Vaikka sijoittaminen ei ole rakettitiedettä, vaatii se hieman perehtymistä. Tämä johtaa usein siihen, että kynnys aloittaa sijoittaminen on edelleen suurelle osalle ihmisistä liian suuri ja sen ympärillä liikkuu aivan liikaa mielikuvia ja uskomuksia, jotka liittyvät enemmän uhkapelaamiseen kuin järkevään taloudelliseen käyttäytymiseen.
Asiaa ei auta se, että käytännössä jokainen meistä joutuu jossain kohtaa (usein aika alussa) maksamaan oppirahat sijoittamisesta. Oppirahojen maksaminen tarkoittaa usein käytännössä sitä, että menetät rahaa. Ja kun menetät rahaa heti ensimmäisillä sijoituksilla, ei se nosta kiinnostusta sijoittamiseen varmasti kenelläkään. Näin kävi esim. allekirjoittaneelle, mutta kuten tarinan lopusta näet, ensimmäiseen vastoinkäymiseen ei kannata lopettaa.
Kuten kaikessa, sijoittamiseenkin liittyy oppimiskäyrä, joka on onneksi erittäin jyrkkä. Alku saattaa olla pelottavaa ja hieman epätasaista, mutta mitä enemmän asioihin perehtyy, sen paremmin todennäköisesti alkaa menestymään.
Jos minun pitäisi antaa yksi vinkki aloittalevalle sijoittajalle, olisi se yksinkertainen: aloita pienellä summalla, äläkä laita heti kaikkea ylimääräistä rahaasi osakkeisiin. Harva meistä osuu ensimmäisellä sijoituksella täydelliseen sijoitukseen ja ne, jotka osuvat, eivät osuneet taidolla vaan tuurilla. Henkilökohtaisesti kuulun heihin, jotka maksoivat oppirahat ensimmäisestä sijoituksestaan.
Aloitin sijoittamisen 18-19 vuotiaana vuonna 2009 kun olin saanut säästettyä menneiden kesien kesätyörahoistani yli tuhat euroa. Tein kuten ah niin moni aloitteleva sijoittaja ja katsoin pelkästään yrityksen historiallisia kursseja. Vuonna 2009 kaikki osakkeet olivat historiallisesti ottaen erittäin alhaisella tasolla, joten silmissäni vilkkui luonnollisesti pelkkiä pikavoittoja ja keskityin syklisiin osakkeisiin. Päädyn valitsemaan kahden yhtiön väliltä: Metson ja Rautaruukin. Koska en ymmärtänyt yritysten liiketoiminnasta tai mistään muustakaan mitään, valitsin lotolla Rautaruukin. 3 vuotta myöhemmin myin Rautaruukin osakkeet 50% tappiolla pois. Jos olisin valinnut Metson, olisi voittoni ollut 3 vuotta myöhemmin 250-300%. Minulla ei siis käynyt aloittelijan tuuri.
19-vuotiaalle Rautaruukkiin sijoitettu vähän yli tuhat euroa oli massiivinen summa rahaa. Ja sijoituksessa menetetty 500 euroa vielä massiivisempi. Kuitenkin nyt 8 vuotta myöhemmin kun katson salkkuani, jonka päivämuutokset ovat yli 500 euroa lähes joka päivä, ymmärrän kuinka tärkeätä oli maksaa oppirahat sijoitusuran alussa ja ymmärtää se, mitä tein väärin. Tein väärin sen, että en sijoittanut vaan lottosin. Ja mikä huvittavinta, vuonna 2009 osakekurssit olivat kuin olivatkin pohjamudissa ja oli jopa vaikeaa löytää sijoitusta, joka ei olisi ollut lähes tuplaluvuissa 3 vuotta myöhemmin. Jotenkin tässä kuitenkin onnistuin.
Kuten sanottu, näiden pienien oppirahojen maksaminen oli minulle kuitenkin huomattavasti 500 euroa arvokkaampi kokemus. Aloin tutkimaan sijoituksiani tarkemmin ja ymmärtään yritysten liiketoimintalogiikkaa aidosti ennen kuin niihin sijoitin. Rautaruukkiin menneet rahat eivät todellakaan olleet viimeiset oppirahani, koska kokeilin myös riskisijoittamista sekä muuta turhaa uhkapeliä, josta sijoittamisen huono maine johtuu. Arvosijoittamisen löysin vasta pari vuotta sijoitusurani aloittamisen jälkeen.
Vaikka tämän takia menetinkin suuren osa kurssinoususta, ei se haittaa, koska olen sen verran nuori. Mutta jos olet aloittelemassa sijoitusuraasi tai mietit sen aloittamista, on minulla yksinkertainen vinkki: älä hae pikavoittoja sijoittamalla vaan pyri luomaan tasapainoinen salkku tasaisista (ja tylsistäkin) yhtiöistä, joita ymmärrät. Parasta olisi vielä, jos sattuisit käyttämään kyseisen yrityksen tuotteita tai palveluita itsekin. Näin saat usein tasaista osinkovirtaa yrityksistä, et menetä yöuniasi kurssimuutoksista ja todennäköisesti maksamasi oppirahat ovat huomattavasti pienemmät kuin allekirjoittaneella.
Maksoin oppirahani ja nyt 8 vuotta myöhemmin salkkuni on jo kaksi vuotta peräkkäin voittanut vertailuindeksini S&P 500:n ja tänä vuonna saan jälleen ennätysosingot. Hitaasti hyvä tulee, myös sijoittamisessa.
Mielestäni aloittelijalle paras tapa on olla miettimättä miten sijoitetaan oikein, vaan keskittyä siihen mikä yritys todennäköisesti menestyy. Muu osaaminen kertyy ajan myötä ja siten välttää sen, että tekee harkitsemattoman sijoituksen, eli lottoaa. Itselläni alussa oli ajatus, että en tiedä sijoittamisesta yhtään mitään joten sijoitan Vincitiin, koska uskon yritykseen ja luulen, että se menestyy. Nyt reilu puoli vuotta myöhemmin, mukaan on tarttunut paljon uusia ajatuksia sijoittamisesta, mutta olen myös tajunnut, että se tapa millä aloitin on edelleenkin oikea tapa valita mahdollinen sijoituskohde.
Pakko kuitenkin huomauttaa, että sinulla on käynyt hyvä tuuri. Se on mielestäni aloittelijan suurin vihollinen, koska hyvällä tuurilla voi päästä erittäin pitkälle, mutta seinä tulee jossain kohtaan vastaan aina. Ja mieluummin seinä tulee sillon kun on vielä vähän pääomaa kuin isoimmilla rahoilla 😀
Viisaimpia sanoja sijoittamiseen liittyen onkin mielestäni se, että hyvä yritys on eri asia kuin hyvä sijoituskohde. Uskon, että moni olisi välttynyt suuriltakin oppirahamenetyksiltä, jos olisi ensin opetellut ymmärtämään sijoittamista edes vähän, eikä lähtenyt suunapäänä sijoittamaan kaikki likvidit varat kun se tuntuu hyvältä ajatukselta. Mutta ihmisiä me kaikki vain olemme, joten se on usein liikaa vaadittu.
En usko, että vältyn tappioilta. Jossain vaiheessa maksan varmaankin jotain oppirahoja, mutta toivottavasti en kovin suuria. En ole toisaaltaan varma onko kyse tuurista, vaan vain siitä, että en pistä rahojani mihinkään mistä en ole suhteellisen varma. Jos maksan oppirahoja jossain vaiheessa, teen sen varmaan lipsuessani strategiastani esim. kun tavoittelen pikavoittoja hölmöydelläni.
No juu, tuo 500€ ei ole vielä oikein mitään jos oppirahoista puhutaan. Itse onnistuin hukkaamaan 5000€ noilla MLP-yhtiöillä öljyn hinnanlaskun takia 😀
Auts. MLP:t ovat kyllä aina petollisen houkuttelevia. Itsekin olin jo melkein sijoittamassa johonkin niistä, mutta sitten huomasin, että verotus niiden osalta ei olekaan kauhean yksinkertaista ja jätin ne pois sijoituskohteistani. 5000 euroa kyllä tuntuu paljon, vaikka sinunkin salkullasi alkaa olla kokoa. Olen onnellinen, että minulla ei 5000 euron kokoisia rahoja olut parina ensimmäisenä vuotena, joten en edes voinut tuhota niin paljon omaa omaisuuttani.
Itse pystyn nyt jo näkemään hyödyn siinä, että tuli menetettyä reilusti rahaa heti alussa. Välillä taas on sellainen olo, että ois sitä varmasti vähemmälläkin menetyksellä pärjännyt 😉 Onneksi verotuksessa tulee jotain takasikin.
Oikea asenne! Rahan menetys kirpaisee aina, mutta ne ovat euroja, joista varmasti oppii ja, jotka jäävät mieleen niin hyvässä kuin pahassa 😀 Onneksi tosiaan verottaja antaa anteeksi omia munailuja, jos vain on itse hereillä.
Minä menetin alkuvuosina Outokummussa ja Outotecissä noin tuhat euroa. Ostin kurssilaskusta kärsiviä yhtiöitä liian aikaisin, ja kun käännettä ei heti tullut, myin liian aikaisin. Tyypillinen aloittelijan moka. Luulin ymmärtäväni jotain sijoittamisesta, mutta oikeasti en tiennyt alkuunkaan, miten monimutkaista pörssiyhtiön arvonmääritys on ja miten tärkeää on tuntea koko toimialan tilanne. Liika itsevarmuus kostautui.
Silloin otti päähän, mutta jälkeenpäin on ollut hyvä että tein pahimmat virheet alussa ja kohtuullisen pienillä summilla. Se kokemus antoi sysäyksen perehtyä asoihin kunnolla ja opetti, ettei kannata luulla olevansa fiksumpi kuin markkinat.
Juurikin näin! Itsekin harkitsin kauan Outokumpua ja Outoteciä, mutta en sitten uskaltanut kumpaankaan sijoittaa. Mielenkiintoista kyllä se, että miten omat silmäni ainakin osuivat ensimmäisenä aidosti syklisiin yhtiöihin kun ihan perus arvo-osakkeetkin olivat erittäin aliarvostettuja tuohon aikaan. Tärkeää on juuri tuo, ettei kaada koko omaisuutta ensimmäisiin sijoituksiin, niin oppirahat jäävät sen kokoisiksi, että niitä voi sitten muistella hyvällä jälkikäteen.