Miksi tämäkin Bitcoin- ja kryptovaluuttakupla tulee puhkeamaan

Bitcoin ja kryptovaluutat ovat täällä taas! Kuka olisi uskonut? Pakko myöntää, että en minä ainakaan.

Kun kirjoitin vuonna 2018 monen lukijan kysellessä Bitcoinista ja kryptovaluutoista tekstin, ennustukseni osui oikeaan ja kryptojen arvot romahtivat sen 80-90% muutaman kuukauden sisään, koska hype oli silloin kovimillaan.

Massamediat ja suurin melu kryptojen ympäriltä katosi ja olin suhteellisen varma, että seuraava kupla tulee olemaan sitten jotain muuta kuin kryptoja. Tämä arvioni osui toisaalta oikeaan ja toisaalta väärin, salama iski kuin iskikin kryptoihin toisen kerran, mutta toisaalta samalla kuplia on alkanut muodostumaan myös ympäri osakemarkkinoita päättömän koronaelvytyksen myötä.

Viime viikkoina olenkin saanut taas enenevissä määrin kysymyksiä kryptoihin sijoittamisesta lukijoilta ennen kaikkea, koska moni kryptovaluutta on ollut komeettamaisessa nousussa ja mediassa jälleen huudatetaan Bitcoinia päivästä toiseen.

Tänään keskitynkin puhtaasti kryptovaluuttoihin ja muita sijoitusmarkkinoita kuplia käsittelen myöhemmässä tekstissä maaliskuussa. Jos et ole aiemmin lukenut kryptoista, suosittelen lukemaan ensin parin vuoden takaisen lyhyen tekstini kryptoista ja samalla tutustumaan kirjoituksen kommenttikenttään täältä.

Kryptojen uusi nousu johtuu koronasta, elvytyksestä ja valtavirtaistumisesta

Bitcoin etunenässä on noussut viime kuukausina uusiin ennätyksiin ja jo kaksi kertaa korkeammalle kun se oli kuplautuessaan vuonna 2018. Tähän on monta syytä, mutta suurimmat ovat elvytys, jota keskuspankit ovat tehneet koronan takia, sijoittamisen suosion räjähdysmäinen kasvu (sekä velalla sijoittaminen) sekä se, että yhä useampi palveluntarjoaja PayPalista amerikkalaisiin isoihin pankkeihin ovat alkaneet tarjota joko Bitcoinin siirtopalveluita tai kaupankäyntimahdollisuuksia Bitcoinilla.

Tätä pidetään hyvänä merkkinä ja syynä siihen, että Bitcoinin ja muiden kryptojen arvojen pitää nousta. ”Iso raha” on hyväksynyt kryptot. Tätä miettiessä täytyy kuitenkin ensin pohtia, miksi iso raha on hyväksynyt kryptot.

PayPalin ja pankkien näiden palveluiden tarkoitus on tehdä rahaa. Ja koska kryptoon sijoittavat ihmiset ovat yleensä vielä tunteellisempia ja nopeampia liikkeissään, on kryptopalvelujen avaaminen ainakin jokaiselle pankille ja kaupankäyntialustalle enemmän kuin järkevää – kun tunteet hallitsevat sijoittamista myös kauppaa käydään enemmän ja tällöin vain yksi osapuoli voittaa – kaupankäyntialustaa tarjoava yritys eli tässä tilanteessa pankit. Näitä palveluita ei haittaa, vaikka kryptojen hinnat laskisivat 80% – he silti saavat rahansa paniikissa ostavien ja myyvien kryptosijoittajien kaupankäynnistä.

Hyvä vertaus löytyy 1800-luvun Pohjois Amerikan kultaryntäyksestä. Vaikka kultaryntäys syntyi siitä, että ihmiset halusivat rikastua kultaa kaivamalla, ei suurin osa näistä ihmisistä, jotka kullan perässä juoksivat, rikastuneet. Suurimmat voittajat ja rikastujat olivat kullankaivuutarvikkeiden myyjät kuten hakkujen, lapioiden ja farkkujen valmistajat sekä myyjät. Varmin ja riskittömin tapa vaurastua ei ollutkaan kaivaa kultaa, vaan edesauttaa kullan kaivamista.

Ns. Alt-coineissa (eli kaikissa muissa kryptoissa kuin Bitcoinissa), on nähty hieman erilaista liikehdintää. Elon Muskin myötä vitsistä alkanut Dogecoin on noussut monenkertaisesti korkeammalle kuin vuoden 2018 kuplassa ja samaan ovat lähteneet mukaan muut suositut kolikot kuten Ethereum ja Binance.

Elon Muskia ei voi tässäkään keskustelussa ohittaa, koska Teslahan erittäin poikkeuksellisesti osti taseeseensa 1,5 miljardia Bitcoinia. Oli kryptojen hinnankehityksestä mitä vain ja vaikka Elon Musk hieno mies onkin, olisi tämä mille tahansa muulle yritykselle (taino onhan sitä myös MicroStrategy), erittäin iso riski. Muskilla on kuitenkin tarpeeksi goodwilliä sijoittajien puolesta, jotta hän voi näin tehdä, vaikka Teslan itsensä liiketoiminta on hädintuskin kassavirtapositiivista ja se on joutunut hakemaan osakemarkkinoilta moneen kertaan rahaa parin vuoden sisään.

Jos Bitcoinin hinta romahtaa, Musk palaa vain takaisin hakemaan rahaa osakemarkkinoilta kuten aiemminkin ja mikään ei muutu. Muskille tässä betissä ei juuri ole riskiä, niin kauan kuin ihmiset uskovat Muskiin. Minä ja sinä emme kuitenkaan ole Elon Musk ja Tesla. Ja se on hyvä muistaa sijoituksiaan tehdessä.

Kun puhutaan kryptoista, katsotaan seuraavaksi hieman kaunista kuvaa, joka kertoo tällä hetkellä meneillä olevasta maniasta. Seuraa graafi Bitcoinin, Ethereumin, Dogecoinin ja Binance-kryptojen kurssikehityksestä.

Tämän graafin nähdessäsi hälytyskellojen pitäisi soida käytännössä heti. Yllä olevassa kuvassa on siis Bitcoinin, Binance Coinin, Dogecoinin ja Ethereumin hintakehitys viimeisen viiden vuoden ajalta. Muistatko kun sanoin, että vuonna 2018 kryptojen hinta oli kuplaantunut? Ja tätä edellä mainittua kuplaantumista on vaikea edes huomata alla olevasta graafista. Tämän lisäksi, vaikka kaikki media puhuu lähinnä Bitcoinista, överisininen viiva graafissa on Binance Coinin hintakehitys.

Yllä oleva graafi on äärimmäisen tärkeä kryptojen ymmärtämisessä. Ne eivät ole perinteisiä sijoituksia hyvässä tai pahassa, koska niiden arvoa ei voi mitata mitenkään. Kryptojen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, joka ei tarjoudu osakkeiden tapaan perinteisesti neljännesvuosituloksesta tai tulevaisuuden ennusteista vaan sataprosenttisesti ihmisten tunteista. Ja on kaksi sijoittamiseen liittyvää tunnetta, jotka ajavat etenkin kryptovaluuttojen hinnankehitystä ylös tai alas – FOMO (Fear Of Missing Out) sekä FUD (Fear Uncertainty and Doubt).

Kun kryptojen sisäistä arvoa ei pysty mitata millään perinteisellä tavalla kuten PE-luvulla, tasearvolla, kassavirralla jne. jäljelle jää vain sekalainen markkina, jossa se joka huutaa koviten ja seuraa eniten seuraajia, voittaa eniten – ja vaihtoehtoisesti se, joka tulee kyytiin viimeisenä poistuu kyydistä sen jälkeen, häviää eniten. Vaikka kryptot (tai ainakaan kaikki) eivät olekaan pyramidihuijauksia, on niiden arvonluonti valitettavasti erittäin samanlaisella pohjalla.

Kryptoihin sijoitetaan etenkin köyhissä maissa ja maissa joissa halutaan äkkirikastua

Kryptoja mietittäessä, on hyvä muistaa, missä maissa kryptot ovat suosituimpia suhteessa väestölukuun. Esim. amerikkalaisista vain 6% omistaa kryptovaluuttoja, vaikka median rummutuksen myötä muuta voisi olettaa. Japanissa samainen luku on 4%. Missä maissa sitten kryptovaluuttoja omistaa isompi osa väestöstä?

Ykkösenä tulee Nigeria. Nigeriassa 32% väestöstä omistaa kryptovaluuttoja. Kakkosena tulee Vietnam 21%:n väestöosuudella, jonka jälkeen Filippiinit, Turkki, Peru sekä Etelä-Korea. Tulos voi yllättää monia, sillä nämä eivät ole niitä maita, joita tulee mieleen, kun mietit teknologista edelläkävijyyttä tai korkeaa digitalisoitunutta yhteiskuntaa Etelä-Koreaa lukuunottamatta. Sen sijaan kyseessä on kehittyvät maat, joissa elintaso on esim. Suomeen verrattuna erittäin alhainen.

Nigeriaan ja Vietnamiin verrattuna bruttokansantuote asukasta kohden esim. Suomessa on yli 20-kertaa korkeampi. Perua ja Turkkiakin korkeampi bruttokansantuote asukasta kohden Suomessa on n. 5-7 kertaisesti.

Onkin mielenkiintoista, että kryptoja omistetaan eniten suhteessa väestöön juuri köyhissä maissa, jotka eivät ole digitalisoituneet. Voidaankin miettiä omistavatko näiden maiden asukkaat kryptoja, koska ne ovat tulevaisuuden valuutta vain aivan muusta syystä.

Kuten esimerkiksi Etelä-Koreassa. Moni lukija varmasti muistaa, että kävin vaihdossa Etelä-Koreassa ja kerran korealaisen tyttöystäväni kanssa päädyimme katsomaan korealaista dokumenttia Bitcoin sijoittajista Koreassa. Koreassa niin moni vihaa työelämää, yhteiskunnan muottia jne. että kryptot nähtiin tapana päästä pois oravanpyörästä – koska ne mahdollistivat äkkirikastumisen.

Samanlaista asennetta nähdään tällä hetkellä myös Koreassa koronaelvytyksen ja koko ajan nousevien osakekurssien mukana – ihmiset sijoittavat lainarahalla osakkeisiin Etelä-Koreassa ennätysmääräisesti. Etenkin korealaiset nuoret kokevat yhteiskunnan paineen aivan liian kovana ja kryptot ovatkin heidän toiveensa ja tapansa päästä FIRE:een ajoissa – olivat riskit kuinka korkeat tahansa. Voin kuitenkin sanoa, että dokumenttia ei ollut niin iloista katsoa, kun ensimmäinen kryptokupla oli puhjennut ja moni oli klassisesti menettänyt kaiken – ja enemmän kryptoihin sijoittaessaan.

Nigerian kannalta tilanne muuttui äärimmäisen mielenkiintoiseksi, kun Nigerian keskuspankki kielsi kaupankäynnin kryptovaluutoilla tämän vuoden alussa. Asia menee mielenkiintoiseksi, koska vaikka pankit laittavat kryptovaluuttapalvelut kiinni, moni kansainvälinen palvelu pystyy nigerialaisille palvelut edelleen antamaan, joten kryptojen treidaaminen ei Nigeriassa varmasti lopu kokonaan, mutta vähenee todennäköisesti hieman.

Kryptovaluuttasijoittajat kärsivät lähes poikkeuksetta vakavasta vahvistusharhasta

Googlaa jokainen kryptovaluutta minkä tiedät ja voin luvata, että löydät siitä pelkästään hyviä juttuja Googlen-etusivulta. Jos googlaat bItcoinia opit kuinka se on parempi kuin mikään muu kryptovaluutta. Kun googlaat Ethereumia, opit saman asian. Kun googlaat Binancea sama asia. Ja niin edespäin. Huomaatko ongelman? Jos henkilö sijoittaa vain yhteen kryptoon, on hän varma, että se on parempi kuin muut kryptot. Jos henkilö sijoittaa kahteen kryptoon, uskoo hän todennäköisesti toisen olevan aina parempi.

Kryptosijoittajat ovatkin uuden ajan ilmiö, jota olisi ollut vaikea synnyttää maailmassa, jossa algoritmit eivät hallitse maailmaa. Nykyinen algoritmien hallitsema maailma tekee maailmastamme pienemmän sekä kuplautuneemman.

Oli kyse kryptoista tai ihan tavallisesta osakkeesta, on sijoittajan nykyään huomattavasti vaikeampi löytää negatiivista tietoa esim. googlen avulla asiasta kuin positiivista tietoa. Samalla tavalla kuin Spotify suosittelee sinulle tutun genren musiikkia. Amazon suosittelee sinulle saman aiheen kirjoja ja tuotteita. Netflix suosittelee sinulle saman genren sarjoja ja Youtube suosittelee sinulle saman aihealueen videoita.

Kuplautuminen on paljon mukavampaa ja turvallisempaa, joten maailman avautumisen sijasta olemme koko ajan enemmän pienemmissä piireissä.

Kryptovaluuttaan sijoittava henkilö yleensä kärsiikin sijoittajan pahimmasta ja antiikkisesta vihollisesta, joka syntyy tästä kuplautumisesta – vahvistusharhasta. Vahvistusharhassa sijoittaja hakee tietoisesti pelkästään sellaista tietoa, joka pönkittää hänen sijoituspäätöstään, koska se tuo hyvän fiiliksen. Olen tehnyt oikean sijoituspäätöksen! Osakkeisiin sijoittaessa tämä on varmin tapa huonoihin sijoituksiin, koska jokaisessa osakkeessa ja yrityksessä on huonot puolensa ja riskinsä. Hyvän sijoittajan pitääkin pystyä katsomaan niin hyvää kuin nurjaa puolta.

Syy, miksi kryptovaluutoissa vahvistusharha on huomattavasti vahvempi kuin muissa sijoitustuotteissa on yksinkertainen ja mainitsinkin sen jo aiemmin. Kryptojen arvoja ei voi mitata. Käytännössä kryptojen hinta nouseekin vain niin kauan kuin uusia ihmisiä löytyy kryptoja ostamaan, ja tämän takia kryptojen hintagraafit muistuttavat niin vahvasti tuttua sijoituskuplan graafia, jonka varmaan muistat aikaisemmista kirjoituksistani.

Jokainen voi taas päätellä, missä vaiheessa nyt mennään.

Syy, miksi kryptovaluuttojen hintamuutokset myös alaspäin ovat erittäin rajuja, johtuu samasta syystä. Kryptojen hinnoille ei ole alatasoa. Yritykselle, joka tekee voittoa on aina helposti määritettävä hinta, jonka alle mennessä se on halpa ja jos hinta laskee tarpeeksi alas, joku haluaa aina ostaa yrityksen, koska se tekee voittoa ja rahaa. Voittoa tekevän yrityksen hinta ei voi koskaan mennä nollaan.

Sama ei kuitenkaan päde kryptoihin. Niissä on loputon upside, mutta samalla aina mahdollisuus mennä nollaan. Kryptojen hinnat laskevat rajusti, koska kun pelko, epävarmuus ja epäilys iskee, iskee se usein sijoittajaan erittäin vahvasti, kun ei ole mitään konkreettista arvoa mihin tarrata. Osakesijoittaja voi tarrata yrityksen liiketulokseen, mutta kryptosijoittaja ei voi tarrata kuin teknologian lupauksiin, toiminallisuuksiin ja kurssigraafiin.

Kun kurssigraafi näyttää verenpunaiselta ja pystysuoralta alaspäin, moni haluaa vain myydä. Tiedämme, että ihminen toimii näin ihan normaaleissa pörssiromahduksissakin ja kryptosijoittajat ovat usein tavallista osakesijoittajaakin tunneohjautuneempi, jonka takia liikkeet kaikkiin suuntiin ovat rajumpia.

Ja tämä aiheuttaa dominoefektin, joka nähtiin vuonna 2018 ja tullaan näkemään tänä vuonna todennäköisesti uudestaan. Kun massan usko kryptoihin taas katoaa hetkellisesti, tulevat kryptojen hinnat jälleen romahtamaan äkillisesti ja varoittamatta.

Vaikka olen tuttu lohkoketjuteknologian kanssa ja etenkin oma työni sisältää niiden kanssa pyörimistä oman alani ja työnkuvani takia, suurin ongelma kryptoissa on se, että niihin sijoittavat eivät suhtaudu kryptoihin koskaan objektiivisesti. Kryptosijoittajat ovat kuin uskonlahkolaisia, jotka tarvitsevat evankilistoja ja profeettoja kertomaan heille, miksi juuri oma krypto tekee minusta miljonäärin.

Tästä hyvä esimerkki on uusiutunut kryptokupla, jossa Elon Musk on etunenässä, mutta moni muu julkkis on lähtenyt tähän mukaan – koska se on niin helppoa. Viimeksi KISS-bändistä tuttu Gene Simmons twiittasi ostaneensa Cardeno kryptoa 300 000 dollarilla, koska se on halvempi kuin moni muu krypto ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus sijoittaa kryptoihin. Kai siinäkin voi olla sijoitusperuste (vaikka Bitcoiniinkin voi sijoittaa myös yhdellä dollarilla).

Lopputulos? Pian twiitin jälkeen Cardanon hinta nousi 20% eli Gene Simmons rikastui 50 000 dollaria parilla twiitillä. Vähän sanattomaksi vetää tai kuten Redditissä sanotaan, Sir, this is a casino. Voimmekin olla varmoja, että Elon Musk ja Gene Simmons eivät jää viimeiseksi julkkiksiksi, jotka ymmärtävät voimansa ja pyrkivät hyötymään kryptojen ympärillä olevasta pöhinästä.

I just bought $300,000 of CARDANO (ADA). I’m not a Financial Analyst and I’m not telling U to buy or not to buy. Simply letting U know what I am doing and what I believe in. Why? Because I believe it’s going up..and it’s always up to you to research & decide. pic.twitter.com/UiIqowJ4pY

— Gene Simmons (@genesimmons) February 19, 2021

Kryptojen ympärillä onkin huomattavissa mielenkiintoinen ilmiö siitä, että ihmiset, jotka sijoittavat kryptoihin ovat n. 1000 kertaa äänekkäämpiä kuin ihmiset, jotka sijoittavat osakkeisiin. Wallstreetbetsiä ja muutamaa hypeosaketta lukuunottamatta esim. Appleen tai Amazoniin sijoittaessa ei kauheasti tarvitse sijoituksistaan huudella, koska yritysten tulokset puhuvat puolestaan. Kryptoissa taas sen hinta nousee eniten, joka saa eniten julkisuutta, näkyvyyttä ja hypeä.

Ja jos joku tulee sanomaa, että kryptoissa ei ole päätä eikä häntää ja niiden arvon määrittyminen on kasinomeininkiä, usein reaktio on vain ”perehdy asiaan paremmin, tämä krypto on best”. Kun sijoittaa voittoa tekevään liiketoimintaan, ei profeettoja ja evankilistoja tarvitse, koska numerot ja liiketoiminta puhuvat puolestaan.

Kryptot ovatkin aikamme kuva, josta mainitsin aiemmassa kirjoituksessani – se joka huutaa koviten ja jolla on suurin hype ja julkisuus, voittaa eniten, mutta vain ohimenevän hetken, koska uusi hype on aina kulman takana ja maailman on lyhytjänteisempi kuin koskaan. Vähän kuin Bitconnect-Carlos, jonka videon innostus kuvaa erittäin hyvin tämänhetkistä krypto- ja hypeosakemaailman tunnelmaa.

Kryptovaluuttojen käyttötarkoitukset ovat edelleen kiven alla ja lohkoketjuteknologia vaikuttaa ikuiselta lupaukselta

Ehkä vähän liikaakiin toistettu fakta on se, että vielä tällä hetkellä parhaat käyttötarkoitukset kryptovaluutoissa ovat ammattirikollisuudessa, koska lohkoketjuteknologialle on paljon muuallakin käyttötarkoituksia – tai ainakin lupauksia käyttötarkoituksista. Vaikka arvioiden mukaan n. 13% rikollisesta rahasta liikkuu Bitcoineissa, ei onneksi tämä ole ainoa käyttötarkoitus kryptoille.

Kryptojen takana olevaa lohkoketjuteknologiaa pyritäänkin soveltamaan käytännössä jokaisella liiketoiminta-alalla ja sille löydetään koko ajan uusia käyttötarkoituksia. Lohkoketjuteknologia on kuitenkin hyvä esimerkki teknologiasta, jossa on korkeat lupaukset, mutta jonka järkevä käyttäminen on yllättävän vaikeaa.

Omalla alallani (eli finanssialalla), monia lohkoketjupohjaisia tuotteita ja palveluita on vuosien saatossa otettu käyttöön niin pankki- kuin vakuutusalalla maailmanlaajuisesti, mutta lähes kaikki näistä on kuopattu pilotoinnin jälkeen. Työni IT-kehityksessä on opettanut minulle lohkoketjuista sen, että lohkoketjun soveltaminen ei ole usein parempi kuin ns. ”perinteinen” tapa toteuttaa asia.

Se, että teknologia on uusi ja erilainen, ei tarkoita että se ei olisi aina parempi. Lohkoketjuteknologian kanssa kuitenkin jokaisessa käyttötarkoituksessa kilpailee aina kymmenen muuta teknologiaa ja lohkoketju ei ole missään tyhjiössä oman ylivertaisuutensa kanssa. Täytyy myös huomauttaa, että lohkoketjuteknologia alkaa teknologiana olemaan jo suhteellisen vanha (yli kymmenen vuotta) ja esim. finanssialalla on tehty jo kokeiluja sen kanssa, jotka myöhemmin ajettu alas.

IT-alalla toimivana tuntuukin, että lohkoketjuteknologiakin on hieman ikuinen lupaus. Paljon on puhuttu siitä, että esim. IOT (Internet-of-things) teknologiassa lohkoketjut pystyvät tekemään ihmeitä turvallisuuden suhteen, mutta aivan kuten Bluerayn ja HD DVD:n välillä, on mahdoton tietää, mikä teknologia tulee oikeasti olemaan hallitseva teknologia.

Ja ehkä mielenkiintoisin kysymys liittyy siihen, että miten se, että lohkoketjua käytetään maailmalla, liittyy mitenkään kryptovaluuttojen arvoon? Mielestäni ei mitenkään, mutta moni on sitä mieltä, että etenkin tietyt kryptot ovat sitä arvokkaampia, mitä enemmän lohkoketjua aletaan ottamaan käyttöön eri toimialoilla (jos aletaan), koska silloin kyseisiä kryptoja käytetään myös ostotransaktioissa kyseisen palvelun osalta.

Miten valita paras kryptovaluutta?

Tämä on yksi lempiaiheistani. Miten valita paras kryptovaluutta? Kryptovaluuttoja on tällä hetkellä yli 4000 erilaista, joista suurin osa treidaa senttihinnoissa muutamaa suosituinta poikkeusta lukuunottamatta. Miten siis valita paras kryptovaluutta?

Kysymys on mielestäni mielenkiintoinen, koska en tiedä vastausta tähän. Ja kuten sanoin aiemmin, jos kysyt Ethereum-sijoittajalta, hän tietää, miksi kannattaa valita Ethereum. Jos kysyt Bitcoin sijoittajalta, hän tietää, miksi valita Bitcoin. Jopa dogecoin sijoittajalla saattaa olla selitys oman krypton paremmuudelle.

Kryptojen subjektiivisuus onkin paradoksaalisin osa niihin sijoittaessa. Kaikki niistä tuntuvat olevan tulevaisuuden THE juttu jonkun mielestä, mutta kuten hyvin tiedämme, näin ei voi olla. Tietyt nousevat aina muiden yläpuolelle ja suurin osa kryptosijoittajistakin on yksinkertaisesti väärässä, vaikka joku krypto vastaisikin kaikkiin heidän odotuksiinsa – se ei vain välttämättä ole se heidän valitsemansa krypto.

 

Kryptot nousevat ja laskevat rajusti, kunnes ne tulevat osaksi järjestelmää

Kryptojen paradoksaalisuutta lisää se, että jos ne joskus nousevat perinteisen valuutan rinnalle, kohtaavat ne samat asiat kuin start-up yritys, joka yrittää päästä esimerkiksi Euroopan pankkimarkkinoille – aivan jäätävän regulaation. Ja kun regulaatiokoneistot astuvat voimaan, katoaa suuri osa kryptojen viehätyksestä.

Anonyymiteetti todennäköisesti katoaa ensimmäisenä. Finanssiala on maailman reguloiduin ala ja tulee sitä myös aina olemaan. Jos kryptot ovat siis täällä jäädäkseen ja nousevat koko ajan enemmän valtavirtaa, tulee suuri osa niiden hyödyistä katoamaan.

Tästä ensimakua saatinkin jo kun Facebook yritti lanseerata omaa kryptovaluuttaa nimeltään Diemiä (entinen Libra) ja Yhdysvaltain viranomaiset iskivät heti vastaan. Vielä tälläkin hetkellä Diem on telakalla ja sitä ei olla lanseeraamassa ennen kuin Yhdysvaltain viranomaisilta hyväksyntä siihen saadaan – oletettavasti tänä vuonna. Myös New Yorkin osavaltio on aloittanut ensimmäiset askeleet kryptojen regulointiin.

Tällä hetkellä reguloinnin puutteen takia kryptot ovat vielä villi länsi, jonka takia esim. Elon Muskikin todennäköisesti itseään siellä puolella toteuttaa. Krytotwiittailusta on huomattavasti vaikeampi saada rangaistusta toisin kuin Teslan osakkeesta twiittaamalla – ainakin tällä hetkellä.

Se, mikä siis nostaa kryptojen hintaa (niiden suosion kasvu), voi olla ironisesti myös niiden tuho, jos niistä tulee liian mainstriimiä. Jos kryptot tulevat joskus osaksi valuuttajärjestelmää (mitä itse kyllä epäilen), sidotaan ne todennäköisesti tarkasti reguloinnin avulla, joka johtaa siihen, että äkkirikastumistoiveet voi kryptojen osalta jättää pois. Sillä aikaa mikä tahansa on kuitenkin mahdollista!

Ovatko kryptovaluutat ja Bitcoin hyvä sijoitus?

Mutta ovatko kryptot hyvä sijoitus? Jos ne on suurin osa sijoitussalkustasi, tarkoittaa se sitä, että sijoitusstrategiasi on erittäin korkeariskinen ja olet valmis menettämään suuren osan rahoistasi. En siis edelleenkään suosittelisi kryptoja kenellekään pääsijoitusstrategiaksi, koska ne eivät perustu kuin trendeihin ja ihmisten tunteisiin, jotka voivat tunnetusti vaihdella nopeasti ja arvaamattomasti.

Itselläni on spekulointisalkku, jossa on 5% sijoitusta pääomastani ja siellä on mitä ihmeellisimpiä osakkeita yrityksistä, joilla ei välttämättä ole edes liikevaihtoa juuri nimeksikään. Tästä huolimatta yritysten osakkeet ovat nousseet koronasekoilun myötä monia satoja prosentteja. Aivan kuten kryptojenkin hinnat.

Elämme tällä hetkellä siitä historiallista aikaa, että vaikka korot ovat nollassa, miinuksella, samanaikaisesti elvytystä tehdään enemmän kuin koskaan. Ja tästä huolimatta talouskasvu ja inflaatio junnaavat paikallaan. Tämä on lisännyt epäluottamusta talousjärjestelmäämme, mutta uskon, että koronan ohi mentyä maailma taas normalisoituu ja kryptojen kuin myös spekulointisalkkuni osakkeiden hinnat tulevat takaisin maan kamaralle.

Jos siis kryptoihin haluaa sijoittaa, omasta mielestäni ne sopivat hyvin spekulointisalkun kaltaiseen pieneen panostukseen. Jos osut Binance Coinin kaltaiseen kuplaan ajoissa, pystyt hyvin 5%:n sijoitusomaisuudellakin tehdä itsestäsi miljonäärin! Ja jos arvo laskee 80%, ei se pitkän aikavälin matkaasi vaurastumiseen juuri hidasta.

Kunhan tunnistat eron pitkäaikaisen sijoittamisen ja spekuloinnin välillä, oli kyseessä kryptot tai yritykset, joiden osakekurssit räjähtelevät kryptojen kaltaisesti, niin kaikki on hyvin. Toistankin samat sanat kuin kolme vuotta sitten.

Kannattaako Bitcoiniin sijoittaa?
Ei, paitsi viikottaiset lottorahasi.

Kannattaako johonkin muuhun kryptovaluuttaan sijoittaa?
Ei, paitsi viikottaiset Kenorahasi.

Kannattaako seuraavaan kuplaan sijoittaa?
Kyllä jos olet selvännäkijä/lottosi onnistuu, eli olet ajoissa mukana ja myyt voittosi ajoissa.

 

Kuplat ovat aina puhjenneet ja tulevat myös aina jatkossa poksahtamaan – näin on ollut viimeiset 500 vuotta ja this time is not different, vaikka moni osake- ja kryptosijoittaja niin haluaa uskoa.

Lopuksi täytyy muistuttaa alussa mainitsemani asia – kryptot eivät ole todellakaan ainoa sijoitusluokka, joka tällä hetkellä on kuplautumassa. Näistä kaikista muista kuplista ja ns. ”kaiken” kuplasta kirjoitan tarkemmin maaliskuussa.

Miltä kryptot sinun silmiisi näyttävät? Ovatko ne tulevaisuus vai onko kyse taas yhdestä teknologisesta kuriositeetista, joka unohtuu seuraavien vuosikymmenien aikana?

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville