Maantieteellinen arbitraasi – oikotie taloudelliseen riippumattomuuteen

Läheinen työkaverini ilmoitti tällä viikolla, että hän lähtee Unkariin töihin sveitsiläisen firman palkkalistoille. Olen itsekin ajatellut paljon mahdollista ulkomailla työskentelyä, etenkin silloin kun seurustelin vielä korealaisen exäni kanssa. Tästä mieleeni tulikin maantieteellinen arbitraasi mikä ei keskimääräiselle suomalaiselle ole tuttu termi, vaikka oikeastaan suomalaiset ovat käyttäneet maantietellistä arbitraasia hyväkseen siitä lähtien kun keksittiin, että talviasunnon voi ostaa esim. Espanjasta, Portugalista tai Turkista.

Miten maantieteellinen arbitraasi sitten liittyy taloudelliseen riippumattomuuteen ja sen tavoitteluun? Siten, että jos päätät ottaa hyödyn irti maantieteellisestä arbitraasista silloin kun olet matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen tai kun saavutat taloudellisen riippumattomuuden, tulee maalisi vastaan huomattavasti nopeammin kuin Suomessa korkean verotuksen ja hintatason piirissä. Ja juuri tämän takia olen ulkomaita paljon pohtinut itsekin potentiaalisena uravaihtoehtona ainakin väliaikaisesti.

Maantieteellinen arbitraasi voi kun voikin olla oikotie taloudelliseen riippumattomuuteen. Jotta voit saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden, täytyy sinun perinteisesti tienata enemmän sekä kuluttaa vähemmän. Maantieteellinen arbitraasi auttaa sinua kuluttamaan usein huomattavasti vähemmän. Miten? Siitä seuraavassa.

Mikä on maantieteellinen arbitraasi?

maantieteellinen arbitraasi
Usein maat, joissa on enemmän aurinkoa, ovat myös halvempia.

Arbitraasi on itsenäisesti rahoitustieteen termi, jolla tarkoitetaan tilannetta, missä voi saada voittoa ilman riskiä.

Maantieteellinen arbitraasi voi käytännössä tarkoittaa montaa asiaa, mutta lyhykäisyydessään idea on hyödyntää halvempia maantieteellisiä sijainteja (kaupunkeja tai maita) saavuttaakseen huomattavasti pienempi kulutus. Tai vaihtoehtoisesti voit tienata rahasi vahvemmassa valuutassa ja kuluttaa se heikommassa. Käytännössä maantieteellisen arbitraasin avulla löydät siis tilanteita, joissa hyödynnät maantieteellistä sijaintia saadaksesi varmaa taloudellista hyötyä.

Maantieteellisen arbitraasin hyödyntämistä näkee etenkin eläkeläisten keskuudessa. Moni suomalainen eläkeläinen hankkii talviasunnon jostain eteläisestä maasta, jossa on paremmat säät talvella ja samalla myös halvempaa asua. Suosittuja maita ovat mm. Espanja ja pahamaineinen Portugali, johon moni yritysjohtaja ja tavallinenkin suomalainen muutti veropakolaisena. Tämäkin on maantieteellistä arbitraasia, vaikka julkisuudessa ratkaisua haukuttiinkin epäeettiseksi.

Veroaukko tukittiin vihdoin vuonna 2018, mutta Espanja ja Portugali ovat silti huomattavasti halvempia (ja lämpimämpiä) kuin Suomi myös jatkossa. Maantieteellistä arbitraasia voi olla vaikka muuttaisit vain Helsingistä johonkin syvemmälle Uudellemaalle. Pelkästään asunnot ovat puolet halvempia esim. Hyvinkäällä kuin Helsingissä. Kun muu eläminen on keskimäärin samanhintaista, mutta asuntosi hinta puolittuu, jää muuhun elämiseen huomattavasti enemmän rahaa. Myös työmatkat voi Suomessa vähentää verotuksessa, joten ne eivät kasvata kulutusta valtavasti. Maantieteellinen arbitraasi voi myös olla jotain niin yksinkertaista kuin esim. Espoosta Kauniaisiin muuttaminen, koska Kauniaisissa on 1%-yksikön pienempi kunnallisveroprosentti.

Suomalaisista esimerkeistä esim. Puolimiljoonaa pääomaa-bloggari asui muistaakseni jossain pohjoisemmassa, jossa asuminen on huomattavasti halvempaa – ja mikäli työt voi tehdä sieltä käsin samalla PK-seudun tason palkalla tai saada passiivista tuloa – on säästäminen huomattavan helppoa. Ja niin on myös passiivisella tuloilla eläminen.

Maantieteellistä arbitraasia käytännössä

Kuulostaa siis erittäin hyvältä. Mutta miltä maantieteellinen arbitraasi sitten näyttää käytännön numeroissa?*

Otetaan esimerkiksi 35-vuotias Hanna, joka työskentelee ja asuu Helsingin Keskustassa. Hannalla on aviomies Petri ja kaksi lasta. Hänen työpaikkansa on Helsingin Postitalon ylimmässä kerroksessa. Hanna asuu Punavuoressa vuonna 1917 valmistuneessa 86 neliön asunnossa. Hintaa asunnolle tuli 495 000 euroa ja Hanna ottikin miehineen asuntoon 25 vuoden asuntolainan 0,5% korolla. Samalla heidän lapsensa ovat juuri tulossa kouluikään ja heistä toinen aloittaa jääkiekon ja toinen baletin.

Hannan perheen kulut näyttävätkin seuraavalta niiden lukujen osalta, joissa maantieteellinen arbitraasi näkyy parhaiten.

Asuntolainan takaisinmaksu (olettaen, että korot pysyvät nollassa): 1746e/kk
Lasten harrastukset: 2290e /v

Vertaillaan Hannan perheen kuluja Hyvinkäällä asuvaan Jormaan, jolla on Hannan tavoin parempi puolisko ja kaksi lasta. Jorman työpaikka on samalla tavalla Helsingin Postitalossa. Jorma tosin asuu Hyvinkään keskustassa 90 neliön vastaremontoidussa asunnossa, joka on valmistunut 1965. Hintaa asunnolle tuli 163 000 euroa ja Jorma otti samanlaisen 25 vuoden asuntolainan 0,5% korolla. Sattumalta Jormalla on myös samanikäiset lapset kuin Hannalla ja hänen lapsensa aloittavat täysin samat harrastukset. Miltä Jorman perheen kulut sitten näyttävät?

Asuntolainan takaisinmaksu (olettaen, että korot pysyvät nollassa): 578e/kk
Lasten harrastukset: 580e /v.

Kuten näkyy, numerot ovat huomattavasti pienempiä. Jos jaamme harrastusten kulut kuukausille ja laskemme täten kuinka paljon Hannan perheellä menee enemmän rahaa pelkästään näihin kahteen kiinteään kuluun kuukaudessa, on vastaus tyrmäävä. Hannan perhe kuluttaa 1230 euroa kuukaudessa enemmän pelkästään näihin kiinteisiin kuluihin. Tähän kun lisätään se, että Helsingissä keskustassa käytännössä kaikki muukin kalliimpaa – ravintolassa käymisestä ihan tavalliseen ruokakaupan ostoskoriin, nousevat oikeat kulut todennäköisesti tästä vielä entisestään.

Mitä voimme siis oppia tästä? Että sijainnilla on aika paljon väliä kun puhutaan elämisen hinnasta – myös pelkästään Suomen sisällä. Helsingin ja Hyvinkään keskustalla kun on välimatkaa vain 55km kilometriä ja matkaan menee lähijunalla se 50 minuuttia. Vertailussa täytyy toki muistaa se, että kun asuntolaina on Hannan perheen toimesta maksettu pois 25 vuoden päästä, on asunto itsessään pelkkää varallisuutta ja sen myydessä, voi perhe saada erittäin mukavan potin. Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että heillä on 1230 euroa kuukaudessa vähemmän rahaa käytössä 25 vuoden ajan. Ja tämä nollakorkojen aikana, ero kasvaa entisestään mikäli korot nousevat. Tuollainen rahamäärä kuukaudessa on aivan valtava kenelle tahansa meistä.

Kuvaavaa on, että jos esim. Jorma sijoittaa tuosta säästämästään summasta edes puolet indeksirahastoihin, ovat hänen sijoituksensa 7%:n tuotto-oletuksella 25 vuoden päästä 487 000 euron kokoiset eli suunnilleen saman verran kuin Hannan perheen asunto oli ostettaessa. Toki Hannan asunnon hinta tulee myös nousemaan tulevaisuudessa, mutta ei samaa tahtia kuin osakkeet. Järkevästi rahat sijoittamalla ja käyttämällä Jorma pystyykin siis olemaan aivan yhtä vauras kuin Hannan perhe, mutta on samalla pystynyt käyttämään paljon enemmän rahaa omaan elämäänsä! Se on maantieteellisen arbitraasin taika.

Esimerkin loppuun pitää myös sanoa, että vertailu on suhteellisen reilu Helsingissä asuvalle Hannalle, sillä mikäli molemmat perheet olisivat vuokralla, lopputulos olisi vielä rumempi, koska vuokra-asunnosta maksetut eivät muutu omaisuudeksi vuosien kuluessa toisin kuin omistusasunnon kohdalla. Toiseksi, mahdollinen korkojen nousu nostaisi Hannan lainakuluja entisestään huomattavasti enemmän kuin suhteessa paljon vähemmän lainaa ottaneen Jorman kuluja. Jos korot nousisivat 2%-yksikköä, kasvaisi ero 1230 eurosta, 1542 euroon.

Muutenkin, otin tässä vertailussa huomioon pelkästään asumisen ja harrastukset, koska ne ovat tilastollisesti selkeästi kalliimpia tietyillä paikkakunnilla. Mikäli huomioon ottaisi kaikki muutkin kulut, on todennäköistä, että ero kasvaisi entisestään huomattavasti, koska keskimäärin kaikki tuntuu olevan kalliimpaa pääkaupunkiseudulla kun sen kehyskunnissa.

Maantieteellinen arbitraasi – oikotie taloudelliseen riippumattomuuteen

Maantieteellinen arbitraasi onkin todennäköisesti ainoa oikea oikotie taloudelliseen riippumattomuuteen. Jos maantieteellisestä arbitraasista ottaa hyödyn jo nuorena, pystyy taloudellisen riippumattomuuden saavuttamaan huomattavan nopeasti. Jos esimerkissäni siirryttiin Helsingistä Hyvinkäähän ja säästöt olivat tuollaisia, voi vain ajatella, millaisia säästöt ovat jos muuttaa Suomesta Thaimaahan!

Käytännössä itsekin voisin todennäköisesti saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden Thaimaassa jo n. 30-vuotiaana. Kuulostaa hullulta, mutta monihan tekee näin jo nykyään. Yhä useampi korkeakoulutettu ihminen ja muutama tuttunikin on alkanut jo nuorena ”digitaaliseksi nomadiksi”. Termille ei kaiketi ole hyvää suomennosta, mutta käytännössä digitaalinen nomadi on sellaista ihmistä kuvaava termi, kuka pystyy tekemään töitä kotimaahansa, riippumatta omasta olinpaikastaan.

Tällaisia ovat mm. freelancerit, journalistit, graafiset suunnitelijat jne. jotka tekevät kaiken työnsä tietokoneella ja joiden fyysistä läsnäoloa ei tarvita – niin kauan kuin työtulokset siirtyvät internetin välityksellä. Digitaalinen nomadi onkin käytännössä ilman pysyvää fyysistä kotia ja vapaa vaihtamaan vaikka maata (lain puitteissa) lyhyelläkin aikavälillä. Digitaalinen nomadi on hyvä esimerkki ihmisestä, joka voi ottaa täyden hyödyn irti maantieteellistä arbitraasista, vaikka ei taloudellista riippumattomuutta tavoittelisikaan. Saat suomentasoisen palkan, mutta elät puolta halvemmassa maassa. Näin säästöön pystyy jäämään merkittäviä summia ihan tavallisestakin palkasta tai vaihtoehtoisesti elää luksuselämää tavallisella palkalla – mikä vain sopii itselle parhaiten.

Maantieteellinen arbitraasi – yhteenveto

Maantieteellinen arbitraasi ei olekaan vain rikkaiden tai taloudellisesta riippumattomuutta tavoittelevien etuoikeus. Kuka tahansa meistä pystyy ottamaan hyödyn irti siitä tietyllä mittakaavalla. Sinun ei tarvitse edes vaihtaa kaupunkia Helsingistä Hyvinkäälle, riittää, että vaihdat kaupunginosaa.

Maantieteellinen arbitraasi sopiikin meille kaikille, koska se auttaa meitä hallitsemaan talouttamme paremmin ja mahdollistaa näin suuremmat säästöt ja joustavuuden taloudenhoitoon. Oletko itse miettinyt maantieteellistä arbitraasia, sen toteuttamista vai oletko jopa tehnyt tietoisia valintoja sen eteen, että olet muuttanut edullisemmalle alueelle?

*Kaikki kirjoituksessa otetut luvut harrastuksista ja asuntolainoista ja asunnoista ovat oikeita esimerkkejä Oikotieltä, asuntolainalaskureista ja harrastusten nettisivuilta. 

6 kommenttia artikkeliin ”Maantieteellinen arbitraasi – oikotie taloudelliseen riippumattomuuteen”

  1. Minä laskin, että talouteni saa suunnattoman edun, kun möin pääkaupunkiseudulta omakotitalon ja muutin pohjoiseen. On ollut loistava päätös, toki muutenkin, mutta etenkin taloudellisesti. Siinä jää niin paljon varallisuutta välistä sijoittamiseen, että muuten en varmaankaan nykyisiin lukuihin sijoituksissa olisi näin aikaisin päässyt.

    Vastaa
    • Jep, erot etenkin pohjoisen ja PK-seudun välillä ovat niin suuret, että uskon, että päätös oli huomattavan hyvä taloudellisesti. Ja etenkin, jos vuokra-asuntosi ovat myös siellä pohjoisessa, niin niidenkin vuokratuotot ovat huomattavasti paremmat kuin PK-seudulla keskimäärin kunhan saa aina vuokralaisen. Harmi, että suurin osa töistä vain on sijoittunut etelään, niin vielä töissä ollessa ei esim. minulla ja monella muulla ole vielä mahdollista muuttaa kasvukeskuksista mihinkään.

      Vastaa
    • Aivan samaa mieltä! Tästä syystä, jos itse ajattelin ulkomaille lähteä töihin, pitäisi se parin vuoden sisääm tehdä, koska todennäköisesti haluan perheen kuitenkin jossain vaiheessa perustaa ja sen luonnollisesti haluan tehdä Suomessa.

      Vastaa
  2. Toki näin, mutta markkina tasaa mielestäni arbitraasia aikalailla sillä Helsingin arvosteuilla ykkös-postinumeroalueilla asunnon hinta on myös pitää tilastollisesti hyvin ja hyötyy absoluuttisina euroina asuntojen hinnannoususta suhteellisesti jopa enemmän kuin se Hyvinkäällä sijaitseva asunto. Johon vaihtamalla toki vapautuu paljon käyttöpääomaa, jolle voi hakea vaihtoehtoista tuottoa sijoittamalla sen. Mutta hyvä muistaa, että 5% arvonnousu miljoonan kämpässä on paljon enemmän euroja kuin sama nousu 200k€ kämpässä, siis euroissa mitattuna. Lisäksi maantiede tuo päälle eroja mm. asuntojen likviditeeteissä arvostetumman kaupungin osan eduksi. Täsä lisää blogissani ( https://sijoitaviisaasti.blogspot.com/ ) –> päädyin juuri myymään 2 sijoitusasuntoa maakuntakaupungista..

    Vastaa
    • Jep, tämän takia puhuinkin juuri pelkästään omistusasunnosta eli ns. kodista. Sijoitusasunnoissa yleensä kun vuokratuotto% kulkee aika käsi kädessä riskin kanssa (kuten kaikilla sijoitustyypeillä), eli pienillä ja vähemmän likvideillä asuntomarkkinoilla pystyy saamaan korkeampaa vuokratuottoa, mutta samalla sijoitusasuntoa on vaikeempi saada myyntiin ja myös vuokralaisen löytäminen voi olla vaikeampaa kuin esim. PK-seudulla.

      Jos kuitenkin ostaa asunnon PK-seudulta vs. esim. Hyvinkäältä tai Thaimaasta ihan asumista varten, on ero aivan järjetön taloudellisesti kuten esimerkistäkin sen huomaa. Eikä tarvitse miettiä asunnon likviditeettiä tai vuokralaisen löytämistä, vaan itse vain nauttia halvasta asumisesta.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Tehokas Sijoittaja Peruuta vastaus