Kuuluisasta 1%:sta on aina paljon puhetta. On paljon puhetta siitä, kuinka varallisuus keskittyy. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Tuloerot kasvavat. Verotietojen tullessa julki ihmiset kauhistelevat miten se ja tuo tienaa noin paljon – ennen veroja. Eihän hän edes tee mitään järkevää työkseen!
Kaikista näistä keskusteluista kuitenkin unohtuu aina se, että luvut mistä puhutaan on aina bruttotuloja – ja mitä enemmän tienaat – sitä enemmän myös maksat valtiolle ja eläkejärjestelmään rahaa.
Päätinkin näin maksimointivuoteni kunniaksi kääntää asiat päälaelleen. Sen sijaan, että puhuisin siitä, kuinka paljon tienasin viime vuonna, katson kuinka paljon maksoin veroja viime vuonna. En ole vielä lähelläkään varakkainta ja parastuloisinta 1%:ta, mutta tässä 28-vuoden iässä alan olemaan jo ihan hyvä veronmaksaja valtiolle, vai olenko sittenkään?
Katsotaan, kuinka paljon maksoin veroja vuonna 2019, mistä se koostui ja mietitään sitten maksoinko veroja paljon vai vähän. Asia on erityisen ajankohtainen, koska koronakriisin myötä Suomen valtio joutuu velkaantumaan lisää arvioiden mukaan ainakin 10 miljardia euroa, ellei enemmänkin.
Kuinka paljon maksoin veroja vuonna 2019?
Maksetut suorat veroni jakautuivat vuonna 2019 seuraavasti.
– Ansiotuloverot 14 238€
– Pääomaverot osingoista ja vuokratuloista: 2118€
– Varainsiirtovero asunnon ostosta 4500€
Maksoin vuonna siis 2019 ansiotulo, pääoma- sekä varainsiirtoveroja yhteensä 20 856 euroa. Tämä on ennen lisätulojen ilmoituksia sekä erinäisiä verovähennyksiä (esim. opintolainanvähennys), eli luku liikkunee muutamia satoja euroon suuntaan jos toiseen lopullisen veropäätöksen myötä, ei kuitenkaan mitenkään merkittävästi.
Laskeminen ei kuitenkaan päättynyt tähän. Näiden verojen lisäksi jokainen meistä maksaa verojaan ostaessaan – oikeastaan ihan mitä tahansa arvonlisäveron muodossa. Lasketaan siis tähän päälle kuinka paljon maksoin veroja ALV:n muodossa vuonna 2019. Tämä on onneksi helppo laskea, koska seurasin koko vuoden 2019 tarkkaan kulutustani kuten aiemmin tammikuussa kirjoitin.
Käytännössä siis maksoin ALV:ia seuraavasti:
10%:n ALV:n tuotteista n. 100 euroa.
14%:n ALV:n tuotteista n. 480 euroa.
24% ALV:n tuotteista n. 2090 euroa
Yhteensä maksoin siis arvonlisäveroja tänä vuonna n. 2760 euroa. Tämä ei ole kirjaimellisesti tarkka summa, vaan paras arvio.
Yhteensä maksoin tänä vuonna veroja suoraan tai välillisesti hyvinvointiyhteiskunnalle siis n. 23 616 euroa.
28-vuotiaalle tuo on aika paljon veroja. Mutta paljon olen hyvinvointiyhteiskunnalta saanutkin.
Tehoton verorahojen käyttö ja mitä hyvinvointivaltio oikeastaan pystyy tekemään 23 616 eurolla?
Niin paljon kuin tykkäänkin maksaa veroja, mikään ei ärsytä minua niin paljoa kuin tehoton verorahojen käyttö. Ja sitä tapahtuu aivan valtavasti, koska valta korruptoi ja kun raha ei ole omaa, tuntuu se usein myös laiskistuttavan päätöksentekoa.
Muistatko esim. Pekka Himasen ”Kukoistuksen käsikirjan”, joka maksoi valtiolle 700 000 euroa? Muistan lukeneeni siitä silmät pyöreinä jo 20-vuotiaana ja aivoihini ei mahtunut, miten siitä läjästä sanonko mitä maksettiin edes yhtä euroa. Opus oli saatavilla julkaisuvuotenaan netissä kaikilla – onhan se verorahoilla kustannettu – mutta nyt en enää sitä netin syövereistä löytänyt. Kertonee ehkä ennen kaikkea siitä, kuinka ”merkityksellinen” teos on – eli ei laisinkaan.
Entäpä Kaarina Hazardin liikenne- ja viestintäministeriölle tekemät ”maanläheiset” Youtube-videot, jotka maksoivat 50 000 euroa veronmaksajille? Jos et ole näihin videoihin tutustunut, en suosittelekaan tutustumaan. Itseäni ainakin sattuu vain sydämeen, että tästäkin on maksettu edes sitä nimellistä euroa. Uusimpana esimerkkinä Valtion sijoitusrahastoyhtiö Vake, joka on ollut käytännössä 5 vuotta tekemättä mitään samalla kun miljoonakulut ovat juosseet, koska politiikka.
Iso kuva on kuitenkin hyvä muistaa näissäkin. Suomen valtion budjetti on yli 50 miljardia euroa, joten miljoonan euron heittäminen kankkulan kaivoon ei siinä paljoa tunnu. Ongelma kuitenkin on siinä, että nämä ajoittain esiin nousevat asiat ovat vain jäävuoren huippu tehottomasta verorahojen käyttämisestä.
Suurin osa näistä ei koskaan tule edes tietoomme ja uskon, että tässäskin totuus on jälleen tarua ihmeellisempää sen osalta, mihin kaikkea sitä rahaa kuluukaan. Vaikka valtion taloutta ja yksityisihmisen taloutta ei kannata rinnastaa yleensä keskenään, yksi totuus on kuitenkin sama molemmissa – pienistä puroista syntyy iso virta. Ja olen todennut, että niin työelämässä kuin omassakin elämässä yleensä ihmiset käyttävät rahaa paljon huolettomammin kun raha ei ole omaa rahaa.
Mutta negatiivisuudesta positiiviseen. Vaikka viime vuonna maksamillani veroilla ei pystyisi kustantamaan edes yhtä karmeaa Youtube-sarjaa, on kuitenkin jotain, mitä sillä pystyy maksamaan. Kiitos Yle:n kirjoittaman hyvän jutun, pystyn laskemaan, mitä maksamallani 23 616 eurolla Suomessa pystyy saamaan. Kyseisellä summalla pystyy saamaan esim.
– 3 peruskoulu tai lukiovuotta yhdelle lapselle
– 2 ammattikouluvuotta yhdelle lapselle
– 6560 lainausmaksua kirjastosta
– 281 terveyskeskuskäyntiä
23 616 eurolla siis pystyy osallistumaan hyvinvointiyhteiskuntaan jo ihan mukavasti! Muutamassa vuodessa pystyn maksamaan veroja niin paljon, että olen käytännössä maksanut jo yhden henkilön koko kouluvuodet eskarista yliopistoon! Jokaisella maksetulla veroeurolla on siis suuri merkitys.
Rikkaat ja hyvätuloiset maksavat erittäin suuren osan veroista
Olisiko aika vaihtaa tarinaa siitä kuinka paljon ökyrikkaat tienaavat liikaa ja kuinka pientä ihmistä kuritetaan? Suomen tulotaso on suhteellisen pieni siinä kuuluisassa 1%:ssäkin prosentissa verrattuna moneen muuhun maahan ja Suomen talous on juuri ja juuri päässyt jaloilleen Nokian kyykkäämisestä vuosikymmenessä.
Meillä ei ole yksinkertaisesti tarpeeksi rikkaita, niin paradoksaaliselta kuin se jonkun korvaan saattaa kuulostaa.
Hyvätuloiset pitävät hyvinvointivaltion pyörimässä, halusimme myöntää sitä tai emme. Varovaisen arvion mukaan parastuloisin 10% maksaa ansiotuloveroista 70% Suomessa. Ja mikä ihmeellisintä, parastuloisin 22 prosenttia suomalaisista maksaa ansiotuloveroista peräti 95,8 prosenttia. Tähän 22%:iin pääsee yli 40 000 euron bruttotuloilla eli käytännössä 3333 euron palkalla ennen veroja – tulotaso, johon kuka tahansa voi Suomessa päästä, jos siihen tosissaan pyrkii.
Esimerkiksi yli 100 000 euroa tienaavia on Suomessa n. 86 000. Heitä on siis noin kaksi prosenttia kaikista veronmaksajista. Nämä 2% saivat kaikista suomalaisten tuloista 12 prosenttia. On hyvä muistaa myös pääomaverot. Pääomatuloveroa nämä 2% maksavat tuloistaan 1,5 miljardia euroa vuodessa, eli noin 55 prosenttia kaikesta tuloverosta. Ansiotuloverostakin he maksoivat peräti 38 prosenttia. Kun lasketaan päälle vielä se, että rikkaat keskimäärin myös kuluttavat enemmän, maksavat he myös välillisiä veroja muita enemmän.
Tämä oli itsellenikin pitkän aikaa vaikea myöntää, koska kasvoin koko lapsuuden ja nuoruuteni duunariperheessä, jossa klassisesti rikkaista ja hyvätuloisista ei kauheasti pidetty. Rikkaiden vihaaminen ei kuitenkaan kannata, aivan kuten köyhienkään vihaaminen ei kannata. Yleensä kannattaa keskittyä vain siihen, mitä itse voisi tehdä paremmin itselle ja muille- yleensä tästä hyötyy samalla koko yhteiskunta.
Kommunismi on kokeiltu tarpeeksi monta kertaa, joten sitä on turha yrittää. Kapitalismi on – hyvässä ja pahassa – todellisuus jossa elämme ja suomalaisilla on erityislaatuinen tilanne maailmassa kiivetä muiden verorahoilla yhteiskuntaluokasta seuraavaan.
Minulle suomalaisten maksamat verorahat varmistivat toimivan terveydenhuollon ja ilmaisen korkeakoulutuksen, josta otin kaiken irti. Nyt on aika maksaa palvelus takaisin, jotta myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus samaan ja siksi en häpeäkään hyvätuloisuutta – vai pitäisikö sanoa hyväveroisuuttani?
Kuinka paljon sinä maksoit veroja viime vuonna?
P.S. Olen suunnittelemassa e-kirjaa (tai mahdollisesti e-kirjasarjaa) sijoittamisesta! Jos sinulla on Twitter-tili käy äänestämässä Twitter-äänestyksessäni, mistä aiheesta olisit kiinnostunut lukemaan!
Jos et ole Twitterissä, voit myös käydä antamassa äänesi Instagram tilini storyn äänestyksessä tai kommentoimalla vain tähän kirjoitukseen, mistä olisit kiinnostunut lukemaan. Kiitos!
Et ole hyvätuloinen. Vähän keskikastin alapuolella. Älä viitti jauhaa tämmöistä sontaa enää
Olisi mukavaa, jos näin olisi, mutta suomalaisten keskimääräinen ansiotulo on valitettavan matala ainakin vielä. Korona tuskin auttaa asiaa. Vuodesta toiseen pyrin kuitenkin kasvattamaan tulovirtojani myös jatkossa.
Hyvä näkökulma. Omat vuosituloni 2019 vuodelta noin 52000 ja veroja 12500.
Voisit varmaan jakaa näkemyksesi myös yritysten agressiivisesta verosuunnittelusta sekä miten sen avulla suomen taloudesta valuu miljoonia veroparatiisiseihin. Ja edelleen, miten tämä vaikuttaa keski-/matalatuloisten verotustasoon joilla ei käytännön mahdollisuutta samaan ole.
Joo tuo yritysten verosuunnittelupointti on erittäin hyvä myös! Kaikkea verotusta ei pystynyt vain yhdessä kirjoituksessa käsitellä 😀 Tuntuukin, että juuri hyvä- ja kovatuloiset maksavat merkittävän määrän veroja, mutta sitten kun puhutaan aidosti siitä 0,01%:stä niin yritysten kuin yksilöiden kohdalla, kasvavat verosuunnittellumahdollisuudet huomattavasti.
23 616€:n verorahoilla pystyy myös hankkimaan 6214,7 kpl käyttökelvottomia suojamaskeja 🙂
Ei kai, itse ainakin koen tyytyväisyyttä suomalaiseen koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmään, joiden vuoksi verojakin voin maksella. Ja aika pitkän pennin olen niitä käyttänytkin. Tarvitsisi varmasti joskus laskea kuinka paljon pelkästään oma koulutus on maksanut yhteiskunnalle. Ja tällaisessa poikkeustilassa ei voi kuin olla muuta kuin äärimmäisen onnellinen suomalaisesta terveydenhuollosta.
Kiitos Koronan, tulevina vuosina, mahdollisesti vuosikymmeninä verorahojen käytön oikea kohdentaminen tulee vaatimaan päättäjiltä perustellista pohdintaa.
Kiitos sinulle hyvästä blogista, jossa monipuolisia aiheita!
Kiitos paljon! Ja Auts! Suojamaskit on pahat, haha.
Tämä nykyinen tilanne kyllä auttaa arvostamaan hyvinvointiyhteiskuntaa aivan eri tavalla jälleen, kun vaikka tyhmiä ja osaamattomia päätöksiä tehdään joskus verorahoilla, yhteiskunta silti jatkaa pyörimistään toimivasti, mikä on hieno juttu.