkit.
Mitä mieltä olet näistä:
https://www.nordnet.fi/etf/lista/xtrackers-sp-500-ucits-xdpu-xeta
https://www.nordnet.fi/etf/lista/amundi-stoxx-europe-600-lyp6-xeta
Verrattuna siis noihin mainitsemiisi ETF:iin.
Nuo molemmat varsin hyviä vaihtoehtoja ja katsoin itse asiassa myös tuota Amundia. Mutta ero niin pieni, että päädyin sitten noihin mitä valitsin. Mutta molempi parempi.
Kiitos innoittavasta kirjoituksesta! Saanko kysyä pohditko eurooppaan sijoittavan etf:n osalta vaihtoehtoa xtrackers euro stoxx 50? Kulut pienemmät.
Joo tai no kuten alla oleva kommentti hyvin huomautti, itse asiassa valitsin EuroStoxxin lopulta (jos katsoo Nordnet salkkuani). Oli jäänyt tähän vain päivittämättä. Mietin tuosta toista koska siinä olisi laajempi hajautus. Mutta päädyin sittenkin lopulta 50:iin, koska tuntuu, että maailma menee siihen kaikkialla, että isommat vain voittavat enemmän ja enemmän, jonka takia viime hetkellä vaihdoinkin mieltäni.
Kiitos jälleen hyvästä tekstistä! Jäin vielä miettimään tämän muutoksen veroseuraamuksia – osakesijoituksesi kun ovat käsittääkseni merkittävästi voitolla ja veroseuraamuksien johdosta indeksien tuotot alkavat jauhaa kuopasta näiden siirtoon liittyvien kulujen jälkeen. Eli kuinka olet laskenut vetoihin liittyvät kulut ja minimoit pääomatuloverot?
Todennäköisesti en veroja optimoi mitenkään ihmeellisesti. Varmaan teen sen, että en myy yli 30 000 voittoja per vuosi kun teen siirtymää, että en joudu maksamaan 34 %:ia. Mutta muuten menen varmasti ihan ”perus” veroseuraamuksilla.
Minusta sinä sijoitat Euro Stoxx 50 etf:ään, etkä EUNK, mutta eipä sillä niin väliä.
Hyvä, että joku katsoi jopa salkkuani! Koska niinpä, päädyin siihen lopulta paljon venkslaamisen jälkeen.
S&P500 sijoittaminen on saanut viimeaikoina uutta näkökulmaa, kun olen kasvavissa määrin lukenut erilaisia mielipidekirjoituksia siitä, miksi kyseisestä indeksistä tulee lopulta sijoituskelvoton, käytännössä sen takia että kaikki tietävät sen, että siellä ne rahat kannattaa olla. Se lisää esimerkiksi nyt Muskin tulevan listautumisen tapaista ”pelleilyä” indeksissä ja jos aikahorisontti on 20+ vuotta, niin tällainen tulee vain lisääntymään. Eihän noista voi mitenkään tietää pitävätkö nämä tulevaisuuden maalailut paikkansa vai eivät, mutta olen ottanut tämänkin mahdollisen skenaarion huomioon,ehkä tuottojen kustannuksella sitten, tiedä häntä.
Jos jotain ongelmia tulee, niin eiköhän ne ole tilapäisiä. Jos S&P500 tuotot alkaisivat junnaamaan, koska kaikki on ”All in” niin sitten porukka alkaisi siirtämään rahojaan pois sieltä, ja tilanne normalisoituisi taas.
Se, että Musk haluaa tehdä muutoksia siihen, että listautumisen jälkeen yritys pääsisi nopeasti isoihin indekseihin, koskee luultavasti vain Nasdaq100 indeksiä. Harvoin Space X:n kaltaisia niin arvokkaita yhtiöitä listautuu, että pääsisi suoraan top10 arvoltaan. Onko se lopulta edes huono asia, jos yritys pääsee 15 päivää listautumisen jälkeen Nasdaq100 indeksiin, jos on arvoltaan tarpeeksi suuri? Sehän tarkoittaa vain sitä, että suursijoittajat uskovat yritykseen. S&P500 indeksissä taas on kriteerinä, että yrityksen on pitänyt todistaa olevansa voitollinen. Tämän kriteerin takia Tesla nousi S&P500 indeksiin vasta myöhemmin jolloin kurssi oli jo nähnyt suurimmat nousut. Nasdaq100 indeksiin Tesla oli päätynyt monta vuotta aikaisemmin. Eli S&P500 sijoittajat eivät hyötyneet Teslan hurjasta noususta, mutta Nasdaq100 sijoittajat hyötyivät.
Listauksessa harvinaisen suuri osuus kohdistetaan yksityissijoittajalle. Upouusilla säännöillä mega yhtiöiden ei tarvitse olla enää voitollisia päästäkseen indeksiin. Mega yhtiöillä myös 12kk IPO karenssi puolitetaan 6 kuukauteen. Ipoihin sijoittaminen taas on ollut huono strategia (katso Ben Felixin video SpaceX listautumisesta)
Paljon tästä on ollut puhetta ja itsekin pohdin asiaa juuri tässä tekstissä: https://www.omavaraisuushaaste.com/mita-jos-kaikki-sijoittaisivat-indeksirahastoihin/ Koska paljon on muuttunut. Ja Muskin ja muiden teknokraattien takia tehdyt muutokset listautumisiin USA-pörssiin ovat kaiken kaikkiaan aika mielenkiintoisia muutoksia. Mutta täytyy katsoa, mihin se lopulta johtaa, kun asiat kehittyvät.
Mielenkiintoinen teksti! Näetkö siis järkevämpänä sijoittaa indeksirahastoihin, jos summat ovat alle 2000 € / kk, kuten mainitset tekstissä? Olisi kiinnostavaa kuulla laajemmin näkemyksiäsi sijoittamisesta ETF:iin vs. indeksirahastoihin.
Lisäksi olisi myös mielenkiintoista kuulla näkemyksiäsi yleisimpien eri välittäjien vertailusta tällä hetkellä. Esim. kun nyt OP:n kautta saatavat bonukset voi halutessaan sijoittaa takaisin, joten miten näet sen kilpailukyvyn esim. maailma indeksiin tai muihin indeksirahastoihin sijoittaessa?
Joo kuten yhdessä kommentissa tulikin ilmi, niin raja on todennäköisesti hieman alempana kuin 2000e, mutta toki tämä menee niin siihen täydellisen optimoinnin joukkoon, että sillä ei ole oikeasti sijoittajalle merkitystä, jos ei halua pilkkua viilata.
Kirjoittelen varmasti tulevaisuudessa tarkemmin juuri indeksisijoittamisessa ja ETF-sijoittamisesta, kun olen niitä osakesijoittamiseen keskittyessäni lähinnä vain ylätasolla sivunnut eli otan nuo ideat talteen!
Nordnetissa Private banking jäsenenä saa ETF ostot 8€ hintaan. Eli sitten kun siellä on vähintään 200k€, niin saa haettua jäsenyyden. Jos tilipäivä on aina 15. päivä, niin jaksaako sitä odottaa seuraavan kuun 5. päivään, jolloin ETF-kuukausisäästö ohjelma menee. Hyvällä säkällä siinä ehtii tulla nousupäiviäkin ennen sitä.
Täytyy kyllä tutusta Private Bankingiiin tarkemmin, kun tuohon rajaan pääsee. Menee varmaan juuri se aika tasan 2v, että on tuon verran rahaa siellä. Jos hyvin käy.
Miten arvioit dollarin arvon muuttuvan Trumpin loppukaudella? Itselläni on pelko, että dollari heikkenee vielä lisää. Kuinka todennäköistä mielestäsi on, että dollari alkaisi vahvistua Trumpin kauden jälkeen?
Valuuttaspekulaatio on niin iso bisnes, että siihen vaikuttaa niin moni muukin asia kuin Trump, että mahdoton sanoa. Mutta pitkällä aikavälillä valuuttamuutokset kuitenkin tasoittavat itsensä. Kirjoitin aiheesta tarkemmin tämän vuoden alkupuolella: https://www.omavaraisuushaaste.com/valuuttasuojaus-sijoituksissa/
Koska markkinoiden ajoittaminen on tuuripeliä ja ajallisesta hajauttamisesta ei tilastoiden valossa juuri hyödy, niin miksi et siirtäisi osakkeista vapautuvaa rahapainoa joko suoraan kerralla tai korkeintaan puolen vuoden syklillä ETF- ja -rahastosijoituksiin? Itselläni oli vuosi sitten samanlainen projekti parinsadantonnin osake- ja rahastomyynneistä saadun rahan kanssa ja menivät silloin kerralla ETF-sijoituksiin, mikä vaikuttaa tällä hetkellä hyvin onnistuneelta ratkaisulta.
Toinen asia, joka tuli mieleen, että sun tulisi varmaankin olla oikeutettu Nordnetissä private bankingin kultatasoon. Mitä mieltä olet lainarahalla vivuttamisesta ja miten toimisit asian kanssa? Itselläni on siellä Gold 3,94% korolla ja olen yrittänyt nyt kevään markkinamyllerryksessä osua lähelle pohjia ja ostanut muutamalla kymppitonnilla lisää osuuksia. Mielestäni vipu on tuonut pelivaraa markkinavaihteluun ja toisaalta se on itselleni sekä uhka että mahdollisuus, mikäli markkinat oikeasti romahtaisivat. Eli mieluummin näin kuin käteisen päällä istuen.
Verottaja käsittelee vivun tulonhankkimislainana ja saan limiitin koroista todellisen verohyödyn muihin pääomatuloihin peilaten, eli Nordnetin määrittämä korko on todellisuudessa alhaisempi.
Kiitos blogista ja postauksesta, Esa! Näitä on aina antoisaa lukea.
Kertasummalla taisi muistaakseni odotusarvo liikkua vs. ajallinen hajautus n. 60%:ssa, että tulos olisi parempi. Mutta tämä todennäköisyys ei itselleni ole tarpeeksi iso, että ottaisin riskiä – etenkään nyt kun omaisuus on jo kerran kasattu. Sanotaan, että korkeat arvostustasot, mistä koko ajan puhutaan, osottausitivatkin oikeiksi, niin jos nyt siirtäisi kaiken, voisi hyvin tuomita itsensä monen vuoden alituottoon.
Ajallinen hajauttaminen ei siis välttämättä isossa datasetissä tuota merkittävää hyötyä, mutta yksittäisen sijoittajan kohdalla tilanne on kuitenkin niin erilainen, kun kyseessä on vain yksi hetki ajassa.
En ole vipua (opintolainaa lukuunottamatta) sijoitukseni vielä käyttänyt, mutta kaksi kertaa sen yrittänyt pörssiromahduksissa aktivoida. Todennäköisesti siis tulen tuota Nordnetin luottoa käyttämään, kun seuraava pörssiromahdus tulee – mutta tosiaan tuo suunnitelma pörssiromahdustakin varten pitää rakentaa uudelleen, ja kirjoittelen siitä tulevina kuukausina. Mutta vipu varmasti on juuri käytössä, jos oikea romahdus joskus taas tulee. Tai no kun.
Odotan mielenkiinnolla suunnitelmaa romahduksen varalle, tai sitä varten. Millaiset ajurit aktivoivat toimet. Onko rahastoilla tässäkään kohtaa mitään etua, koska 8e kertakululla saat heti ETF- hankinnan tehtyä. Tai jos 5. päivä on lähelle, on mahdollista muuttaa automaattista ETF kk. sijoitusta reilusti suuremmaksi. Kuinka varautua siihen, että ajoitus on väärä, kurssi vain sukeltaa ja lainoitusarvo ei enää sijoituksissa riitä jolloin superluoton korko nousee.
Erityisesti mieleen jäi 60 000 e käteisen nostamisen aikomus tulojen äkillisesti pienentyessä kovassa laskumarkkinassa. Mistä voit tietää, että nyt on aka realisoida noin reippaasti takataskuun. Olisko järkevämpi nostaa vain sen verran kuin kuluttaa.
Mukava jos käsittelet julkaisussasi myös näitä asioita. Kiitos työstäsi ja hyvää loppukevättä teille.
Joo velkavivun kanssa pitää aina olla varovainen ja en tule varmasti koskaan ottamaan vipua maksimaalisesti. Koska se on kuitenkin se varmin tapa tuhota omaisuus. Pienenä mausteena oikeasti selvässä pörssiromahduksessa se kuitenkin on varsin mielenkiintoinen. Mutta tosiaan ensi kuussa saan varmaan tuon strategian auki kirjoiteltua!
Hei,
– Onko Evli Likvidi B ns. varma kohde säilyttää käteisvaroja? Tällä hetkellä itsellä ne lojuu Nordean JoustoTalletus -tilillä(ilmeisesti nykyinen korko 1,60%). Olisikohan järkevämpää siirtää mieluummin tuonne? Tarkoitus siis nostella sieltä välillä silloin tällöin tarvittaessa rahaa käyttöön.
Evli Likvidissä on hieman isompi korko/tuotto, mutta isommissa korkoliikkeissä se kyykkää yleensä hetkeksi. Eli siinä on pieni lyhyen aikavälin riski, puhtaan käteisen pitäisin siis tuossa tilanteessa tuolla Joustotilillä. Valitsin Evli Likvidin, koska tiedän tarkalleen, milloin ja miten rahat sieltä tarvitsen, koska ne ovat sinällään 100%:sesti tarkoitettu sijoituksia varten.
Moi ja kiitos taas ansiokkaasta ja ajatuksia herättävästä blogista! Itse olen tuoksi USA ETF:ksi valinnut Xtrackers S&P 500 ETF 4C
(XDPU), koska siinä mielestäni oli alhaisimmat kulut. Erityisen mielenkiintoista olisi pohdinta indeksirahastojen ja ETF:ien välillä, eli millä summilla kannattaakin nimenomaan sijoittaa vain ETF:iin. Nordnetin pohjoismaisissa indeksirahastoissa kulut on 0 euroa, eli niihin lienee jatkossakin joka tapauksessa suht fiksua sijoittaa, mutta muuten ETF:n kulut houkuttavat. Aion joka tapauksessa yksinkertaistaa salkkuani huomattavasti. Zemppiä ja mukavia vauva-aikoja sinulle ja perheellesi!
XDPU:ssa kokonaiskustannukset ovat ~0,13%. Avaintietoesitteen mukaan hallinnolliset maksut
ja muut hallinto- tai toimintakulut ovat 0,03%, mutta päälle tulevat vielä kustannukset kohteena olevien sijoitusten ostoista ja myynneistä, vuosittain arviolta 0,1%. Joten SXR8 on itse asissa halvempi 0,07% kokonaiskustannuksilla.
Jep, etenkin transaktiokuluja on niin mahdoton arvioida, että loppupeleissä kaikki tällä hinta-akselistolla olevat ETF:t ja rahastot ovat järkeviä. 0,1%-yksikköä ei juuri eroa enää tuottoihin tee – tai etenkään sitä pienemmät erot.
Kiitos paljon! Joo mun täytyy jossain kohtaa kunnolla laskea auki noita skenaarioita rahastojen ja ETF:ien välillä. Toki yleensä molempi parempi, koska tässäkin monella saattaa tulla analysis paralysis, että jättää vain sijoittamatta, kun ei tiedä kumpi on optimi. Kun kyse on sadasosista niin sinän tärkeämpää, että vain aloittaa joko indeksirahastoihin tai ETF:iin sijoittamisen. Mutta täytyy katsoa saako noista skenaarioista jotain järkevää.
Saattaa ollan että tätä on kysytty täällä aiemminkin: miksei salkkua kannata hajauttaa kehittyviin markkinoihin? Erityisesti mieleen tulee Intia, jonka talous on yksi maailman suurimpia bkt:lla mitattuna. Siellä lienee tänä päivänä maailman suurin keskiluokka. Miten sitten on perusteltavissa se, että hajautus USAn ja Euroopan osakemarkkinoille on myös muutaman vuosikymmenen aikahorisontissa riittävä?
En itse ainakaan edullisia kehittyvien markkinoiden rahastoja tai Intia-rahastoja ole löytänyt. Tämä on yksi isoimmista ongelmista, kulut pystyvät kuitenkin syömään hyvääkin tuottoa. Ja täytyy muistaa se, että niin USA:n kuin Euroopan isoimpiin yrityksiin sijoittaminen on todellisuudessa globaalia sijoittamista. Jos Intia kasvaa, isoimmat länsimaiset yhtiöt hyötyvät siitä aivan samalla tavalla. Tämän takia koen itse tämän riittävän.
Miksi valitsist ylimääräiselle käteiselle juuri Evli Likvidi B -rahaston? Eikö vastaavaa löydy oman kivijalkapankin palveluista?
Mietin itsekin tätä, miten saisin ylimääräisen käteisen normi talletustililtä johonkin tuottavampaan säilytyspaikkaan, koska mielestäni kaikkea ylimääräistä ei kannata pistää yhdellä kertaa sijoituksiin. Eli sen olisi tarkoitus palvella tiettyä siirtymäaikaa (muutamasta kuukaudesta noin vuoden mittaista ajanjaksoa – ehkä pidempäänkin).
Ainakaan Danskelta en löytänyt mitään järkevää, koska suurimmassa osassa oli nostorajoitukset. Ja tarkoitus olisi kuitenkin läpi vuoden nostaa rahaa. Strategisesti Danske tarjoaa myös 3kk euriboriin sidottuja tilejä, niin ei oikein saa hyötyä edes korkojen noususta. Evli Likvidi B on ollut toimiva jo vuosikausia, niin sen takia se oli helppo valinta.
Sopiiko mielestäsi tuo Evli Likvidi B puskurivarojen säilyttämiseen?
Itsellä omastakin mielestä hieman isohko puskuri 10k€, mutta psykologinen mielenrauha ennen kaikkea. 10k€ luottokortti löytyy myös yllättäviin menoihin ja korkoakaan ei synny, jos maksaa luoton pois ajallaan, joten en välttämättä edes tarvitsisi tuota puskuria, mutta haluan sen silti pitää mielenrauhaa varten. …Enkä ole tähän meneessä sitä luottoakaan tarvinnut muuhun kuin vakuutusten saamiseen tiettyihin hankintoihin kuten matkoihin ja sitten olen heti lyhentänyt sen samalla kertaa pois.
Mietin vain että mihin sen puskurin laitan säilöön, kun se on nyt tuolla op:n säästötilillä 0,3% korolla (joka on kyllä paska diili) ja sen pitäisi kuitenkin olla suht nopeasti käyttöönotettavissa (noin vajaassa kuukaudessa) että voi sen luoton lyhentää pois jos sellainen tilanne tulisi. Hyviä neuvoja otetaan vastaan!
Joo kyllä vain, itselläkin n. 90 % käteisestä tällä hetkellä juurikin tuossa Evli Likvidi B:ssä.
Minulla on tätä kehittyvienmaiden ETF-rahastoa salkussa noin 10% siivu:
iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc)
On myöskin yksi suosituimmista Nordnetin kk-säästö kohteista ylipäätään. Tarkistin, että kokonaiskulut ovat 0,22%. Ei ollenkaan paha mielestäni.
Intian osalta olen harkinnut tätä ETF-rahastoa mutta en ainakaan vielä ole tarttunut:
Franklin FTSE India UCITS ETF
Kokonaiskulut ovat 0,33% ja saa myös Nordnetin kk-säästö ohjelmaan lisättyä.
Kehittyvistä tuo ei toisaan laisinkaan huono, kun ETF:nä löytyy ja jos pystyy järkeviä summia sijoittamaan.
Kiitos taas mielenkiintoisesta kirjoituksesta!
Tekstin alussa kun mainitsit ohimennen Pokémon-kortit niin tuli niistä mieleeni, että oletko myynyt joitakin arvokkaimmista korteistasi tässä lähivuosien aikana? Jos olet, niin oletko myynyt kortteja sellaisenaan vaiko hankkinut niihin jonkin grading-yrityksen, kuten PSA:n, arviointeja ennen myyntiä?
Kysyn asiaa, koska ainakin vanhempien Pokémon TCG -korttien arvot näyttävät olevan pääasiassa kaikkien aikojen huipussaan ja olen itse lähiaikoina harkinnut ensimmäistä kertaa tosissani joidenkin vanhimpien ja arvokkaimpien korttieni myymistä. Itselläni on tosin vain lähinnä sellaisenaan noin 100-200 dollarin arvoisia kortteja ja vain yksi selvästi tätä hintaluokkaa arvokkaampi. Tietysti näidenkin arvo voisi moninkertaistua, jos niihin saisi esimerkiksi PSA 8 -arviot, mitä pidän ihan realistisena tavoitteena joillekin omista korteistani.
Arvokkaimmat korttini ovat pitkälti niitä, jotka ovat aidosti one-of-a-kind tyyliin MM-kisoista, niin niillä tunnearvo niin korkea, että vaikka paljon rahaa saisi, niin en myisi.
Minulla on kuitenkin jotain kortteja (4 ja 5-numeroisilla summilla), joita voisin teoriassa myydä, koska en ole niillä koskaan pelannut ja jos ne myisin, niin PSA-gradettaisin ne kyllä. Tähän mennessä olen lähinnä myynyt kansainvälisille kavereille kaverihinnalla (satasilla tai tuhansilla) jotain yksittäisiä kortteja, mitä he ovat halunneet kun about kaikki korttini kuitenkin ovat near mintejä tai mintejä.
Pokemon korttien markkina on oikeastaan yhtä spekulatiivinen kuin kryptot, niin en oikein edes halua ymmärtää niitä, haha. Löysin vanhan viestittelyni vuodelta 2016, jossa puhuimme kaverini kanssa yhdestä kortista, jonka arvo oli noussut jopa 300 euroon. Ja hän oli, että huhhu nyt täytyy myydä. Itsestäkin kortin hinta tuntui absurdilta, koska eniten mitä olen koskaan mistään kortista maksanut on 50 euroa. Nykyään kortin arvo on yli 10 000 euroa.
Toisaalta koronaromahduksessa tuli myös korttien hinnat alas kuten osakemarkkinakin (kunnes sitten taas mentiin ylös). Mutta tosiaan, olen siinä onnellisessa asemassa, että kalliidenkin korttien myynti ei varallisuusneulaa enää juuri heilauta, joten en ole aktiivisesti kortteja myymässä enkä niitä varallisuuteeni laske.
Onko rahastojen välillä eroa riskissä, että rahaston hallinnoija kaatuu ja sijoittaja menettää rahansa? Mietin lähinnä sitä, kun valitset rahastot pelkästään kukujen perusteella. Eli ovat eri toimijoiden sijoitusstrategialtaan (esim. USA) vastaavat rahastot yhtä turvallisia?
Tämä tärkeä kysymys. Olen kirjoittanut tuosta mahdollisesta konkurssiskenaariosta täällä: https://www.omavaraisuushaaste.com/mita-tapahtuu-jos-suomalainen-pankki-kaatuu/ Sama logiikka pitkälti pätee myös ulkomaisiin toimijoihin.
Näiden lisäksi, jos tämä tapahtuisi, 99% varmuudella:
A) Joku muu toimija ostaisi rahastot ja homma jatkuisi normaalisti
B) Valtio tulisi väliin ja pelastaisi rahastoyrityksen.
Näinhän esim. tehtiin moneen otteeseen vuoden 2008 finanssikriisissä. Eli riskiä menettää pääomia rahaston toimijan mukana on äärimmäisen pieni. Sanoisin, että keskimääräiselle sijoittajalle niin olematon, että sitä ei kannata edes miettiä.
Joooo itehän myin koko kansion 100€:llä joskus 2010 ku piti saada ruokarahaa perheelle ja tuntuihan se hyvältä kaupalta silloin. Onneksi en muista mitä kortteja siellä oli xD Ja vaikka siellä olis jotain arvokkaampaa ollut (varmasti olikin) niin tuskin nyt edes myisin koska itsestä on ihan mukavaa myös omistaa jotain arvokasta jota voi hamstrata kaappeihin ja silloin tällöin kaivaa ne esille ja ihastella niitä. Kunhan ei mee liiallisuuksiin!
Eipä kukaan tosiaan olisi voinut arvata, että korona aiheuttaa tämän mitä aiheuttanut. Vuoteen 2020 astihan hinnat olivat varsin maltillisia, mutta korona räjäytti monen keräilyhimon uudestaan, kun ihmisillä oli liikaa aikaa olla kotona 😀
Miten tämä muutos vaikuttaa FIRE tavoitteeseesi? Näyttäisi että tuo FIRE 39-vuotiaana ei enää pitäisi paikkaansa tällä kehityksellä, sillä ennusteesi mukaan vuonna 2025 sinulla olisi pitänyt olla jo miljoonan varallisuus. Olisi mukava saada jonkinlainen katsaus tuohon tavoitteiseen nykyisillä tiedoilla.
FIRE:een vaikuttaa niin paljon eri juttuja, joista suurin osa materialisoituu elämässäni todennäköisesti seuraavan kahden vuoden aikana, että vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa. Päivitän heti kun näkymät ovat selkeät (ja esim. perheen lapsiluku täynnä, jolloin pystyn myös nämä kulut arvioimaan paremmin). Tämä asunnon osto toki aiheutti sen, että asumiskulut olivat matalammat kuin alkuperäisessä laskelmassani.
Uskoisin siis, että 2028 pystyn analyysin paremmin tekemään, mutta on selvää, että 2,5 miljoonan euron tavoitteeseeni pääse – voi kuitenkin olla, että tavoite oli alunperinkin liian korkea, koska laskin sen mahdollisimman konservatiivisesti. Mutta tosiaan lasken FIRE-numeron uusiksi sitten vuonna 2028. Sillä erää eteenpäin.
Kiitos vastauksesta! Onnea matkaan!
Minulle tuli 25t euroa ”ylimääräistä” ja haluaisin sijoittaa sen maailmanindeksiin. Olisiko viisainta laittaa kerralla kaikki, vai ensin puolet ja sitten muutamassa erässä kuukausittain loput?
Jatkossa laittaisin ”sillointällöin” lisää.
Jos tarkoitus laittaa silloin tällöin, niin sitten itse varmaan laittaisin sen noin 2000e kuussa seuraavat 12kk eteenpäin, että saa aidosti hajautettua vuoden ajalle sijoitukset kertasumman sijaan. Tällöin myös riski vähenee, jos korjausliike pian tulisikin.
Mikä olisi kappalehinnaltaan edullisempi S&P500 ETF ja hyvä vaihtoehto iShares Core S&P 500 ETF USD:lle?
Sijoitan Nordenetin kautta vähintään 200€ kuukaudessa.
Olisiko joku näistä paras:
Invesco S&P 500 ESG UCITS ETF Acc
iShares S&P 500 Swap ETF USD Acc
Xtrackers S&P 500 ETF 4C
Nämä kaikki saisi ostettua kuukausisäästösopimuksen kautta.
ISharesissa ja Xtrackerissä olisi tosi edullinen kappalehinta, joten niitä olisi helpompi ostaa kuukausittain, mutta onko niissä jotain huonoja puolia?
Joo käytännössä molempi parempi eli molemmat noista ovat mielestäni varsin valideja vaihtoehtoja. Ei sinänsä negatiivisia puolia kummassakaan, joilla perussijoittajalle olisi väliä. Eli jos ei halua selvää ESG painoa, niin sitten vain jompikumpi noista mainitsemistasi.
Moi Esa! Kiitokset ensinnäkin loistavasta blogista. Aloin vuoden vaihteen jälkeen ottamaan selvää enemmän omista sijoituksistani ja ystäväni suosittelemana ajauduin mm. lukemaan sinun kirjoituksiasi ja täytyy todeta, että silmäni ovat avautuneet entisestään mitä tulee sijoittamiseen. Olen päättänyt, että myös itse uudistan sijoitusstrategiani (osin sinun innoittamana). Minulla jo aiemmin joitain sijoituksia Nordnetissa (mm. iShares Core S&P 500 ETF USD, Storebrand USA ja pari muuta), mutta päätin, että tulen jatkossa sinne siirtämään kaiken asteittain. Ajallinen hajautus lienee paikallaan ja pääomaverojen takia ajattelin tänä vuonna nostaa sijoituksiani, niin että pysytään voittojen osalta alle 30 k€ ja loput pumppaan ulos ensi vuonna. Miten itse tekisit jos pääomaa olisi n. 150 k€ ja voittoa 50 k€? Minkälaiseen kuukausisäästämiseen suosittelisit ETF:n osalta ja olisiko mielestäsi fiksua jakaa sijotukset 50/50 ETF:iin ja indeksirahastoihin? Jenkkeihin minulla mennyt n. 90 % ja näin ajattelin sen jatkossakin pitää, onko tästä siunulla kommentteja?
Kiitokset etukäteen kommenteista ja oikein hyvää kevään jatkoa!
Hienoa, että kirjoituksista on ollut apua! Valitsisin lähinnä joko/tai (kuten itsekin tein eli valitsin ETF:t ja sitten indeksirahastoja käytän vain tarvittaessa pörssiromahduksen aikana – tästä oma teksti tulossa pian). Eli joko kaikki ETF:iin (koska kuukausisäästämisestä tulee kuluja) tai sitten kaikki indeksirahastoihin.
Todellisuudessa ETF vs. rahastokeskustelu on mielestäni ehkä jopa vähän liian ylikorostunut, koska tavalliselle ihmiselle on sinänsä täysin sama kumpaan sijoittaa. Kun kuluerot liittyvät kokonaisuudessa vain 0,1-yksikön paikkeilla, tällä ei ole enää materiaalista merkitystä sijoitustuotolle.
Itse olen myös USA-kannattaja sijoituspuolella eli 90 % USA:assa on ihan ok paino (puolisollani tosiaan se 100 % ja itselläni n. 80 % USA:ssa).
Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista, jota aloittelevan sijoittajankin oli mukava lukea.
Miksi Esa suosittelet joko indeksi-ETF:iin sijoittamista tai perinteisiin indeksirahastoihin sijoittamista?
Mitä hyötyjä/haittoja indeksirahastoilla on ETF:iin nähden esim. pörssiromahdustilanteessa?
Keinoälyn mukaan ETF:ien yksi hyöty verrattuna perinteisiin rahastoihin on mahdollisuus siirtää ne toisen pankin arvo-osuustililtä toiseen pankin arvo-osuustilille, jos jostain syystä alkuperäisen pankin palvelut alkavat tympimään. Siis olettaen että kyseesä on jokin globaalin tarjoajan ETF-rahasto, jota on myynnissä kyseisillä pankeilla. Perinteisest rahastot on kuulemma käytännössä lukittu tietyn pankin järjestelmiin niin vahvasti, ettei niitä pysty pankista toiseen veivaamaan edes rahalla.
Olisiko keskivertokansalaisenkin järkevää esim. 3 v. välein vaihtaa rahastonsa toiseen vastaavaan? Pelkkään yhteen rahastoon 30 vuotta sijoittamalla on pakotettu FIFO-periaatteeseen muutettaessa rahasto-osuuksia käteiseksi. Jos on kuitenkin välillä vaihtanut rahastonsa, voi itse päättää mistä rahastosta rahoja haluaa kotiuttaa. Näin voi säästää pääomatuloveroissa merkittävästi, olettaen että nuorimmat indeksirahastot ovat ehtineet tuottaa voittoa vähiten.
Nykypäivänä keinoälyn ja tietomurtojen kehittyessä, eikö olisi järkevää turvallisuusmielessä hajauttaa digitaalinen omaisuus vähintään kahteen tai kolmeen pankkiin? Näin tietomurto, väärinkäytös tai vastaava yllättävä takaisku normaalin kurssivaihtelun lisäksi ei pääse tuhoamaan koko omaisuutta. Vaikka tämä ei ehkä erilaisten keskittämisalennusten pienentyessä ole talousmielessä optimaalista, saatava turvallisuushyöty on kuitenkin harkitsemisen arvoinen.
Kiitos! Laajoja kysymyksiä, mutta koetan vastata linkeillä teksteihin, joissa aiheita käsittelen tai sitten ihan yleisesti.
Ja tuo on juurikin ETF:ien ns. aito hyöty. Olen tässä tekstissä kirjoittanut laajemmin indeksirahasto vs. ETF-taistelusta ja miten ne eroavat toisistaan. https://www.omavaraisuushaaste.com/indeksirahastot-vai-etf-rahastot/
Mitä indeksi ja ETF-sijoittamiseen tulee, niin se on tutkitusti vuosien varrella ylivoimaisesti paras tapa sijoittaa pitkällä aikavälillä – olit sitten amatööri tai ammattilaissijoittaja. Loppupeleissä tässä todisteaineisto vuosisadan osalta on erittäin yksiselitteinen.
Rahaston vaihtamisessa ei ole järkeä, vaikka FIFO:sta vähän apua saisikin, koska väliin tulisi silti aina 30%:n pääomavero, joka käytännössä tuhoaisi korkoa korolle ilmiön kokonaan. Pitkäjänteisen ETF/rahastosijoittamisen tärkein pointti on juurikin se, että et joudu maksamaan veroja kun korkoa korolle ilmiö lähtee käyntiin, koska jos leikkaat voitoista aina pois sen 30 % vaikka kolmen vuoden välein, korkoa korolle ilmiö ei oikein koskaan pääse käyntiin – jolloin loppupääoma jää merkittävästi pienemmäksi.
Turvallisuusmielestä on hyvä muistaa asia, mitä käyn tässä tekstissä läpi: rahastot eivät ”oikeasti” ole pankissa, vaikka teoriassa ne siellä ovatkin: https://www.omavaraisuushaaste.com/mita-tapahtuu-jos-suomalainen-pankki-kaatuu/
Kiotos Esa nopeasta vastauksesta.
Tarkoitin rahaston tai ETF-rahaston vaihdolla esim. 3 vuoden välein sitä, että jättää alkuperäisen rahaston ”A’ olemaan koskemattomana ja alkaa sijoittamaan toiseen vastaavantyyppiseen rahastoon ”B” seuraavat 3 vuotta, sitten taas kolmen vuoden kuluttua säästää rahastoon ”C”. Koska jos kaikkien rahastojen tuottoprosentit ja kokonaiskuluprosentit ovat lähellä toisiaan on lopputulos eli kaikkien kolmen rahaston yhteenlaskettu bruttoarvo ymmärtääkseni sama kuin jos syytäisi kuukausittaisen säästösummansa vain rahastoon A? Mutta rahantarpeen yllättäessä voikin sitten päättää myydä pois juuri sitä rahastoa, josta kertyy vähiten myyntivoittoa?
Aajoo, kyllähän näin voi tehdä ja siitä pientä hyötyä verotuksellisesti voi saada. Mutta toki paras tapa välttää noita myyntejä on kunnon puskurirahasto. En käyttäisi indeksirahastoja yllättävän rahan tarpeen korvaamiseen ihan puhtaasti sen takia, että ne osuvat usein samaan aikaan kuin pörssiromahdukset. Tämän takia käteistä kannattaa aina olla sen verran varattu, että ETENKIN huonoista ja yllättävistä ajoista selviää sijoituksiin koskematta. Tämä on kuitenkin yksi varmimpia tapoja myös tuhota omia sijoitustuottoja, jos joutuu huonoon aikaan pakkomyymään.
Mielenkiintoinen postaus.
Kiinnostaisi kuulla, miten itse toimisit tässä tilanteessa.
Oma salkkuni on USA indeksi 49,7 %, Teknologia indeksi 31 % ja Maailma indeksi 19,3 %.
Kuten todettu, maailmarahastossakin USA-paino yli 70 %, joten olen miettinyt tuoko se enää tässä rakenteessa hyötyä. Pitäisikö salkku yksinkertaistaa muotoon USA + teknologia, kun sijoitushorisontti on kymmeniä vuosia.
Juurikin näin. Sinänsähän tuolla painolla todellinen maantieteellinen paino on aika lähellä 95 % USA ja 5 % muu-maailma. Ehkä maailma-indeksin myymisen sijaan (riippuen kuinka pitkään olet sijoittanut), voi sinänsä vain lopettaa siihen sijoittamisen antaa sen rullata ja sitten uudet rahat vain laittaa noihin kahteen.
Toki, jos maailma ei ole merkittävästi plussalla ja turhia veroseuraamuksia ei sen myynnistä tule, niin silloin sen voi hyvin myydäkin ja siirtää rahat noihin kahteen.
Hejssan!
Ajattelin, että tämä artikkeli (https://yle.fi/a/74-20219631?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp) on mielenkiintoinen uuden sijoitusstrategiasi valossa. Jollain lailla se tuntuu itsestä varsin pessimistiseltä arviolta indeksisijoituksista ja pelottelee IT-kuplalla. Itsessä taas nousi ajatus, että pitäisikö sijoittaa sittenkin vähemmän kuussa indekseihin ja laittaa raha odottamaan kuplan puhkeamista korkotilille. Mikä on sinun mielipiteesi? Olisiko jopa tarpeen, että kirjoittaisit oman vastineen artikkelille blogissasi? 😅
Joo olen tekemässä SpaceX:stä listautumisanalyysiä huomenissa, niin pyrin tuota huolta käsittelemään kyseisessä tekstissä.
Mutta sanotaan nyt tl;dr, että juttu on vähän turhan negatiivinen tuon suhteen. Pitkällä aikavälillä mikään ei muutu, koska indekseihin ei kannata sijoittaa kuin pitkällä aikavälillä.
Moi Esa. Eikö sinua hirvitä dollarin mahdollinen isompi alamäki, ja sitä kautta sijoitustesi arvon radikaali lasku?
Hyvä kysymys! Olen aiheesta kirjoittanut laajasti tänä vuonna aiemmin, joten kannattaa tämä teksti lukaista: https://www.omavaraisuushaaste.com/valuuttasuojaus-sijoituksissa/ siinä käyn asiaa laajemmin läpi kuin mitä yhdessä kommenttissa voisin.
Haluaisitko vielä tarkentaa: miksi valitsit juuri Storebrandin rahastot esimerkiksi Nordnetin omien USA ja Eurooppa indeksirahastojen sijasta. Käsittääkseni valitsemissasi Storebrandin rahastoissa on käytössä vastuullisuusseulonta, joka poissulkee joitakin toimialoja kokonaan pois. Ovatko tässä mielessä Nordnetin omat rahastot ”puhtaampia indeksirahastoja” vaikkakin hieman suuremmilla juoksevilla kuluilla vai olenko ymmärtänyt väärin?
Joo syy ei oikeastaan ole niin syvällinen. Storebrandin rahastoissa on alhaisimmat kokonaiskulut ja siinäpä se. Mielestäni sinänsä indeksin rakenteella ei ole juurikaan väliä, koska jokainen indeksi on kuitenkin vähän erilainen eikä suoraan seuraa S&P500:aa toisin kuin ETF:t. En siis juuri katso indeksin sisälle, koska se menisi jo aktiivisuuden puolelle. Matalampi kulu on kuitenkin sellainen asia, joka on aina absoluuttinen. Se, miten puhtauden indeksissä laskee riippuu varmaan täysin siitä, mihin indeksiin indeksirahastoa vertaa.
Kerroit sijoittavasi 80-20 suhteella tulevaisuudessa USA-Eurooppa indeksiin, ja että et aio tasapainottaa suhteita, vaikka toinen nousisi selvästikkin. Aloittelevana taloutensa tasapainottajana mietinkin, että miten näet sijoitusten rebalansoinnin indeksisijoittamisessa esim vuoden välein, onko mitä plussia ja miinuksia?
Sinänsä en koe, että kumpikaan on huonompi tai parempi tapa. Lähinnähän kyse on vain siitä, haluaako pitää koko ajan 80-20 jaon, vai sijoittaako vain 80-20 ja antaa tuoton tehdä tehtävänsä, oli se kummin päin tahansa. Sinänsä tasapainottamallahan voi teoriassa tulla parempi tulos, jos ”häviävä” indeksi on vain väliaikaisesti allapäin tai halpa, mutta toisaalta sillä voi tehdä alituottoa, jos häviävä indeksi häviää joka vuosi seuraavan 10 vuoden ajan ja laitat sinne koko ajan enemmän rahaa. Mutta koska tulevaisuudesta ei tiedä, niin mielestäni ei ole väliä kummalla tavalla sijoittaa.
Kiitos mielenkiintoisista ja valaisevista artikkeleista!
Pari asiaa jäi kuitenkin mietityttämään.
”ETF:iin päädyin, koska etenkin näin aluksi sijoitan isoilla summilla. Jos summat olisivat alle 2000 euroa / kk, silloin sijoittaisin rahastoihin.”
Miksi näin ?
”Tämä aikajänne tulee olemaan noin 16-24 kuukautta.”
Miksi 16-24 kk on mielestäsi hyvä ajallinen hajautus ?
Jos käteisvarasi olisivat pienemmät tai suuremmat vaikuttaisiko se hajautusaikaan vai kertasijoituksen määrään ?
Hyviä kysymyksiä! Tuohon ETF-rahastojuttuun vastailinkin noissa aiemmissa kommenteissa, mutta kyse on siis pitkälti kulujen optimoinnista. Todennäköisesti raja on vähän matalampi kuin 2000e, mutta täytyy tehdä oma teksti siitä, että millä kk-summalla ETF:t muuttuvat indeksirahastoja kannattavammiksi, jos haluaa superoptimoida. Mutta tosiaan näin isoilla summilla ETF tulee edullisemmaksi kuin rahasto kulujen puolesta.
Isoin vaikutus ei ollut niinkään summilla, vaan itse asiassa Trumpilla ja USA:n poliittisella epästabiiliudella juuri tällä hetkellä. Koska volatiliteettiä on oletettavasti tulossa jatkossakin, en halunnut nopealla painolla laittaa sijoituksia, vaan todennäköisesti pomppuisaan loppupresidenttikauteenkin vaarallisia tilanteita on tulossa. Ns. normaalimmassa osakemarkkinaympäristössä, olisin rahat todennäköisesti nopeammin laittanut sisään.