Mitä osakkeille tapahtuu, jos korot nousevat?

Maanantaina aiheena oli stagflaatio ja vähän aikaa sitten kirjoitin siitä, kuinka todennäköisenä pidän korkean inflaation olevan pysyvää. Vastaushan oli, että en usko inflaation pysyvän korkealla pitkää aikaväliä. Tänään luonnollisena jatkumona käyn kuitenkin läpi sitä, miksi osakkeet ovat viime aikoina olleet laskussa (koronan ja Ukrainan sodan lisäksi siis) vähän enemmän rahoitusteoreettisesta näkökulmasta, joka välillä oikeasti ohjaa pörssin suuntaan.

Koroilla onkin ainakin teoriassa merkittävä osuus pörssikurssien lyhyen aikavälin suunnassa ja osa osakesijoittajista saattaakin jopa pelätä korkojen nousua. Onko korkojen nousu kuitenkaan osakesijoittajan turmio ja mitä korkojen nousu käytännössä tarkoittaisi osakkeille, jos ne lähtisivät nousuun. Siitä tänään.

Korkojen ja osakkeiden suhde ei ole täysin yksiselitteinen

Henkilökohtaisesti korot olivat se, mikä sai minut lukiolaisena kiinnostumaan osakesijoittamisesta ja taloudesta ylipäätänsä syvemmin. Muistan ikuisesti, kun lukiossa yhteiskuntaopin kurssilla ja kirjassa opetettiin, että korkojen nousu tarkoittaa osakekurssien laskemista. Juuri sillä hetkellä oli kuitenkin vuosi 2009 ja finanssikriisi oli juuri puhjennut.

Olin juuri 18-vuotiaana ostanut ensimmäiset Rautaruukin osakkeeni ja muistin, että osakkeet olivat nousseet erittäin rajusti ennen pörssiromahdusta vuosina 2005-2007. Samaan aikaan Euroopan keskuspankki oli nostanut ohjauskorkoaan kahdesta viiteen prosenttiin eli huomattavan rajusti eli todellisuus oli juuri ollut täysin erilainen kuin mitä koulussa opetettiin. Samalla kurssit olivat laskeneet finanssikriisin seurauksena samaan aikaan, kun myös korot olivat romahtaneet. Tämäkään ei kirjassa opetetun teorian mukaan pitänyt olla mahdollista.

Muistan nämä asiat ikuisesti todennäköisesti juuri sen takia, koska se oli ensimmäinen hetki, kun aloin kyseenalaistamaan koulussa opetettuja asioita. Kysyinkin tunnilla opettajalta, että miksi meille opetetaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa ja referoin finanssikriisin. Opettaja ei osannut sanoa mitään. Tiedonjanoisena halusinkin ymmärtää vastauksen tähän kysymykseen, joka veikin minut lukiosta kauppakorkeakouluun ja lopulta luonnollisesti myös tätä blogia kirjoittamaan! Hyvä esimerkki siitä, kuinka epämääräisillä sattumilla on merkitystä oman elämän suunnassa.

Takaisin kuitenkin itse asiaan eli korkojen ja osakkeiden suhteeseen. Yllä oleva esimerkki kuvaa hyvin sitä, että talousteoria ei olekaan täysin yksiselitteinen korkojen nousun ja osakkeiden suhteesta.

Korkojen nousu onkin aina suhteessa inflaation korkeuteen, koska korko on tapa hallita inflaatiota. Korkoja nostetaan, jos vallitsevaa inflaatiota halutaan alemmaksi ja nostetaan, mikäli inflaatiota halutaan kiihdyttää. Koska inflaatio on tällä hetkellä huomattavasti tavoitetasoa korkeammalla (tavoite euroalueella n. 2%, toteuma tällä hetkellä yli 4%), on korkojen nousu teoriassa mahdollista.

Keskimäärin korkojen nousu on huono osakkeille kahdesta syystä

1) Korkojen noustessa ns. ”varma tuotto” kasvaa, koska esim. tiettyjen valtioiden velkakirjat ovat teoreettisesti erittäin vähäriskisiä. Jos saat 4% korkotuottoa valtion velkakirjasta, miksi maksaisit riskiä 7%:n epävarmasta pitkän aikavälin tuotosta, jonka toteuma on kiinni vain liiketoiminnan menestyksestä, joka on aina epävarmaa?

2) Toisaalla korot rasittavat keskimäärin jokaisen yrityksen kulurakennetta monella eri tapaa. Yhtiöt ovat globaalisti velkaantuneempia kuin koskaan aikaisemmin, joten nousevat korot näkyisivät monen yrityksen kannattavuudessa heti, kun velkataakasta joutuisi maksamaan enemmän korkoja.

Toisaalta koron kanssa tulee aina myös inflaatio, ja korkea inflaatio voi myös syödä sellaisten yritysten voittoja, jotka eivät pysty nostamaan omia hintojaan inflaatiota nopeammin. Tällöin nouseva inflaatio nostaa enemmän yrityksen kuluja, kuin myyntiä, joka osuu suoraan yrityksen liikevoittoon, joka johtaa väjäämättä heikkoon kurssikehitykseen.

Näiden syiden takia teoriassa nousevat korot ovatkin usein heikko merkki osakkeille, mutta jälleen. Tämä ei ole pätenyt maailmassa enää yli 15 vuoteen. Niin ennen finanssikriisiä kuin myös finanssikriisin jälkeen esim. Yhdysvaltain pörssissä on nähty jatkuvasti yhdistelmä nousevista koroista sekä nousevista osakekursseista. Mitä ihmettä?

Mitä osakkeille siis tapahtuisi, jos korot lähtevät nousuun?

Mitä osakkeille tapahtuu, jos korot lähtevät nousuun lähitulevaisuudessa? Tämä on se miljoonan euron kysymys ja uskonkin seuraavan tapahtuvan, mikäli näkisimme korkojen nousevan Euroopassa.

1) Zombie-yhtiöt (eli yritykset, jotka joutuvat lainaamaan pysyäkseen elossa), kärsisivät tästä eniten. Näitä ylivelkaantuneita yhtiöitä on pelottavankin paljon ja näiden liiketoiminta vaarantuisi, mikä näkyisi kyseisten yritysten osakekursseissa merkittävän negatiivisesti.

2) Yhtiöt, joilla ei ole velkaa taseessaan, nostavat arvostustasojaan nykyisestään, koska terve tase ja olemattomat korkokustannukset ovat preemion arvoinen ominaisuus sijoituksessa.

3) Kasvuyhtiöitä on jo rokotettu korkojen pelossa ja en usko korkojen nousun vaikuttavan enää kasvuyhtiöiden hinnoitteluun. Tilanne kasvuyhtiöiden kohdalla on korkojen nousussa klassinen ”buy the rumour, sell the news”, jossa itse epämääräinen tulevaisuus sakottaa yhtiöiden kurssikehitystä kuin itse asian tapahtuminen (tässä tilanteessa korkojen nousu).

Kuten näkyy, vaikutus korkojen nousulla ei olisi millään tavalla yhtenäinen osakkeisiin. Tietyt osakkeet tulisivat kärsimään korkojen noususta merkittävästi, mutta tietyt osakkeet saattaisivat tästä jopa hyötyä. Osalle taas korkojen nousu olisi suhteellisen neutraali tilanne, mikäli ne pystyvät inflaation tuomaan myös hintoihinsa.

Korkojen stressaamisen sijaan, suosittelenkin tässä kohtaa keskittymään ennen kaikkea sijoittamiesi yritysten taseisiin ja niiden terveyteen. Osakesijoittajalla on merkittävä mahdollisuus vaikuttaa yhtiövalinnallaan siihen, kuinka paljon potentiaalinen korkoriski omiin sijoituksiin osuisi.

Esim. puhtaalle Yhdysvaltalaiselle kiinteistösijoituksia omaavalle salkulle tilanne on tällä hetkellä hyvin erilainen kuin esim. indeksirahastosalkulla tai salkulla, joka on täynnä finanssialan yrityksiä, koska kiinteistösijoituksilla on keskimäärin huomattavasti heikemmät näkymät korkojen noustessa kuin keskimääräisellä yrityksellä, tai finanssialan yrityksillä, joista suurin osa jopa hyötyy korkojen noususta (koska finanssitalot on usein pakotettu sijoittamaan osa rahoistaan velkakirjoihin, jotka eivät tällä hetkellä juuri mitään tuota).

Korkojen nousun vaikutus pörssiin – yhteenveto

Korkojen nousu ei olekaan myrkkyä osakesijoittajalle, kunhan ei ole asettanut koko salkkuaan korkeavelkaisiin yhtiöihin, jotka elävät nollakoroilla. Suurimmalla osalla tällaisia sijoituksia ei ole, mutta etenkin Yhdysvaltalaisten osakesijoitusten kanssa kannattaa tällä hetkellä olla tietoinen yrityksen taseen tilanteesta, sillä siellä korkojen nousun paine on huomattavasti ajankohtaisempaa ja realistisempaa kuin Euroopassa, missä korkojen nousu on edelleen erittäin epätodennäköistä.

Jos miettii omaa osakesalkkuani, löytyy sieltä Talenomin kaltaisia yhtiöitä, jotka ovat erittäin korkealle vivutettuja ja jotka ovat ottaneet paljon lainaa, mutta vastapainoksi löytyy Aallon Groupin, Revenion ja Medpacen kaltaisia yhtiöitä, joilla velkavipu on lähellä nollaa. Samaa suosittelen kaikille, hajautuksella osakesijoittaja selviää pitkällä aikavälillä jokaisesta pompusta mitä maailma eteen heittää, oli kyse inflaatiosta, koroista, stagflaatiosta tai vaikka satavista heinäsirkoista, mikä on todennäköisin skenaario kaikista vuodelle 2023.

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville