Mitä opiskella kauppakorkeakoulussa? Koska olen kauppatieteiden maisteri, on blogini nuoremmilta lukijoilta tullut muutamaankin kertaan kysymyksiä siitä, mitä kauppakorkeakoulussa kannattaa opiskella, jos haluaa valmistua hyviin töihin – tai töihin laisinkaan tässä koko ajan epävarmemmaksi muuttuvassa maailmassa.
Tässä blogikirjoituksessa käynkin läpi sen, mitkä ovat täysin subjektiivisesti omasta mielestäni parhaat aineet, joita kauppakorkeakoulussa voi opiskella, missä niitä voi opiskella sekä miten kauppakorkeakoulussa kannattaa ylipäätänsä opiskella, että siitä saa kaiken irti – niin hyödyssä kuin viihdepuolessa.
Jos aihe ei ole sinulle ajankohtainen, toivon, että vinkkaat kirjoituksen somessa tai muualla jollekin tutullesi, jolle aihe voi olla ajankohtainen tänä syksynä kun koulut alkaa ja opiskelijavalinnan tulokset ovat juuri tai jos hän on miettimässä minne hakisi lukion päätyttyä!
Mitä kauppakorkeakoulussa kannattaa opiskella – itsestäänselvyydet
Ensinnäkin, jos olet päässyt kauppakorkeakouluun tänä syksynä tai aiemmin, onnea! Kauppakorkeakouluun pääseminen on aidosti haastavaa, koska kauppatieteen pisterajat ovat nousseet huomattavasti 10:ssä vuodessa ja saat olla aidosti ylpeä itsestäsi kun sisään pääsit. Ja mikä lohduttavinta, kun pääsee kauppakorkeakouluun, vaikein on takana – riippuen omasta valmistautumisestasi.
Toisin kuin yllä olevassa kuvassa, kauppakorkea ei ole vain pukubisnesmiehiä varten, vaan se sopii täydellisesti oikeasti kenelle tahansa sukupuolesta, osaamisesta tai mielenkiinnon kohteista riippumatta.
Seuraavana ajatukset kääntyvätkin siihen, mitä seuraavaksi – mitä siellä sitten pitäisi opiskella kun kauppakorkeaan on tultu päästyä? Todennäköisesti jokainen kauppakorkeakoulusta joskus kuullut tietää varmasti jotain kauppakorkeakoulusta.
Lähdetään siis ehkä tutummista pääaineista ja siitä, mitä kauppakorkeakoulussa käytännössä kannattaa opiskella pääaineena, jos ne edes vähän kiinnostavat. Näitä aineita on käytännössä kaksi ja kaikkia yhdistää yksi asia – matikkapää auttaa asiaa.
Rahoitus
Rahoitusta voi opetella Suomessa niin Aallon kauppakorkeakoulussa kuin myös Vaasan kauppakorkeakoulussa ja på svenska Hankenissa. Rahoitusta pidetään stereotyyppisesti ”parhaana” kauppiksen aineena lähinnä sen takia, että rahoitusalan työt ovat klassisesti paraspalkkaisimpia. Tämä huhu ei ole liioiteltu sillä Ekonomiliiton tekemät palkkatutkimukset ovat tukeneet tätä myös vuodesta toiseen.
Rahoitus on nimensä mukaisesti erilaisia rahoitusinstrumentteja sekä rahoitusmaailmaan (eli pitkälti sijoitusmaailmaan) tutustumista syvällisemmällä tavalla, joka vaatii enemmän kuin perus matematiikan ymmärtämistä. Rahoitus ei ole aineena rakettitiedettä, mutta vaatii keskimääräistä enemmän perslihaksia verrattuna moneen muuhun kauppakorkeakoulun pääaineeseen.
Vaikeinta rahoituksessa ei kuitenkaan ole aine itsessään, vaan sen opiskelemaan pääsy. Niin Aallossa kuin Vaasassa pääainehaku tehdään vasta ensimmäisen kouluvuoden jälkeen, joten sinne haetaan sillä keskiarvolla, jonka olet saanut kauppakorkeakoulun kursseista.
Tämä voi olla monelle haasteellista etenkin sen takia, koska ensimmäinen vuosi korkeakoulussa on usein hieman ”viihde”painoitteisempaa ja etenkin kauppiksessa moni ensimmäisen vuoden kurssi on sitä kuuluisaa käsienheiluttelua – eli kursseista pääsee läpi melkein lukematta, mutta vitoseen tarvitaan sitten vähän enemmän. Rahoitukseen halutakseen tärkeintä on siis pitää huoli siitä, että ensimmäisenä vuotena tekee keskimääräistä enemmän opintopisteitä ja saa kursseista vähintään yli kolmosen. Elämä on huomattavasti helpompaa kun on hyvät paperit alla jo kauppatieteiden kandidaatti -vaiheessa.
Jokainen kaverini ja tuttuni, joka on rahoituksesta valmistunut on käytännössä päässyt heti kiinni oman alan työtehtäviin – keskimääräistä paremmalla palkalla – ja tätä tukee myös tilastot. Jos rahoitusmaailma siis kiinnostaa, on tämä erittäin hyvä valinta pääaineeksi.
Laskentatoimi
Laskentatoimea pystyy käsittääkseni opiskelemaan kaikissa Suomen kauppakorkeakouluissa (tai ainakin niissä, joihin itse hain eli Vaasa, Tampere, Helsinki sekä Oulu). Joku korjaa kommenteissa, jos olen väärässä. Myös Lappeenrannassa ”strateginen rahoitus” nimellä kulkeva aine liippaa lähemmäksi laskentatoimea kuin rahoitusta.
Jos rahoitus on hieman korkealentoista ja sillä on hieman ”premium” leima, laskentatoimi on spektrin toisessa päässä. Kirjaimellisesti laskentatoimen tehtävä on kuvata rahaprosessia, kerätä, rekisteröidä ja analysoida yrityksen tai muun organisaation toimintaa kuvaavia taloudellisia laskelmia. Laskentatoimi vaatiikin ennen kaikkea tarkkaavaisuutta, analyyttisyyttä ja yksityiskohtaisuuksista välittämistä.
Vaikka nimi on laskentatoimi, kyseisen aineen opiskelu ei vaadi järkyttävää matematiikkaa, koska kyse on oikean elämän rahavirroista. Toisin kuin rahoituksessa, laskentatoimisessa et tule törmäämään derivaattoihin ja integraaleihin kuin äärimmäisissä tapauksissa. Esim. Turun kauppakorkeakoulussa pääaineen nimenä toimii ”Laskentatoimi ja rahoitus”, mutta kyseessä on oikeasti laskentatoimen pääaine.
On myös hyvä huomata, että laskentatoimi jaetaan usein sisäiseen ja ulkoiseen laskentatoimeen. Sisäinen laskentatoimeen kuuluu ns. perustoimia, kuten hinnoittelulaskelmat, kassavirtalaskelmat ja laskutus yrityksen sisällä. Näitä tietoja tarvitaan mm. yrityksen kassavirranhallintaa varten.
Ulkoinen laskentatoimi on se, mihin laskentatoimi usein ajatuksissa ensin liitetään. Kyseessä on siis yritysten kirjanpito ja siihen liittyvä ulkoinen raportointi. Ulkoisen laskentatoimen tärkein tehtävä on vuosittaiset tilipäätökset ja neljännesvuositulosraportit. Jos siis rakastat selata esim. sijoittajana läpi yritysten tilinpäätöslaskelmia, on tämä unelmahommaa sinulle. Ulkoisessa laskentatoimessa työelämä on usein syklisen kiireistä sen mukaan, mikä aika vuodesta on.
Laskentatoimi on siitä hyvä pääainevalinta, että kyseessä ei ole erityisen mediaseksikäs ala kuten rahoitus. Kilpailu paikoista ei välttämättä ole niin kova ja aine on sen verran iso lähes jokaisessa kauppiksessa, että jos yllämainitsemani asiat kiinnostavat, on laskentatoimi erittäin mainio vaihtoehto – työtehtävät ja uramahdollisuudet ovat monipuolisia ja talouspuolen ammattilaisia tarvitaan käytännössä jokaisessa yrityksessä – työllistyminen on siis erittäin korkealla myös tässä aineessa.
Mitä opiskella kauppakorkeakoulussa jos matematiikka ei kiinnosta?
Ehkä tärkein kysymys on kuitenkin se, että mitä jos matematiikka ei kiinnosta? Kannattaako silloin hakea kauppikseen laisinkaan? Vastaus on ehdottomasti kyllä. Moni kauppiksen pääaine muistuttaa välillä jopa humanistisia aloja enemmän kuin aineita, joita voisi kuvitella opeteltavan kauppakorkeakoulussa.
Onkin suurimmalta osin väärinymmärrystä, että jos sinulla lukee KTM, ymmärrät paljon liiketoiminnan rahavirroista, tilinpäätöksestä tai edes budjetoinnista!
Vakuutus ja riskienhallinta
Vakuutus ja riskienhallinta on vain Tampereen kauppakorkeakoulussa opetettava vähän tunnettu pääainehelmi. Kun pääsin itse Tampereelle opiskelemaan, en edes tiennyt koko aineen olemassaolosta, koska siitä ei juuri puhuta. Päädyin sen kuitenkin pääaineekseni ottamaan ja voin sanoa, että aine yllätti minut monipuolisuudellaan ja sillä, kuinka monta erilaista näkökulmaa vakuutuksiin ja riskienhallintaan voi oikeasti saada.
Vakuutus ja riskienhallinta mietitään usein vain ns. perus vakuutuksina, mutta tämän aineen kautta voi erikoistua niin eläkevakuutuksiin, sosiaalivakuutuksiin (ks. Kelan jne. hommat), yritysten riskienhallintaan tai ihan vain yleisesti siihen perinteiseen vakuutusliiketoimintaan.
Vakuutuksen ja riskienhallinnan osaajista on Suomessa pulaa, koska ala on niin laaja, mutta vain yhdestä koulusta valmistuu aineen erityisosaajia. Käytännössä jokainen koulukaverini ja minä revittiin koulunpenkiltä ”oikeisiin” töihin jo ennen valmistumista. Tilastojen mukaan pääaineen oman alan työllisyys on 98%, joka puhuu puolestaan.
Ja älä huoli. Vaikka aine kuulostaa matemaattiselta, voit itse päättää kuinka paljon matemattiikkaa haluat siinä käyttää. Voit tulla riskienhallinnan tai vakuuttamisen ammattilaiseksi numeraalisella puolella tai laadullisella puolella. Vakuutusmatemaatikkoja tästä pääaineesta ei kuitenkaan tule – he valmistuvat ihan yliopiston matematiikan puolelta.
Kansainvälinen liiketoiminta (IB)
Kansainvälistä liiketoimintaa voi opiskella Aallossa, Vaasassa, Oulussa, Turussa ja Jyväskylässä. Kuten nimikin kertoo, aine on henkilöille, jotka harkitsevat kansainvälistä uraa.
Käytännössä kansainvälinen liiketoiminta on yhdistelmä kahta muuta kauppakorkeakoulun pääainetta, johtamista ja markkinointia – lisättynä kansainvälisellä näkökulmalla. Käytännössä koko pääaine pyrkii siihen, että edes opiskeluaikoina ei olla pelkästään suomalaisten seurassa, vaan opetus on jatkuvaa kieli ja kulttuurikylpyä. Ainakin Vaasassa aine eroaa tavallisesta oppiaineista siten, että kursseissa suuri paino on ryhmätöissä eikä pelkässä tenttimisessä kuten tavallisesti kauppiskursseissa.
Kansainvälinen liiketoiminta valmentaakin etenkin kansainväliseen työelämään huomattavasti paremmin kuin moni muu aine. Samalla on hyvä myös muistaa, että aine ei sinällään valmista yhtään mihinkään suoraan. Eli se antaa sinulle vain läjän taitoja ja osaamista, joita toivottavasti pystyt itse nostamaan esiin työhakemuksissa ja myöhemmin työelämässä.
Tämä on hyvin yleistä monelle kauppakorkeakoulun aineelle, mutta näen, että kansainvälisessä liiketoiminnan osaaminen antaa vielä vähän enemmän boostia työn hakuun kuin perinteinen johtamisen tai markkinoinnin osaaminen.
Miten kauppakorkeakoulussa kannattaa opiskella riippuen siitä, mitä haluat?
Kysymys, mitä itseltään kannattaa kysyä ennen pääaineen valitsemista on – mitä haluat elämältäsi ja uraltasi opiskelujen jälkeen? Oikeastaan tärkeä kysymys tulee juuri siitä, haluatko kovapalkkaiseen työhön nopeasti valmistumisen jälkeen tai oletko kiinnostunut ”huippukonsultin” töistä tai muusta, jota monesti liitetään kauppakorkeakoulu-unelmiin.
Jos sinua ajaa eteenpäin ura, raha ja muut tällaiset statusmotivaattorit, etkä pelkää tehdä pitkää päivää niin koulussa kuin töissä, suosittelen näkemään erityistä vaivaa opiskeluun kauppakorkeakoulussa. Erittäin moni huippukonsulttitalo tai rahoituslaitos tiputtaa vastavalmistuneita pois jo todistusta katsomalla, joten haluat, että keskiarvosi on vähintään yli 4, jos haluat tällaiselle uralle päästä.
Mikäli et kuitenkaan halua olla heti urasi alusta asti huippumassikeisari tai huippukonsulttitalon trainee, on sinulla paljon helpompaa opiskelujen aikana. Tällöin numeroilla ei ole yleensä mitään väliä. Harva työnantaja on oikeasti kiinnostunut numeroistasi, koska se mittaa kuitenkin vain tenttiosaamista. Suurin osa työnantajista on kiinnostunut sinusta ja siitä, mitä tuot työpaikallesi. Hyvä arvosana ei ole tae hyvästä työntekijästä.
Se, mitä itse suosittelen kaikille on töiden tekeminen opiskeluaikoina. Ei rahan, vaan kokemuksen takia. Olen kirjoittanut aikaisemmin ”paskatöistä” ja työn ja opiskelun yhteensovittamisesta ja siitä, kuinka myös KTM:lle paskatyöt CV:ssä ovat paljon tärkeämpiä kuin hyvät numerot. Kun olet tehnyt töitä, joita kukaan ei halua tehdä, kertoo se sinusta ja luonteestasi, motivaatiostasi sekä draivistasi paljon enemmän kuin mikään todistus koskaan voisi.
Ja viimeinen vinkki, joka pitäisi antaa jokaiselle korkeakoulu ja yliopisto-opiskelijalle. Kirjoita se kandidaatin tutkielma. Ja kirjoita se Gradu. Miettimättä sen enempää, stressaamatta lopputuloksesta tai oikeastaan yhtään mistään niihin liittyvästä.
Niin surullista kuin se onkin, kukaan ei keskimäärin ole kiinnostunut Gradustasi ja usein, vaikka tekee Gradun yrityksille, sen lopputuleman näkee vain ohjaajasi – ja ehkä yksi työnantajan edustaja, toki hänkään ei sitä kokonaan jaksa lukea. Poikkeuksia on joskus, mutta kultainen sääntö kaikissa isoissa akateemisissa lopputöissä on, että se kannattaa vain puskea ulos miettimättä turhaan numeroa tai muutakaan siihen liittyvää – kiität itseäsi myöhemmin kun et jää siihen junnaamaan.
KTM-tutkinto on moniavain, joka kannattaa hankkia, vaikka ei tietäisi mitä elämässään haluaa tehdä
Tiivistettynä kauppisopiskelijoille voikin sanoa, että tärkeintä on vain saada paperit käteen, astella työelämään ja olla katsomatta taaksepäin. Kun olet kerran saanut jalan väliin työelämään, ei millään muulla ole enää väliä paitsi sillä, mitä teet työelämässä. Suurin osa meistä ei teekään KTM-todistuksella mitään (paitsi jos hakee tehtäviin, jotka yllä mainitsin) ja esim. omaa todistustani ei ole koskaan pyydetty työhaastattelussa näyttämään. Voisin siis ihan hyvin olla vale-KTM ja en todennäköisesti koskaan jäisi asiasta kiinni.
Ja vaikka listasin tässä kirjoituksessa ne pääaineet, jotka parantavat työllistymismahdollisuuksia eniten, ei toivo ole menetetty, vaikka ei näitä aineita päätyisi opiskelemaan. Kun olen opiskelukavereita ja kollegoita seurannut, ei työllistymisessä kauheasti ole ollut eroa pääaineiden tai numeroiden välillä vaan lähinnä siinä, millainen olet. “Paska”töitäkin kannattaa tehdä opiskeluaikoina, koska jokainen työantaja arvostaa enemmän ihmistä, joka on tehnyt töitä kuin ihmistä, joka ei ole tehnyt töitä, koska ei ole löytynyt oman alan töitä – ja on nirsoillut muista.
Tämän lisäksi ainejärjestötoiminta ja muu verkostoituminen, mitä kauppis tarjoaa, on monesti paljon tärkeämpää kuin pääaineesi tai suoriutuminen opinnoissa. Tämä on totuus, jonka oppii myös erittäin nopeasti työelämässä – olemme vain osa isompaa järjestelmää ja tiimityö ja muiden kanssa toimeentuleminen on usein paljon tärkeämpi taito työelämässä kuin se pääaine.
Kuten LinkedIn:n motto menee – ketä tunnet on tärkeämpää, kuin se, mitä paperilla. Työt oppii töissä on maailman kliseisin lause, mutta silti niin totta ja KTM:n paperi on lähinnä todistus siitä, että pystyt hallitsemaan monimutkaisia kokonaisuuksia – loppu on ihan sinusta ja työmotivaatiostasi kiinni. Tämän huomaan myös itse joka päivä, koska vaikka olen KTM, on työni 90%:sesti ICT-järjestelmien kanssa pyörimistä, eli oikeastaan paljon lähempänä teekkarin töitä kuin KTM:n töitä!
Opiskele, kehitä itseäsi, tee töitä biletä ja nauti. Työt kyllä seuraavat uteliasta ja motivoitunutta osaajaa KTM:n papereilla tässä maailmassa valmistumisen jälkeen.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Hei,
Hyvä kirjoitus. Jäin miettimään, että mitä mieltä olet markkinoinnista pääaineena? Onko tuhoon tuomittua (=saat huomattavasti huonompaa palkkaa kuin ”kovia” aineita lukeneet opiskelijatoverit) edes harkita valmistuvansa kyseisestä pääaineesta? Pääaineen vaihto taloustieteisiin kovasti houkuttelee, valmistumisen venyminen samanaikaisesti harmittaa. En tiedä maksaako vaivan.
Entä oletko huomannut alueellisia arvostuseroja KTM-tutkintojen suorituspaikan suhteen? Esim. ”maaseudulta” Vaasan yliopistosta valmistunut vrt suuremman kaupungin Turun yliopisto? Saako arvostetummalla yliopistolla ns lisäpisteitä työnantajien silmissä? Varsinkin ulkomailla tuntuu yliopistolla olevan väliä.
T. Epätoivoinen markkinoinnin KTM Vaasasta
Mä vastaan sulle vuosi sitten valmistuneena markkinoinnin KTM:nä, että kannattaa valita pääaine, joka oikeasti kiinnostaa, ei mennä palkan perässä. Millä tahansa pääaineella saa töitä ja hyvän palkan, kun intohimo ja halu tehdä löytyy. Markkinoinnin töitä on ollut ainakin ihan hyvin tarjolla (jopa muualla kuin helsingissä) ja kun on kokemusta takana, on itse asiassa helppo kasvaa erittäin halutuksi työntekijäksi.
”Kovilla” pääaineilla hyväpalkkaiset työt tulevat varmasti edelleen helpommin, en sitä kiellä ja tilastothan sen kertovat. Jos ei ole niin tietoa siitä, mitä haluaa opiskella, voi olla järkevää valita kova pääaine. Se on kuitenkin hyvin raskasta, jos siitä ei tykkää, joten kannattaa ihan oikeasti miettiä tämä asia loppuun saakka.
Tuosta maaseutujen arvostuksesta vs. suuremmat kaupungit – olen itsekin valmistununut kauppakorkeasta, joka varmaan luokiteltaisiin maaseuduksi ja suoraan sanottuna en ole huomannut, että ketään työnantajaa olisi kiinnostanut koulun sijainti. Tilanne voi olla eri, jos hakee töitä pääkaupunkiseudulla. Yleensä se, missä käy koulunsa auttaa verkostojen rakentamisessa juuri sillä kyseisellä alueella, mutta muuten en koe mitään kaupunkia etuna (paitsi ehkä sen Helsingin).
Täysin samaa mieltä siitä, mitä ylläoleva kommentoija sanoi.
Kuten itsekin kirjoitin, paljon tosiaan riippuu itsestä. Katselin tuossa juuri Ekonomiliiton lehteä, jossa oli palkkadataa työtehtävistä riippuen ja näytti siltä, että markkinointitehtävissä olevilla on vain erittäin lievästi matalampi palkka (mediaani 4770e/kk). Uskon, että markkinoinnissa on ehkä vähän kovempi kilpailu työnhakijoiden joukossa, koska sinne voi hakee esim. viestintääkin opiskelleet ihmiset. Mutta mikäli oikeasti osaamista ja aitoa intoa on – ja jos markkinointi tuntuu omalta aineelta, ei mielestäni ole mitään syytä vaihtaa.
Jos kuitenkin sinusta tuntuu, että taloustiede kiinnostaa ja matikkapää siihen riittää, niin suosittelen kyllä ehdottomasti myös siihen vaihdosta, vaikka opiskelut venyisivätkin. Todennäköisesti, jos sinulta löytyy niin osaamista markkinoinnista sivuaineena kuin pääaineena taloustiedosta, on osaamisesi mukavan monipuolinen työelämää ajatellen.
Yliopistoilla on erittäin vähän painoarvoa Suomen työelämässä (paitsi toki jos olet valmistunut sieltä Harvardista). Mutta en ole itse ainakaan törmännyt siihen, että joku olisi työhaastattelussa pärjännyt paremmin riippuen Suomen sisäisistä yliopistoista- tätä ei siis tarvi stressata. Samat asiat kouluissa kuitenkin suurelta osin opetetaan. Tärkeämpää tietyille työpaikalle (esim. pankeille ja konsulttitaloille) ovat arvosanat.
Kannattaa markkinointia opiskella oikeasti ottaa haltuun perustason webohjelmointi ja sähköisen markkinoinnintyökalut. Pelkästään teorialla tulet työllistymään vain Helsingissä..
Hyvä lisä! Tämän voi melkein yleistää lähes kaikkiin pääaineisiin. Kun opettelee opiskelujen aikana myös niitä työelämässä tarvittavia taitoja, joita ei yliopistossa opiskele (eli juuri erilaiset työkalut), tämä nostaa vastavalmistuneen arvoa huomattavasti.
onkos sulla käsitystä ammattikorkeasaaren rahoituspuolen tasosta?
Itse teekkarina olen tässä 10v aikana keränny jonninmoisen sijoitusvarallisuuden ja välillä on mietittytänyt pitäisiköhän sitä syventää rahoituspuolen ymmärrystä, yliopisto kursseja ei välttämättä huvittaisi alkaa käydä läpi työn ohella, mutta AMKissa voisi ehkä jotaih harrastuksenaan opiskella.
AMK:n kurssit, jotka keskittyvät perus laskentatoimeen ja muihin tietoihin, joita sijoittamista opiskellessa tarvii, varmasti vastaavat tarpeitasi enemmän kuin tarpeeksi. Toki itsekin pari rahoituksen kurssia käyneenä Vaasassa aikanaan, voin sanoa, että uskon, että sulta teekkarina sekin varmasti luonnistuu myös töiden ohessa.
Hyvä postaus! Tarkennuksena, että ainakin myös LUT:ssa voi opiskella pääaineena rahoitusta.
Kiitos! Tätä en tiennytkään ja huomannut, täytyypi tutustua tuohon LUT:n rahoitus pääaineeseen tarkemmin.
Edit: Näköjään Lappeenrannassa tuollainen laskentatoimen ja rahoituksen hybridi tuo strateginen rahoitus. Aineena hieman erilainen kuin tuo perinteinen rahoitus, joka menee syvälle sijoitusinstrumentteihin.
Mikä on ehdoton yläikäraja kauppakorkeakouluun, tai yleensäkin korkeakouluun.
Tällaista ei onneksi Suomessa ole vaan aina saa ja voi kouluttautua. Oma äitinikin kouluttautui esim. ammattikorkeakoulussa vasta yli viisikymmentävuotiaana. Ja itselläni Vaasassa opiskellessa samassa tutor-ryhmässä oli 60-vuotias juuri kauppakorkeakoulussa opiskelut aloittanut herrasmies.
Vaaditaanko kaikkiin kauppatieteiden maisteriohjelmiin saman alan kandi alle? Vai onko olemassa joku maisteriohjelma, johon pystyisi hakeutumaan suoraan toisen alan kanditaustalla? Toisen alan maisteri paremmalla puoliskolla, niin aivan alusta uudelleen aloittaminen tuntuu hieman työläältä ajatukselta.
Hyvä kysymys! uskoisin, että tämä riippuu erittäin paljon, siit mitä on opiskellut. Esim. matematiikan opinnoilla on useassa yliopistossa erittäin helppo siirtyä kauppakorkean tiettyihin aineisiin (kansantaloustiede, vakuutustiede jne.) .
Myös jollain humanismin/yhteiskuntatieteiden aloilla voi olla mahdollisuuksia siirtyä esim. johtamisen tai markkinoinnin pääaineisiin kauppakorkeakoulussa.
Eli yksinkertaisesti – ei vaadita. Kannattaa siis kartoittaa ehdottomasti omasta (ja muidenkin paikkojen kauppakorkeakouluista), sopiiko oma kandi KTM-tutkintoon.
Pystyykö kokemuksesi mukaan vakuutus ja riskienhallinta-ohjelmaa opiskella etänä esim. muulta paikkakunnalta käsin? Vai vaaditaanko paljon läsnäoloa? Tämä lähinnä liittyy siihen, että kiinnostaisi töiden ohella opiskella kyseistä tutkintoa. Työt ei vain satu olemaan lähimaillakaan Tamperetta, ainakaan tällä hetkellä.
Kun itse opiskelin, niin läsnäolopakkoa ei ole kuin niissä klassissa (kielet, ja tietyt muut diipadaapa pakolliset aineet, jotka KTM:n tutkintoon kuuluu). Tampereella pystyy myös tekemään lähes kaikki tentit omaan tahtiin tenttiluokissa koneella, joten uskon, että etäopiskelu onnistuu hyvin.
Muistaakseni myös omassa vuosiluokassani oli muutama, jotk täysin etänä opiskelevat. Korona myös parantanut etätyöskentelyä entisestään, joten niin kauan kuin olet valmis matkaamaan tenttejä tekemään, niin etäopiskelu onnistuu lähes 100%:sesti.
Loistava postaus, juuri mitä itse kaipasin! Koittanut amanuensseilta ja tuutor-opettajilta kysellä, mutta näin selvää vastausta en ole vielä saanut. KIITOS!
Hienoa, että tekstistä oli hyötyä! Kieltämättä itselläkin oli opiskeluaikana vaikeuksia saada koulun henkilökunnasta mitään irti – sen takia tämän tekstin kirjoitinkin, koska uskon, että meidän kaltaisissa tilanteissa on varmaan vuosittain satoja kyltereitä.
Lisäisin taloustieteen ja tietojärjestelmätieteen tuonne ”mitä kannattaa opiskella”. Taloustieteilijöitä kaivataan myös pankeissa ja konsulttitaloissa vaikka eivät ehkä yhtä kysyttyjä laskis ja rahis tyyppien kanssa olekaan. Taloustieteilijät ovat kysyttujä myös valtiovallan ja EU:n hommissa. Tietojärjestelmätieteilijöitä kaivataan jo nyt jokaisessa suuressa yrityksessä ja tulevaisuudessa digitalisoitumisen edetessä yhä enemmän. Erittäin hyvä valinta sivuaineeksi, ellei paras.
Tämä on ihan totta ja matematiikka, jota taloustieteissä harrastetaan on oikeasti niin kompleksista, että analyytikoiksi tai kontrollereiksi tästä pääaineesta valmistuvat toimivat täydellisesti.
Moi!
Minua kiinnostaisi tuo riskienhallinta pääaineena! Osaatko kertoa tarkemmin millaisiin hommiin sieltä työllistyy ja minkälaista palkkaa voisi odottaa? Ja kuinka paljon opiskellaan samoja juttuja vakuutuksiin erikoistuvien kanssa?
Vakuutustiede ja riskienhallinta tosiaan on yksi pääaine (en tiedä tarkalleen, mikä se nimi nykyään on, kaiketi vain vakuutustiede). Jos miettii omia tuttujani, jotka aineesta valmistuivat ovat he mitä monenlaisimmissa töissä. Yksi on töissä Mobilepaylla, toinen eläkevakuutusyhtiössä, kolmas IF:llä, neljäs LähiTapiolalla, viides vakuutusmeklarilla, kuudes Kelalla, seitsemäs isossa pörssifirmassa riskienhallinnassa. Polkuja vakuutuksesta ja riskienhallinnan alalta löytyy niin paljon, että kyse on ennen kaikkea siitä, mikä kiinnostaa.
Ehdoton pääaineen vahvuus on se, että työllisyys kyseisestä pääaineesta on lähes 100%. Riskienhallinnan ja vakuutuksen ala ei ole aivan yhtä kovapalkkainen kuin pankkiliiketoiminta, mutta silti huomattavasti keskimääräistä parempi. Voin siis hyvin suositella vakuutustieteen ainetta ihan kenelle tahansa, koska sieltä varmasti löytyy jotain mielenkiintoista, oli kiinnostukset missä vain sijoittamisesta, yritysten riskienhallintaan, eläkevakuuttamiseen tai aina perinteiseen vahinkovakuuttamiseen liittyen.
Voisin joskus ensi vuoden puolella kirjoitella varmaan ihan oman tekstinkin tästä, koska aine tosiaan on sen verran vähän tunnettu ja silti mielenkiintoinen. Ja jos fuksivuotenasi käyt ainetutustumisessa vakuutustieteen puolella, saatat spotata minut myös kertomassa omia opiskelu-ja työkokemuksia siellä, kuten viime vuonnakin tein!
Kiitoksia hyvästä vastauksesta!