Eurovaalien kunniaksi hieman euroopanlaajuisia asioita. Euriboriin törmää jatkuvasti oikeastaan kaikkialla elämässä niin Suomessa kuin Euroopassa. Uutisissa, politiikassa, asuntolainassa, korkosijoituksissa. Euribor vaihtelee päivittäin ja on keskeinen osa eurooppalaista rahapolitiikkaa sekä indikaattori siitä, miten Euroopan taloudella menee. Mutta mikä euribor oikein on? Siitä tämänpäiväisessä kirjoituksessa.
Mikä on euribor?
Euribor on lyhenne sanoista Euro Interbank Offered Rate. Euribor on siis päivittäin julkaistava kaikkien euromaiden yhteinen viitekorko, jolla pankit lainaavat vakuudettomasti varoja toisilleen euron rahamarkkinoilla. Tämä rahamarkkina on ns. pankkienvälinen markkina ja sen osapuolina toimii yli 40 pankkia, jotka ovat pääosin eurooppalaisia muutamaa isoa kansainvälistä investointipankkia lukuunottamatta.
Suomessa euribor on ehkä tunnetuin juuri asuntolainojen viitekorkona. Vaikka olemme tottuneet siihen, että meidän asuntolainamme koostuu yleensä marginaali + euriborista, monissa Euroopan maissa asuntolainojen korko voi olla johonkin täysin sidottuun prosenttimäärään tai sitten pankkien omiin viitekorkoihin (Prime-korot). Prime-korot ovat siitä erilaisia, että jokainen pankki saa itse päättää oman Prime-korkonsa. Se, mitä me siis pidämme tavallisena, ei ole sitä monessa muussa Euroopan maassa.
Euribor – suomalaisen lainan kulmakivi
Suomen Pankin tietojen mukaan myös suurin osa suomalaisten ottamista kulutusluotoista oli sidottu vaihtuviin korkoihin, joista suurin osa oli eripituisia euriborkorkoja. Euriboriin voikin usein törmätä kun tekee pankkilainavertailua oli kyseessä pienemmät lainat tai ihan tavallista asuntolainan kilpailutusta tehdessä.
Oli kyse siis mistä tahansa lainasta, on suhteellisen hyvä ottaa huomioon lainojen vaihtelevuus ja hinta sen mukaan kun korot vaihtelevat. Toki tällä hetkellä Euribor on kehittynyt erittäin maltillisesti ja jopa positiivisesti lainan ottajalle, kuten seuraavasta kuvaajasta näkee.
Kuten viimeisen vuoden euriborin kehityksestä näkee, kaikenpituiset euribor-korot ovat olleet negatiivisia käytännössä koko viimeisen puolen vuoden ajan.
Euriborin kehitys 2000-luvulla on ollut pitkään samanlainen. Jos katsoo graafia pitemmältä ajalta, 12 kuukauden euribor astui viimeisenä euribor-korkona negatiivisten korkojen alueelle vuoden 2016 alussa ja kaikki euriborit ovat olleetkin negatiivisia jo käytännössä yli 3 vuoden ajan. Ja niin kauan kuin euroalueen taloudessa ei näy tervehtymisen merkkejä, ei negatiivisille koroille ole näkymässä loppua. Hyviä uutisia heille, joilla on isot lainat, mutta negatiivista keskimäärin talouden isolle kuvalle.
Valitettavasti miinusprosenteista ei uusissa asuntolainoissa pääse enää hyötymään, sillä niihin on kirjattu, ettei miinuskorot mene miinuksella vaan ne laskevat nollasta. Kun miinuskorot kuitenkin tulivat finanssi- ja eurokriisin mukana Eurooppaan monen asuntolainamarginaali pieneni, koska vanhoissa asuntolainasoppareissa ei ollut erityislauseketta miinuskoroille. Miinuskorko siis jopa vähensi marginaalia! Jos sinulla on tällainen laina, ei siitä kannata päästää irti, vaan nauttia mahdollisimman pitkään.
Suomessa suosituinta onkin sitoa asuntolainan korko 12kk:n euriboriin, koska se on vakaa ja ennakoitava, mutta kuten kuvaajasta näkee, järkevintä on minkä tahansa lainan koroksi ottaa mahdollisimman lyhyt euribor. Tätä kannattaa kysyä aina lainaa kilpailuttaessa, sillä tälläkin hetkellä 12kk:n ja yhden viikon euriborin ero on jopa yli 0,2% prosenttiyksikköä 1vko:n euriborin eduksi. Mitä suurempi laina, sen suurempi etu tästä erosta tulee.
Pankit ja lainan tarjoajat voivat tarjota myös kaikenlaisia erilaisia korkoa liborkoroista jo aiemmin mainittuihin prime-korkoihin, mutta näistä kannattaa pysyä mahdollisimman kaukana, sillä ne ovat käytännössä lähes poikkeuksetta korkeampi kuin eripituiset euriborit. Yhdellä nyrkkisäännöllä selviää siis kaikesta lainan kilpailuttamisesta omassa elämässä, pyydä, että lainasi sidotaan mahdollisimman lyhyeen euriboriin ja saat parhaan mahdollisen koron lainallesi. Yksinkertaista ja helppo muistaa.
Euribor – ennusteet ja tulevaisuus
Mikä on euribor sitten vuoden-kahden päästä? Euribor seuraa suhteellisen uskollisesti sitä korkotasoa mitä Euroopan keskuspankki EKP noudattaa. Korkojen nousuahan on povattu jo monta vuotta aivan kuten pörssiromahdustakin, mutta kumpaakaan ei ollut silti näkyvissä. Miltä sitten näyttää euriborin ennusteet ja tulevaisuus tämän hetkisten ennustusten perusteella? Hieman vaihtelevalta riippuen siitä kenen kristallipallolta kysytään.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tulkitsee EKP:n sanoja rahapolitiikan muutoksista siten, että euribor-korkot kääntyvät positiivisen puolelle vasta ensi vuonna. Jotkut taas odottavat, että korkoja nostetaan vuoden 2019 lopussa, joka johtaisi myös euriborien hitaaseen nousuun.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen taas odottaa, että korkoja nostetaan jo vuoden 2019 aikana ennen lokakuuta. Kiire siis alkaa tulemaan, koska aikaa on enää alle puoli vuotta. Toiset ekonomistit taas odottavat, että korot alkavat nousemaan vasta vuoden 2020 puolella.
Itselläni ei ole sen kirkkaampaa kristallipalloa kuin kenellekään muullakaan, mutta sen tiedän kansantaloutta lukeneena, että tilanne maailmalla on erittäin erityislaatuinen tällä hetkellä, eikä kukaan oikein tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Pörssiromahdusta povataan samalla kun povataan korkojen nousua, mutta tässä on paradoksi. Jos korot nousevat, tarkoittaa se, että talous lähtee nousuun ja samalla yritysten tulokset parantuvat kansantalouksien tilanteiden parantuessa. Tämän pitäisi kaiken järjen mukaan johtaa samalla osakkeiden arvon nousuun.
Toisaalta, jos pörssiromahdus tulee, johtuu se todennäköisesti yritysten tulosten laskemisesta, eli siitä, että taloudella menee huonosti. Tähän talouspolitiikassa taas keskuspankit kuten EKP reagoi elvtyksellä ja korkojen laskulla. Toki korkojen nousu voi vaikuttaa siihen, että sijoituksia siirtyy korkeariskimmistä osakkeista korkoihin, joka voi vähentää kurssinousun potentiaalia, vaikka taloudella menisi hyvin.
Pidän silti epätodennäköisenä, että yritysten parantunut tuloksentekokyky ei näkyisi osakekurssien nousuna. Tämä ihan vain senkin takia, että finanssisektori tulee hyötymään suoraan korkojen noususta ja vahvasta taloudesta, ja niillä on iso paino kaikissa maailman indekseissä.
Pörssiromahdus ja euribor-korkojen nousu ei siis todennäköisesti tule tapahtumaan samanaikaisesti tai sitten en ymmärrä enää mistään mitään.