Olet todennäköisesti lukenut sen lehtiotsikon – ja jokusen uutisjutunkin, joka tuli tutuksi korona-ajan sijoituskuplan aikana. Tämä ja tämä osake on noussut näin ja näin paljon! Jos olisit sijoittanut niin ja niin paljon rajaa tällöin olisit näin ja näin rikas! Ja jos olisit tehnyt näin, olisit näin rikas! Nämä ovat lähes poikkeuksetta lehtien luetuimpia uutisia, vaikka historiallisilla tuotoilla ei ole mitään tekemistä tulevaisuuden kanssa. Rakastamme suolan hieromista haavoihin ja menneisyyden sankaritarinoita.
Paljon mielenkiintoisempaa on jossittelun lopettaminen ja tulevaisuuden miettiminen. Jos sijoittajat vääntävät nyt omaa veistään haavassa syytämällä itseään siitä, että ei sijoittanut Amazoniin ja Bitcoiniin silloin kun suuri yleisö ei ollut niistä edes kuullut, mistä sijoittajat vääntävät puukkoa haavassaan viiden vuoden päästä?
Miten siis voi ennustaa seuraavan jättihypen sijoitusmaailmassa ja tulla miljonääriksi pienelläkin sijoituksella? Tänään annan vastauksen tähän ikuisuuskysymykseen.
Ennustaminen on yksinkertaista
Tulevaisuuden trendien ennustaminen on yksinkertaista. Siihen on monta tapaa, jotka esittelen seuraavassa.
1) Ennusta jo edesmennyt hype
Tämä on tehokas tapa. Esim. Bitcoin oli tuolloin ja tuolloin 20 000 euroa! Nyt pörssikurssin graafi ja tähdet ovat samassa asennossa kuin silloin kun Bitcoin lähti raketoimaan – joten sama tapahtuu nyt. Ei tapahdu. Menneisyyden kurssigraafien tuijoittaminen ei ole luotettava tapa ennustaa tulevaisuutta.
2) Ennusta raaka-aine hype
Raaka-aineet, kuten kulta, kupari, uraani ja hopea ovat jostain syystä spekuloijien kestosuosikkeja. Löytyy aina aika, jolloin josta raaka-aineesta puhutaan seuraavana raketoijana, koska syitä x, y sekä z. Mitä enemmän ihmiset ovat asiaan sijoittaneet, sitä enemmän ihmiset keksivät syitä sille, että sijoitus on oikein. Raaka-aineet ovat siitä erityisen mielenkiintoinen sijoituskohde, että etenkin Ukrainan sodan myötä monen raaka-aineen hinnat ovat kuin ovatkin nousseet, mutta skenaario tuskin oli kauhean monen sijoittajan skenaaarioanalyysissä vielä pari vuotta sitten.
Tälle on tietellinen termikin – confirmation bias eli vahvistusharha, joka on yksi jokaisen sijoittajan suurimmista vihollisista. Kun rakastut sijoitukseen, on todennäköistä, että se menee harakoille, koska kun piirtää ennustusviivoja siihen suuntaan kun haluaa, on todennäköistä, että saat ennustukset juuri sellaisiksi, kuin haluat, mutta lopputulemaa et silti onnistu ennustamaan.
3) Ennusta teknologian tai lääketieteen läpimurto
Teknologian ja lääketieteen läpimurron ennustaminen on ehkä enemminkin lottoamista kuin ennustamista. Askeleet ovat yksinkertaiset. Valitse teknologia tai lääkefirma, jolla on kehitys kesken, mutta joka ei tee rahaa.
Sijoita paljon rahaa tähän ja toivo, että teknologia onnistutaan kaupallistamaan tai, että lääkkeen kehitys onnistuu. Jos veikkauksesi osuu oikeaan, on rahat helppo moninkertaistaa lyhyessäkin ajassa. Mikäli veikkauksesi osuu pieleen, menetät kaikki rahasi. Tämä ei olekaan sijoittamista tai ennustamista. Tämä on puhdasta uhkapeliä, sillä esim. lääke start-upeista noin 11 % onnistuu viemään lääkkeensä kehityksen edes ensimmäisen vaiheen ohi ja suurin osa näistäkin tippuu pois muiden vaiheiden aikana ja äärimmäisen harva onnistuu kehittämään oikeasti toimivan lääkkeen markkinoille.
Ennustaminen on vaarallista – ja turhaa
Hypetrendien ennustaminen on myös vaarallista, koska vaikka onnistuisit tunnistamaan megatrendit oikein, pystyt silti polttamaan kaikki rahasi. IT-kupla sekä koronakuplat ovat parhaita esimerkkejä tästä. Satojen osakkeiden arvostus oli uskomaton, kaikkialla oli lupauksia tulevasta ja hauskaa kyllä Amazonin osake huiteli molemmissa kuplissa ennätyskorkealla.
Amazon on täydellinen esimerkki jossittelun turhuudesta. Kun IT-kupla puhkesi vuonna 2000 Amazonin osakkeesta katosi puolet ja se tippui n. 50 euroon per osake. Tulevina vuosina osakkeen arvo tippui 15 euroon. 100 eurosta 15 euroon – tämä on 85% tappio.
Pikakelataan 8 vuotta eteenpäin ja tässä ajassa Amazonin osake oli ehtinyt tuplaantua n. 34 euroon per osake – edelleen järjettömän kaukana IT-kuplan ajasta, mutta hyvä nousu pohjasta. Käytännössä, jos sijoitti Amazoniin missä tahansa vuoden 1999 ja 2008 välissä, oli sillä vain hävinnyt rahaa.
Ja tästä huolimatta Amazonin osake on monelle sijoittajalle yksi suurin jossittelun aiheista. Vaikka käytännössä sen holdaaminen salkussa 10 vuoden ajan oli täysin järjetöntä. Mutta jos olisit ostanut juuri oikeana hetkenä, olisit satumaisen rikas. Jep, vähän kuin jos olisin lotonnut vahingossa oikeat luvut. Mahdollisuus äkkirikastumiseen on yksi miljoonasta osakemarkkinoilla – eli lähes olematon. Mutta sentään korkeampi kuin lotossa, mikä on tietenkin positiivista!
Näin ennustat seuraavan jättihypen oikein ja teet miljoonia
Ja nyt on aika paljastaa tämä järisyttävä salaisuus. Seuraavaksi kerron, miten pystyt ennustamaan ja muuttamaan sijoituksesi miljooniksi ja miljooniksi euroiksi silmänkänteessä! Kerron tämän heti… mainoskatkon jälkeen.
Ei vaan. Paras tapa löytää seuraava jättihype on yrittää olla juoksematta trendien perässä. Paras tapa löytää seuraava jättihype on olla uskomatta jokaista henkilöä, joka sanoo, että tämä on seuraava iso juttu – jos se olisi oikeasti ja varmasti seuraava iso juttu he laittaisivat siihen oman rahansa, velkarahansa, äitin rahansa ja serkun koiran rahat. Ja mikä tärkeintä, eivätkä hiiskuisi kenellekään muulle mitään. Olemattoman hypen arkkitehdit taas käyttäytyvät lähinnä toisinpäin ja myyvät omaa ajatustaan eteenpäin niin paljon kuin pystyvät – kunhan ovat ensin itse sijoittaneet siihen – vähän kuin pyramidihuijauksessa. On hyvä muistaa, että oikeasti hyviä sijoitusideoita ei tarvitse markkinoida muille, koska fundamentit voittavat aina ajan kanssa.
Mutta jostain syystä miljardöörejä on yllättävän vähän maailmassa, mutta tällaisia käärmeenöljyn myyjiä löytyy yllättävän monesta nurkasta sijoitusmaailmassa. Sijoitusmaailmassa onkin haitallista tavoitella nopeita miljoonia, tai miljardeja. Ja aivan yhtä turhaa on katsoa jälkeenpäin, olisinpa sijoittanut näin ja näin. Tai olisinpa tehnyt näin ja näin. Historiasta kannattaa oppia, mutta sitä on turha jossitella – koska siihen ei voi vaikuttaa.
Koronakupla olikin jälleen hyvä muistutus hype-sijoittamisesta, joka sijoitusmarkkinoilla tuntuu toistuvan keskimäärin noin vuosikymmeneen. Ne sijoituskohteet, joissa erittäin aikaisin mukana olleet ovat rikastuneet merkittävästi, harvemmin ovat hyviä sijoituksia myöhään kurssinousun perässä tulleille sijoittajille. Vaikka Amazonin liiketoiminta on kieltämättä laadukasta, sen osakekurssi on laskenut jopa 37% pelkästään tänä vuonna. Hypen perässä juokseminen onkin jopa vaarallista sijoitusmenestykselle, koska sijoitusmarkkinoilla se mikä menee kovaa ylös, tulee lähes poikkeuksetta aina kovaa alas.
Sen sijaan, että sijoittaisit johonkin tulevan tai olemassa olevaan hypeen, minulla on parempi ehdotus. Sijoita itseesi ja itsesi kehittämiseen. Tämä on paras palkinto mitä voit rahalle saada. Sijoittamalla omaan ammattiosaamiseesi, saat enemmän palkkaa. Sijoittamalla omaan sijoitusosaamiseesi, vältät vaaran paikat ja et juokse seuraavan hypen perässä menettämässä rahaa muiden kanssa. Ja sijoittamalla hyvään oloon ja terveyteesi pystyt nauttimaan hitaasta, mutta varmasta vaurastumisesta eläen onnellista elämää jossittelun sijaan.
Yhteenveto
Uskon, että trendejä pystyy ennustamaan, mutta en usko, että kukaan pystyy arvaamaan oikein megatrendejä ja niiden voittavia hevosia tasaisella tahdilla – saatika osakekurssien suuntaa päivä päivältä. Jos pystyisi – hän olisi tänään maailman rikkain ihminen omaisuudella, jossa olisi paljon enemmän nollia kuin, mitä pystymme käsittämään.
Sen sijaan maailman rikkain ihminen on henkilö (Jeff Bezos Tai Elon Musk päivästä riippuen). Molemmat perustivat tai ovat olleet aikaisessa vaiheessa mukana yhden tai pari tällaisista yrityksistä ja kuluttaneet sekä uhranneet koko elämänsä yritysten menestyksen eteen. He ovatkin vain pari miljoonista tällaisista ihmisestä, jotka omistivat elämänsä työlle ja onnistuivat – lopuista 999 999 emme ole koskaan kuullutkaan, koska he kuluttivat aivan yhtä paljon elämästään samanlaiselle työlle, mutta heillä ei välttämättä ole näyttää tästä työstä mitään muuta kuin konkurssi.
Älä siis hätäile, vaan sijoita yksinkertaisesti ja säännöllisesti sekä pitkäjänteisesti. Ole mieluummin miljonääri myöhemmin, kuin miljardööri jälkiviisaana.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tieto uusimmista kirjoituksista.
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
Yhteenvedon huomio siitä, miten emme huomaa niitä 999 999 konkurssin tehnyttä kun katsomme sitä yhtä miljardööriä, on erittäin tärkeä. Kyseessä on ns selviytymisharha (survivorship bias) ja se on hyvin yleinen somen talouspiireissä
Ainakin Youtuben finanssi-scenessä on vallalla näkemys, että koulutus on turhaa tai jopa haitallista, ja ihan tosissaan neuvotaan seuraajia jättämään koulut kesken ja ryhtymään treidaajaksi, some-vaikuttajaksi tai mikä onkaan päivän lemppariala. Perusteluna käytetään esimerkeillä koulut keskeyttäneistä ihmisistä, jotka ovat rikastuneet (Bill Gates taitaa olla yleisin, mikä on hillittömän typerää koska miehen vanhemmat olivat monimiljonäärejä).
Nämä ihmiset eivät ollenkaan huomioi, että kymmenet miljoonat ovat jättäneet koulut kesken mutta koulut keskeyttäneitä miljardöörejä on yhteensä joitain satoja. Samoin se, että enemmistöllä miljardööreistä on korkeakoulututkinto. Niin myös se, että tilastollisesti korkeakoulututkinnon suorittaineiden keskimääräiset ansiot ovat korkeammat ja he ovat yliedustettuina ylimmissä tuloluokissa
Hyvä että tässä blogissa sentään pidetää jalat maassa
Aamen. Sselviytymisharha tosiaan elää ja voi erittäin hyvin osakemarkkinoiden tarinoissa, koska siellä entistä vahvemmin voittajat kirjoittavat historian – tai oikeastaan vain voittajista kirjoitetaan.
Ja tuo Silicon Valleyn drop-out kulttuurin ihannointi tosiaan on huvittavaa, kun juuri Gates ja Zuckerberg kuuluvat molemmat samaan kastiin, josta voi vetää hyviä viivoja miten haluaa. Tosiaan usein unohdetaan vain se, että MIT:hin ja Harvardiin menevät ovat keskimäärin lähes aina jo valmiiksi varakkaista perheistä Yhdysvalloissa, jolloin he ovat melkein syntyneet taloudelliseen vapauteen tehdä mitä vain ja dropouttaaminen ei ole tavalliselle pulliaiselle tuollaisesta koulusta ihan samanlainen vaihtoehto.
Kiitos ajattelevaisesta pohdinnasta!
Dude minä 8 vuotta sitten mietin että ”pitäisikö sijoittaa. Esimerkiksi Amazon, Microsoft, Nvidia ja AMD ja Facebook ovat varmaan tulevaisuuden firmat…” sit päätin kuitenkin laittaa minun rahat OP-malttilliseen sillä perusteella etten tiennyt mitään sijoituksesta eikä näistä aloista. En sanoisi ettei v***taisi mutta siinä mielessä olen tyytyväinen että tein huono päätös hyvästä syystä. Toinen hyvä terapia on seurata niitä osakkeita yms. jotka pärjäsivät yhtä huonosti kun olin ennustanut, tulee parempi mieli kun näkee millaisia luoteja olen väistänyt…
Auts, joo tällaisia hienoja päätöksiä meillä monella varmasti on 😀 Monesti huvittavinta onkin juuri se, että suurimmat sijoitusvirheet ovat monesti niitä, mitä ei ole tehnyt. Mutta jälkiviisaus toki aina turhaa, etenkin sijoittamisessa, koska kuten sanoitkin, aika paljon mielessä varmasti kaikilla on käynyt myös täysiä pommeja, jotka toisaalta on välttänyt. Ja tämä kaikki aika hyvin kuvaa juuri tuota hypen ennustamisen mahdottomuutta, loppupeleissä osumistarkkuuden tietää vasta näin juuri 8 vuotta myöhemmin, ei koskaan ostohetkellä.
Amazonista ja Bitcoinista unelmoivien on hyvä pitää mielessä myös niiden holdaamisen vaikeus. Kuinka moni bitcoinia aikaisin ostaneista oikeasti vieläkin esimerkiksi holdaa sitä? Jotkut, mutta ei moni. Amazonia myös tuskin kukaan muu on koko sen elinaikaa holdannut kuin itse Bezos.
Tämä on myös äärimmäisen tärkeä näkökulma asiaan! Ja itseasiassa kirjoitan juuri tästä holdaamisen vaikeudsta eräässä tulevan kirjan luvussani, koska se on mielestäni erittäin aliarvostettu taito. Ja joo etenkin Bitcoinissa näitä ihmisiä löytyy todennäköisesti alle sata, koska he olisivat kaikki miljardöörejä. Amazonissa täysin sama, Bezos ja muut pitkän ajan avainhenkilöt olivat todennäköisesti ainoita.
Heh, tästä tulee mieleeni, kun vuonna 2010 työkaveri hehkutti, että lohkoketjuteknologia tulee olemaan tosi kova juttu, että kannattaa satsata Bitcoiniin. Hän oli tosi fiksu kaveri joka oli perehtynyt syvällisesti aiheeseen, mutta totesin silti, että en kyllä lähde tähän kun en itse ymmärrä lohkoketjuteknologiaa eikä kiinnosta tarpeeksi, että jaksaisin opetella.
Itse olin tosi innoissani Amazonista 2000-luvun alkupuolella (silloin kun siellä vielä myytiin lähinnä kirjoja), ja jos olisin silloin harrastanut sijoittamista, olisin varmasti sijoittanut Amazoniin. En tosin edes tiedä, milloin pankit alkoivat Suomessa tarjota mahdollisuutta ostaa ja myydä osakkeita verkossa, koska sen tiedän, että millään muulla tavalla en kyllä olisi viitsinyt osakkeita ostaa. Tuohon aikaan omistin vain Nordean osakkeita, jotka vanhempani olivat ostaneet minulle vuonna 1992, kun silloin esitin toiveen, että haluaisin ostaa osakkeita. Yhtiö valikoitui varmaan pankin suosituksesta, kun itsellä ei ollut mitään hajua minkä yrityksen osakkeita haluaisin ostaa. Oli vähän rasittavaa käydä sitten 2010-luvulla Nordean konttorissa myymässä ne osakkeet, kun niitä ei näkynyt missään verkkopalvelussa. Hankintahintakaan ei ollut tiedossa, mutta myyntisummasta päätellen voittoa tuli ihan kivasti. Tämä onkin ainoa kerta kun olen tähän mennessä osakkeita myynyt. Luulen, että itsellä liian pitkä holdaaminen on suurempi ongelma kuin liian hätäinen myyminen. 🙂
Varmaan tuohonkin aikaan Yhdysvaltain pörsseihin pystyi sijoittamaan, mutta toki varmaan vain harva pankki tarjosi osakeostomahdollisuutta netissä – meni varmaan suurin osa siihen aikaa meklarin ja puhelinyhteyden kautta 😀 Ja liian pitkäaikavälin holdaaminen harvoin on pahitteeksi – ainakaan tuossa Nordea-tilanteessa tuskin oli, koska voitot varmasti olivat kaikesta huolimatta todennäköisesti suhteellisen hyvät!