Koronavirus hallitsi aika vahvasti koko mennyttä vuotta ja näyttää siltä, että sama on edessä myös tänä vuonna ainakin kesän loppuun asti. Tuntui, että alkushokista yli päästyäni, onnistuinkin olemaan menneenä vuonna 2020 aivan äärettömän tehokas. Paperilla sain tehtyä aivan valtavasti asioita, suurelti kiitos erittäin paljon lisääntyneen vapaa-ajan koronan takia.
Monelle meistä tuli lisää aikaa päivään koronan myötä, mutta lisääntynyt aika oli itselleni vaikea käyttää ainakin aluksi rakentavasti. Tänään kerronkin, mitä kaikkea tein, jotta sain kaiken tämän aikaiseksi ja miten pyrin hyödyntämään opittuja taitoja myös tälle vuodelle.
Alkuun tosiaan huomio, että elämäntilanteista riippuen aikaa kaikilla on eri määrä käytössä, mutta uskon, että tässä tekstissä on jotain jonka jokainen voi viedä mukanaan omaan arkeen – oli sitten opiskelu, sinkku- tai ruuhkavuodet menossa.
Sain paljon aikaiseksi – koronaviruksesta huolimatta ja osaltaan sen takia
Kuten otsikosta voit lukea, sain suhteellisen paljon aikaiseksi tänä vuonna ihan pelkästään numeroidenkin valossa. 117 blogitekstiä vastaa yli kahden kirjan verran tekstiä ja tähän päälle ehdin vielä lukea melkein kirjan viikossa (pelkkiä tietokirjoja) ja onnistuin neuvottelemaan jopa kaksi palkankorotusta, vaikka korona rokotti allekirjoittaneenkin työnantajaa. Samalla onnistuin myös laihduttamaan 6 kiloa vuoden aikana. Miten ihmeessä tein tämän?
Salaisuus ei ole siinä, että olen yli-ihminen tai supersuorittaja. En herää 5 aamulla, vaan yleensä n. 8.55 – viikonloppuna lähempänä 11. Menen myös myöhään nukkumaan ja olenkin aina ollut iltaihminen. Kyse on ennen kaikkea yhdestä asiasta – keskittymiskyvystä oleelliseen. Koronan takia vapaa-aika päivässä kasvoi huomattavasti. Työmatkoista tuli aikaa lisää yksi tunti joka arkipäivälle, koska työskentelin lähes koko vuoden etänä. Tämä antoi pelkästään viime vuodelle yli 200 tuntia lisää viime vuoden maaliskuusta alkaen – se on valtavasti aikaa.
Tämän lisäksi fyysiset sosiaaliset kontaktit ja kaikki liikkuminen vähentyi radikaalisti viime vuonna. Ei niin paljon kavereita, harrastuksia, bileitä, festareita, keikkoja tai edes ravintolassakäyntiä. Sen lisäksi, että aikaa vapautui paljon, vähentyi myös alkoholinkäyttöni entisestään (joka luonnollisesti helpottaa day-after oloja eikä sunnuntait välttämättä enää menneet vain sohvalla makaamiseen).
Ravintolat korvaantuivat Woltilla, mutta keskimäärin teimme tyttöystäväni kanssa vain entistä enemmän ruokaa kotona. Tavalliset bileet vaihtuivat online-hengailuun Discordissa. Keikat, klubeilu ja festarit jäivät yksinkertaisesti väliin tältä vuodelta ja pahasti näyttää siltä, että tämän vuoden kesäfestaritkin saattavat jäädä vielä pois. Kavereita näin edelleen viikonloppuina ihan fyysisesti paitsi pahimpina korona-aikana, mutta pienemmillä porukoilla.
Vuoden edetessä sainkin koko ajan enemmän aikaiseksi, kun ymmärsin kuinka paljon enemmän aikaa itselleni jäi. Mutta mitä itse asiassa muutin arjessani käytännössä, jotta sain tämän kaiken aikaiseksi? Katsotaan sitä seuraavaksi.
Sosiaaliset mediat ovat turhin energia- ja aikasyöppö – pyrin hankkiutumaan niistä siis eroon
On vaikeaa sanoa, kuinka paljon kaikesta, jota listasin yllä, vapautui aikaa yhteensä, mutta kyse on helposti varmaan taas sadoista tunneista. Sama tilanne oli varmasti monella meistä etenkin koronan iskiessä maaliskuussa. Niin moni tuttu asia jäi pois arjesta, että sen korvaaminen tuntui oudolta.
Itselleni tämä oli ainakin aluksi pieni shokki ja ensimmäiset kuukaudet vuoden alussa menivät lähinnä tietokoneella pelailuun, somessa hengailuun, Netflixin sekä Youtuben katseluun ja mässyn syömiseen. Toukokuussa aloin heräämään siihen, että asialle pitää alkaa tehdä jotain ja aloinkin pohtimaan, miten pystyisin välttämään sen, ettei kaikki aika, jota sain lisää valuisi täysin hukkaan. Passiivisuus lisää lamaantuneisuutta ja jos ei tietoisesti aktivoi itseään, muuttuu passiivisuus normaaliksi olotilaksi. Löhösin jo valmiiksi tarpeeksi päivästä, joten sinällään en tarvinnut yhtään löhö- tai lepoaikaa.
Itselläni on opiskeluajoilta kokemusta siitä, että passiivisuus ruokkii passiivisuutta ja tekeminen ruokkii jaksamista. Kaveripiirissäni korona-aika on näkynyt erittäin ristiriitaisesti, sillä jotkut eivät selkeästi ole löytääneet uudessa normaalissa yksinkertaisesti tarpeeksi tekemistä, joka on johtanut passivoitumiseen sekä jopa lievään masentuneisuuteen.
Itse suuntasin aivan ensimmäisenä katseeni sosiaaliseen mediaan. Ilman blogiani olisin huomattavasti epäaktiivisempi somessa ja esim. vaikka minulta henkilökohtainen Facebook, Twitter ja Instagram-tili löytyvät, en niitä juuri käytä. Juttelen ihmisten kanssa Messengerissä, Whatsappissa ja Discordissa, mutta en ole koskaan välittänyt asioiden jakamisesta somessa (tämä blogi näin anonyymina riittää enemmän kuin hyvin).
Minun ei kuitenkaan tarvitse itse olla aktiivinen somessa, että se kuluttaisi paljon aikaani. Teinkin siis oman kansion puhelimessani kaikille niille appeille, jotka syövät aikaani ja joista en juuri saa mitään (pahimpana näistä Twitter, joka on oikeasti aika kamalaa syöpää). Youtube kansioon pääsi, koska olen huomannut kuluttavani vähän turhankin paljon videopelivideoita korona-aikana Youtubesta, koska uusia hyviä pelejä ei ole korona-aikana julkaistu.
Poistin myös LinkedIn:n täysin puhelimestani, vaikka sen hyötyihin uskonkin. LinkedIn:ssä onneksi hyödyt saa irti, vaikka ei olisi aktiivinen, kunhan tekee profiilinsa kunnolla. Alla kuva puhelimeni appeista ja vasemassa yläkulmassa olevasta aikasyöppökansiostani – saa myös ihailla hienoa The Legend of Zelda: Windwaker-taustakuvaani.
Huomasin, että somejen siirtäminen omaksi kansiokseen (jonka nimesin hienosti), vähensi huomattavasti kyseisten somejen käyttöä puhelimellani. Ja toisaalta muistutti siitä, että voit tehdä tällä hetkellä muutakin kuin selata samaa Twitter feediä 20. kertaa ameebana. Keino oli yksinkertainen, mutta äärimmäisen toimiva itselleni – suosittelen suuresti, jos itsekin heräät monesti somea selatessasi, että palaat sinne kuin pakosta. Uskon, että suurin osa meistä tätä tekee, jos vain pysähtyy asiaa ajattelemaan.
Kun kirjojen lukemisen aloittaa, on sitä vaikea lopettaa
Kun lopetin kauppatieteiden maisterin opinnot 2017 vuoden lopussa, tuntui, että olin lukenut ihan tarpeeksi kirjoja viimeisen 20 vuoden aikana – oikeasti syy oli se, että olin joutunut lukemaan kirjoja, joita minun piti lukea koetta, tenttiä tai esseetä varten – ei kirjoja, joita halusin lukea. Pari vuotta kuluikin niin, että en koskenut fakta- enkä fiktiokirjoihin laisinkaan. Sitten tuli korona ja asiat muuttuivat aika nopeasti.
Kirjojen lukemisen hyöty aivojen kehitykselle ja ylläpidolle on todistettu triljoonassa eri tutkimuksessa. Tämän lisäksi törmäsin jatkuvasti siihen faktaan, kuinka Bill Gates, Warren Buffet jne. oikeastaan kaikki urallaan edenneet ihmiset lukevat paljon kirjoja, joten asia ei voinut olla täyttä humpuukia. Kirjojen lukemisessa on jotain taikaa, joka on aivoille hyväksi.
Aloinkin siis tutkimaan potentiaalisesti mielenkiintoisia tietokirjoja ja laitoin kirjastoon varaukseen n. 20 kirjaa. Ja kun kirjastot taas aukesivat alkukoronan jälkeen, siitä se sitten lähti. Huhtikuusta lähtien pöydälläni on käytännössä ollut koko ajan 2-3 tietokirjaa, joita luen joko samanaikaisesti tai vuorotellen. Olen alkanut jo nyt huomaamaan hyödyn kirjojen lukemisesta työurallani ja ihan omassa ajattelussani – ja toki myös kirjoittamisessa!
Moni kirja, jota olen lukenut sivuaa usein osaltaan samoja asioita ja toistaa samoja asioita, mutta tämä on mielestäni vain hyvä asia. Uskon siihen, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ja esim. johtamis- ja ihmissuhdetaidoista kaikki oleellinen on tässä maailmassa jo kirjoitettu ja uudet kirjat vain paketoivat vanhat asiat uuteen muotoon.
Huomaan kuitenkin jo nyt vuosi kirjojen lukemisen jälkeen, että ajatusmaailmani on alkanut monipuolistua ja pystyn yhdistelemään monimutkaisia asioita paljon luonnollisemmin yhteen niin vapaa-ajalla kuin työelämässäni. Tämän lisäksi kirjojen lukeminen on antanut myös paljon hyviä aiheita blogikirjoituksiin, mikä on helpottanut myös monen blogikirjoituksen syntymää ja auttoi myös palkankorotukseni neuvottelussa.
Täytyy myös sanoa, että kirjojen lukeminen on ylipäätänsä rentouttavaa. Hyvin kirjoitettu kirja on äärimmäisen nautinnollista luettavaa, vaikka aihe olisi raskas. Olen myös oppinut tunnistamaan hyvät- ja huonot kirja nopeasti, enkä pelkää hylätä kirjoja kesken luvun, jos minusta tuntuu, että en niistä saa mitään irti tai kirja on yksinkertaisesti huonosti kirjoitettu.
Toivon myös, että kirjojen lukeminen auttaa minua kehittymään entistä enemmän kirjoittajana – ja tekee esim. tulevasta sijoituskirjastani erinomaisen lukukokemuksen. Jos et jostain syystä käytä Suomen mahtavaa kirjastojärjestelmää hyödyksesi, suosittelen tätä vahvasti. On aivan uskomatonta, kuinka laaja tarjonta kirjoja kirjastoista löytyy oikeastaan aiheesta kuin aiheesta, niin faktasta kuin fiktiosta. Suosittelenkin siis kirjojen lukemista ihan kenelle vain, se on koukuttavaa ja kaiken lisäksi hyödyllistä. Toisin kuin some, joka on vain koukuttavaa.
Täytyy kuitenkin sanoa, että jos vain lukisin kirjoja ja siirtyisin seuraavaan, ei päähäni jäisi niin paljoa. Suuri kiitos kuulukin tyttöystävälleni siitä, että hän kuunteli aina kun löysin jotain mielenkiintoista kirjoista ja halusin jakaa asian hänelle. Kun selitin asioita jollekin toiselle, muistin ne myös itse huomattavasti paremmin. Kun asioita, joita on lukenut sanoo myös ääneen, huomaa myös, onko lukemansa sisäistänyt vai ei. Monesti palasinkin kirjan ääreen, kun olin mielenkiintoisesta asiasta kertonut tyttöystävälleni. Ja jos häntä oli uskominen, häntä oikeasti kiinnosti kertomani asiat. Toivottavasti.
Introvertin taivas, ekstrovertin helvetti
Ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä, että olen introvertti. Keskimäärin pidän ihmisistä ja ihmisten läsnäolosta, mutta samalla se väsyttää minua. Asiakaspalvelu työssä huomasin, että se oli minulle paljon rankempaa kuin paljon keskittymistä vaativa asiantuntijatyö. Vaikka asiat toistivat asiakaspalvelussa toisiaan, 8 tuntia putkeen ihmiskohtaamisia ja ihmisten kanssa juttelemista puristi kaikki mehuni ulos ja en usein jaksanut päivän aikana sitten mitään muuta.
Koenkin, että yksi syitä, miksi korona-aikana olen jaksanut ehkä jopa entistäkin paremmin ovat kaikki vähentyneet ihmiskontaktit niin töissä kuin vapaa-ajalla. Toki tämä on johtanut siihen, että uusia ihmisiä ei ole tullut kauheasti tavattua ja isoihin tapahtumiin ei ole päässyt, mutta toisaalta se on selkeästi antanut energiaa tehdä kaikkia omia juttuja.
Ekstroverteille kavereilleni tilanne on kuitenkin ollut täysin päinvastainen. Olen huomannut, että moni ekstrovertti kaverini ja tuttuni ei tunnu pysyvän paikallaan ja kokee ahdistusta neljän seinän sisällä istumisesta ihmiskontaktien puutteen takia. Minun on vaikea ymmärtää tätä introverttina, koska itselleni korona on tuonut vain enemmän zen-tilaa elämään, kuin jatkuva kokouksissa ja sosiaalisissa tilanteissa ramppaaminen, mutta meitä on moneen junaan!
Tästä huolimatta onkin mielenkiintoista, että itse odotan erittäin innolla töihin takaisin menemistä ja työkavereiden näkemistä. En usko, että etätyöni lisääntyy tästä huolimatta koronan jälkeen, koska teen työtä, joka on tehokkaampaa tehdä kun koko tiimi on saman katon alla ja ajatukset sekä tieto leviää ihan kahvipöytä ja serminylihuutelukeskusteluissa.
Tämä vuosi tulee todennäköisesti olemaan monella tavalla samankaltainen
Kirjojen ja somen ohella suuria aikasyöppöjä itselleni ovat teknologian helmet Netflix/HBO/AmazonPrime sekä videopelit. Kuten kirjoitin aiemmin, etenkin Japanissa videopelien kehitys hidastui koronavuonna huomattavasti, jonka takia esim. viime vuonna Nintendo Switchille julkaistiin vain yksi peli, jonka päädyin ostamaan – ja sekin vasta marraskuun lopussa. Kyseessähän oli Hyrule Warriors: Age of Calamity. Kun videopelejä ei ollut, eivät ne vieneet niin paljon aikaakaan.
Korona iski myös sarjojen tuotantoon, joka johti siihen, että missään striimauspalvelussakaan ei ollut niin paljon katsottavaa. Nämä kaikki olivat asioita, joissa minulla kävi vain hyvä tuuri ja oikeastaan tärkeintä oli vain keksiä jotain järkevää tekemistä kaikelle tälla ajalle, joka näistä asioista vapautui. Alussa tämä oli yllättävän vaikeaa!
Koen, että itselleni kaikki lähti ennen kaikkea siitä, että lopetin kaiken turhan (myös sellaisen turhan tekemisen, joka ei rentouta kuten some, vaikka niitä kuuluisia dopamiiniruiskeita antaakin). Tähän tarvittiin minunkin tahdonvoimallani ihan appien poistamista ja siirtämistä pois näkyvistä, koska olin niin tottunut niiden avaamiseen ja tuijotteluun. Myös vähentynyt ruutu-aika ja siirtyminen hitaampien ja enemmän keskittymistä vaativien kirjojen lukemiseen oli hyväksi jaksamiselleni ja rentoutumiselleni, joka sitten antoi taas energiaa niiden asioiden saavuttamiseen, joita halusin.
Kuten kirjoitin viikko takaperin, tänä vuonna tavoitteenani ei ole saada pelkästään yksi, vaan kaksi kirjaa valmiiksi! Tämä samalla kun jatkan blogini kirjoittamista entiseen tahtiin. Uskon, että tämä onnistuu, jos onnistun vain löytämään kirjojen kirjoittamiseen rutiinin siitä ajasta, joka minulle on vapautunut. Tunti päivässä kirjan kirjoittamiseen riittää enemmän kuin hyvin, jotta saisin molemmat projektit valmiiksi, koska ne ovat sen verran jo edenneet. Kyse onkin vain rutiinista ja itsekurista, yksinkertaista, mutta silti niin vaikeaa.
Oikeastaan tilanteeni on aika samanlainen kuin Game of Thrones-kirjailija George R.R. Martinille. Olen luvannut itselleni jo vuosia saattaa edes jonkun kirjatuotoksistani siihen kuntoon, että voin tarjota sitä kustantajalle. Viimeisestä Game of Thrones-kirjastahan on aikaa jo yli 9 vuotta! Ja aivan kuten minä, myös George R.R. Martin on sanonut seuraavan Game of Thronesin valmistuvan tämän vuoden puolella. Kumpi onkaan ensin valmis, minä vai George?
Miten sinun arkesi on muuttunut koronan myötä ja onko arkeesi tullut enemmän vai vähemmän aikaa kuin ennen vai oletko huomannut samaa passivoitumista vai jopa aktivoitumista koronan takia?
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Jos et ole vielä sellaista julkaissut niin olisi mielenkiintoista lukea mitä kirjoja suosittelisit luettavaksi! Itsekin kaipaisi inspiraatiota mitä lukea seuraavaksi tietokirjallisuuden saralta.
(ja PS, on hieno taustakuva! :))
Kiitos, haha. Ja tosiaan kirjoittelin noista viime vuoden lopussa, tässä kirjasuositukseni kahdessa tekstissä.
https://omavaraisuushaaste.com/luin-tana-vuonna-38-kirjaa/
https://omavaraisuushaaste.com/parhaat-self-help-kirjat/
”Game of Thrones -kirjat”… Nouu! Se on A Song of Ice and Fire! Kirjanörttejä sattuu sieluun aina kun joku puhuu Game of Thrones -kirjasarjasta 😀
Totta! En ole tarpeeksi fiktiota lukenut viime aikoina, niin siksi tämä rahvaanomainen ilmaisuni 😀