Mitä tapahtuu, jos suomalainen pankki kaatuu? Tästä on tullut jonkin verran kysymyksiä viime viikkojen aikoina, kun USA:ssa ja Euroopassa pienemmät ja isommat pankit ovat vuorotellen kaatuneet viranomaisten sekä muiden pankkien syliin ja media on asiaa käsitellyt yllättävän pinnallisesti. Tänään avaankin sitä, mitä suomalaiselle tarkoittaisi se – erittäin epätodennäköinen – tilanne, että joku suomalainen pankki sattuisi kaatumaan viime viikkojen ulkomaalaisten pankkien tapaan.
Ennen kuin menen itse asiaan, pitää sanoa, että vaikka pankkeja on viime viikkona maailmalla kaatunut, näen erittäin epätodennäköisenä, että mikään Suomen isoimmista pankeista olisi tulilinjalla, vaikka kriisi eskaloituisi. Suomalaiset pankit ovat hoitaneet riskienhallintansa erityisen hyvin jo ennen vahvistunutta regulaatiota, mistä kertoo hyvin se, että yksikään suomalainen pankki ei tarvinnut apua edes 2008 finanssikriisissä, jolloin oli löysempi säätely vaikka oli tosi kyseessä.
Kirjoituksen tarkoitus onkin ennen kaikkea antaa vain informaatiota ja tämän myötä rauhaa nykyisen tilanteen ehkä herättämään huoleen.
Mitä tapahtuu, jos pankki kaatuu?
Pankki-asiakkuudesta riippuen, voi olla muutama asia, mistä ihminen voi olla huolissaan (tai jopa toiveissaan), mikäli pankki kaatuu. Käydään asiat läpi yksitellen. Ensimmäisenä, mitä tapahtuu talletuksille, jos pankki kaatuu?
Koko EU-alueella on säädetty, että talletussuoja 100 000 euroon asti ja myös Suomessa tämä otettiin käyttöön finanssikriisin vanavedessä. Tämä tarkoittaa, että 100 000 euroon asti pankkitilillä makaavat rahasi ovat turvassa, mikäli pankki katuu – pankin kaatuessa rahasi eivät katoa, vaan saat ne takaisin EU:n yhteiseltä talletussuojarahastolta.
Mikäli sinulla on yhden pankin tilillä yli 100 000 euroa, ylimenevän osan menetät pankin kaatuessa. Mikäli kuitenkin haluaa jakaa, voi esim. 300 000 euroa jakaa kolmen eri pankkien tileille (esim. Nordea, Danske ja S-Pankki) ja koska suoja on pankkikohtainen, näin saat koko 300 000 euroa suojattua. Sanoisin kuitenkin, että jos tilillä makaa yli 100 000 euroa ilman hyvää syytä, kannattaa ne sijoittaa ihan kaikenlaisissa maailmantilanteissa sen sijaan, että jättää ne pankkitilille makaamaan.
Talletussuojan piirissä ei ole pelkästään yksityishenkilöjen pankkitilit, vaan siihen kuuluvat myös kuolinpesät, yhdistykset, säätiöt ja yritykset. Valtio ja kunta ei. Tilin piiriin kuuluu myös käytännössä kaikki tilit, joissa sinulla on ns. riihikuivaa käteistä, oli kyse ihan perus käyttötilistä tai vaikka ASP-tilistä.
Toisena, mitä tapahtuu asuntolainalle, jos pankki kaatuu? Tai mille tahansa muulle lainalle?
Joku voisi kuvitella, että asuntolainasta pääsee eroon, mikäli pankki kaatuu, mutta näin ei asia toki ole. Useimmiten näissä tilanteissa joku toinen pankki aikanaan ostaa tai saa kaatuneen pankin lainaportfolion, ja käytännössä velkoja vain vaihtuu. Tässä menee kuitenkin aikaa, joten voi olla, että pankin kaatuessa hetkellisesti asuntolainan maksuvelvoite pysähtyy.
Mitä tapahtuu sijoituksille, jos pankki kaatuu?
Entäpä sitten sijoitukset? Mitä sijoituksille tapahtuu, jos pankki kaatuu? Tässä on erilaisia skenaarioita riippuen siitä, mihin sijoitat.
Otetaan esimerkki: mitä, jos Nordnet menee konkurssiin? Ensinnäkin, kaikki käteinen Nordnetin tilalla on jälleen turvattu talletussuojan toimesta 100 000 euroon asti, Nordnet kun on pankki siinä missä muutkin. Koska Nordnet on ruotsalainen yhtiö, siihen pätee Ruotsin, ei Suomen lainsäädäntö, jonka takia sijoitusten suoja on 250 000 kruunuun saakka (n. 25 000 euroa).
Jos taas suomalainen pankki kuten OP menee konkurssiin, Suomessa tämä sama suoja on Sijoittajien korvausrahaston toimesta sijoituksille 20 000 euroa.
MUTTA tässä on yksi erittäin iso mutta. Suurimman osan ajasta sijoittaja ei tarvitse sijoitusten suojaa korvausrahastosta, koska pankeilla ei ole tapana sekoittaa asiakkaiden sijoituksia yhtiöin omiin varoihin tai muiden asiakkaiden varoihin. Jos siis sijoitat Nordnetin tai suomalaisen pankin kautta, varasi eivät siis ole pankilla samalla tavalla kuin talletuksesi, vaikka ne heidän palvelussaan näkyvät.
Osakkeesi ovat itse asiassa arvopaperikeskuksen rekisterissä ja Suomessa arvopaperikeskuksena toimii Euroclear Finland. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvalla yhtiöllä on velvollisuus pitää osakasluetteloa, jossa on yksilöitävä osakkeenomistajan omistamat osakkeet, joten vaikka pankki, jonka palvelussa osakkeesi ovat kaatuisi, Euroclearillä olisi edelleen tiedossa, kuinka paljon oikeasti omistat minkäkin yhtiön osakkeita ja osakkeesi ja omistuksesi ei ole katoa mihinkään.
Asia menee hankalammaksi ulkomaisissa osakkeissa, jotka ovat hallintarekisteröity. Tällaisia ovat itselläni esimerkiksi kaikki osakkeet, jotka olen itse ostanut Danske Bankin kautta USA:n osakemarkkinoilta.
Lain mukaan hallintarekisterin säilyttäjäpankin on asiakasvarojen säilyttämisessä huolehdittava siitä, että pankin varat pidetään erillään asiakasvaroista sekä muiden asiakkaiden varoista, mutta ongelma kuitenkin on siinä, että tämän todentaminen on äärimmäisen hankalaa kaatumistilanteessa. Hyvä esimerkki tästä on se, että yhtiökokouksiin osallistuminen Yhdysvalloissa on äärimmäisen hankalaa, mikäli omistamasi osakkeet on hallintarekisteröity, koska suorana omistajana et näy sinä, vaan usein pankkisi.
Pankkien konkurssit ovat sen verran monimutkaisia, että vaikka omistajuutesi saataisiinkin lopulta selville, tätä selvitystyötä todennäköisesti saisi odottaa pitkän tovin.
Sama logiikka pätee myös rahastoihin ja muihin eksoottisimpiin sijoitusvälineisiin. Jos ne ovat Euroclear Finlandin arvo-osuusjärjestelmässä, omistuksesi ovat suhteellisen selvästi erotettavissa ja suojassa myös tuon yli 20 000-25 000 euron sijoittajasuojan lisäksi, vaikka pankki menisikin konkurssiin. Mikäli ei, on todennäköistä, että sijoitukset ovat edelleen turvassa, mutta niiden erottaminen hallintarekisterissä vie huomattavan kauemmin aikaa.
Lyhyesti siis: jos sijoitat suomalaisiin rahastoihin ja osakkeisiin, kaikki sijoituksesi ovat suojassa eivätkä ne mene pesuveden mukana, vaikka pankit kaatuisivatkin.
Mitä enemmän taas sijoitat ulkomaille, sen pidemmän aikaa todennäköisesti kestäisi saada omistussuhteet selvitettyä ja ne ovat turvattu tuohon 20 000 – 25 000 euroon asti riippuen palvelun kotimaasta.
Pankit, yhteiskunta ja talous perustuvat luottamukseen – Suomi on siis vahvoilla
Se, mitä rakastan suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointivaltion lisäksi on ehdottomasti luottamus. Koen, että jos jokin asia Suomessa on paremmin kuin missään muualla maailmassa on se, luottamus muihin ihmisiin yhteiskuntaan, yhteisiin pelisääntöihin, viranomaisiin ja valtiovaltaan.
Aina kun ulkomaalaiset kysyvät, mikä Suomessa on parasta, tämä on myös vakiovastaukseni. Sen lisäksi, että Suomessa voi luottaa virallisiin instituutioihin (mikä ei ole itsestäänselvyys muualla maailmassa), täällä voi myös luottaa täysin satunnaisiin kanssaihmisiin (mikä ei myöskään ole itsestäänselvyys).
Kuten ole viime viikkoina kirjoitellut, pankit eivät nykyään kaadu juuri enää huonoon riskienhallintaan tai huonoihin sijoituksiin – vaan siihen, että asiakkailta loppuu juuri tämä luottamus pankkia kohtaan ja syntyy niin sanottu talletuspako, jossa ihmiset ottavat rahansa pois pankista.
Tämä suomalaista yhteiskuntaa yhteen nitova luottamus on myös syy siihen, miksi Suomessa ei juuri talletuspakoja pankeista ole nähty – edes 90-luvun lamassa, joka oli lamoista kurjin. Suomalaiset pankit ovatkin maailman aatelia niin vakavaraisuuden kuin myös luottamuspääoman takia, mikä tekeekin niistä aidosti maailman vahvimpia pankkeja.
Niin kauan kuin luottamusta löytyy ympäröivään järjestelmään, suomalaiset pankit siis tulevat pysymään vahvoina pystyssä. Ironista kyllä, ainoat, jotka pystyvät suomalaiset pankin kaatamaan, ovat suomalaiset itse – ja luottamuspula.
————————————–
Sijoituskirjani Viisas sijoittaja-tunne itsesi ja osakemarkkinat käsittelee erityisesti myös tällaisia markkinoiden poikkeustilanteita ja miten sijoittajan kannattaa niissä luovia – sekä pyrkii antamaan mielenrauhaa juuri tällaisiin tilanteisiin. Voit tilata kirjan nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä* 23 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 vain 21 euron hintaan.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä* ja Storytelistä* sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Suomessa on myös paljon ruotsalaisia ja tanskalaisia pankkeja. Esim. Nordea tarvitsi muistaakseni apua finanssikriisin synkimmillä hetkillä osakkeenomistajilta. Eli eivät pankit Suomessa ihan kuivin jaloin selvinneet.
Joo Sofia tosiaan meni nuri, mutta se oli lievästi hämärä viritelmä, kun pankilla oli aluksi ongelmia saada edes pankkilupaa – ja taisi kaatua n. vuoden sisään perustamisesta – onneksi tosiaan on talletussuoja tällaisia varten. Nordeahan tosiaan on ihan suomalainen nykyään, finanssikriisin aikaan en muista oliko pääkonttori Ruotsissa vai Suomessa, mutta tosiaan Nordea ei kuulunut pankkeihin, jotka finanssikriisin aikana tarvitsi rahaa.
Osakeanti tehtiin Nordean toimesta 2009, mutta toki osakeannit ovat tavallinen tapa hakea lisärahoitusta markkinoilta viranomaisten tai valtion tuen sijaan ja tämä voidaan tehdä missä markkinasyklin vaiheessa tahansa. Apupaketit, joita markkinoilla nähtiin finanssikriisin aikaan sekä nyt, ovat 100x kovempia toimia, koska rikkovat perus vapaan markkinatalouden säännöstöä.
Ja lisäyksenä, että 2010(?) Sofia Pankki meni nurin. Minulla oli siellä ihan kivasti rahaa silloin. Lisäksi Suomessa toimineet islantilaiset pankit menivät nurin.
Pienet pankit kuten Nordnet ja islantilaispankit on oma lukunsa. Jos sellainen kaatuu, törkeän ahneet tuottojen perässä ulkomaille juosseet keinottelijat pelastetaan vain hyvin pitkin hampain (vrt. islantilaispankin kohdalla esiintyneet kommentit mm. eduskunnassa) mutta pelastetaan kuitenkin, koska kyse on nappikaupasta.
Jos joku ”oikeista” pankeista on kaatumassa, voi katsoa mitä maailmalla on tapahtunut ja mitä Suomessa tapahtui 1990-luvun alussa. Tuottoisa asiakaskanta myydään eteenpäin, joku sijoittajaryhmä vähän kärsii, toinen ryhmä käärii tuotot.
Jos Nordean suuruusluokkaa oleva pankki oikeasti kaatuisi (ilman pelastusoperaatiota), riittäisikö edes EU:n talletussuojarahaston rahat korvauksiin? Tuskin. Mutta se ei varsinaisesti haittaa, koska kaatumisen muut haittavaikutukset olisivat niin suuret, ettei sellaista päästetä tapahtumaan. Tai jos se silti tapahtuisi, siinä tilanteessa hyperinflaation syömät pennoset olisivat pienemmästä päästä ongelmia.
Juu tämpä juuri, moraalikato on tällä hetkellä niin suuri ja todellinen, että Nordean kokoisen pankin ei edes annettaisi kaatua. Toki tämä on vain spekulaatiota, niin en sitä tekstiin kirjoittanut, mutta muuta maailmaa katsoen, näin tosiaan todennäköisesti tapahtuisi.