Miten aloittaa sijoittaminen 5:ssä askeleessa

Miten aloittaa sijoittaminen, on yksi yleisimpiä kysymyksiä, joita saan koko ajan enenevissä määrin blogini lukijoilta. Sijoittamisen aloittaminen onkin helpompaa kuin uskot. Oman sijoitusurasi alkuun tarvitset vain tämän tekstin, et mitään muuta! Kerron tässä kirjoituksessa kuinka sijoittaa, miten sijoittamisen voi aloittaa nollasta ja mitä tekisin itse, jos aloittaisin sijoittamisen tänään.

Olen saanut lukijoilta viime aikoina erityisen paljon palautetta siitä, että he kaipaavat blogitekstiä, joka pystyisi avaamaan kaikki sijoittamisen salat yhdessä kirjoituksessa. Tässä kirjoituksessa pyrinkin vastaamaan kysymykseen kuinka aloittaa sijoittaminen yhdellä kertaa.

Edessä on kattava kirjoitus, joten löydät tämän kirjoituksen alusta sisällysluettelon, jos etsit tietoa vain yhdestä tietystä asiasta kirjoitukseen liittyen. Ja jos haluat päästä suoraan siihen viiteen askeleeseen, miten aloittaa sijoittaminen, löytyvät askeleet aivan tekstin lopusta.

Suosittelen kuitenkin vahvasti, että luet tekstin hitaasti makustellen alusta loppuun. Jos teet näin, voit hyvinkin olla oppinut vain yhden tekstin luettuasi sen, miten aloittaa sijoittaminen ja miten jatkaa sijoittamista siitä eteenpäin!

Miten aloittaa sijoittaminen – sisällysluettelo

miten aloittaa sijoittaminen
Sijoittamisen aloittaminen nollasta on helpompaa kuin uskotkaan.

 

1. Sijoittamisen alkeet ja aloittaminen 
2. Suorat osakesijoitukset vai rahastot?
2.1. Suorat osakesijoitukset
2.2. Sijoitusrahastot
2.2.1. Passiiviset indeksirahastot
2.2.2. Aktiiviset rahastot
2.2.3. ETF-rahastot
3. Milloin on hyvä aika aloittaa sijoittaminen? 
4. Korkoa korolle -ilmiö
5. Sijoittaminen sisältää riskejä – aina 
6. Miten aloittaa sijoittaminen nollasta?
6.1. Esimerkkistrategia ja salkku
6.2. Rakenna oma sijoitussalkkusi ja sijoitusstrategiasi
7. Sijoita! 
8. Miten jatkaa sijoittamista?
9. Miten aloittaa sijoittaminen (ja jatkaa sitä entisestään) – sijoittamisen opiskelu
10. Kuinka sijoittaa muihin sijoituskohteisiin?
11. Miten aloittaa sijoittaminen 5:ssä askeleessa

 

1. Sijoittamisen alkeet ja aloittaminen

Miten sijoittaa rahaa, jos sitä on? Se on yksi henkilökohtaisen talouden tärkeimpiä kysymyksiä. Tässä kirjoituksessa olenkin keskittynyt rahasto – sekä osakesijoittamisen aloittamiseen, koska se on tutkitusti paras sekä tuottavin tapa sijoittaa. Osakesijoittaminen onkin tuottanut historiallisesti viimeisen sadan vuoden aikana 7% vuodessa. Kiitos korkoa korolle ilmiön, 7% vuosituotolla pääsee jo erittäin kiitettäviin summiin, olivat aloitussummasi sijoittamisessa mitä vain.

Jos luet tätä tekstiä, olet todennäköisesti kiinnostunut sijoittamisesta ja sinulla on jonkun verran säästötilillä. Tämä on hieno alku! Oletkin jo ottanut ensimmäisen askeleen sijoittamisen aloittamisesta – olet säästänyt rahaa pankkitilillesi. Sijoittamalla saat tämän rahan vielä tekemään töitä puolestasi.

2. Osakesijoittaminen vai rahastosijoittaminen?

Sijoittamisen aloittamisessa suurin kysymys kuuluu, että kun aloittaa sijoittamisen, mihin oikeastaan kannattaisi sijoittaa. Vaihtoehtoja sinulla on käytännössä vain kaksi – suora osakesijoittaminen tai rahastosijoittaminen. Suosittelen etenkin aloitteleville sijoittajille 100% ajasta rahastosijoittamista, koska onnistuaksesi rahastosijoittamisessa sinun ei tarvitse kuin valita mieluisat rahastot halvimmista indeksirahastosta ja sijoittaa niihin.

Mikäli sijoittamiskärpänen kuitenkin puree ja sinulla herää syvempi kiinnostus sijoittamiseen, voit myöhemmin siirtyä suoraan osakesijoittamiseen. Kun aloitat sijoittamisen, aloita kuitenkin passiivisista indeksirahastoista. Seuraavassa lyhyt läpikäynti osakesijoittamisesta ja rahastosijoittamisesta.

2.1. Osakesijoittaminen

Suora osakesijoittaminen on erittäin koukuttavaa ja pintapuolelta yksinkertaista. Moni meistä ostaa yrityksiä, jotka näyttävät ”halvalta”. Toinen vaihtoehto on ostaa yrityksiä, joiden tuotteita tai palveluita itse käyttää. Voit ostaa vaikka Niken osakkeita, jos pidät erityisesti Niken kengistä tai voit ostaa Finnairia, jos lennät paljon kotimaasta ulos.

Suora osakesijoittaminen on usein liitännäinen todellliseen elämään, koska suurin osa pörssin isoimmista yrityksistä on meille kaikille myös arjesta tuttuja. Valitettavasti, jotta suora osakesijoittaminen muuttuu taloudellisesti kannattavaksi, täytyy sinun kuluttaa kymmenniä ellei satoja tunteja hyvien yritysten ja sijoitusten löytämiseen. Pitää ymmärtää liiketoimintaa, pitää ymmärtää tunnuslukuja, pitäisi ymmärtää tilinpäätöksiä jne.

Osakesijoittaminen sopii kokeneemmalle sijoittajalle, mutta en suosittele sitä kenellekään sijoitusuran alkuun. Alkuun sen sijaan suosittelen kaikille…

2.2. Sijoitusrahastot

Rahastosijoittamista. Rahastosijoittamisen aloittaminen on vieläkin helpompaa kuin osakesijoittamisen aloittaminen. Kiitos Internetin, siitä on muuttumassa koko ajan helpompaa ja ennen kaikkea halvempaa! Rahastoissakin täytyy kuitenkin tietää edes perusteet, ennen kuin aloitat niihin sijoittamisen. Seuraavassa siis tarkemmin tärkeä jaottelu rahastojen välillä.

2.2.1. Passiiviset indeksirahastot

On monta syytä, miksi passiiviset rahastot ovat paras vaihtoehto jokaiselle sijoittajalle.

Ensinnäkin, passiivisiin indeksirahastoihin sijoittaminen on erittäin helppoa. Sinun ei tarvitse ymmärtää sijoittamisesta mitään. Passiiviset rahastot ovat nimensä mukaisesti passiivisia. Niiden rakenne ei muutu ja ne seuraavat aina rahaston valitsemaa indeksiä.

Esim. Nordnetin täysin ilmainen Superrahasto Suomi seuraa Suomen pörssin indeksiä. Indeksin seuraaminen on järkevää, koska silloin sinun ei tarvitse valita neulaa heinäsuovasta -voit ostaa koko heinäsuovan. Esimerkiksi Suomen pörssi on tuottanut vuodesta 1990 lähtien 10% vuodessa! Historiallinen tuotto ei tietenkään ole tae tulevasta, mutta tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka indeksillä saa usein pitkällä aikavälillä erittäin kovaa tuottoa.

Toisena, passiiviset indeksirahastot tuottavat keskimäärin aina paremmin kuin ammattilaisten hallitsemat salkut. Ylituoton tekeminen (eli indeksiä paremmin pärjääminen) on osakemarkkinoilla hankalaa kaikille meistä ja edes salkunhoitajat, joilla on kuusinumeroinen palkka eivät onnistu voittamaan indeksiä suurimman osan ajasta. Se, miksi heille alun alkaenkaan maksetaan jatkuvasta alituoton tekemisestä kuusinumeroisia summia on yksi ihmiskunnan suurimpia mysteereitä.

Kolmantena, sijoittamisen kulut ovat ylivoimaisesti alhaisimmat passiivisissa rahastoissa. Kun katsot vertailuani halvimmista indeksirahastoista, huomaat, että passiivisten indeksirahastojen kulut liikkuvat poikkeuksetta alle 0,4%:ssa. Pankin aktiivisissa rahastoissa kulut liikkuvat lähes aina 1-4%:n välillä. Ero ei saata tuntua isolta, mutta todellisuudessa ero on valtava kun katsoo, miten prosenttimäärät vaikuttavat sijoitetun rahan tuottoon.

Katsotaan kuvaa, joka selittää kulujen merkityksen sijoittamisessa hienosti auki.

kuinka aloittaa sijoittaminen
Kulujen merkitys sijoittamisessa on erittäin suuri

 

Esimerkissä sijoitetaan 3000 euroa joka vuosi 10 vuoden ajan olettaen, että sijoitukset tuottavat 7% vuodessa.

1. 0,2%:n kuluilla (eli indeksirahastoihin sijoittamalla) 10 vuoden jälkeen pääomasi olisi kasvanut 49 643 euroon.
2. 2%:n kuluilla (eli aktiivisiin sijoitusrahastoihin sijoittamalla) 10 vuoden jälkeen pääomasi olisi kasvanut 44 507 euroon
3. 4% kuluilla (eli monimutkaisiin sijoitusinstrumentteihin sijoittamalla) 10 vuoden jälkeen pääomasi olisi kasvanut 39 455 euroon

Ja nämä erot ovat näin suuret, vaikka sijoitukset tuottivat koko ajan yhtä paljon ja rahaa sijoituksiin lisättiin koko ajan yhtä paljon! Pitkällä aikavälillä kulut voivatkin syödä erittäin suuren osa sijoitustesi tuotosta, joten on äärimmäisen tärkeää pitää kulut alhaisena.

Tämä on yksi tärkeimpiä syitä siihen, miksi passiivinen indeksisijoittaminen on niin ylivoimainen sijoitustapa.

2.2.2. Aktiiviset rahastot

Aktiiviset rahastot ovat indeksirahastojen vastakohta. Ne ovat kalliimpia. Ja niiden sisältö muuttuu aktiivisesti rahastonhoitajan toimesta. Rahastonhoitaja pyrkiikin voittamaan indeksin omilla osakevalinnoillaan. Mutta kuten äsken mainitsin, tutkimusten mukaan yli 90% rahastoista ei tähän pysty. Aktiiviset rahastot ovat siis käytännössä vain pankin tapa nyhtää asiakkailta enemmän rahaa.

Käytännössä aktiiviset rahastot ovat vain huonompia versioita sinulle indeksirahastoihin verrattuna. Ne maksavat enemmän. Ja ne tuottavat vähemmän. Vältä aktiivisia rahastoja siis kuin ruttoa.

2.2.3. ETF-rahastot

ETF:t ovat ihmeellisestä nimestään huolimatta suurimman osan ajasta hyvä vaihtoehto. Sekoittavaa kuitenkin on se, että osa ETF:stä on monimutkaisia sijoitustuotteita aktiivisten rahastojen tapaan kun taas osa muistuttaa pitkälti indeksirahastoja. ETF:iä ostettaessa pitääkin olla tarkkana siitä, mitä oikeasti ostaa.

Parhaat ETF:t, joita esittelen myöhemmin tässä kirjoituksessa, toimivat pitkälti samalla tavalla kuin indeksirahastot. ETF on periaatteessa kuin ostoskori, joka sisältää pörssin vilkaimmin vaihdettuja osakkeita. ETF-salkun hoitaja tekee sijoitukset asiakkaan puolesta kaavamaisesti valittua indeksiä seuraten. ETF:t sopivat kaikille, jotka pitävät vaivattomasta, hyvin hajautetusta ja alhaisista kuluista. Eli jokaiselle järkevälle sijoittajalle!

Pelkillä indeksirahastoillakin saa hyvän ja monipuolisen salkun aikaiseksi, mutta jos viitsit opiskella edes vähän pitemmälle ETF:iä, huomaat, että ETF:t ovat hyvä lisä jokaisen sijoittajan salkkuun, koska niillä saa parhaan mahdollisen hajautuksen salkkuun.

Moni ETF seuraa indeksiä aivan samalla tavalla kuin indeksirahastot, mutta koska palveluntarjoajat ovat päättäneet paketoida ne eri muotoon, voi ETF-nimi ajaa osan sijoittajista pois. Jatka tekstissä eteenpäin, niin esittelen mielestäni parhaat yksinkertaiset ETF:t, joita aloittelijankin salkkuun voi laittaa!

3. Milloin on hyvä aika aloittaa sijoittaminen?

Tässä kirjoituksessa olen keskittynyt rahasto- sekä osakesijoittamisen aloittamiseen, koska se on tutkitusti ylivoimaisesti paras tapa saada parhaat tuotot markkinoilta pitkällä aikavälillä.

Usein kysytäänkin, milloin on hyvä aika aloittaa sijoittaminen? Kun lähdet sijoittamiseen oikealla asenteella – eli pitkän aikavälin tähtäimellä – ei ole huonoa aikaa aloittaa sijoittamista. Kuten mainitsin, Suomen pörssi on tuottanut 10% vuodessa vuodesta 1990 lähtien. Käytännössä joka vuosi kun on ollut pois markkinoilta vuoden 1990 jälkeen, on siis hävinnyt 10% tuoton rahalleen!

Kun kysytään miten aloittaa sijoittaminen, pelätään usein tietenkin myös rahan potentiaalista menetystä sekä mahdollista pörssiromahdusta. Suosittelen kuitenkin avaamaan välilehteen kirjoitukseni siitä, miksi pörssiromahdus on aina tulossa ja ennen kaikkea miksi sillä ei ole mitään väliä sinulle. Tekstin löydät täältä. Kun sisäistät kyseisen kirjoituksen viestin, ymmärrät myös, minkä takia aina on hyvä aika aloittaa sijoittaminen. Kunhan sijoitat säännöllisesti vaikka sen 50 euroa kuukaudessa!

Kiinalainen sananlasku tiivistää sen, milloin sijoittaminen kannattaa aloittaa kaikista parhaiten.

”Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.”

 

4. Korkoa korolle- ilmiö

Sijoittamisen aloittamiseen saat lisämotivaatiota kun sisäistää korkoa korolle-ilmiön. Sijoittajan paras ystävä ei olekaan raha – vaan aika. Nuorena sijoittaminen kannattaa ja mitä pitempiaikaisempi sijoittaja olet, sen enemmän hyödyt korkoa korolle -ilmiöstä.

Sijoittaminen nuorena, vanhana, isänä tai äitinä kannatta aina ja iästäsi huolimatta korkoa korolle ilmiöön perehtyminen kannattaa. Suurin osa meistä kuluttaa kaikki rahansa nuorena, mutta sijoittaminen nuorena on kuluttamista paljon järkevämpää. Korkoa korolle-ilmiö hyötyy myös siitä, että olet optimoinut sijoittamisen kulut. Mitä pienemmät sijoittamisen kulut ovat, sen tehokkaammin sijoituksesi alkavat tuottaa korkoa korolle.

Korkoa korolle-ilmiössä tärkeintä onkin se, että aloitat sijoittamisen. Ja jatkat sijoittamista säännöllisesti vuodesta toiseen. Hyvän esimerkin korkoa korolle ilmiöstä saa kun katsoo mainitsemaani 10% tuottoa vuodesta 1990 Suomen pörssissä.

Sanotaan, että Henna sijoitti pörssiin 1000 euroa vuonna 1990. Tämän jälkeen hän ei sijoittanut mitään ja unohti sijoituksensa täysin kunnes tänään hän muisti, että hänellä olikin sijoituksia Suomen indeksirahastossa.

Osaatko arvata kuinka moneksi euroksi 1000 euroa on muuttunut 28:ssa vuodessa kun tuotto on ollut 10% vuodessa? Hennan 1000 euroa on muuttunut 28:ssa vuodessa 14420 euroksi! Hennan omaisuus on siis yli nelintoistakeraistunut vuosien varrella.

Voit vain ajatella, paljon Hennalla olisi rahaa, jos hän olisi sijoittanut 1000 euron lisäksi vaikka joka kuukausi 28 vuoden ajan vaikka vain 50 euroa. Vastaus: vähän päälle 94 000 euroa. Pienistä puroista syntyy iso joki ja korkoa korolle ilmiö todistaa tämän enemmän kuin hyvin.

Vaikka olisit itse hieman vanhempi, sijoittaminen nuorille kannattaa aina. Oli sinulla sitten lapsia tai vain vaikka kummilapsia, on heille sijoittamisen aloittaminen pienilläkin rahoilla nuorena tämän arvoista. Nuorena sijoittaminen ei ole kuin voitoksi.

Miten aloittaa sijoittaminen nuorena tai nuorelle, jos varasi sitten ovat vähäiset? Tämä on hyvä kysymys, koska korkoa korolle-ilmiö on ennen kaikkea nuoren puolella.

Sijoittaminen nuorena kannattaa aloittaa aivan samalla tavalla kuin kaikissa muissakin elämän tilanteissa. Suurin osa rahoista kannattaa laittaa kiinni passiiviisiin indeksirahastoihin. Tiedän, mistä puhun, koska jos olisin itse tajunnut indeksirahastojen järkevyyden suorien osakesijoitusten sijaan, olisin tällä hetkellä yli 50 000 euroa rikkaampi! Ja tämä siitä huolimatta, että onnistuin saavuttamaan 78 000 euron varallisuuden jo opiskeluaikoinani.

Olen siis aito kokemusasiantuntija siinä, kuinka indeksirahastot ovat paras tapa aloittaa sijoittaminen esim. Nordnetissä.

5. Riskitön sijoittaminen – onko sellaista?

Tässä kirjoituksessa olen keskittynyt rahasto- sekä osakesijoittamisen aloittamiseen, koska ne ovat tutkitusti tuottavimmat sijoitustavat pitkällä aikavälillä. Rahaa sijoittaessa täytyy kuitenkin muistaa, että riskejä on – aina. Ei ole väliä sijoitatko asuntoihin, osakkeisiin, indeksirahastoihin tai lätkäkortteihin, riskejä löytyy aina. Riskitön sijoittaminen on siis myytti. Mutta vähäriskinen sijoittaminen sen sijaan täysin mahdollista ja jälleen tapa on sama – indeksirahastot.

Syy siihen, miksi indeksirahastot ovat niin vähäriskisiä, löytyy siitä, että indeksit sisältävätä usein kymmeniä ja kymmeniä eri osakkeita.

Sen sijaan, että ostaisit vain Finnairin osaketta, saat esim. Superrahasto Suomea Nordnetistä ostaessasi siivun Finnairia sekä kymmeniä muita yrityksiä! Jos siis sattuisi käymään jotain niin uskomatonta kuin Finnairin konkurssi, Finnairin osakkeita omistaessasi menettäisit kaikki rahasi. Mikäli kuitenkin omistat indeksirahastoa, jossa on vain pieni siivu Finnairia, et välttämättä edes huomaa, että Finnair on laskenut 99%, koska muut yritykset saattavat menestyä ja nostaa rahaston arvoa entisestään.

Hajauttaminen onkin paras tapa vähentää riskejä. Jos sijoitat rahastoihin, tärkeintä on hajauttaa ajallisesti ja maantieteellisesti. Jos haluaa sijoittaa suoriin osakkeisiin, kannattaa hajauttaa ajallisesti, maantieteellisesti sekä liiketoiminnallisesti. Tärkeintä on ennen kaikkea kuitenkin ajallinen hajauttaminen.

Pörssi voi liikkua nopeastikin ylös tai alas ja fiksuinta onkin vain päättää tietty eurosumma, jonka sijoittaa joka kuukausi. Itse pyrin sijoittamaan joka kuukausi saman kiinteän euromäärän siitä riippumatta, miltä markkinat näyttävät. Ja tulokset ovat näin paljon paremmat.

Ajallinen hajauttaminen pitääkin huolen siitä, että aina on hyvä aika aloittaa sijoittaminen. Vaikka sattuisit aloittamaan sijoittamisen huipulla juuri ennen romahdusta – jos vain pidät kiinni suunnitelmasta ostaa rahastoja tasaisesti joka kuukausi, huomaatkin pian, että sijoituksesi ovat roimasti plussalla, koska olet saanut myös pohjalta sijoituksia erittäin halvalla.

6. Miten aloittaa sijoittaminen nollasta?

Mutta miten sitten aloittaa sijoittaminen nollasta, jos sinulla ei ole aiempaa kokemusta? Tähän kysymykseen vastatakseni olen tehnyt esimerkin siitä, miten itse aloittaisin sijoittamisen, jos voisin mennä ajassa taaksepäin ja korjata kaikki alku-urani sijoitusvirheet. Tästä kannattaa ottaa oppia, koska olen jo tehnyt kaikki sijoitusvirheet urani alussa, jotta sinun ei tarvitsisi!

6.1. Miten aloittaa sijoittaminen – miten sijoittaa 10 000 euroa – näin minä sen tekisin

Kuinka aloittaa sijoittaminen ja kuinka sijoittaa indeksirahastoon sitten käytännössä? Seuraavassa oma ehdotukseni siitä, miten aloittaa sijoittaminen. Esimerkki perustuu 10 vuoden sijoitusurani kokemuksiin sekä faktatietoon. Samaa esimerkkiä kerron myös kaikille ystävilleni, jotka kiinnostuvat sijoittamisesta. Katsotaankin siis miten sijoittaa 10 000 euroa järkevästi indeksirahastoihin.

Ensinnäkin, avaa arvo-osuustili Nordnettiin*. Nordnet on tällä hetkellä ylivoimaisesti halvin ja paras paikka, mihin arvo-osuustilin voi avata ja löydät jokaisen esimerkissäni mainitsemani rahaston Nordnetin palvelusta.

Toisena, unohda suorat osakeostot sekä aktiiviset rahastot. Passiiviset indeksirahastot ovat jokaisen sijoittajan paras ystävä – olit sitten aloitteleva sijoittaja tai kokenut konkari. Otetaan esimerkiksi, kuinka sijoittaa 20 000 euroa.

Kolmantena, tärkeintä minkä tahansa summan sijoittamisessa on se, että et sijoita rahoja markkinoille samaan aikaan etkä samoihin kohteisiin. Ajallinen hajautus on yksi tärkeimpiä asioita sijoittamisessa. Sijoittamisen aloittamisessa kannattaa ensin jakaa aloitussummasi esim. 12 osaan, eli sijoitat kerran kuukaudessa tasasumman. 20 000 eurolla, tämä olisi 1666 euroa kuukaudessa.

Ajallinen hajautus on tärkeää sen takia, että pörssikurssit saattavat heilua yhden vuoden aikana paljonkin. Saatat siis pystyä ostamaan kohteita, joita ostit maaliskuussa 50 euron hintaan saman vuoden kesäkuussa jo 30 euron hintaan.

Ajallinen hajautus ei kuitenkaan ole tarpeeksi, vaan vielä sijoituksesi pitää jakaa maantieteellisesti tasaisesti, jotta sijoituksesi eivät kaikki ole esim. kiinni Suomen pörssissä. Jakaisinkin siis vielä tuon kuukausisumman maantieteellisesti tasaisesti seuraaviin passiivisiin rahastoihin ja ETF:iin. Seuraavassa rahastojen ja ETF:ien nimet sekä mitä ne sisältävät omituisten nimiensä sisällä.

1. Suomi Superrahasto (vain Nordnetissä) 
2. db x-trackers Euro Stoxx 50 UCITS ETF (Euroopan 50 isointa yritystä sisältävä ETF)
3. db x-trackers MSCI World Index UCITS ETF (DR) (Koko maailman osakemarkkinoita seuraava ETF)
4. BlackRock iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF (IS3N) (Kehittyvien markkinoiden esim. Etelä-Amerikan maiden indeksejä sisältävä ETF)
5. USA Indeksi -rahasto (A1 EUR) (Yhdysvaltain osakemarkkinoita seuraava rahasto) 

Voit löytää kaikki ylläolevat rahastot ja ETF:t Nordnetista*, joten helpointa on jos avaat arvo-osuustilin Nordnettiin ja ajastat sieltä vain tasaostot kuukausittain ylläoleville rahastoille ja ETF:lle. Kuten sanoin, ETF:t voivat olla monimutkaisia ja vaikeita, mutta tähän listaamani ETF:t, ovat ETF:iä, jotka käyttäytyvät käytännössä samalla tavalla kuin indeksirahastot ja ovat erittäin halpoja ja yksinkertaisia.

Voit vain kopioida rahastojen nimet, kuten olen ne tähän kirjoittanut Nordnetin hakuun ja löydät ne. Jos ei löydy Nordnetistä, voit copypasteta nimen googleen ja löydät sitä kautta Nordnetin linkin.

Parasta tässä jakaumassa on se, että käytännössä näillä viidellä eri rahastolla kattaa lähes jokaisen kolkan maailmassa. Ja kustannukset ovat erittäin minimaaliset. Lähtökohtaisesti jokaisen listaamani rahaston kulut ovat alle 0,2%. Jos haluat löytää lisää halpoja ja hyviä indeksirahastoja, voit etsiä niitä halvimmat indeksirahastot kirjoituksestani, johon löydät linkin kirjoituksen alusta ja lopusta.

Esimerkin mukaisesti 1666 euroa jakautuisi näihin kuuteen rahastoon siten, että jokaiseen rahastoon menisi kuukaudessa 277 euroa.

Nordnetissä pystyy laittamaan kuukausisäästöohjelman, joten sinun ei tarvitse edes tehdä muuta kuin laittaa jokaiseen rahastoon kuukausisäästöohjelma kerran ja rahat menevät sijoituksiisi automaattisesti oikein. Sijoittamisen aloittaminen voikin olla erittäin helppoa ja vaivatonta!

Tärkeää on muistaa, että sillä aloitussummalla, millä aloitat sijoittamisen ei ole väliä. Sijoittaminen nollasta on arkipäivää meille kaikille. Itse aloitin nollalla eurolla – 8 vuotta myöhemmin minulla oli 100 000 euron salkku! Sama strategia ja hajautus toimii, oli alkupääomasi 50, 2000, 20 000 tai 200 000 euroa. On siis turha miettiä mihin sijoittaa 5000 euroa, 10 000 euroa tai 20 000 euroa, koska keskimäärin kaikilla näillä summilla sijoittaminen kannattaa samalla tavalla.

Älä siis pelkää, ettei sinulla ole tarpeeksi rahaa sijoittamiseen, sillä tärkeintä sijoittamisessa on sen aloittaminen! Kun olet aloittanut sijoittamisen pienilläkin summilla, alkavat ne heti kasvaa korkoa korolle ja raha alkaakin tekemään työtä sinun puolestasi! Mikään euromäärä ei siis ole liian pieni sijoittamisen aloittamiseen.

6.2. Rakenna oma sijoitussalkkusi ja sijoitusstrategiasi

Voit kopioida oman sijoitussalkkusi rakenteen esimerkistäni, mutta jos sijoituskärpänen puraisee, voit alkaa kehittää omaa sijoitusstrategiaa. Täytyy varoittaa, että kun sijoittamisen aloittaa, jää siihen helposti koukkuun, koska se on niin uskomattoman hauskaa ja mielenkiintoista!

Esimerkin rahastojen ja ETF:ien lisäksi suosittelenkin tutustumaan muihin halpoihin indeksirahastoihin niitä käsittelevästä kirjoituksestani, jonka linkint löydät hieman ylempää tästä kirjoituksesta. Antamani esimerkki on kuitenkin hyvä lähtökohta ja sitä seuraamalla pääsee pitkälle alkuun. Suosittelenkin siis aloittamaan itselle sopivalla variaatiolla esimerkistäni ja muokkaamaan siitä eteenpäin omaa rahastosalkkua oman mielen mukaan.

7. Sijoita!

Tärkeintä sijoittamisessa on sen aloittaminen, pienilläkin summilla

Kun olet tehnyt strategian, päättänyt kuinka monta euroa kuukaudessa laitat sijoituksiin ja mihin sijoituksiin, on aika sijoittaa! Tämä voi tuntua jännittävältä ja ehkä vähän pelottavalta ensi alkuun, mutta turhaan.

Sijoittaminen on parhaimillaan yksinkertaista ja halpaa (etenkin jos seuraat tämän kirjoituksen ohjeita). Ja samalla se auttaa sinut jatkuvan vauraustumisen tielle. Sijoittaminen on ainoa tapa, millä suomalainen (ja oikeastaan kuka vain) voittaa aina!

8. Miten jatkaa sijoittamista?

Sanotaan, että aloittaminen on vaikeinta. Monessa asiassa se voi olla, mutta sijoittamisessa jatkaminen on vaikeampaa. Kun olet aloittanut sijoittamisen, matkasi on vasta alkanut ja haastavin osa on vasta edessä. Haastavinta ei ole se, mitä joudut tekemään kun sijoittaminen jatkuu – haastavinta on se, mitä et saa tehdä kun sijoittaminen jatkuu.

Jos oma tavoitteeni ei olisi taloudellinen riippumattomuus osinkojen avulla, sijoittaisin todennäköisesti 100% indeksirahastoihin. Koska tavoitteeni on kuitenkin taloudellinen riippumattomuus passiivisen tulovirran avulla, joudun sijoittamaan suoriin osakesijoituksiin, sillä parhaat indeksirahastot eivät maksa osinkoja – vaan saat niistä suurimman hyödyn ne myytyäsi.

Mutta ehkä olet kiinnostunut jopa taloudellisesta riippumattomuudesta? Silloin suorat osakesijoitukset voivat olla hyvä vaihtoehto myös sinulla. Oli tähtäimesi sijoittamisessa mikä tahansa, tärkeää ennen sijoittamisen aloittamista onkin hahmottaa miksi sijoittaa ja etenkin millä aikavälillä. Et halua sijoittaa rahoja, joita voit tarvita pikaisestikin, sillä markkinat heiluvat ja et halua olla se, joka myy kun markkinat ovat matalalla ja ostaa kun ne ovat korkealla.

Kun olet vuoden verran sijoitellut indeksirahastoihin joko ohjeeni mukaan tai omavalintaisiin indeksirahastoihin ja oppinut markkinoista sekä siitä, miten itse käyttäydyt kun sijoituksesi ovat plussalla tai miinuksella, voi suoraa osakesijoittamistakin sen jälkeen pohtia. Paras käyttäytymismalli siihen, kun sijoituksesi ovat plussalla tai miinuksella? Se, että et tee mitään muuta paitsi pitäydyt sijoitusstrategiassasi. Indeksisijoittamisessa on se hieno asia, että se mikä menee alas tulee myös aina ylös.

Jos siis huomaat vuoden aikana, että pääsi kestää laskuja ja nousuja ja mielesi ei tee myydä tai ostaa vain markkinoiden heilunnan takia – voit huoletta miettiä myös suoraa osakesijoittamista. Sijoittamisessa menestyykin parhaiten kun ei anna tunteiden viedä. Sijoittaminen ei ole älypeli vaan tunnepeli – sinun täytyy vain hallita omat tunteesi ja pysyä yksinkertaisessa sijoitusstrategiassa.

Haluat siis jatkaa sijoittamista – hienoa! Kun olet aloittanut sijoittamisen indeksirahastoihin ja haluat mennä vielä hieman syvemmälle sijoitusmaailmaan, on aika sijoittamisen opiskelulle.

9. Miten aloittaa sijoittaminen (ja jatkaa sitä entisestään) – sijoittamisen opiskelu

Tähän vaiheeseen tekstiä päästyäsi olet todennäköisesti sisäistänyt miten aloittaa sijoittaminen. Tästä eteenpäin sinulla onkin kaksi vaihtoehtoa.

1. Jatkaa sijoitusstrategiasi mukaisesti
2. Opiskella lisää sijoittamisesta.

Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä hyviä ja se, haluatko jatkaa sijoittamisen opiskelua riippuu siitä, haluatko laajentaa sijoitusprofiilisiasi muihinkin sijoituskohteisiin kuin rahastoihin vai et. Sijoittaminen on mielenkiintoinen ala, jossa on loputon syvyys ja josta oppii paljon maailman mekanismista. Koen, että olen itse yleissivistynyt huomattavasti samalla kun olen perehtynyt sijoittamiseen ja sijoittamiini yrityksiin ja niiden liiketoimintaan.

Mikäli sinussa on viime aikoina tai tämän blogikirjoituksen myötä herännyt sijoitusliekki, voit tutustua sijoittamiseen esim. tämän blogin sekä erilaisten sijoituskirjojen kautta.

Sijoittaminen on siitä mahtava harrastus, ettei sen kanssa ole koskaan valmis. Voit aina oppia uutta, koska kun maailma muuttuu, myös sijoitusmaailma muuttuu. Ja kuten varmasti olet huomannut, ainoa pysyvä asia maailmassa on muutos.

Kun olet tehnyt ensimmäiset sijoituksesi ja olet päättänyt, että haluat oppia sijoittamisesta vielä enemmän tässä muutama hyvä kirjoitus blogistani, jotka vievät sinua syvemmälle sijoittamisen ihmeelliseen maailman.

1. Aloittelevan sijoittajan 8 yleisintä virhettä
2. 3+1 tunnuslukua, joilla voit arvioida sijoituksesi kannattavuuden
3. Parhaat ja halvimmat indeksirahastot
4. Pörssisyklin 9 vaihetta
5. Pörssiromahdus on tulossa ja miksi sillä ei pitäisi olla mitään väliä sinulle 

10. Kuinka sijoittaa muihin sijoituskohteisiin?

Tässä kirjoituksessa olen keskittynyt rahasto – sekä osakesijoittamisen aloittamiseen, koska se on tutkitusti ylivoimaisesti paras, tehokkain ja yksinkertaisin tapa sijoittaa ja kerryttää varallisuutta. Sijoittamisen alkeet ovatkin suhteellisen yksinkertaiset. Tämän lisäksi on kuitenkin monia muita tapoja sijoittaa, mutta ne olisivat sitten täysin oman kirjoituksensa aiheita. Tässä kuitenkin lyhyesti muutama yleinen vaihtoehtoinen sijoituskohde ja oma mielipiteeni niistä.

Sijoittaminen kiintestöihin

Kiintestöihin sijoittaminen eli tutummin asuntosijoittaminen on lisääntynyt kovaa tahtia. Se ei kuitenkaan oikeasti eroa kauheasti osakesijoittamisesta. Raha ei tule automaattisesti luoksesi asunnon ostamalla ja sen vuokraamalla. Asuntosijoittamiseen liittyy paljon riskejä, joista ylivoimaisesti suurin on velka, jonka asunnon ostaminen tuo aina mukanaan.

Toisena riskinä, mikä usein ohitetaan on se, että asuntosijoittaminen vaatii aivan yhtä paljon aikaa ja perehtymistä kuin suora osakesijoittaminen. Kun ostat asuntoa, sinun pitää ottaa miljoona eri pikku asiaa huomioon, jotta et maksa liian suurta summaa asunnosta ja löydät juuri hyvän vuokra-asunnon.

Ja sitten pitää vielä löytää hyvä vuokralainen. Asuntosijoittaminen vaatii ammattitaitoa siinä missä suurin osa muustakin sijoittamisesta (paitsi indeksisijoittaminen, joka ei vaadi sinulta muuta kuin, että laitat rahaa sijoituksiin tasaisesti!). Pelkästään ensiasunnon ostaminen oli allekirjoittaneelle raskas prosessi.

Sijoittaminen Bitcoiniin ja muihin kryptovaluuttoihin

Olen kirjoittanut kahteen otteeseen Bitcoinista ja kryptovaluuttoihin sijoittamisesta. Netti on täynnä esimerkkejä siitä kuinka sijoittaa kryptoihin, mutta tämä hype on onneksi vähitellen kuolemassa ja voi olla, että kryptot eivät tule enää koskaan muotiin – tai sitten tulevat.

Tällä hetkellä kryptojen arvostustason arvioinnille ei ole mitään järkevää tapaa, joten suosittelen jokaista sijoittajaa pysymään kaukana kaikista kryptovaluutoista kuin myös muista tulevaisuuden hypesijoitustuotteista. Näissä voittaa 10% sijoittajista samalla kun 90% häviää. Harvempi meistä kuuluu tähän 10%. Voit vaikka katsoa Bitcoinin kurssikehitystä ja huomaat, että tämä on totta.

Sijoittaminen muumimukeihin

Miten sijoitetaan muumimukeihin? Tämäkin voi olla nykyään mahdollista. Ja faktahan on, että kaikkeen voi sijoittaa. Muumimukeihin, postimerkkeihin, lätkäkortteihin, retrovideopeleihin jne. Näihin sijoittaminen kuitenkin vaatii vielä enemmän asiantuntemusta (ja kärsivällisyyttä) kuin mikään muu sijoitustyyppi.

Itse pidän tällaisiin esineisiin sijoittamista spekulointina, enkä suosittele tätä kenellekään, ellei ole palavaa intohimoa muumimukeihin tai postimerkkeihin. Fakta kuitenkin on, että indeksirahastoissa, näihinkin asioihin sijoitetut rahat tuottaisivat huomattavasti, paremmin, tasaisemmin, vähäriskisemmin ja vähemmän sinulta aikaa vaatien!

Mitä siis opimme tästä? Ei ole passiivisen indeksirahaston voittanutta.

11. Miten aloittaa sijoittaminen 5:ssä askeleessa

Onnittelut, olet päässyt kirjoituksen loppuun! Ja toivottavasti samalla saanut avaimet siihen, miten sijoittamisen aloittaminen on mahdollista myös sinulle. Tässä vielä lyhennettynä kirjoituksen sisältö siitä, miten aloittaa sijoittaminen 5:ssä askeleessa.

Askel 1 – Avaa arvo-osuustili Nordnettiin*.

Askel 2 – Tutustu parhaimpiin ja halvimpiin indeksirahastoihin ja valitse sieltä mieluisat. (Se miten itse aloittaisin sijoittamisen tänään, löytyy kappaleesta 6.1.)

Askel 3 – Tee yksinkertainen kuukausisäästösuunnitelma rahastoihin. Ota tähtäimeksi aluksi vaikka 50 euroa joka kuukausi neljään eri rahastoon ja nosta tavoitetta ajan kuluessa.

Askel 4 – Pysy strategiassasi markkinamyllerryksistä huolimatta ja jatka sijoittamista samaan malliin, sanoivat uutisotsikot mitä vain.

Askel 5 – Jo muutaman vuoden päästä huomaat kuinka raha on tehnyt sijoituksissa työtä puolestasi ja sijoituksesi ovat alkaneet kasvaa korkoa korolle. Jatka samaan malliin!

Askel 6 (vaihtoehtoinen) – Opiskele lisää sijoittamisesta ja aloita matka taloudelliseen riippumattomuuteen!

Toivottavasti kirjoitukseni auttoi sinut alkuun sijoitusurallasi ja mikäli mitään kysymyksiä tai kommentteja tuli aiheeseen liittyen mieleen, laita kommenttia tähän kirjoitukseen tai sähköpostia minulla osoitteeseen omavaraisuushaaste @ gmail.com, vastaan aina jokaiseen kommenttiin ja viestiin!

 

P.S. Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista ja vinkeistä sijoittamisen jatkamiseen!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi


*Affiliate-linkki

37 kommenttia artikkeliin ”Miten aloittaa sijoittaminen 5:ssä askeleessa”

  1. Keskimääräinen tuotto vuodesta 1990 on ollut 10%. Vuodesta 1998 vuoteen 2018 keskimääräinen tuotto on ollut 6,1%. Tämäkin 1999 nousun takia. 1999 jälkeen kurssit romahtivat, jotka nousivat 1999 tasoon vasta 2007. Tämän jälkeen kurssit nopeasti romahtivat saavuttaen saman tason uudestaan 2015. Eli ajoituksen on pitänyt sattua kohdalleen.

    Vastaa
    • Juurikin tämän vaihtelun takia käytän tekstissä tuota 7%:n tuotto-odotusta historiallisesti. 10% on vähän överi ja 6% hieman alakanttiin oikeasti pitkällä aikavälillä. Pitää kuitenkin muistaa, että puhut pelkästään Suomen pörssistä ja oikeasti ajoituksen ei tarvitse osua kohdalleen, jos pitää huolen siitä, että hajauttaa sijoituksensa (josta jokaisen sijoittajan pitäisi pitää huoli).

      Kuten tekstissäni sanoinkin, ei missään nimessä kannata pitää kaikki munia samassa korissa ja sijoittaa pelkästään Suomeen. Suomalaisen sijoittajan suurin virhe on usein se, että kaikki raha on kiinni suomalaisissa osakkeissa tai rahastoissa. Maantieteellinen hajauttaminen on aivan yhtä tärkeää kuin ajallinen hajauttaminen sijoittamisessa. Jos niin ajallinen kuin maantieteellinenkin hajautus on sijoituksissa kunnnossa, ei tarvitse oikeaa ajoitusta.

      Tämä näkyy mainiosti esim. Jenkkien Nasdaq indeksissä, joka on täysin teknologia-painotteinen. IT-kuplasta huolimatta, Nasdaq on lähes 2-kertaa korkeammalla tänään kuin silloin, jos olisi ”ajoittanut huonosti” sijoittaessaan täysin IT-kuplan huipulla.

      Tärkeää on siis muistaa tehdä kaikkea seuraavista ja ajoittamisen voi unohtaa:

      – Ajallinen
      – maantieteellinen ja
      – liiketoiminnallinen hajautus

      Kun hajautat sijoituksesi näillä kolmella tavalla, et tarvitse kristallipalloa tai hyvää ajoitusta. Teen näin itse, ja samaa suosittelen ihan jokaiselle aloittelevalle tai kokeneemmallekin sijoittajalle.

      Vastaa
    • Nimetön, vaan kuinkas paljon Helsingin yleisindeksin yritykset maksoivatkaan osinkoja vuosina 2000-2007, tai 2009-2015? Taidat nyt unohtaa laskuista kokonaan osingot, niiden kautta hetkellisestä romahduksesta on toivuttu kumpanakin jaksona jo useampi vuosi ennen, kuin kurssit ovat taas samalla tasolla. Ja kuten blogin kirjoittaja sanoi, pointtihan on että ei ajoiteta, vaan hajautetaan ajallisesti, jolloin ei voi ikinä käydä niin, että kaikki rahat on tullut laitettua markkinoille juuri huipulla.

      Kylläkin blogikirjoituksen esimerkki ajallisesta hajautuksesta 12kk ajalle on mielestäni liian lyhyt. Osakesijoituksissa pitäisin itse riittävänä ajallisena hajautuksena pitemmältä ajalta kertyneelle suuremmalle summalle vasta markkinasta riippuen luokkaa 3-5v.

      Tuo 20000€ jaettuna 12 kerran kuussa sijoitettavaan osaan on toki parempi kuin sijoittaa vuosittain 20000€ kerralla, mutta siis perusteltua vain, jos on niin suuret tulot, että taas seuraavanakin vuonna on 20000€ ylimääräistä sijoitettavaksi jne. Jos sinulla on 20000€ pitemmältä ajalta kertyneenä ja nyt haluaisit sille osakemarkkinoilta tuottoa, sijoita se mieluummin useamman vuoden aikana, ja sen jälkeenkin vielä pikkuhiljaa lisää sen mitä tuloista on irrotettavissa. Ja myy vain, kun aivan erityisesti tarvitset rahaa poikkeuksellisessa tilanteessa, ideaalisti vuosien tai vuosikymmenten päästä, esim. talon rakentamiseen, eläkkeelle jäätyäsi, yrityksen perustamiseen, tms.

      Vastaa
      • Yleensä kun puhutaan indeksien vuosituotosta puhutaan ”total returnista” inflaatiokorjattuna. Eli osingot lasketaan tähän mukaan.

        Tästä syystä tuo 7% on mielestäni erittäin hyvä nyrkkisääntö oikeastaan mistä tahansa historiallisesta indeksituotosta puhuttaessa, sillä se osuu lähelle niin hintaindeksin kehitystä kuin myös kokonaistuoton kehitystä – vuosittainen inflaatio Esim. http://www.moneychimp.com/features/market_cagr.htm löytyy hyvä laskin, mistä pystyy katsomaan Jenkkien S&P500 indeksin kokonaistuoton vuodesta 1871 lähtien, joka on n. 9,05%. Inflaatiokorjattuna sitten taas vähän vähemmän.

        Joka tapauksessa, laskutapuja on monia ja indeksejä sen verran monia, että se onko tuotto 7, 8, 9, 10% riippuu täysin näkökulmasta. Kaikki laskutavat kuitenkin johtavat samaan lopputulokseen – sijoittamisen aloittaminen kannattaa!

        Hyvä pointti tuosta ajallisesta hajauttamisesta! Tosiaan tuossa ajatuksena oli se, että ihminen toki säästää vuoden aikana myös rahaa samalla, jotta tuo samankaltainen ajallinen hajautus jatkuisi vielä tuon 12kk:n jälkeenkin. Sen ei välttämättä tarvitse olla ihan yhtä isoilla summilla kuin ensimmäiset 12kk, mutta tärkeää on, että kuukausisäästäminen jatkuu myös tuon 12kk:n jälkeen. Voisin tarkentaa tuon kirjoitukseen.

        Vastaa
      • Olli, mihin perustat tuon kommentin siitä että ajallinen hajautus 3-5 vuodelle kannattaa? Jos kyseessä oleva raha on todellakin ylimääräistä ja sitä ei tarvita päivittäiseen elämiseen niin odotusarvoltaan parhaan tuoton saat jos sijoitat kaiken kerralla.

        Esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoilla on testattu 60/40 osake/bond splitillä saatuja tuottoja välillä 1960-2018 kun rahat on sijoitettu kerralla vs. hajautettu ajallisesti. 12 kuukauden hajautuksella teit 80% todennäköisyydellä tappiota (-3,7% keskiarvo) verrattuna kertasijoitukseen. Pelaamalla varman päälle ja hajauttamalla summan 5 vuodelle otit pataan 95% todennäköisyydellä ja teit keskimäärin 17% tappiota verrattuna kertasijoitukseen. Alla vielä linkki artikkeliin jossa hommaa käytiin läpi:

        https://ofdollarsanddata.com/how-to-invest-a-lump-sum/

        Näihin tutkimuksiin on tietysti aina vasta-argumenttina se että juuri nyt pörssikurssit ovat korkealla ja romahdus on ihan nurkan takana. Totuus kuitenkin on että kukaan ei tiedä milloin se rysäys tapahtuu, kuinka paljon kurssit putoavat ja millä aikavälillä. Mutuilla voi aina ja korkokäyrää voi tuijottaa vaikka livenä suurennuslasin kanssa, mutta pohjien ajoittaminen ei onnistu kuin tuurilla. Jos siihen leikkiin lähtee niin kannattaa ainakin tiedostaa että todennäköisyydet ovat rankasti sinua vastaan ja että rommausta odotellessasi jäät paitsi kurssinousuista ja altistat rahasi infaation nakerrettaviksi.

        Vastaa
        • Tämä tutkimus keikautti nyt mun laivaa vähän liiaksikin. Osaako joku viisaampi kertoa, että miksi jokainen sijoituskirja sanoo että muistathan hajauttaa myös ajallisesti jos kerta tutkimustieto on tätä ohjetta vastaan?

          Vastaa
          • Veikkaisin, että tämä liittyy ennen kaikkea riskin välttämiseen. Ja vaikka tutkimus näin sanookin, olen itsekin sitä mieltä, että alkupääoma kannattaa etenkin nykyisillä tasoilla laittaa ripoitellen. Vanguardin tutkimuksen lopputuloksissa sanotaankin, että ”In a paper from 2012, Vanguard found that 66% of the time it is better to invest your money right away (“Lump Sum”) rather than buying in over 12 months (“DCA”). ”.

            66% ajasta on siis järkevämpää sijoittaa rahansa heti kuin pätkissä. 34% ajasta on kuitenkin aika merkittävä riski ja ajallinen hajauttaminen onkin ennen kaikkea riskin hajauttamista – et saa parasta mahdollista tuottoa, mutta etpä ainakaan laita kaikki rahojasi kiinni esim. IT-kuplan huipulla.

            Pörssit ovat nousseet niin pitkään, että 66% ei varmasti monelle kuulosta tarpeeksi hyviltä todennäköisyyksiltä, vaan moni saattaa olettaakin, että nyt ollaan jo sillä 34% alueella.

            Sanoisin myös, että puoli on myös omalla tavallaan psykologinen. Kun on oppinut sijoittamaan alkupääomansakin ajallisesti hajautettuna, ei ajoittamisen himoa tule sitten kun alkupääoma on sijoitettu. Suurimmalla osalle meistä ajallinen hajautus on kuitenkin välttämättömyys, koska saamme palkan kerran kuukaudessa ja tärkeintä onkin yrittää olla ajoittamatta ostoja pitkällä aikavälillä.

            Vastaa
  2. Mielenkiintoinen tutkimus – en olisi kieltämättä itsekään uskonut tuollaista tulosta, vaikka myös mielestäni liikapääoman laittaminen markkinoille 3-5 vuodessa on liian hidas tapa, koska tarkoitus on saada raha tekemään töitä puolestasi mahdollisimman nopeasti.

    Toisaalta tutkimustulos tämä käy ihan järkeen kun miettii, että pörssit kuitenkin nousevat koko ajan pitkällä aikavälillä – joten tavallaan on loogista, että kannattaa laittaa rahat tekemään töitä heti kerralla. Kiitos hyvästä kommentista, tutkimustiedot ovat aina enemmän kuin tervetulleita, kun mutuilusta olen täysin samaa mieltä!

    Vastaa
  3. Kiitos erinomaisesta blogista. Olen ahminut kaikki kirjoituksesi tässä muutaman päivän kuluessa ja olen varsin vaikuttunut laadukkaista postauksista ja määrätietoisesta asenteestasi projektiasi kohtaan. Pidän myös kirjoitustyylistäsi ja tavastasi jäsentää suurempia kokonaisuuksia helposti omaksuttavaan muotoon.

    Itselleni on käynyt samalla tavalla, että vasta hiljattain kuulin termistä taloudellinen itsenäisyys, mutta sen takana olevia mekanismeja ja taktiikoita olen pohtinut silloin tällöin. Tästä blogista olen saanutkin kunnon kickstartin ja motivaation laittaa omat raha-asiani kuntoon tämän vuoden kuluessa. Blogisi on auttanut todella paljon ajatusteni kristallisoimisessa. Kiitos!

    Olen tässä vuoden verran sijoitellut vähäkuluisiin indeksirahastoihin Nordnetin kautta, mutta nyt jatkossa on tarkoitus ottaa kunnon kulukuri päälle ja pitää tarkkaa budjettia omista menoista. Toimin itse mikroyrittäjänä, joten tulot tulevat sitä kautta (palkkatuloa, hieman vuokratuloa ja osinkoja + toki kaikki ”työsuhde-edut”, eli käytännössä kulut mitä voin kaataa firman piikkiin). Tänä vuonna tarkoituksena karsia kaikki turha kulutus pois henkiökohtaisesta budjetista ja lyödä lukkoon lopullinen suunnitelma mihin rahastoihin aion jatkossa panostaa.

    En ole tarkkaa tavoitetta itselleni laittanut varallisuuden keräämisen lisäksi, mutta tuo taloudellisen itsenäisyyden suunta kutkuttaisi. Samat työkalut toki varallisuuden keräämiseen kuuluu, joten pääasia että suunta on oikea, vaikka jossain vaiheessa matkaa mieli muuttuisikin.

    Minulla olisi mahdollista kohta lohkaista suurempia summia sijoituksiin, koska saan asuntolainan lähiaikoina tapettua ja käteiskassaakin on päässyt kertymään. Oma kesämökki, veneet ja auto löytyy velattomana. Lähtötilanne projektiin on siis hyvä (poislukien se, että heräsin sijoittamiseen vasta 30- vuotiaana).

    Kovan kulukurin ja lainanlyhennyksestä vapautuvan summan ansiosta pystyn varmasti kasvattamaan säästöastettani merkittävästi. Opiskeluaikoina pystyin elämään ilman lainaa ja tein maailmanympärysmatkan valmistumisen jälkeen. Sniiduilu on siis suht tuttua ja tapanani on käyttää pakollisissa kuluissa aina järkeä. Kilpailutan asioita aikalailla huomaamatta, eli se tulee melkein selkärangasta. Täysin paradoksaalisesti työelämään siirtymisen jälkeen käytän rahaa kuitenkin juhlimiseen, alkoholiin, matkoihin ja harrastuksiin todella leväperäisesti. Velkaantunut en ole koskaan, mutta säästöaste on tähän asti ollut aivan naurettava.

    Tällä hetkellä kuukausisäästän 400€ kuukaudessa, mutta luultavasti pystyn sen saman tien tuplaamaan tai nostamaan jopa yli tuhanteen euroon kuukaudessa aika kivuitta. Siihen päälle sitten isompia kertasijoituksia kerran kaksi vuodessa.

    Tästä pääsenkin kysymykseeni; mitä olet mieltä, että tässä tilanteessani iskisin suurempia kertasijoituksia Nordnetin Smart 15- rahastoon ja kasvattaisin sinne lähivuosina suurimman mahdollisen sijoituspääoman? Salkkuhan on hienosti hajautettu ja kehitys on nyt viimeisen 6kk aikana vaikuttanut lupaavalta. Suurin riski olisikin varmaan se, että kaikki varat olisivat kiinni yhdessä rahastossa. Olen ahminut kaiken saatavilla olevan infon kyseisestä rahastosta, mutta mitään hirveän valveutuneita analyysejä en siitä ole kuitenkaan löytänyt indeksijoittajan riskienhallinnan näkökulmasta.

    En tiedä onko rahasto sinulle tuttu, koska pääasiassa taidat vielä sijoittaa osakkeisiin, mutta oletko tutkaillut kyseistä tuotetta sillä silmällä, että jatkossa sijoittaisit siihen? Mitä mieltä olet siitä, että rahastoa pitäisi nyt ainakin alussa ainoana sijoituskohteena? Liian riski vai erinomainen mahdollisuus saada indeksiä voittavaa tuottoa ja näin kerryttää heti alussa maksimaalista tuottoa?

    Pahoittelut pitkäksi venähtäneestä viestistä ja kiitos jo etukäteen jos jaksat vastailla!

    Tsemppiä sniiduiluvuoteesi!

    Vastaa
    • Mahtava kuulla, että teksteistä on ollut apua selkeyttämään omia ajatuksia! On näitä kirjoituksia yllättävän paljon ehtinytkin kirjoittaa vuosien varrella, joten kiva, että vanhempiakin tekstejä tulee luettua.

      Näyttää siltä, että lähtökohtasi ovat erittäin hyvät (ja loppujen lopuksi 30-vuotiaana sijoittamiseen herääminen ei isossa kuvassa edes ole myöhään, vaan oikeastaan aika aikaisin!). Itselläni kävi vain ”tuuri” kun finanssikriisi iski juuri siinä kohtaan kun piti alkaa miettiä, mitä sitä elämällään 18-vuotiaana oikeastaan tekisi. Kirjoituksestasi tulee myös sellainen viba, että myös tulotasosi on kunnossa, joka luonnollisesti auttaa säästämistä ja sijoittamista edelleen! Ja uskon, että myös tuo kulutustason laskeminen onnistuu sinulta, koska olet tehnyt sen ennenkin ja tiedät, mitä siihen tarvitaan. Hankalintahan säästämisessäkään ei ole se teoria, vaan ihan oma pääkoppa ja kulutustottumukset.

      Tilanteesi on muutenkin aika tavanomainen, sillä aika monelle elintasoinflaatio juuri kuvaamallasi tavalla. Kun tulot kasvavat, menot kasvavat käsi kädessä ja säästöprosentti jää marginaaliseksi. Tärkeintä kuitenkin on ,että olet saanut lainoja maksettua pois, koska ne kuitenkin ovat osa säästämistä.

      Mitä Smart-rahastoon tulee, olen seurannut sitä mielenkiinnolla ja jotain pintapuolisia kirjoituksia olen myös lyhyistä kokemuksista siihen liittyen lukenut. Ja itseasiassa tuolla erittäin pitkällä to-be kirjoituslistalla majailee kirjoitus myös Smart-rahastosta. Voisin varmaan liikuttaa sitä eteenpäin aikataulussa, koska et varmasti ole ainoa, joka Smart-rahastoa pohtii, sillä Nordnet muistaakseni sanoi, että se on kasvattanut suosiotaan vielä Superrahastoakin nopeammin. Koetan saada kirjoituksen eetteriin parin kuukauden sisään.

      Lyhyesti kuitenkin sanoisin tässä kohtaa käsituntumalta, että se, kannattaako sijoittaa rahastoihin, jotka olen maininnut halvimmat ja parhaat indeksirahastot kirjoituksessani tai tässä kirjoituksessa vai Smart-rahastoon, riippuu pitkälti siitä, mitä haet sijoittamiselta.

      Jos haet siitä jännitystä ja harrastuksenomaisuutta vaurastumisen ohella (kuten esim. allekirjoittanut, jonka takia itse sijoitan suoriin osakkeisiin), voi Smart-rahasto olla yksi monesta sijoituskohteesta. Jos kuitenkin haet vain absoluuttista tuottoa pitkällä aikavälillä, ei Smart-rahasto ole mielestäni edes vaihtoehto. Mitä pitempi aikaväli, sitä suuremmalla todennäköisyydellä indeksi voittaa kaikki aktiiviset rahastot (olivat ne sitten ihmisiä tai algoritmeja).

      Tärkeintä on kuitenkin juuri tuo, mitä itsekin mainitsit – älä laita munia yhteen koriin, vaikka kori olisikin hyvin hajautettu rahasto. Jos haluat maustetta salkkuusi, voi Smart olla ihan kiva lisä, mutta kannattaa ehdottomasti harkita muitakin (itse suosin etenkin USA:ta, koska USA:n yritykset ja markkinat ovat todistaneet vuosikymmennestä toiseen olevansa kovempia kuin esim. Eurooppa puhtassa rahan tekemisessä).

      Toivottavasti tämä antoi vähän selkeyttä. Pyrin tosiaan tekemään sen Smart-salkku kirjoituksen nyt nopeammin kommenttisi inspiroimana, joten kiitos kommentista ja hyvistä kysymyksistä!

      Vastaa
      • Kannattaa ottaa huomioon Smart-rahastoja pohtiessa, et ne eivät ole perinteisiä aktiivisia rahastoja. Niillä ei ole rahastonhoitajaa, joka pyrkii valitsemaan voittajaosakkeet. Kyse on ennemminkin indeksisijoittamisesta: Smart-rahastot sijoittavat globaalisti ja omaisuusluokkien välillä hajautetusti 35 eri indeksiin. Laaja hajautus laskee kokonaisportfolioriskiä ja kun haetaan osakemarkkinariskiä (Smart 15), se mahdollistaa salkun vivuttamisen. Saadaan siis salkku, jonka riski vastaa osakemarkkinaa (riskejä monitoroidaan ja tasapainotetaan lyhyin väliajoin), mutta sen tuotto-odotus on osakemarkkinaa parempi kulujenkin jälkeen. Smarteissa muuten pääpaino on juuri USA:n markkinalla, kuten itsekin tykkäät sijoittaa. Jos Smart-blogin taustojen ja kirjoittamisen suhteen nousee kysymyksiä, vastaan mielelläni!

        Vastaa
  4. Kiitos vastauksesta!

    Haen absoluuttista tuottoa pitkällä aikavälilä. En ole erityisen kiinnostunut sijoituttamisesta harrastuksena tai ajanvietteenä. Pidän sitä lähinnä vain työkaluna saavuttaa muita asioita elämässä.

    Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä kanssasi, että passiiviset kustannustehokkaat rahastot ja ETF:t ovat todistaneet ylivoimaisuutensa aktiivisesti hallittuihin rahastoihin verrattuna. Ehkä hieman yllätyin, että olet noinkin jyrkästi tuota mieltä Smarteista. Ymmärrän kyllä, että melkein prosentin kulut syövät kertyvää tuottoa rajusti, mutta entäpä tilanne, missä Smartit voittavat indeksit tasaisesti pitkällä aikajänteellä? Hankalaahan tästä on siinä mielessä sanoa juuta tai jaata, koska kyse on sen verran uudenlaisesta tuotteesta ainakin piensijoittajille?

    Joka tapauksessa tarkoituksenani olisi ottaa mukaan myös noita jenkki ETF:iä suuremmalla painolla ja lisäksi Suomen ja Ruotsin Superrahastoja + ehkä hieman Eurooppaa ja Aasiaa. Lähinnä mietin, että pitäisikö nyt sijoitusuran alussa tankata rajummin Smartteja ja hakea tällä ”uhkapelillä” rajumpaa tuottoa, jotta jatkossa korkoa korolle- efekti voimistuisi nopeammin. Ja sitten hieman myöhemmin laajentaa ostot edellämainittuihin rahastoihin. Lähinnä tämän taktiikan riskisyyttä tässä pohdin, mutta eihän meillä kenelläkään kristallipalloa ole.

    Jään odottelemaan analyysiasi mielenkiinnolla. Jos mahdollista, niin vertailu Smart vs kustannustehokkkaat rahastot/ETF:t tulevassa postauksessasi olisi mielenkiintoista luettavaa!

    Vastaa
    • Ongelma tuleekin juuri tuossa mitä sanoit, että kenelläkään ei ole kristallipalloa edes tälle vuodelle.

      Smart15 näyttää JP Morganin simulaatioiden mukaan tuottaneen huomattavasti paremmin kuin esim. MSCI-indeksi, mutta ongelma on se, että jälkikäteen katsottuna löytyy aina n. 100 000 sijoitusstrategiaa, joilla olisi voittanut indeksin. Jokainen nousu- ja laskumarkkina on kuitenkin erilainen, niin olen erittäin epäileväinen, että algoritmi pystyisi voittamaan indeksin myös tulevaisuudessa. Voin toki olla väärässä ja, jos pystyy niin sitten JP Morgan on onnistunut tekemään jotain historiallista ja Smart 15:sta tulee varmasti yksi kaikkien aikojen suosituimmista sijoitustuotteista ihan syystäkin. Arvauksesi on aivan yhtä hyvä kuin minunkin.

      Aika kuitenkin näyttää pätevätkö vanhat viisaudet indeksin voittamisesta vai ottaako teknologia tässäkin yliotteen. Mutta kun tutustun asiaan vielä syvemmin, niin voi olla, että ajatukseni vielä muuttuu.

      Alussa voi mielestäni aloittaa hyvinkin ”vain” rahastolla, jotka itse kokee parhaiksi ja tankata niihin mielensä mukaan. Jos laskumarkkina ei tule muutaman vuoden sisään, olen ihmeissäni ja jos tulee, niin sitten käytännössä on hyvä rahastoja vielä isommalla kädellä – käteisvaraa kannattaa tällä hetkellä pitää edelleen jonkun verran, koska notkahdus voi tulla milloin vain.

      Vastaa
  5. Hei. Sijoittaminen ei kiinnosta mitenkään älyttömästi (ehkä pitäisi mutta tuntuu tässä elämässä olevan aika paljon muutakin) ja ehkä siksi törmäsin tähän blogiin, jotta saisi homman aloitettua mahdollisimman helposti (koska kyllähän sijoittaminen lienee viisasta). Ajattelin aloittaa tuolla ohjeistuksellasi Nordnetissä ja sijoittaa vain laiskana mainitsemiisi viiteen eri rahastoon ja ETF:ään. Tyyliin vaikka 100 eur / kk tasaisesti jaoteltuna näihin viiteen kohteeseen. Mutta eikö se nyt olekaan mahdollista? Onko näillä ETF:llä jokin tietty hinta eli paljonko näistä pitää vähintään maksaa? Pitääkö Nordnetissa aloittaa jokin kuukausisäästäminen, jotta homma olisi mahdollisimman edullista kulujen suhteen. Pahoittelut jo etukäteen tyhmistä kysymyksistä mutta voitko valistaa sellaisia, joilla ei ole aikaa perehtyä.

    Vastaa
    • Hienoa, että sijoittaminen kuitenkin kiinnostaa sen verran, että jaksoit ottaa asiasta selvää! Ja koskaan ei ole tyhmiä kysymyksiä, ETF:t ovat oikeasti suhteellisen monimutkaisia verrattuna perusrahastoihin.

      ETF:ien kanssa tosiaan niillä on oma kappalehinta, joten asiat ei mene aina ihan tasan 100 euroon (ETF:ien osuuden hinnasta riippuen), mutta eivät ne kauheasti heitäkään. Katsoin Nordnetistä ja tällä hetkellä esim. noihin viiteen rahastoon/ETF:iin sijoitukset jakautuisivat seuraavasti.

      ETF:

      Xtrackers Euro STOXX 50 UCITS ETF 1C 110,54 EUR (2kpl)
      Xtrackers MSCI AC World UCITS ETF 1C 93,46 EUR (4kpl)
      iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc) 107,68 EUR (4kpl)

      Rahastot;

      Handelsbanken 100 EUR
      USA-indeksi 100 EUR

      Aika lähelle siis tuota 100e per ETF:kin pääsee.

      Ja tosiaan kuukausisäästäminen on se ylivoimaisesti halvin vaihtoehto, koska islloin ei mene kustannuksia niin paljon. Kun olet tehnyt Nordnet-tilin niin voit aloittaa rahastosäästämisen täältä: https://www.nordnet.fi/kuukausisaastaminen/rahastot

      Ja ETF:säästämisen täällä:
      https://www.nordnet.fi/kuukausisaastaminen/etf

      Toivottavasti tästä oli apua!

      Vastaa
      • Tarkoitin, että jos tavoitteena olisi heittää tuonne yhteensä 100 eur/kk, niin sitä summaa ei pystyisi jaottelemaan tasaisesti nuiden 5 kohteen kesken, eli 20 eur jokaiseen kuukaudessa. Ymmärsinkö oikein?

        Puhuit nyt ilmeisesti siitä, että laittaisi noin 100 eur jokaiseen kuukaudessa? Eli yhteensä noin 500 eur. Siihen ei kyllä pysty, kun pitää lapsille ostaa ruokaakin.

        Toki tällaiset 100 eur sijoitukset kuukaudessa on täysin pilipalihommia supersäästäjille mutta kai se on tyhjää parempi. Kannattaako tällaisilla summilla siis unohtaa nuo ETF:t?

        Vastaa
        • Aajoo, ymmärsin väärin. Mietinkin, että olisi kova jos aloittaa sijoittamisen 500 eurolla kuukaudessa 😀 100 euroa kuukaudessa siis on enemmän kuin tarpeeksi. Ehkä kuitenkin tiputtaisin yhden noista pois eli esim tuon EuroStoxxin. Eli jos laitat neljään n. 25 euroa esim. tähän tyyliin.

          Xtrackers MSCI AC World UCITS ETF 1C 1kpl n. 23e
          iShares Core MSCI EM IMI UCITS ETF USD (Acc) 1kpl n. 28e.
          Superrahasto Suomi 25 EUR
          USA-indeksi 25 EUR

          Niin tuollakin saa aivan tarpeeksi hajautusta ja pitkällä aikavälillä huomattavat määrät rahaa säästöön 100 euron kuukausipotilla.

          Vastaa
          • Hei!

            Pakko heti alkuun kehaista että erittäin mielenkiintoinen blogiteksti, ja tämän innoittamana olen myös viime kuussa avannut oman tilin Nordnettiin.

            Itsekin koin ongelmalliseksi tälleen aloittelijana löytää noita sinun listaamia rahastoja ja ETF-rahastoja. Tai Suomi superrahasto löytyi kyllä Nordnetin haulla helposti, mutta ETF rahastoja tuntuu tuolla sinun listauksella copy-pasteamalla löytyvän hakutuloksista miljoona, ja jokainen eri nimellä?

            Nyt tuli kuitenkin ongelma eteen, kuukausi tilin avaamisen jälkeen siirsin tilille jälleen kuukausittaisen summan (100€) ja ostin Suomi superrahastoa hieman, kaikki meni hyvin, mutta ongelmat alkoivat yrittäessäni ostaa noita ETF-rahastoja. Jokaisen kohdalla Nordnet laskee ostosumman päälle vielä välityspalkkion 15€ ?

            Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta joutuuko siis jokaisella kerralla ostaessa ETF-rahastoa niin maksamaan tuon 15€? Vai onko kyseessä kertaluontoinen maksu vai miten?

            Nordnetin omat ohjeistukset vaikuttivat niin sekavilta outoine käsitteineen joten en niistä mitään tolkkua saanut…

            Vastaa
            • Joo eli tosiaan ei tarvitse maksaa noita hulluja välitysmaksuja joka kerta, kun teet kuukausisäästösopimuksen ETF:iin. Paremmat ja tarkemmat ohjeet ETF-kuukausisäästösopimuksen teekmisestä löytyvät Nordnettista täältä: https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/kuukausisaastaminen ja sieltä löytyy ohjeet, miten voi aloittaa ETF-säästämisen tuolla kuukausisopparilla (ja tällöin myös huomattavasti pienemmät menot).

              Hyvä kun nostit tämän esiin, Nordnetin ohjeet ovat epäselvät ja oikeasti vähän vaikea löytää, niin voisin ottaa projektiksi ihan sellaisen tekstin kirjoittamisen, missä käyn askel askeleelta ja kuva kuvalta ETF:iin sijoittamisen. Löydät myös ETF:t helposti tuon saman linkin kautta tai googlaamalla tuon tarkan nimen, jonka olen laittanut ja perään ”Nordnet”.

              Vastaa
              • Hei

                Kiitos hyvästä blogista. Kirjoitus on vähän vanha, mutta löysin kuitenkin tänne nyt, joten esitän kysymykseni tänne.

                Olen siis aloittelemassa sijoittamista ja etf:t tuntuvat tässä vaihessa turvallisimmalta ja luontevimmalta itselleni.

                Nordnet kuitenkin aloittanut palvelumaksut ETF-rahastoihin sijoittaessa, koska merkittävä seikka on kulujen minimoiminen mietinkin onko Nordnet järkevin palvelu tällä hetkellä?

  6. Kirjoitus on tarkoitettu ajattomaksi, vaikka onkin vähän aikaa kirjoitettu, joten ihan oikea paikka kysymykselle!

    Jos sinulla on hetki aikaa kuukaudessa käyttää sijoituksiisi, kannattaa tosiaan välttää noita ETF:iä nykyään pankilla kuin pankilla. Nordnet:n ETF:t alkavat olla kannattavia n. 1000 euron kuukausisäästön kohdalla. Jos et pääse tuohon summaan vielä, suosittelen ehdottomasti rahastosijoittamista Nordnetin kautta. Saat saman maantieteellisen hajautuksen ja toisaalta kulut ovat huomattavasti pienemmät.

    Toki joudut tekemään sijoitukset käsin silloin kun sijoitat kerran kuussa / kerran kahdessa kuussa, mutta tämä on sen arvoista. Keskimäärin itse suosittelen aina ensimmäisenä Superrahasto Suomea (koska nollakulut, joita Nordnet tuskin tulee koskaan muuttamaan) sekä Handelsbanken USA-indeksirahastoa, jotka molemmat löytyvät Nordnetiltä. Jos mielenkiintoa riittää vielä laajentamaan tuosta enemmän, voi rahastomahdollisuuksia esim. katsoa tuolta tekstissäkin mainitsemastani indeksirahastotekstistä: https://omavaraisuushaaste.com/parhaat-ja-halvimmat-indeksirahastot/

    Toivottavasti tästä oli apua!

    Vastaa
  7. Mielenkiintoista luettavaa ja minulle uusi maailma. Tulossa pikkusumma rahaa ja rahastosijoittaminen tuottaa enemmän kuin pankkitilillä makuuttaminen. Onko tuhoon tuomittu idea käyttää myös s-pankin rahastoja? Mietin sellaista, että osa tuonne markkinoimaasi nor… ja osa s-pankille. Sen olen tajunnut, että ei isoa summaa kerralla vaan kuukausittain. Toisaalta kun saan maksettua luottarilaskun pois ja myös mieheltä niin jää kuussa 500 – 700 € enemmän käyttöön.

    Vastaa
    • Mahtavaa, että sijoittaminen on alkanut kiinnostaa! Vaikka Nordnettia suosittelen yleisesti (koska siellä voi sijoittaa myös muiden pankkien rahastoihin), suosittelen välttämään S-pankin rahastoja. Tuotot niissä ovat keskimääräiset, mutta kulut 2x tavallisia kalliimpia – kuten pankkien omissa rahastoissa yleensä.

      Nordnettiin tilin teko on järkevää ihan vain sen takia, koska siellä on laajin tarjonta – sekä halvimmat ja parhaat rahastot – pitkällä aikavälillä Nordnet on aina rahastosijoittajalle halvin ja helpoin vaihtoehto. Jos kuitenkaan ei halua tehdä tiliä Nordnettiin, toinen vaihtoehto on Handelsbanken, josta löytyy edullisia ja laadukkaita rahastoja esim. Indeksirahasto USA sekä Indeksirahasto Eurooppa.

      Toivottavasti tästä oli apua!

      Vastaa
  8. Maksaako Nordnet-tili? Luulin, että se olisi ilmainen, mutta luin Sharevillestä, että joku oli ostanut ETF:iä ja joutunut maksamaan välityspalkkioita ja kun aloitin asiakkuuteni, niin sain ilmoituksen, että voisin 2 kk ajan käydä kauppaa hinnaston parhaalla tasolla (esim Helsingin pörssin osakkeissa välityspalkkio olisi 0,06% (min 3€/toteutunut toimeksianto). En ihan ymmärrä tätä. Liittyykö tämä siis rahastoihin vai tulenko tästä lähtien maksamaan joka kuukausi 3-9€?

    Olisi kiva saada asiaan selvennystä.

    Vastaa
  9. Haluaisin aloittaa sijoittamisen rahastoihin, mutta olen yhä hieman pihalla tietyistä asioista. Tällä hetkellä mietin, että mitä Nordnetissä olevat juoksevat kulut ovat ja ”maksanko” ne vasta kun myyn rahaston? Aion luultavasti ostaa Suomi rahastoa ja sitten Amerikan rahastoa, jossa juoksevat kulut ovat 0,2%.

    Vastaa
    • Juoksevat kulut otetaan usein vuosittain sen mukaan, kuinka paljon olet rahastoon sijoittanut. Sinänsä ne eivät siis katoa esim. käyttötililtäsi, jos et ole rahastoon rahoja laittanut, vaan se vähennetään vain aina tuotosta. Esim. yksinkertaistettuna, jos indeksirahasto, sijoitukset tuottavat 7% tänä vuonna ja kulut ovat 0,2%, niin koko rahaston tuotto näkyy sinulle 6,8%:na. Eli koska kulut vähennetään aina rahaston tuotoista suoraan, tärkeintä on vain valita vähäkuluisimmat järkevät rahastot, mutta muita toimenpiteitä kulut eivät sinulta koskaan tarvitse. Toivottavasti tämä selvensi!

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle TM Peruuta vastaus