Mistä pörssiromahdus johtuu? Tämä on usein ensimmäinen kysymys, mikä tulee ihmisten huulille, kun vuosien 2022 ja 2023 kaltainen laaja pörssiromahdus ottaa osakemarkkinat haltuun. Tällä hetkellä pörssissä ei ole osakkeita, jotka olisivat turvassa nykyiseltä pörssiromahdukselta, mikä tekee sijoittamisen nykymarkkinassa poikkeuksellisen vaikeaksi.
Ennen kuin pohdin nykyisen pörssiromahduksen syitä sekä mitä odotan seuraavaksi, on hyvä huomata, että nykyinen pörssiromahdus oli odotettavissa – niin kuumana pörssi kävi koronaelvytyksen myötä. Kirjoitin aiheesta ensimmäisen kerran viime vuoden maaliskuussa tekstissäni Historian suurin pörssikupla ei voi päättyä kuin yhdellä tapaa.
Kirjoitin tekstissä seuraavasti:
Uskonkin, että 1-2 vuoden sisään palaamme aidosti koronaa edeltävään normaaliin. Ja silloin uhkapelistä siirtyneet rahat palaavat omalle paikalleen.
Paluu normaaliin tuleekin todennäköisesti tapahtumaan ihan yleisen pörssiromahduksen kautta, jossa yleisindeksit laskevat ja lasku tulee olemaan laaja-alaista. On kuitenkin selvää, että nykyiset hypeosakkeet tulevat vain laskemaan enemmän, mutta mitä todennäköisemmin pörssilasku tulee osumaan myös niihin osakkeisiin, jotka eivät ole korona-aikana olleet pörssin suosiossa.
Oikeastaan kaikki, mitä oletin tapahtuvan, tapahtui. Tämä ei kuitenkaan johtunut siitä, että olen nerokas oraakkeli, vaan sen takia, että jokainen kupla pörssissä läpi satojen vuosien pörssihistorian on toiminut samalla tavalla.
Vaikka moni arvaukseni osuikin oikeaan, meni paljon pieleen. Se, mitä en odottanut, oli inflaation sekä korkojen räjähdysmäinen nousu sekä Venäjän hyökkäyssota – uskoin pörssiromahduksen tapahtuvan ilman näitäkin voimia, mutta inflaatio ja korot voimistavat korjausliikettä pörsseissä entisestään. Katsotaankin siis ensiksi, mitkä ovat oikeat syyt nykyiselle pörssiromahdukselle.
Inflaatio ja korot pörssiromahduksen pohjalla
Keskustelu pörssiromahduksen sekä inflaation ja korkojen ympärillä on vuonna 2022 ollut ennen kaikkea liian poliittisesti värittynyttä. On mielestäni selkeää, että etenkin inflaation nousun moni hallitusvastuussa oleva poliitikko (maasta riippumatta) laittaa ennen kaikkea Venäjän sodan syyksi.
Jotkut toistavat tätä mantraa, mutta sitten taas toinen puoli syyttää ennen kaikkea esim. Suomen hallitusta korkeasta inflaatiosta. Mitä enemmän seuraa ulkomaalaisia medioita huomaa kuitenkin, että käytännössä jokaisen maan hallituskriitikoiden mielestä oman maan inflaatio johtuu juuri kyseisen maan hallituksesta. Tässä kuitenkin järkyttävä totuus: Suomen korkea inflaatio ei johdu Sanna Marinista eikä Yhdysvaltain korkea inflaatio Joe Bidenistä.
Euroon ja globaaliin talouteen kuuluessa, suurimmalla osalla hallituksia ei ole osaa eikä arpaa inflaation syntymiseen – vastuu on lähes täysin keskuspankeilla ja isoissa koronatukipaketeissa, jotka tätä vauhdittivat entisestään. Tämä on kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta.
Myös korona sekä Venäjän sota ovat isoja tekijöitä tässä. Korona on tehnyt tuhoa ennen kaikkea tuotantoon, että logistiikkaketjuihin. Käytännössä tämä on siis monesti nostanut kysyntää samanaikaisesti kuin tarjonta on vähentynyt – perinteisesti tämä johtaa aina hinnannousuihin. Ja kun esim. rahtikustannukset nousevat, tämä valuu käytännössä aina myös lopputuotteen hintaan.
Kolmantena, Venäjän sota on synnyttänyt samanaikaisesti väliaikaisen shokin energian sekä tiettyjen raaka-aineiden hintoihin. Ja kaikki nämä asiat samaan aikaan yhdistettyinä ovat johtaneet korkeaan inflaatioon (ei siis mikään näistä yksin), ja nyt vasta päästään asiaan – mistä tämä pörssiromahdus sitten johtuu ja miten korkea inflaatio liittyy siihen?
Mistä pörssiromahdus johtuu? Syitä on monia
Korkea inflaatio johtaa korkojen nousuun, koska keskuspankkien ainut tehtävä on oikeastaan pitää inflaatio aisoissa (tavoitetasona n. 2%). Inflaation laukatessa 7-8%:n välissä, korkojen nostoja on tehtävä paljon, että tavoitetasoon päästään. Vanhaa analogiaa lainaten, korot ovatkin inflaation jarru ja kaasu.
Kun inflaatio käy kovana, jarrua painetaan pohjaan ja korkoja nostetaan. Kun inflaatio taas on matala tai negatiivinen, kaasua painetaan pohjaan ja lasketaan korkoja. Koska inflaatio oli ollut ennen vuotta 2022 jo pitkään poikkeuksellisen matalaa, olivat korotkin samalla ennätysmatalalla.
Inflaatio vaikuttaakin osakemarkkinoihin ennen kaikkea korkotason muodossa, mutta myös puhdas korkea inflaatio tekee tuhojaan osakemarkkinoihin. Kun korot nousevat, tämä vaikuttaa osakemarkkinoihin seuraavasti:
1) Tulevaisuuden kassavirtoja arvioivat sijoittajat nostavat diskonttokorkoa (joka johtaa tulevaisuuden kassavirtojen matalampaan arvoon eli kasvuosakkeiden kurssilaskuun).
2) Korkosijoitusten arvot laskevat –> korkosijoittajille tappioita.
3) Velkaantuneiden yritysten lainanhoitokulut nousevat –> vähentää yritysten liikevoittoa.
4) Inflaation sekä korkojen nousun seurauksena, kotitalouksille jää yksinkertaisesti vähemmän rahaa säästöön.
5) Korkosijoitukset alkavat houkutella entistä enemmän sijoittajia, riskittömän tuoton noustessa korkojen mukana.
Tällä hetkellä erittäin moni voima siis on osakemarkkinoita vastaan. Kuten aina pörssiromahduksessa, ensimmäisenä ja eniten iskua ottavat yhtiöt, jotka ovat tulevaisuuden lupauksia ja kovia kasvajia.
Näiden yritysten tulevaisuuden kassavirrat eivät ole enää niin kovassa huudossa, koska korkojen nousu ohjaa sijoittajia keskittymään ennen kaikkea nykyisiin ja lähiajan kassavirtoihin. Oma Qt Group-sijoitukseni viime viikolta, onkin ennen kaikkea luottoa siihen, että korkojen nousu jää erittäin väliaikaiseksi ilmiöksi ja tulevaisuuden kassavirrat tulevat jälleen viiden vuoden sisään muotiin.
Toisena, markkinoilta katoaa yksinkertaisesti rahaa. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, nouseva korko vähentää korkosijoitusten arvoja, johon erityisesti moni institutionaalinen jättisijoittaja joutuu regulaation takia sijoittamaan. Kun rahaa katoaa markkinoilta, on markkinoilla yksinkertaisesti vähemmän rahaa sijoitettavana.
Kolmantena, nousevat korot iskevät suoraan monen yrityksen kannattavuuteen, kun paljon velkaantuneet yritykset joutuvat maksamaan entistä enemmän korkoja yrityslainoistaan. Tämä iskee suoraan yrityksen kannattavuuteen sekä kassavirtaan, koska lainat on maksettava aina ajoissa. Kohonnut korkotaso siis nostaa yksinkertaisesti jokaisen velkaantuneen yrityksen kuluja.
Myös kotitaloudet ovat merkittävä toimija osakemarkkinoilla ja myös niille jää koko ajan vähemmän sijoitettavaa rahaa osakkeisiin korkean inflaation ja nousevien korkojen syödessä aiheuttaen saman ilmiön kuin yrityksille. Palkat eivät tule pysymään tällaisen inflaatiotason perässä ja kotitalouksien ostovoima yksinkertaisesti heikkenee inflaation ollessa näin korkealla tasolla. Tämä on yksi suurimpia syitä siihen, miksi keskuspankit tavoittelevat ennen kaikkea hintavakautta ja n. 2%:n inflaatiota.
Korkojen noustessa tosiaan korkosijoitusten arvo laskee, mutta samalla korkojen nousu tekee korkosijoituksista jälleen sijoittajille houkuttelevia. Tästä johtuen osa osakemarkkinoilta olevista rahoista saattaakin siirtyä korkosijoituksiin – ei pakosta, vaan täysin vapaaehtoisesti. Kun osakemarkkina ei olekaan enää ”ainoa vaihtoehto” rahalle, laskee tämä pörssikursseja entisestään.
Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, nykyinen maailmantilanne vaikuttaa myös sijoittajien psykologiaan. Laskevat osakekurssit ja huonot uutiset maailmalta usein aiheuttavat kierteen, jossa osakkeita myydään, joka aiheuttaa sen, että joku muu myy osakkeita, jonka jälkeen joku muu myy lisää osakkeita. Tämä voi pahimmillaan johtaa joidenkin tahojen pakkomyynteihin ja aivan kuten inflaatio, myös pörssiromahdus on ilmiö, josta on vaikea päästä eroon lyhyellä aikavälillä, koska se vahvistaa itse itseään.
Tästä kuvaavaa on myös Säästöpankin barometri, joka kertoo kuluttajien luottamuksesta talouteen.
On hämmentävää, että nyt sodan, korkean inflaation ja korkojen nousun takia kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on heikompi kuin esim. keskellä finanssikriisiä, jolloin kuitenkin yt-neuvotteluja satoi oikealta ja vasemmalta Suomessa erittäin kovaa tahtia. Ihmiset ovat poikkeuksellisen pessimistisiä tällä hetkellä, mikä on yleensä suhteellisen vahva indikaattori siitä, että käänteen parempaan pitäisi olla lähellä.
Edellinen vuosikymmen pörssissä on ollut täysin poikkeuksellinen
Koko finanssikriisin jälkeinen 2010-luku oli pörssissä kaikin tavoin täysin poikkeuksellinen. Alla oleva graafi Yhdysvaltain S&P500-indeksistä kuvaa tätä hyvin. Jos katsomme graafia vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, on se aivan pieniä kupruja lukuunottamatta pelkkää nousua – myös koronadippi jäi erittäin lyhyeksi.
Samanlaista tasaista pitkänajan nousua sai kokea vain 1995-2002 vuosien aikana (jos piti näppinsä erossa kuumista tekno-osakkeista, jotka aiheuttivat kuplan puhkeamisen jo 2000-luvun alussa ennen 9/11 terrori-iskuja).
Olen itse sijoittajana aloittanut juuri finanssikriisin jälkimainingeissa ja en ole siis 15 vuoden sijoitusurastani huolimatta kokenut yhtäkään pitempiaikaisempaa laskumarkkinaa! Tämä on täysin poikkeuksellista ja sadat tuhannet suomalaiset sijoittajat ovat kanssani täysin samassa paatissa.
Pörssiä onkin 2010-luvulla vienyt eteenpäin vahvan talouskasvun sijaan laskevat nolla- ja negatiiviset korot sekä jatkuvat tukipaketit keskuspankeilta ja muilta isoilta talouselimiltä. Kasvu onkin ollut erittäin pitkälti puhtaasti lainavetoista, mikä herättää kysymyksen siitä onko se laisinkaan kestävää, jos korot jäisivätkin selvästi positiivisen puolelle? Tärkein kysymys kaikille sijoittajille onkin yksinkertainen – mitä seuraavaksi?
Pörssiromahdus 2022 – mitä seuraavaksi?
Vaikka tiesin, että pörssi on kuplassa jo vuonna 2021, on mielestäni aiheellista pohtia hetki sitä, miksi en osakkeitani myynyt silloin? Syy on se, että on mahdoton sanoa kuinka pitkällä kuplassa ollaan ja kuinka pitkään se kestää – sekä missä seuraava pohja oikeastaan sitten taas on.
On mahdotonta korostaa liikaa sitä, että ajoittaminen osakemarkkinoilla jatkuvasti onnistuneesti on mahdotonta ja jos ei olisi, pörssimiljonäärejä olisi paljon enemmän. Tästä syystä itsekin tyydyin osakkeiden pitämiseen osakesalkussani, samalla hieman nostaen käteiskassaani mahdollista tulevaa pörssiromahdusta varten.
Kerron tämän siksi, että sijoittajan on turha jossitella sitä, että pörssiromahdus olisi pitänyt nähdä etukäteen. Asiaa on turha jossitella, koska sitä on loppujen lopuksi mahdoton nähdä. Isoa pörssiromahdusta on lupailtu aina vuodesta 2012 asti – eli käytännössä koko sen vuosikymmenen, kun pörssit nousivat jatkuvasti.
Se, mitä seuraavaksi tapahtuukin, on mielestäni suhteellisen hyvin ennustettavissa, mutta jälleen sen aikajanaa on mahdoton ennustaa. Ensinnäkin pörssiromahdus tulee todennäköisesti jatkumaan vielä tovin – 1 kuukautta tai 12 kuukautta – molemmat ovat täysin mahdollisia skenaarioita. Pitkäaikaiselle sijoittajalle tällä ei kuitenkaan ole väliä, koska järkevintä on joka tapauksessa ostaa joka kuukausi hyviä yrityksiä järkeviin hintoihin, menivät pörssit ylös- tai alaspäin.
Ja oikeastaan mitä pitempi ja syvempi nousu on, sitä parempi asia pörssiromahdus on pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Joskus vuosien 2023-2024 aikana maailmantalous ajautuukin todennäköisesti globaaliin taantumaan ja samaan aikaan muutama muu asia tapahtuu.
1) Inflaatio laskee nollatasolle, tai jopa negatiivisen puolelle, jolloin syntyy deflaatio
2) Korkojen nousu pysähtyy – ja kääntyy todennäköisesti laskuun
3) Keskuspankit aloittavat jälleen elvyttävän talouspolitiikan pohtimisen – aloittaen korkojen laskusta
4) Osakekurssit lähtevät hitaaseen, mutta varmaan nousuun kohti seuraavaa pitempiaikaisempaa nousumarkkinaa – todennäköisesti lähempänä vuotta 2024 kuin 2023
Tai sitten alkaa kolmas maailmansota tai heinäsirkkasade ja mikään näistä arvioista ei pidä paikkaansa. Etenkin maailman geopoliittinen tilanne on tällä hetkellä niin mielenkiintoinen, että se itsessään tekee pörssikurssien sekä talouden kehityksen arvioinnista erittäin haastavaa – seuraavat askeleet Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan ovat pörssille aivan yhtä oleellisia kuin seuraavan kuukauden inflaatioluvut.
Osakesijoittamisessa parasta onkin se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja oppii sen, että yksinkertaiset narratiivit ovat usein poikkeuksetta vääriä. Satoi tai paistoit – tiedät kuitenkin missä minä olen, ostamassa osakkeita joka kuukausi – kuukaudesta, vuodesta ja lasku- sekä nousumarkkinasta toiseen.
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Verneri Pulkkinen twiittasi, että keskimäärin yli 5% inflaation taltuttamiseen on mennyt 10 vuotta. Mikä tällä kertaa on toisin?
Erittäin hyvä kysymys! Ero mielestäni on siinä, että tämä inflaatio ei ole ns. luonnollinen, vaan syntynyt läjästä järjestelmällisiä shokkeja. Kyse on siis todennäköisesti vain kertapiikistä. Tämänhän takia korkojennostoja jopa kritisoidaan joltain tahoilta, koska korkoja nostamalla ei pystytä hallitsemaan suoraan esim. energian hinnan nousua, joka johtuu pitkälti sodasta. Keskuspankit kuitenkin taistelevat niillä aseilla, mitä heillä on, minkä takia onkin hyvin todennäköistä, että korkoja nostetaan ns. breaking pointiin asti eli kunnes talous ajetaan taantumaan korkojen noustessa tarpeeksi korkealle. Taantuma usein korjaa myös tarjontashokeista syntyneet hintapomppaukset.
”IMF:lta synkkä varoitus: inflaatio jatkuu vielä vuosia”
”Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi inflaation jatkavan nousuaan vuoden 2022 ajan, mutta kääntyvän loivaan laskuun ensi vuoden aikana ja jatkavan sitä aina vuoteen 2024 saakka.
IMF kertoi aiheesta verkkosivuillaan.
Inflaation kasvu oli voimakkaimmillaan tänä vuonna. Nousua on ollut 8,8 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä nousu heikkenee arviolta 4,1 prosenttiin.”
https://www.iltalehti.fi/talous/a/08c02b32-5d4d-4693-8edc-e2209e66b8bc.
Millaisia ajatuksia tuo sinussa herättää, jos mitään?
Erittäin aiheellinen kysymys!
Olen erittäin skeptinen edelleen siitä, että inflaatio pysyisi Euroopassa (tai Suomessa) noin korkealla tasolla noin pitkään. Kehittyvillä markkinoilla tämä on mahdollista (ja epätodennäköisessä skenaariossa myös Yhdysvalloissa, jossa talous semiterveellä pohjalla), mutta Euroopan talouden heikkouden takia en usko vaikutuksen olevan yhtä vahva ja pitkäaikainen täällä.
Sen takia koroista ja inflaatiosta puhuttaessa pitääkin olla erittäin tarkkana, mistä maantieteellisestä alueesta puhuu – IMF kun puhuu koko maailmasta ja inflaatio sellaisenaan ei ole globaali ilmiö vaan globaalissakin taloudessa usein alueellinen.
Itsekin olen ihmetellyt sitä miten inflaatiosta syytetään pelkkää sotaa tai pelkkää koronaa. Sehän lähti nousuun jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä, ja selvähän se on että valtavat määrät taloudellista elvytystä aiheuttaa rahan arvon laskua. Euro-nimisen rahan, eli juuri niikuin sanot, ei Suomen hallituksella ole tässä osaa eikä arpaa.
Tunnumme elävän tällä hetkellä erittäin valikoivan todellisuuden maailmassa, niin nykyinen talouskeskustelu tuntuu tosiaan joutuneen vain tämän oireen uhriksi. Inflaatiohan tosiaan lähti nousuun jo joskus viime vuoden lopussa.
Lisäksi paljon näkee uutisia, missä energian hinnan nousu, ruuan hintojen nousu nähdään yksin ja ainoastaan Venäjän syynä. Alkukesästä uutisointi näistä oli neutraalimpaa ja Venäjän toiminta nähtiin yhtenä osatekijänä hintojen nousussa.
Venäjävastaisuus on nyt noussut niin korkealle, että kaikki taloudelliset ongelmat laitetaan Venäjän syyksi.
Toki Venäjän toiminta on aiheuttanut hintoihin nousupainetta, mutta edelleen se on vain osatekijä ja kova koronaelvytys on todennäköisesti suurempi tekijä hintojen nousussa.
Jep, sota on taloudellisesta näkökulmasta kuitenkin vain kertaeräinen shokki, joka ei nykyistä inflaatiota itsessään pysty aiheuttamaan. Venäjä toki on helppo syntipukki tällä hetkellä kaikkeen ja Suomessa toki vaalitkin alkavat olla jo vaarallisen lähellä, jonka takia keskustelu muuttuu todennäköisesti tästä eteenpäin koko ajan vain tyhmemmäksi.
Haastan vähän tätä kommenttia:
”Suomen korkea inflaatio ei johdu Sanna Marinista eikä Yhdysvaltain korkea inflaatio Joe Bidenistä.”
Suomeen en ota kantaa, mutta USA:ssa hallituksen päätökset ovat vaikuttaneet merkittävästi inflaatioon. Joe Bidenin hallitus yritti ajaa vielä 2.2 biljoonan tukipakettia läpi, jota Joe Manchin (Demokaatti) ei tukenut. Tämä tapahtui 28.3.2022, jolloin inflaatio näkymät olivat melko selkeät, eikä tarvetta ylimääräisille likviditeetille markkinoilla enää ollut. 5 biljoonan pumppaaminen jo ennestään markkinoille ja yhä halu lisätä likviditeettiä, vaikka kysyntään ei pystytty vastaamaan muutenkaan.
Lisää likviditeettiä + koronarajoitteiden (maiden hallitusten päättämät) aiheuttamat paineet toimitusketjuille pääsyy korkeaan inflaatioon. Nähdäkseni molemmat tekijöitä joihin mm. USA:n ja Kiinan hallituksilla on ollut merkittävä rooli.
PS. 2.2biljoonan BuiltBackBetter paketti muuttui ja syntyi 700 miljardin ”Inflation reduction act”, jossa mm. tuetaan sähköauton ostajia 7500 usd verovähennyksellä. Valtaosa sähköautot ostetaan nykyään ilman tukia ja toimitusajat ovat pitkiä, joten tämäkin tukipaketti siirtyy pääasiassa valmistajien tuloihin esim. Tesla nostanut hintojaan n. 30% jenkeissä ja tulevat nostamaan lisää, kun tuet astuvat voimaan tammikuussa.
Joo hyvä pointti, tarkemmin sanottuna ei johdu PELKÄSTÄÄN Joe Bidenistä 😀 Tai sinänsä mistään muustakaan yhdestä tekijästä. Tuo sähköautojuttu hyvä esimerkki siitä, kun tosiaan Teslan kanssa kaikki sähköautontekijät tekivät saman tempun – täsmälleen sinä päivänä, kun paketti läpi meni. Huvittavaa nähdä tällaista loppupeleissä markkinakapitalismin mekassa Yhdysvalloissa.
Nythän esim. rahtikulut ovat tulleet erittäin kovaa alas ja ovat kohta jo lähes vuoden 2020 alun tasolla – yhdessä energian hinnan laskiessa shokkihuipuistaan (mihin taas Venäjä on suurin syy), samanaikaisesti tämä luo erittäin paljon deflatorista painetta johon todennäköisesti yksikään hallitus tai keskuspankki ei voi vastata. Uskon, että tässä käy vähän sama juttu kuin koronassa – osalla yrityksistä hinnat jäävät korkeammalle ja osa joutuu niitä laskemaan deflaation ja taantuman mukana eli kuten viime aikoina on ollut tapana, tässäkin shokissa erottuu selvästi voittaja- ja häviäjäyritykset.
Osaisitko avata lyhyesti miksi korkojen nosto on haitallista juuri korkosijoituksille? Maallikko ajattelisi että toisinpäin.
Joo tämä aihe tosiaan ansaitsee ihan oman kirjoituksen, koska itsellä oli myös pitkään väärä käsitys tästä ja tämä varmasti yksi yleisimmistä väärinymmäryksistä korkosijoituksista, mutta tosiaan koetan avata seuraavassa lyhyesti.
Kun korot lähtevät nousuun, ne laskevat jo markkinoilla olevien kiinteäkorkoisten bondien hintoja. Miksi? Koska vanhoista 0-koron ajan kiinteäkorkoisista korkosijoituksista ei luonnollisesti saa yhtä paljon tuottoa kuin nyt nousseiden korkojen ajan korkosijoituksista. Sijoittajat luonnollisesti haluavat korkeinta mahdollista korkoa ja jos on mahdollista ostaa varmaa 1%:n korkotuottoa tai 0%:n tuottoa, sijoittajat luonnollisesti haluavat ostaa 1%:n korkoa. Tällöin vanhojen nollakorkosijoitusten kysyntä laskee, mutta tarjonta ei –> eli niiden hinta laskee.
Näin siis yksinkertaistettuna. Toivottavasti tästä oli apua!
Inflaatio ei ole mikään luonnonvoima, vaan hallinnon tahallisesti valitsema politiikka. Kun rahat loppuvat kesken, niin sitä ruvetaan painamaan. Kaikki muut syyt ovat vain saman hallinnon keksimää propagandaa. Inflaatio esim. EU:ssa on helppo lopettaa. Esimerkiksi valtiot tasapainottavat budjettinsa lakkauttamalla julkisen terveydenhuollon ja keskuspankki lopettaa alijäämien rahoituksen. Luuletko, että näin tapahtuu? Ei tietenkään. Alijäämät räjähtävät taivaisiin ja digitaaliset painokoneet käyvät ylikierroksilla. Pankit pitää palastaa. Kuinkas muuten kuin rahaa painamalla. Mitään deflaatiota ei ole tulossa kuin ekonomistien päiväunissa.
Joku kuuluisa filosofi sanoi kerran: ”Tunne itsesi.” Katsos kun sinä et ole ”pitkäaikainen sijoittaja”. Vasta kun sinulla on 30 tai 40 vuoden kokemus takanasi voit väittää näin. Ehkä se on tavoitteesi, mutta se ei ole tietenkään sama asia. Jos olisit kokenut edes yhden laskumarkkinan, niin tietäisit, että moni ”pitkäaikainen sijoittaja” ei olekaan niin pitkäaikainen.
Nousu kaudella sijoittaminen on kuin tikanheittoa. Ihan sama mihin osuu, niin arvonnousu on varmaa. Sen sijaan laskukaudella riskit realisoituvat. Jos ei hajauta, niin huonosti käy. Sijoittaminen samaan yritykseen jossa on töissä on täysin vastuutonta. Mitä käy jos yrityksellä menee huonosti? Saat potkut js menetät pesämunasi juuri kun sitä tarvitaan. Velkavivulla operoiminen taas moninkertaistaa tappiot. Suosittelen jokaista blogin lukijaa miettimään omia riskejään, mitä jokaisen sijoituksiin liittyy, ennen kuin se liian myöhäistä. Kriittinen ajattelu ja ennen kaikkia terve itsekritiikki ovat ominaisuuksia, jotka voivat tehdä sijoittajasta oikeasti pitkäaikaisen.
Jep ihan totta, että inflaatio on sinänsä poliittinen valinta, toki sen tahtia pyritään vain säännöstelemään parhaan mukaan – joskus tavoitteeseen (2%:iin) päästään, suurimman osan ajasta ei. Joissain raaka-aineissa näkyy nyt jo selkää deflaatiota, mutta toki mahdoton sanoa, mihin se isossa kuvassa menee seuraavan puolen vuoden aikana ja päästäänkö aidosti deflatoriseen talouteen.
Ja näinhän se juuri on, pitkäjänteinen sijoittaja pyrkii tekemään joka päivä päätöksen olla pitkäaikainen sijoittaja. Moni tässä onnistuu. Moni tässä epäonnistuu. Tärkeintä kuitenkin on uskoa itseen ja pitkäjänteisyyteen, joten aikanaan voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että on ollut aidosti pitkäjänteinen sijoittaja.
Pakko kuitenkin sanoa, että työnantajissa ja aloissakin on eroa. Ei ole järkeä toki laittaa kaikkia yhteen koriin eli sijoittaa kaiken työnantajansa, mutta esim. tilitoimistossa (tai muulla defensiivisellä alalla), niin sijoitukset kuin työpaikat ovat paljon paremmassa kunnossa huonoina aikoina kuin erittäin syklisillä aloilla. Siinä olet aivan oikeassa, että jokaisen kuitenkin pitää pohtia henkilökohtaisella tasolla, mikä on itselle oikea riskin taso ja esim. minkä osan rahoista pystyy laittamaan sijoituksiin, jos kakka osuisikin tuulettimeen. Jokaisella meillä on kuitenkin uniikki taloudellinen tilanne.
”Kun inflaatio käy kovana, kaasua painetaan pohjaan ja korkoja nostetaan. Kun inflaatio taas on matala tai negatiivinen, painetaan jarrua ja lasketaan korkoja.”
Tarkoittanet juurikin toisinpäin, kun inflaatio laukkaa painetaan _jarrua_ talouteen nostamalla korkoja. Ja matalassa inflaatiossa painetaan _kaasua_ talouteen laskemalla korkoja. 🙂
Mietinkin tätä kirjoittaessa, että miksi tuntui niin oudolta kirjoittaa tätä lausetta 😀 Juurikin näin.