Mikä on stagflaatio ja mikä sen riskin todennäköisyys on?

Stagflaatio on termi, johon en uskonut törmääväni sen jälkeen, kun luin asiasta kauppakorkean pääsykokeissa vuosikymmen sitten. Termi oli helppo sisäistää, koska se oli mieleenpainuva kaikessa outoudessaan ja poikkeavuudessaan verrattuna perinteiseen inflaatioon. Viimeisen puolen vuoden aikana kuitenkin yllättävän moni talouden asiantuntija on vilautellut stagflaation mahdollisuutta ja Ukrainan sodan puhjettua alan itsekin miettiä, voiko stagflaation toteutuminen olla aidosti realistinen mahdollisuus nykymaailmassa.

Tänään käynkin läpi sen, mitä stagflaatio on sekä mitä se tarkoittaisi meille jokapäiväisessä arjessa sekä sijoitusympäristössä.

Mitä on stagflaatio?

Mistä stagflaatio johtuu?

Stagflaatio syntyy lähes poikkeuksetta yksittäisistä tai monesta kertashokista, jotka osuvat talouteen samaan aikaan tai erikseen. Ja näitä ulkoa syntyneitä shokkeja on nähty 2020-luvun alun aikana jo kaksi erilaista, ensin tuli korona, jonka perässä pian Ukrainan sota. 1970-luku oli samanoloinen, koska öljykriisikin johtui osaltaa Jom Kippur -sodasta ja osaltaan muista suurvaltojen valtataisteluista, joissa ei käytetty aseita. Maailma olikin kylmän sodan aikaan aika samanlaisessa tilanteessa kuin missä olemme juuri tällä hetkellä.

Keskimäärinhän talous toimii yksinkertaisesti. Jos talous laskee ja lama syntyy, samalla myös hinnat laskevat tai pysyvät entisellään, koska hinta joustaa usein kysynnän sekä tarjonnan mukaan. Samalla, jos taloudella menee hyvin ja se kasvaa, tällöin inflaatio astuu peliin ja nostaa hintoja. Miksi sodat, pandemiat ja muut poikkeustapaukset voivat sitten stagflaation uhan synnyttää? Syy on siinä, että modernia talousjärjestelmää ei ole suunniteltu poikkeustilanteita, pakotteita ja täysin globaalia maailmantaloutta mielessä pitäen.

Tällä hetkellä inflaatiokin on huomattavan epätasaista – tiettyjen energia- ja raaka-aineiden hinnat kasvavat räjähdysmäisesti, mutta tiettyjen tuotteiden ja palvelujen hinnat eivät. Raaka-aineiden hintaan löytyy kaksi pääsyyllistä, Venäjä-pakotteet sekä koronasta syntynyt talouselvytys.

Energia ja etenkin öljyn hinnan kasvu kuitenkin usein valuu epäsuorasti lähes kaikkeen rahti, logistiikka, tuotanto ja muiden kustannusten noustessa. Tämä nostaakin samalla yleisinflaatiota, kun hinnat nousevat käytännössä kaikissa fyysisissä tavaroissa. Stagflaatiossa keskimäärin kaikkien asioiden hinnat alkavat nousemaan, koska maailmantaloudessa kaikki liittyy nykyään kaikkeen.

Samaan aikaan kuitenkin talous elää valtavassa epävarmuudessa koronan sekä Ukrainan sodan välissä. Onko järkevää nyt tehdä investointeja tai ostaa uutta taloa, kun tilanne on mikä on? Tämä epävarmuus johtaa talouden hidastumiseen, koska niin kulutus kuin investoinnit laskevat, samalla kun hinnat jatkavat nousuaan. Tällaisen kierteen jatkuessa liian pitkään, inflaatio jatkaa laukkaamistaan, mutta talous joutuu lamaan, ja päädymme stagflaatioon.

Stagflaatio ja asuntojen hinnat

Vaikka stagflaatio kuvaakin sitä, että hinnat nousevat inflaation myötä, voi vaikutus asuntojen hintoihin jopa kasvukeskuksissa olla negatiivinen. Syynä tähän on, että stagflaatio nostaa ennen kaikkea asumisen sekä korjaamisen hintoja. Mitä kalliimmaksi asuminen sekä omistusasunnon korjaaminen muuttuu, sitä houkuttelevammaksi muuttuu vuokra-asuminen ja sitä vähemmän houkuttelevaksi oman asunnon omistaminen muuttuu. Etenkin isojen asuntojen omistajat tuntevat stagflaation lompakossa pahimmillaan.

On hyvä kuitenkin muistaa, että stagflaatio on ennen kaikkea talouden poikkeustila ja poikkeustilassa voi tapahtua myös poikkeusasioita. Vaikka stagflaatio vaikuttaakin lähtökohtaisesti negatiivisesti asuntojen hintoihin, voivat tietyt poikkeuskohteet säilyttää arvonsa, koska stagflaatiokaan ei kohtele kaikkia ihmisiä tasapuolisesti – jotkut kärsivät siitä enemmän, toiset vähemmän riippuen asuinsijainnista sekä pakollisen kulutuksen tasosta.

Stagflaatio ja sijoittaminen

Sijoittajalle stagflaatio on luonnollisesti lyhellä aikavälillä tuhoisaa osakesalkulle. Vaikka hinnat nousevat, vain harvat yhtiöt pystyvät nostamaan hintaansa ja pitämään yllä samaa tuloskuntoa, koska talous on laskusuunnassa. Stagflaatiossa oikeat tähtiyhtiöt nousevatkin arvoon arvaamattomaan.

Tällaisia yhtiöitä stagflaatiossa on todennäköisesti kahdenlaisia – niitä, joilla on aitoa hinnoitteluvoimaa kuluttajien keskuudessa sekä niitä, jotka myyvät välttämättömyystuotteita. Usein nämä ominaisuudet yhdistyvät yhdessä yhtiössä, mutta hinnoitteluvoimaa voi ylläpitää myös vahvalla brändillä (esim. Apple ja Nike). Stagflaatio onkin ns. laatuyhtiöiden kulta-aikaa ja usein hyvä osoitus siitä,  onko yhtiön liiketoiminta aidosti suhdannekestävää vai ei. Jos yhtiön liiketoiminta kestää stagflaation luoman taloudellisen ympäristön, kestää se mitä vain.

Muutoin stagflaation iskiessä, voit luottaa siihen, että sijoitustesi arvot laskevat ja ovat todennäköisesti jo paljon ennen kuin stagflaatio on virallista. Kuten esim. juuri nyt on tapahtumassa. On harvinaista enää löytää osakesalkkua, joka olisi voitolla tämän vuoden alun verilöylyn jäljiltä.

Yllä oleva kuvaaja kuvaa stagflaation googlaamisen trendiä viimeiseltä kahdeltatoista kuukaudelta. Tämä myös kuvaa hyvin sitä, mihin suuntaan talouskeskustelu on menossa. Syys-lokakuussa stagflaatio nousi ensimmäistä kertaa ihmisten huulille, kun huomattiin, että bileet pörssissä ja taloudessa jatkuvat tasan niin kauan, kun elvytyshanat pidetään täysin auki. Kun hanoja hidasti edes vähän, alkoi vauhti kaikkialla hidastua, mutta hintojen nousu oli vasta alussa.

Näin puoli vuotta ja yksi sota jälkeenpäin, stagflaatio näyttää todennäköisemmältä kuin koskaan, mutta sijoittajalle vinkki on sama kuin aina ennenkin – laadukas liiketoiminta selviää stagflaatiostakin hyvin. Ja usein paremmin kuin hyvin, koska stagflaatio usein alustaa tilannetta, josta maailmantalous taas ponnistaa ylöspäin entistä paremmin.

Omiin sijoituksiin olen suhteellisen luottavainen tällaisessa tilanteessa, sillä omistan pitkälti defensiivisillä aloilla olevia yhtiöitä, jotka pystyvät usein inflaation siirtämään omiin hintoihinsa – oli talouden nousu- tai laskukausi. Olenkin tarkoituksellisesti rakentanut suuren osasta sijoitussalkustani suhteellisen konservatiivisille toimialoille, jotta poikkeuksellisetkin taloudensuhdanteet eivät vie yöuniani.

Talouden suunnan tulevaisuus

Stagflaation riski ja todennäköisyys on mielestäni tällä hetkellä korkeampi kuin kertaakaan elinaikanani. Tästä huolimatta se on edelleen teoreettinen, koska niin Euroopan kuin Yhdysvaltain keskuspankitkin tulevat todennäköisesti tekemään kaikkensa välttääkseen stagflaation syntymisen.

Stagflaatio synnyttäisi hetkellisesti huonoimmat taloudelliset oltavat länsimaihin moneen vuosikymmeneen, joka usein johtaa myös yhteiskunnalliseen epävarmuuteen. Tämä on asia, jota kohti tuskin kukaan päättäjä haluaa enää nykytilanteessa mennä yhtään enempää. Stagflaation hallitsemisessa ongelma kuitenkin on, että se on huomattavasti haastavampaa kuin pelkän inflaation suitsiminen – mitä tapahtuu, jos nostat korkoja, vaikka talous laskee? Teorian mukaan korkojen nousu vähentää lainojen ottoa ja hidastaa taloutta, mutta jos nostat korkoja valmiiksi huonossa talousympäristössä, pahimmillaan pahennat vain tilannetta. Helppoa ulospääsyä stagflaatiosta ei siis edes keskuspankeille ole.

Vaikka stagflaatio saattaakin toistua useasti lähitulevaisuuden puheen parressa enemmän ja enemmän, mikäli Ukrainan sota leviää, on pitkäjänteisen stagflaation todennäköisyys mielestäni edelleen lähellä nolla. Saatamme saavuttaa stagflaation käsitteen täyttymisen kuukaudeksi tai pariksi, mutta monen vuoden stagflaatiokierteeseen en tässä kohtaan vielä usko.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville