Mikä on stagflaatio ja mikä sen riskin todennäköisyys on?

Mikä on stagflaatio? Terminä stagflaatio on jotain, mihin en uskonut törmääväni sen jälkeen, kun luin asiasta kauppakorkean pääsykokeissa yli vuosikymmen sitten. Termi oli helppo sisäistää, koska se oli mieleenpainuva kaikessa outoudessaan ja poikkeavuudessaan verrattuna perinteiseen inflaatioon.

Viimeisen puolen vuoden aikana kuitenkin yllättävän moni talouden asiantuntija on vilautellut stagflaation mahdollisuutta ja Ukrainan sodan puhjettua alan itsekin miettiä, voiko stagflaation toteutuminen olla aidosti realistinen mahdollisuus nykymaailmassa.

Tänään käynkin läpi sen, mitä on stagflaatio sekä mitä se tarkoittaisi meille jokapäiväisessä arjessa sekä sijoitusympäristössä.

Mikä on stagflaatio?

Stagflaatio syntyy taloustieteen sanoista stagnaatio sekä inflaatio. Stagflaatio on taloudelle myrkyllisin tila, sillä stagflaatiossa vallitsee samanaikaisesti korkea inflaatio sekä korkea työttömyys. Tämä tulee samalla myös talouslaman saattelemana eli samalla kun talouskasvu on negatiivista.

Stagflaatio on erityisen vaarallinen sen takia, että stagflaation aikana hinnat nousevat, mutta yleinen taloustilanne ei ole hyvä ja talous ei kasva. Tämä johtaa ihmisten ostokyvyn heikentymiseen, kun ilmiö toimii kahteen suuntaan ihmisiä vastaa – hinnat nousevat, mutta keskimääräiset tulot laskevat lamasta johtuen. Tilanne on erittäin epätoivottu ja ennen nykyistä maailmantilannetta myös erittäin epätodennäköinen.

Ensimmäistä kertaa stagflaatiosta alettiin puhua vasta 1970-luvulla, kun öljykriisin seurauksena ympäri länsimaiden meni shokki, joka aiheutti stagflaation tilan kansantalouksiin. 1970-luvun jälkeen stagflaatio on ollut äärimmäisen harvinainen ilmiö kehittyneissä talouksissa ja enemmänkin taloustieteen kuriositeetti kuin oikea uhka. Ennen 1970-lukua tietyt taloustieteen koulukunnat myös uskoivat, että stagflaatio ei ole taloudelle edes mahdollinen olotila, mutta teoriat jouduttiin myöntämään virheellisiksi öljykriisin seurauksena.

Mistä stagflaatio johtuu?

Stagflaatio syntyy lähes poikkeuksetta yksittäisistä tai monesta kertashokista, jotka osuvat talouteen samaan aikaan tai erikseen. Ja näitä ulkoa syntyneitä shokkeja on nähty 2020-luvun alun aikana jo kaksi erilaista, ensin tuli korona, jonka perässä pian Ukrainan sota. 1970-luku oli samanoloinen, koska öljykriisikin johtui osaltaan Jom Kippur -sodasta ja osaltaan muista suurvaltojen valtataisteluista, joissa ei käytetty aseita. Maailma olikin kylmän sodan aikaan aika samanlaisessa tilanteessa kuin missä olemme juuri tällä hetkellä.

Keskimäärinhän talous toimii yksinkertaisesti. Jos talous laskee ja lama syntyy, samalla myös hinnat laskevat tai pysyvät entisellään, koska hinta joustaa usein kysynnän sekä tarjonnan mukaan. Samalla, jos taloudella menee hyvin ja se kasvaa, tällöin inflaatio astuu peliin ja nostaa hintoja. Miksi sodat, pandemiat ja muut poikkeustapaukset voivat sitten stagflaation uhan synnyttää? Syy on siinä, että modernia talousjärjestelmää ei ole suunniteltu poikkeustilanteita, pakotteita ja täysin globaalia maailmantaloutta mielessä pitäen.

Tällä hetkellä inflaatiokin on huomattavan epätasaista – tiettyjen energia- ja raaka-aineiden hinnat kasvavat räjähdysmäisesti, mutta tiettyjen tuotteiden ja palvelujen hinnat eivät. Raaka-aineiden hintaan löytyy kaksi pääsyyllistä, Venäjä-pakotteet sekä koronasta syntynyt talouselvytys.

Energia ja etenkin öljyn hinnan kasvu kuitenkin usein valuu epäsuorasti lähes kaikkeen rahti, logistiikka, tuotanto ja muiden kustannusten noustessa. Tämä nostaakin samalla yleisinflaatiota, kun hinnat nousevat käytännössä kaikissa fyysisissä tavaroissa. Stagflaatiossa keskimäärin kaikkien asioiden hinnat alkavat nousemaan, koska maailmantaloudessa kaikki liittyy nykyään kaikkeen.

Samaan aikaan kuitenkin talous elää valtavassa epävarmuudessa koronan sekä Ukrainan sodan välissä. Onko järkevää nyt tehdä investointeja tai ostaa uutta taloa, kun tilanne on mikä on? Tämä epävarmuus johtaa talouden hidastumiseen, koska niin kulutus kuin investoinnit laskevat, samalla kun hinnat jatkavat nousuaan. Tällaisen kierteen jatkuessa liian pitkään, inflaatio jatkaa laukkaamistaan, mutta talous joutuu lamaan, ja päädymme stagflaatioon.

Stagflaatio ja asuntojen hinnat

Vaikka stagflaatio kuvaakin sitä, että hinnat nousevat inflaation myötä, voi vaikutus asuntojen hintoihin jopa kasvukeskuksissa olla negatiivinen. Syynä tähän on, että stagflaatio nostaa ennen kaikkea asumisen sekä korjaamisen hintoja. Mitä kalliimmaksi asuminen sekä omistusasunnon korjaaminen muuttuu, sitä houkuttelevammaksi muuttuu vuokra-asuminen ja sitä vähemmän houkuttelevaksi oman asunnon omistaminen muuttuu. Etenkin isojen asuntojen omistajat tuntevat stagflaation lompakossa pahimmillaan.

On hyvä kuitenkin muistaa, että stagflaatio on ennen kaikkea talouden poikkeustila ja poikkeustilassa voi tapahtua myös poikkeusasioita. Vaikka stagflaatio vaikuttaakin lähtökohtaisesti negatiivisesti asuntojen hintoihin, voivat tietyt poikkeuskohteet säilyttää arvonsa, koska stagflaatiokaan ei kohtele kaikkia ihmisiä tasapuolisesti – jotkut kärsivät siitä enemmän, toiset vähemmän riippuen asuinsijainnista sekä pakollisen kulutuksen tasosta.

Stagflaatio ja sijoittaminen

Mikä on stagflaatio ja miten stagflaatioon voi varautua? Sijoittajalle stagflaatio on luonnollisesti lyhyellä aikavälillä tuhoisaa osakesalkulle. Vaikka hinnat nousevat, vain harvat yhtiöt pystyvät nostamaan hintaansa ja pitämään yllä samaa tuloskuntoa, koska talous on laskusuunnassa. Stagflaatiossa oikeat tähtiyhtiöt nousevatkin arvoon arvaamattomaan.

Tällaisia yhtiöitä stagflaatiossa on todennäköisesti kahdenlaisia – niitä, joilla on aitoa hinnoitteluvoimaa kuluttajien keskuudessa sekä niitä, jotka myyvät välttämättömyystuotteita. Usein nämä ominaisuudet yhdistyvät yhdessä yhtiössä, mutta hinnoitteluvoimaa voi ylläpitää myös vahvalla brändillä (esim. Apple ja Nike). Stagflaatio on aitojen laatuyhtiöiden kulta-aikaa ja usein hyvä osoitus siitä,  onko yhtiön liiketoiminta aidosti suhdannekestävää vai ei. Jos yhtiön liiketoiminta kestää stagflaation luoman taloudellisen ympäristön, kestää se mitä vain.

Muutoin stagflaation iskiessä, voit luottaa siihen, että sijoitustesi arvot laskevat ja ovat todennäköisesti jo paljon ennen kuin stagflaatio on virallista.

mikä on stagflaatio?
Google haut: stagflaatio

Yllä oleva kuvaaja kuvaa stagflaation googlaamisen trendiä viimeiseltä kahdeltatoista kuukaudelta. Tämä myös kuvaa hyvin sitä, mihin suuntaan talouskeskustelu on menossa. Syys-lokakuussa stagflaatio nousi ensimmäistä kertaa ihmisten huulille, kun huomattiin, että bileet pörssissä ja taloudessa jatkuvat tasan niin kauan, kun elvytyshanat pidetään täysin auki. Kun hanoja hidasti edes vähän, alkoi vauhti kaikkialla hidastua, mutta hintojen nousu oli vasta alussa.

Näin puoli vuotta ja yksi sota jälkeenpäin, stagflaatio näyttää todennäköisemmältä kuin koskaan, mutta sijoittajalle vinkki on sama kuin aina ennenkin – laadukas liiketoiminta selviää stagflaatiostakin hyvin. Ja usein paremmin kuin hyvin, koska stagflaatio usein alustaa tilannetta, josta maailmantalous taas ponnistaa ylöspäin entistä paremmin.

Omiin sijoituksiin olen suhteellisen luottavainen tällaisessa tilanteessa, sillä omistan pitkälti defensiivisillä aloilla olevia yhtiöitä, jotka pystyvät usein inflaation siirtämään omiin hintoihinsa – oli talouden nousu- tai laskukausi. Olenkin tarkoituksellisesti rakentanut suuren osasta sijoitussalkustani suhteellisen konservatiivisille toimialoille, jotta poikkeuksellisetkin taloudensuhdanteet eivät vie yöuniani.

Mikä on stagflaatio? Talouden suunnan tulevaisuus

Mikä siis on stagflaatio ja mikä sen riski ja todennäköisyys tulevaisuudessa on? Stagflaation riski ja todennäköisyys on mielestäni tällä hetkellä korkeampi kuin kertaakaan elinaikanani. Tästä huolimatta se on edelleen teoreettinen, koska niin Euroopan kuin Yhdysvaltain keskuspankitkin tulevat todennäköisesti tekemään kaikkensa välttääkseen stagflaation syntymisen.

Stagflaatio synnyttäisi hetkellisesti huonoimmat taloudelliset oltavat länsimaihin moneen vuosikymmeneen, joka usein johtaa myös yhteiskunnalliseen epävarmuuteen. Tämä on asia, jota kohti tuskin kukaan päättäjä haluaa enää nykytilanteessa mennä yhtään enempää. Stagflaation hallitsemisessa ongelma kuitenkin on, että se on huomattavasti haastavampaa kuin pelkän inflaation suitsiminen – mitä tapahtuu, jos nostat korkoja, vaikka talous laskee? Teorian mukaan korkojen nousu vähentää lainojen ottoa ja hidastaa taloutta, mutta jos nostat korkoja valmiiksi huonossa talousympäristössä, pahimmillaan pahennat vain tilannetta. Helppoa ulospääsyä stagflaatiosta ei siis edes keskuspankeille ole.

Vaikka stagflaatio saattaakin toistua useasti lähitulevaisuuden puheen parressa enemmän ja enemmän, mikäli Ukrainan sota leviää, on pitkäjänteisen stagflaation todennäköisyys mielestäni edelleen lähellä nolla. Saatamme saavuttaa stagflaation käsitteen täyttymisen kuukaudeksi tai pariksi, mutta monen vuoden stagflaatiokierteeseen en tässä kohtaan vielä usko.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

3 kommenttia artikkeliin ”Mikä on stagflaatio ja mikä sen riskin todennäköisyys on?”

  1. ”On harvinaista enää löytää osakesalkkua, joka olisi voitolla tämän vuoden alun verilöylyn jäljiltä.”

    Näin sijoutusuran alkupuolella olevana. Voisiko sitten päätellä omaksuneensa ainakin perusteet aiheesta, mikäli oma salkku on plussalla? Tai oikeastaan laajemmin muotoiltuna, mistä loppujen lopuksi tunnistaa hyvän salkun?

    Vastaa

Jätä kommentti