Mikko myi sijoitusasuntonsa tappiolla – eli sijoitusuutisten Internet-kommentoinnin lyhyt oppimäärä

On hyvin todennäköistä, että jos luet Helsingin Sanomia, spottasit eilen uutisen Mikosta, joka menetti 25 000 euroa sijoituasuntoihin sijoittamalla. Talousbloggareiden piireissä Mikko tunnetaan paremmin Pohattana. Huvituinkin kun sisareni selitti minulle kyseisestä uutisesta ja ennen kuin itse luin uutisen, mietin, että kuulostaa häiritsevästi samalta kuin Pohatan muutama vuosi kirjoittamat tekstit sijoitusasuntovirheistä.

Mikäli et ole vielä lukenut Hesarin juttua, kannattaa se lukea täältä. Tässä kirjoituksessa keskitynkin kirjoituksen kommenteihin, koska nykymaailmassahan Internet-kommentit ovat paljon mielenkiintoisempia kuin itse uutiset. Ja kuten aina sijoitusuutisissa, kommentit lähinnä toistavat itseään ja ihmiset toteuttavat stereotypioita yhtä vahvasti kuin aiemminkin. Huomionarvoista mielestäni oli kuitenkin tällä kertaa se, kuinka paljon järkeviä kommentteja uutinen sisälsi.

Seuraavassa siis parhaat kommentit uutiseen stereotypioittain.

Pelotteluartikkeli on huijausta/kupla puhkeaa pian

Minulla on päinvastaisia kokemuksia.
Oli kolme sijoitusasuntoa Ullanlinnassa, joista luovuin osittain juuri tällaisten peloitteluartikkelien säikäyttämänä. Väitettiin 2010 tienoilla,
että korot nousevat pilviin. Olisi kannattanut pitää, niiden arvo olisi nyt noussut kymmenillätuhansilla. Marginaalikin oli mitätön.

Toimittaja, tunne vastuusi. Noudattiko tämä artikkeli esimerkiksi tasapuolisuuden periaatteita?

Hyvä lukea tästäkin näkökulmasta välillä. Tämä tuulipukujen asuntosijoituskupla poksahtaa vielä ja jälki tulee olemaan likaista.

Jännää miten aina jotkut ihmiset ajattelevat, että asioista rehellisesti kertominen olisi kauhujuttujen levittämistä ja paniikin lietsontaa.
Eikö asioiden negatiivisista puolista saisi kertoa?

Näinhän asia on koska kyseessä on käytännössä luonnonlaki. Tilaisuustyhjiöitä ei kovin pitkään ole. Jokaisen talouslaman takana on ollut sama lainalaisuus eli ns. tavikset ovat alkaneet leikkiä sijoittajaa. NYC 1929 pörssiromahdus johtui siitä että tavikset osti velaksi osakkeita joiden arvon uskoivat nousevan loputtomasti. USA 2008 asuntoromahdus johtui samasta syystä paitsi että osakkeiden tilalla oli talot.

Suomen kohdalla seuraava romahdus on USA 2008 steroideilla, koska asuntobisnes on pyörinyt toimeentulo/sosiaalitukien varassa niin suurelta osin. Putkimies Pena ostaa velaksi asunnon ja laittaa sen vuokralle sosiaalitoimiston asiakkaalle. Tällainen toimintahan ei tuota mitään vaan on rahan laittamista taskusta toiseen.

Ne jotka luulivat tekevänsä suurimmat voitot eli hankkivat löysien lainaehtojen vallitessa vaikkapa kymmeniä asuntoja, tulevat menettämään jokaisen pennin jonka ovat ”tienanneet” kämppä veivauksellaan. Lisäksi koska siinä vaiheessa asuntojen hinnat ovat romahtaneet, heille (pelkästään) jää niin isot velat että koko loppuelämä on monella tasolla valmiiksi määritelty.

Näitä on aina. Tällä kertaa paikalla oli kuitenkin maailmanlopun julistajien lisäksi myös ihmisiä, jotka olivat aidosti eri mieltä uutisen kanssa. Talouden kehityksen ennustaminen onkin suhteellisen turhaa, kuten ensimmäisen kommentinkin perusteella huomataan. Korkojen piti nousta pian vuoden 2010 jälkeen. Jepjep. Ja toisaalta. Kuinka kauan pörssien korjausliikettä on nyt odotettu eri ammattilaisten toimesta? 3 vai 4 vuotta? Talouden kehityksen ennustaminen on yhtä järkevää kuin sään ennustaminen ensi kesälle.

En edes halua ymmärtää/kaikki sijoittaminen on uhkapeliä

Millä rahalla nämä kolme asuntoa oli ostettu, kun kuitenkin pankistakin oli otettu lainaa?

Sijoittamisessa suurimalle osalle käy noin!

Olisiko riskittömämpää ostaa asunto uudesta taloyhtiöstä, jossa rakennuttaja vastaa 10 vuotta rakennusvirheistä.

 

Kiitoksia tästä. Hienoa, että kerrotaan joskus myös sijoittamisen toisesta puolesta. Jos lukee talouslehtiä, niin aina väitetään, että osakesijoittaminen kannattaa, asuntosijoittamisella voittaa ja vaikka mitä. Itsellä kymmenen vuotta sitten hankitut osakkeet edelleen tappiolla, vaikka taustalla oli hyvät analyysit. Vuosia hallussa olleet asunto-osakkeet saisin ehkä nippa nappa voitolla myytyä, vaikka paikat ovat ison kaupungin keskustassa, jossa arvon olisi pitänyt kaikkien käyrien mukaan nousta tai ainakin säilyä. Sijoitusasunnoista, jos omastakin, on aina kuluja ja valtio muistaa kyllä verottaa ”tuotot”, jos sellaisia tulee. Ei tuo rahanteko niin itsestäänselvää ole, paljon on kiinni ihan puhtaasta tuurista.

 

Niin… Millä rahalla? No lainarahalla, pankista kun sitä oli otettu. Olen hämmentynyt. Ja ahh, aina yhtä ihana SIJOITTAMISESSA SUURIMMALLE OSALLE KÄY NOIN. Mahtuipa mukaan myös pari besserwisseriä, jotka kyseenalaistivat asuntojen ostokohteet. Jälkiviisaus tuntuu aina hyvältä. Ja sitten kymmenen vuotta sitten ostetut osakkeet, jotka ovat tappiolla, vaikka analyysit olivat hyviä. Onhan sijoittaminen ensisijaisesti tuuripeliä…

Sijoitusstrategioiden järkevyys on mielipideasia

Vaivattominta on kuitenkin suorat sijoitukset pörssiosakkeisiin omalla arvo-osuustilillä.
Rahastot ovat pankkien suosittelemia, koska ne ovat pankkien bisneksiä.
Hajauttamalla 10-20 suomalsiyhtiöön pääsee hyvin lähelle sitä, että osakesalkun arvo seuraa indeksiä.
Ja kun valitsee hyviä ja vakaita osingonmaksajia, voi helposti päästä noin 3 %:n puhtaaseen tuottoon.
Pitää vain tottua siihen, että välillä sijoituksen arvo laskee ja välillä nousee, mutta vuosikymmenien kuluessa hetkellinen arvo ei ole niin oleellista, kunhan osinkoja tulee.

Elämä on. Mikä laulaen tulee…se viheltäen menee. Useammin kuin useasti suuret setelit ja sijoitukset ovat vain suurta harhaa.
Mutta ken leikkiin lähtee, niin siitä pitää nauttia ja tehdä tai vain osata luovuttaa.
Moni miljonääri ja sijoittaja onkin vauhtisokeudessaan, yhtäkkiä tai huomaamattaan salakavalasti valahtanut tyhjätaskujen joukkoon.. Ja näitähän stooreja on nykymaailmapullollaan, valitettavasti. Kun mahdollisia vastoinkäymisiä ei ole vauhdin huumassa tullut ajatelleeksi.

”Keskittyy sijoittamaan rahastojen kautta”, so. lahjoittaa rahaa pankille. Miksi ei suoraan osakkeisiin, korkoa korolle…?

Täällä oman elämänsä sijoittaajat kertoivat parhaita tapoja sijoittaa rahojaan. Moni miljonääri ja sijoittaja onkin hetkessä tyhjätasku. Noh, ei oikeastaan. Myös 20 suomalaisosakkeen hajautus ei ole mitenkään verrannollinen indeksisijoittamisen hyötyihin.

Nämä kommentit kertovat mielestäni siitä, kuinka pankit ovat omalla tavallaan ampuneet itseään jalkaan huonojen rahastojen markkinoinnilla. Asiaan perehtymättömälle indeksirahastossa ja tavallisessa rahastossa ei ole mitään eroa. Se on pankin tuote, joten sen on pakko olla huono tuote. Kommenttien perusteella myös korkoa-korolle ilmiö ei toimi rahastoissa, vaan vain osakkeissa. Joo eli ei.

Indeksirahastoista asiaa

Passiivinen indeksisijoittaja pääsee niin paljon helpommalla. Rahat indeksirahastoihin, niillä saa erittäin laajan maantieteellisen hajautuksen. Ei tarvitse muuta tehdä kuin ostaa ja unohtaa. Tietää saavansa markkinatuoton vähennettynä pienillä kuluilla. Ei tarvitse jännittää miten salkunhoitaja pärjää. Pankkitilillä käteistä 3-6 kuukauden nettopalkan verran, siinä puskuri huonoja aikoja varten. Helppoa kuin heinänteko.

Kaveri on nyt alkanut sijoittamaan rahastoihin. Toivottavasti kyseessä on etf ja indeksirahastot. Jos pankkien ylihinnoitellut rahastot niin oppi ei ole näyttänyt vieläkään menneen perille.

Ainakin tähän saakka pörssiyhtiöiden osakkeisiin sijoittaneet ovat saaneet pitkässä juoksussa paremman tuoton kuin asuntosijoittajat, toki riskikin on ollut suurempi. Asuntosijoittaminen vie aikaa ja vaivaa, ei todellakaan minun juttuni. Perintörahat laitettu edullisiin indeksirahastoihin, ei tarvitse mitään tehdä. Sitten joskus eläkkeellä niitä alkaa vähitellen myymään, vähän helpompaa kuin vuokralaisten kanssa riiteleminen, remonttien tekeminen/teettäminen jne.

Ylläolevat kommentit saivat minut hyvälle mielelle. Moni kommentoija oikeasti puhui fiksuja asioita ja indeksirahastot nousivatkin esiin useassa kommentissa. Tämä on erittäin tervetullutta kehitystä ja antaa toivoa siihen, että myös suomalaiset saadaan kerryttämään varallisuuttaan hitaasti, mutta varmasti. Rahalle on parempia paikkoja kuin seinä, tyynynalunen tai pankkitili.

Yhteenveto

Kaikista tutuista kommenteista riippumatta, minun on pakko myöntää, että olen positiivisesti yllättynyt uutisen kommenttien tasoista. Kuten esimerkeistäkin näkyy, siellä oli kaiken kaikkiaan jonkun verran jopa täysijärkisiä kommentteja taloudesta ja sijoittamisesta!

On selkeää, että ihmiset ovat löytämässä sijoittamista kaikissa muodoissa koko ajan paremmin. Sijoittaminen on koko ajan enemmän esillä valtamediassa. Näin ihmiset löytävät yhä paremmin sen, miksi sijoittaminen etenkin pitkällä aikavälillä kannattaa.

Tässä on hyvät ja huonot puolensa. Hyvänä puolena on se, että kansakapitalismin kehittäminen on hieno asia. Huono asia on se, että jos historia pitää paikkansa, on jonkinnäköinen romahdus tai korjausliike erittäin todennäköinen lyhyen aikavälin sisään, jolloin nämä uudet kansankapitalistit harvoin pitävät kiinni sijoituksistaan vaan myyvät tappiolla, vaikka järkevin tapa olisikin vain pitää ja ostaa lisää kun romahdus tulee. Yksi syklin huipun merkkejä klassisesti onkin sijoitusuutisten yleistyminen valtemediassa sekä sijoittamisen suosion kasvu kansalaisten keskuudessa.

Suomen kansantalouden kannalta toivonkin, että korot pysyvät nollassa, pörssikurssit korkealla ja niin asunto- kuin rahastosijoittaminen on erittäin kannattavaa vielä monta vuotta eteenpäin.

P.S. Huomasitko muuten, että Hesari jatkoi tänään juttuaan asuntosijoittamiseen liittyen? Uudessa jutussa Mikon nimi on jälleen muuttunut Markukseksi – on se toimittajan elämä vaikeaa.