Miksi Nordean osake laskee, pohtii tällä hetkellä erittäin moni suomalainen, sillä Nordean osake on ylivoimaisesti omistetuin ja siksi myös seuratuin osake suomalaisten sijoittajien toimesta. Ilon pitäisi siis olla äärimmäisen korkealla, koska yhtiö ilmoitti torstaina ennen pörssiavausta ensimmäisen neljänneksen tuloksensa olevan ennätyskorkea. Pörssien avauduttua kuitenkin Nordean osake päättyi laskuun äärimmäisen hyvästä tuloksesta peräkkäisinä päivinä torstaina, että perjantaina.
Miksi Nordean osake laskee?
Onko pörssi seonnut lopullisesti, vai missä mättää? Näin ennätyksellisen paljon ihmettelyä Nordean kurssireaktion ympärillä ja totesinkin, että poikkeuksellisesti viikonlopulle kirjoitan tekstin tästä – kun itsekin sen 12 vuotta pankkimaailmaan sijoitin, kunnes kaikki pankit ainakin tällä erää olen salkustani tiputtanut pois.
Miksi siis Nordean kurssi lähti laskuun ennätystuloksesta huolimatta? Syyt tähän ovat itse asiassa yllättävänkin loogisia, vaikka aluksi saattaa tuntua siltä, ettei pörssin lyhyen aikavälin toiminnassa tälläkään kertaan ole mitään järkeä. Seuraavassa siis viisi pääsyytä siihen, miksi Nordean osake laskee juuri nyt tulosjulkistuksen jälkeen.
1. Pörssikurssit ennustavat tulevaisuutta, eivät menneisyyttä
Tämähän on se sijoitusmaailman opeista tärkein ja pitää perustavanlaatuisesti ymmärtää. Siihen on syy, miksi kasvuyhtiöiden P/E-luvut ovat joskus järjettömiä, kun taas syklin huipulta romahtaneiden (esim. metalliteollisuuden yritysten) P/E-luvut liikkuvat erittäin alhaisilla tasoilla. Sanotaan, että pörssi ennustaa keskimäärin 6-12 kuukautta eteenpäin, mutta on mahdoton sanoa tarkkaa aikamäärettä. Keskimäärin sijoittajat kuitenkin pyrkivät ennakoimaan tulevaisuutta kaikissa sijoituksissaan, joka heijastuu aina etukäteen pörssikursseihin.
Tästä johtuen vaikka Nordea aloitti ennätystuloksella vuoden, ei se ohjeistanut tulevaisuudelle esim. positiivista tulosvaroitusta, joten vaikka ennusteet rikottiinkin, tulevaisuuden osalta Nordea ei viestittänyt jo tässä vaiheessa vuotta, että sama myötätuuli tulee jatkumaan yhtä vahvana läpi vuoden. Tämä on epäsuora viittaus myös siihen, että tuleva vuosi EI tule olemaan yhtä vahva jokaisella neljänneksellä kuin ensimmäisellä neljänneksellä – joten pörssin reaktio oli tulevaisuuteen katsovien sijoittajien näkökulmasta ymmärrettävä. Ensimmäinen neljännes saattoi hyvinkin olla Nordean tuloksenteon huippu, josta tuloksen osalta matkaa on vain alaspäin keskipitkällä aikavälillä.
2. Pankkimaailma on liian ristiriippuvainen toisistaan – markkinoiden mielestä
Ei ole edes paria kuukautta siitä, kun pankkimaailmaa globaalisti heilautti Silicon Valley Bankin ja Suisse Creditin kaatuminen isompien pankkien syliin. Mutta nyt kukaan ei enää edes tunnu muistavan asiaa ja pörssitkin potputtavat iloisesti eteenpäin. Systeemiriski pankkimaailmassa ei ole kuitenkaan kadonnut ja on mahdotonta sanoa, onko vielä isompi rakenteellinen ongelma pankeissa ja taloudessa vielä edespäin, vai oliko viime kuukausien heilunta vain väärä hälytys. Pankkeihin sijoittaessa on hyvä muistaa, että suomalaisetkin pankit voivat menettää luottamuksensa vain kerran. Kun luottamus katoaa, pankki kaatuu usein muutamassa päivässä.
Suomalaiset pankit kuten Nordea ovat toki vakaimpia maailmassa, mutta ne ovat silti yhtä linkittyneitä maailman pankkijärjestelmään kuin muutkin pankit. Etenkin Nordea sen ison koon ja kansanvälisyyden takia. Mikäli pankkeja alkaisi joutua kaatumisuhan alle niin USA:ssa kuin Euroopassa korkojen noston ja/tai taantuman seurauksena – Nordea olisi vakava sivullinen uhri tässä ja ottaisi osumaa aivan kuten finanssikriisissäkin. Mitä isompi olet, sen isompi riski sinulla on aina joutua systeemiriskin uhriksi, vaikka riski ei olisi sinusta lähtöisin. Keskuspankit kun saattavat pankin pelastaa, mutta osakkeenomistajia ei niinkään.
Markkinat tunnistavat tämän dynamiikan ja epävarmuus Euroopan pankkisektoriin on edelleen olemassa. Asiaa ei auta, että juuri eilen yöllä USA:lainen First Republic – USA:n 16. isoin pankki – kaatui ja ajautui USA:n viranomaisten syliin sekä maanantaina lopulta USA:laisen jättipankin JP Morganin ostettavaksi. En usko, että tästä mitään dominoefektiä uudelleen alkaa, mutta epävarmuus pankkialan ympärillä jatkuu. Ja mitä pörssi vihaa vielä enemmän kuin huonoja uutisia? Epävarmuutta.
3. Syklisyys pilaa Nordean korkokatteen ja varainhoidon kannattavuuden sekä nostaa luottotappioita – kaikki samaan aikaan
Nordean toimitusjohtaja Frank Vang-Jensen tiivisti kaiken oleellisen Nordean nykytilanteesta haastattelussaan Kauppalehdelle: ”Entistä suurempi korkokate ja ennusteita vahvempi kaupankäynnistä saatu tulo yhdistettynä erittäin matalaan luottotappioiden määrään selittävät vahvaa vuodenaloitusta”. Suomeksi, kaikki Nordean liiketoimintojen osat suorittivat poikkeuksellisen korkealla tasolla. Ja kuten luonnonlakeihin kuuluu, poikkeuksellisen korkeita tasoja syklisellä alalla ei seuraa poikkeuksellinen korkea pitkän aikavälin tulevaisuus, vaan yleensä ns. paluu keskiarvoon – tai jopa sen alle.
Korkokate, jota Nordea kerää ennätyspaljon kiitos ennätysnopeiden koronnostojen on poikkeustilanne, ja ei kestä edes tätä vuotta, kun korot kääntyvät laskuun. Korkea korkokate johtuu siis yksinkertaisesti siitä, että Nordean asiakkaiden lainojen korot ovat nousseet huomattavasti nopeammin, kuin Nordean asiakkaiden talletusten korot ovat nousseet.
Samalla luottotappiot olivat suhteessa lainakantaan vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä mahdollisesti koko Nordean historian alhaisimmat, joten niilläkin on pitkälti vain yksi suunta tulevaisuudessa – ylöspäin. Ja mitä tulee sijoitustoimintaan sekä varainhoitoon – mikään ei ole niille haitallisempaa kuin taantuma, johon keskuspankit länsimaista taloutta ovat ajamassa, koska se on ainoa tapa laannuttaa inflaatio lopullisesti.
Nordea onkin tällä hetkellä kuin kuka tahansa huippu-urheilija kaudella, jolloin kaikki onnistuu samaan aikaan. Ja aivan kuten tällä huippu-urheilijalla, mahdollisuutta parantaa on niin vähän, että kaikki todennäköisyydet viittaavat tuloksen heikentymiseen.
4. Korkojen nousu lisää Nordea-sijoituksen riskiä
Olin itse ennustanut, että korkohuippu nähtäisiin jo viime vuoden lopussa ja hetken siltä näyttikin, kun pankit alkoivat heilumaan, mutta keskuspankit pelastivat tilanteen, jolloin korot jatkavat edelleen nousuaan. Näyttää kuitenkin siltä, että kehittyneet taloudet ympäri maailman ovat lipumassa taantumaan korkojen nousun myötä ja tietyn korkotason ylitettyämme, käännös tulee todennäköisesti niin taloudessa, inflaatiossa kuin koroissa olemaan suhteellisen äkillinen ja yllättävä alaspäin tämän vuoden puolella. Myös Nordea itse viesti laskevia korkoja osavuosituloksessa, vaikka ei oletakaan laskun olevan äkkinäinen.
Mitä pitemmälle korkoja nostetaan nopeasti, tämä nostaa samalla myös Nordean korkokatetta mitä todennäköisimmin, sillä talletusluottojen korot eivät perässä pysy.
Nousevat korot nostavatkin Nordea-sijoituksen riskiä, vaikka lyhyellä aikavälillä saattaa näyttää vastakkaiselta. Miksi? Koska jokainen koronnosto sysää meidät odotusarvoisesti asteen lähemmäs taantumaa – eli Nordean tuloksen heikentymistä.
On hyvä myös muistaa, että pankkiala on ja tulee aina olemaan syklinen. Olit kuinka vahva pankki tahansa, jos taloudella menee huonosti, et pysty rahaa tekemään läheskään yhtä paljon kuin hyvinä aikoina, vaikka olisit maailman tehokkain ja laadukkain pankki. Se on toimialan perusolemus ja ei tule ajassa muuttumaan.
5. Pankkien arvostustaso on yleisesti maltillinen, meni niillä kuinka hyvin tahansa
Viimeisenä, pankkeja katsoessa ei kannata turhaan tuijottaa P/E-lukuja tai P/B-lukuja JA verrata niitä muihin toimialoihin tai pörssin keskiarvoihin. Eri toimialoilla on erilaiset arvostuskertoimet ja pankkiala on historiallisestikin aina konservatiivisesti arvostettu moneen muuhun alaan verrattuna. Jos tuijotat etenkin P/E-lukua, pankkiala on todennäköisesti P/E-luvuiltaan ”halviten” arvostettu autoalaa lukuun ottamatta, jossa kaikki yli kympin on sikakallista.
Jos siis ihmettelet Nordean edullisuutta tunnuslukujen valossa, kannattaa sitä verrata ennen kaikkea muihin Eurooppalaisiin pankkeihin. Ja jos katsoo karun yksinkertaistetusti vain P/E- tai P/B-lukua viimeisen 12 kuukauden tuloksen pohjalta Euroopan isoilta pankeilta huomataan, että Nordea ei ole erityisen yli- tai aliarvostettu suhteessa kilpailijoihin.
Moni voi kokea, että Nordea ansaitsee laatunsa takia preemiota, mutta loppupeleissä etenkin pankkien laatua mitataan vasta huonoina aikoina, sillä vasta silloin näkee, mitä taseeseen on oikeasti laitettu ja kuinka maksukykyisiä asiakkaat aidosti ovat.
Millaisia ajatuksia tämän osavuosikauden kurssireaktiot ovat sinussa herättäneet ja mitä mieltä olet Nordean kurssireaktiosta?
————————————–
Sijoituskirjani Viisas sijoittaja-tunne itsesi ja osakemarkkinat käsittelee myös pankkeihin sijoittamista sekä pankkimaailmaa lisää esimerkkien avulla! Voit tilata sen nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 23 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi vain 21 euron hintaan. Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
*Affiliate-linkki
Kiitos Nordea kirjoituksesta.Ihmettelin itse,miksi osake laski huipputuloksesta huolimatta.Nyt ymmärrän.
Kiitos paljon! Mahtava kuulla, että kirjoitus auttoi selvittämään tilannetta.
Asiantunteva ja ajatuksia herättävä kirjoitus!
Kiitos paljon!
Vähän ajatusvirheitä tässä. Nordean korkokate paranee tänä vuonna kvartaali kvartaalilta, pankin arvio on 1,2-1,6 mrd, tuo on alakantissa. Loppuvuonna pankki antaa posarin ja nostaa ROE tavoitteen 13 % = > 15 %. Tämän vuoden tulos on yli 6 mrd ja osinko yli 0,9 euroa. Eli nykykursille 9 %. Rahoitusteorian mukaan tällaisessa tilanteessa joko a) kurssi nousee b) osinko laskee. B vaihtoehto on pois suljettu. 32 vuoden valvonta- ja ohjauskokemuksella. Jotain ymmärrän. Salkussa 6 numeroa Nordeaa. Lisää tulee.
Kiitos hyvästä kommentista! Tämä tosiaan on aivan totta ja myös täysin mahdollinen skenaario, mutta jos Nordean johto olisi tästä yhtä varma, positiivinen tulosvaroitus olisi jo annettu. Koko makrotaloudellista tilannetta ja pankkimaailmaa kalvaava epävarmuus on varmasti tällä hetkellä yksi suurimmista tekijöistä, mikä Nordean kurssia jarruttaa – ja samalla aiheuttaa myös varovaisuutta johdon ohjeistuksessa.
Yhtiöhän on tosiaan elämänsä kunnossa juuri nyt, ja voi vielä parantaa sen 1-2 neljännestä, mutta taantuma on aina taantuma myös pankeille ja kurssin arvostusta katsoen kyse on ennen kaikkea siitä, katsooko sijoitusta seuraavan 3,6 tai vaikka 12 kuukauden näkökulmasta.
Epävarmuus = kurssilasku = ostotilaisuus
Juurikin näin, jos uskoo yhtiön pitkän aikavälin matkaan!
En aivan allekirjoita kirjoittajan perusteluita. 1.) Jo ennen korkojen nousuja Nordea alkoi kiinnostamaan siksi, että työ digitaalisuuden eteen ja kustannusten karsiminen olivat alkamassa tuottaa kunnon tulosta. Siis nollakorkojen aikana. 2.) Yritys ostaa omia osakkeitaan. Johto varmasti ymmärtäisi säästää rahat huonompiin aikoihin, jos johto näkisi sille olevan tarvetta. Rahaa on jo varattu, niin kuin koronan aikanakin, mahdollisiin luottotappioihin n. 600 milj. €. 3.) Osake antaa sijoittajalle kunnon osingon sijoitukselleen. 4.) Kaatuneiden pankkien taseet ja sijoitukset ovat olleet aivan toisenlaisia, kuin Nordean. Nordean tase on jakautunut järkevästi, toisin kuin hype-boomiin lähteneillä riskipankeilla. 5.) Pankkikriisi 2008 oli lopputulos huijareiden toiminnasta johdannaismakkinoiden osalta. Sen myötä on opittu. Pankkeja tarkaillaan aivan eri tavalla. 6.) Jos inflaatio alkaa laskemaan, korot alenevat ja luottamus markkinoilla paranee. Sitä hetkeä ei tiedetä.
Kiitos erinomaisesta haastosta! Omien osakkeiden ostoa en tosiaan tässä käsitellyt, koska se sinänsä oli jo markkinoiden tiedossa, joten sitä harvemmin etukäteen hinnoitellaan sisään. Vaikutus alkaa näkymään, kun omien osakkeiden osto alkaa ja tosiaan nyt kun kurssi laskee, niin omien osakkeiden ostollehan tämä on pelkästään hyvä asia. Periaatteessa pitkäaikaisesti Nordeaa aikova omistaja haluaisi, että kurssi laskee entisestään, jotta omien osakkeiden ostot ovat vielä tehokkaampia.
Ja tosiaan pankit ovat ehdottomasti paremmin reguloituja ja valvottuja ja kuten kirjoitin, en itsekään usko mihinkään Lehman hetken toisintoon. Myös keskuspankit ovat tästä oppineet, kuten SVB:n ja muiden kaatuneiden pankkien kohdalla nähdään – toimet ovat erittäin nopeita ja rajuja markkinoiden uskon palauttamiseen.
Kun korot lähtevät laskuun, niin tilanne on kieltämättä mielenkiintoinen. Koska periaatteessa siinä kohtaa, vaikka luottamus markkinoilla paraneekin, historiallisestihan siinä kohtaa raha on alkanut siirtyä taas kasvuosakkeisiin Nordean kaltaisista arvo-osakkeista. Tämä voi siis olla monella tapaa negatiivinen asia Nordean kurssille, kun liiketoiminta heikkenee ja sijoittajat saattavat haluta muille apajille. Niin pitkälle kuitenkin mahdoton spekuloida, koska tilanne markkinoilla on mielestäni historiallisen epäselvä, jonka takia käsittelinkin ennen kaikkea tätä päivää tässä kirjoituksessa.
Itse suhtaudun tietyllä varauksella Nordean suurempaan omistukseen, vaikka sitäkin kolminumeroisesti omistan, johtuen harva se päivä julki tulevista huonoista Italian ja nyt Ranskankin valtiontalouden luottoluokituksen heikennyksistä ja näkymistä.Luotan pörssissä eniten selkeää kuluttajille aina kaupaksi meneviä tuotteita, kuten mm. metsäalan jalosteet, energiaa tai digipalveluja tarjoavien yhtiöiden omistuksia, joiden kysyntä ei ole suhdanteista riippuvaa, vaan tuotto on jatkuvaa, eikä edes huonoimmasta päästä oman kokemukseni mukaan.
Pankkiala tosiaan on aina taloussyklien armoilla, joten olet aivan oikeassa siitä, että löytyy paljon aloja, jotka eivät kärsi niin paljon taantumasta. Usein hyvästä osakesalkusta löytyykin usein molemmanlaisia yhtiöitä, hieman syklisempiä sekä myös suhdanteesta toiseen hyvin menestyviä.
Eikö Pankkitoiminta ole vanhimpia toimialoja ja kannattavia lisäksi.
Meneekö rahan lainaus pois muodista – ei todennäköisesti. Kännykän malli vanhenee sitä ei osta kukaan voiko rahalle käydä niin? On luonnollista aaltoilua ja käsittämättömän jyrkkiä liikkeitä pörssissä, mutta pohjoismaisten pankkien vakuudet ovat ykkösluokkaa . Ne eivät kaadu vaikka pankkisektori heiluisi maailmalla. Fakta on että 9% osinko puhuu jotain omasta puolestaan.
Lähes kaikkia pörssiyrityksiä voidaan analysoida negatiivisesta lähestymiskulmasta ja ne saadaan näyttämään yliriskisiltä
Eipä muutaman päivän kurssiliikkeet sinänsä kerrokaan yhtiöistä yhtään mitään, jonka takia äärimmäisen harvoin edes käsittelen parin päivän kurssiliikkeitä. Nyt tein poikkeuksen, koska ihmettelyä oli niin paljon ilmassa (ihan syystäkin, koska tulos oli nopealla katsauksella aivan äärimmäisen hyvä).
Koko jutun pointtihan on siinä, että mikä liikuttaa pörssikursseja ja pörssikurssit eivät lyhyellä aikavälillä kerro mitään yhtiön oikeasta laadusta, vaan lähinnä isojen sijoittajien mielenmaisemasta. Selkeästi tällä hetkellä sijoittajat vain näkevät enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia Nordeassa ja aivan kuten pörssien syklit, myös mielenmaisemat sijoittajilla muuttuvat ja esim. taantumassa saatetaankin sitten nähdä jo hyvää tulevaisuutta, vaikka Nordean senhetkinen tulos ei olisi erinomainen. Tulevaisuuteen katsominen toimii molemmin päin.
Italian, Ranskan ja Espanjan taloudet ovat ylivelkaantuneita, minkä seurauksena po. maiden luottoluokitus laskee ja lainarahan hinta vastaavasti nousee. EU27 on joutumassa ongelmiin ylimitoitetun tukipolitiikkansa vuoksi – Kreikan ”pelastusoperaatio” kestää seuraavat 25-30 vuotta…
Moni EU:n isoista talouksista on tosiaan mielenkiintoisessa tilanteessa, mutta on erittäin vaikea sanoa, että miten tämä näkyy Pohjoismaihin pankkeihin sitten käytännössä. Muuten kuin korkotason laskuna, joka EKP:n pitänee aloittaa sitten kun EU:n talous ajautuu taantumaan. Mutta toki eteläeurooppalaistenkin pankkien heikkous voi hyvin näkyä Nordean kurssissa, vaikka voidaan myös perustella ettei sen pitäisi, koska Nordean tase on kaiken järjen mukaan paremmassa jamassa.
Moi,
Uskotko itse, että Nordean kurssi jatkaa laskemistaan keskipitkällä aikavälillä?
Päteekö tähänkin seuraava: ”Jos sinulla on kuitenkin aikaa nauttia 9-10%(/8%)osinkotuotosta samalla kun odotat Nordea-tankkerin ja talouden kääntyvän ja olet valmis ratsastamaan myös mahdollisen taantuman läpi, palkitaan sinut todennäköisesti jossain kohtaan selkeällä kurssinousulla.”
Riippuu vähän, mikä on keskipitkä aikaväli. En usko, että Nordean osakkeessa on aivan valtavaa nousupotentiaalia keskipitkällä aikavälillä, koska yhtiö todennäköisesti tosiaan tällä hetkellä tekee ennätystulostaan. Nordeaan kuitenkin keskimäärin sijoitetaan juuri osingon – ei kurssinousun takia.
Nordean kurssilaskun määrä taas riippuu siitä, millaiseen taantumaan päädymme, kun koron laskut alkavat. Olen käynyt skenaarioita täällä läpI: https://www.omavaraisuushaaste.com/korko-ja-inflaatiodotukset-2023/ Mitä rajumpi taantuma tulee olemaan, sitä enemmän Nordean osake tulee todennäköisesti laskemaan.