Vaikka tiedon määrä on kasvanut jatkuvasti myös sijoitusmaailmassa kiitos Internetin ja erilaisien analyysipalveluiden, on sijoittajien ikuinen kysymys edelleen sama: miten löytää hyviä sijoituksia – ja mieluusti sellaisia, jotka tuottavat enemmän kuin indeksit? Maailmassa on yli 60 000 erilaisen yrityksen osaketta pelkästään pörssilistattuina, joten keskityn tässä tekstissä ennen kaikkea juuri pörssilistattuihin yhtiöihin ja miten itse etsin niistä uusia mielenkiintoisia sijoituksia.
Miksi etsiä uusia ja erilaisia sijoituskohteita?
Uusien sijoituskohteiden löytämisen hienous perustuu siihen, että jos pystyt löytämään sen ”seuraavan Applen”, ennen kuin muut sijoittajat löytävät ja yhtiö menestyy tulevaisuudessa hyvin, pystyt tekemään satumaisia tuottoja. Ja voittamaan ne kuuluisat indeksit heittämällä. Usein osakesalkku kun ei tarvitse kuin yhden huippumenestyjän eli ns. multibaggerin, jotta koko salkku kampeaa itsensä indeksituoton ohi.
Toinen syy ja varmaan vielä yleisempi on yksinkertaisesti uusien sijoituskohteiden etsimisen ilo. On aidosti mielenkiintoista ja vähän koukuttavaakin sukeltaa aina uuteen yritykseen ja liiketoimintaan, koska silloin oppii aina vähän lisää maailmasta. Itselleni uusiin yrityksiin sukeltaminen on juuri sen takia mielenkiintoista, että uusien liiketoimintojen ja liiketoimintamallien oppiminen on äärimmäisen mielenkiintoista. Koska pörssilistattuja yhtiöitä on maailmassa yli 60 000, on myös erilaisia liiketoimintoja huomattavasti enemmän kuin koskaan tulen löytämään.
Usein uusissa ja erilaisissa sijoituskohteissa saattaa myös tulla tunne, että yhtiötä ei välttämättä muut sijoittajat ymmärrä niin hyvin, jos sillä ei ole laajaa analyytikkaseurantaa tai siitä muuten vain kirjoitetaan vähän. Olen löytänyt paljon mielenkiintoisia Yhdysvaltaisyhtiöitä, joista ei käytännössä ole lähes missään Internetissä mitään muuta kuin tekoälyllä luotuja automaattiartikkeleja momentumista tai arvostustasosta. Tällöin usein kiinnostukseni herää entistä enemmän, koska se tarkoittaa, että yhtiö lentää erittäin matalalla sijoittajien tutkan alla.
Näin itse etsin potentiaalisia sijoituskohteita
Koska sijoituskohteita on potentiaalisesti niin paljon, teen itse saman jaon kuin kaikessa muussa sijoittamisessa – tutkin vain Suomen ja USA:n markkinoita. Näistäkin markkinoista löytyy yhteensä yli 6 000 potentiaalista sijoituskohdetta, joten haravoitavaa on yhden miehen sijoitustutkimustoimistolle.
Tällä hetkellä suurin osa salkustani on pitkälti suomalaisia tuttuja yhtiöitä, Qt Groupista Talenomiin ja Suomi onkin muuttunut omalla tavallaan mielenkiintoiseksi markkinaksi kiitos Inderesin. Koska Inderes on saanut seurantaansa lähes kaikki pienet ja keskisuuret vähintäänkin hyvän liiketoiminnan yhtiöt, on Suomessa koko ajan vaikeampaa löytää piilotettuja helmiä. Ennen vanhaan tutkimustyöllä pystyi löytämään yhtiöitä, joissa oli potentiaalia valtavasti, mutta nykyään jos luet Inderesin analyysit, olet selannut läpi yli puolet Helsingin pörssin järkevistä sijoituksista.
En nykyään Suomessa enää edes yritä löytää mitään uutta ja ihmeellistä, vaan pyrin vain seuraamaan epäsäännöllisen säännöllisesti mielestäni mielenkiintoisia liiketoimintoja ja niiden kehitystä. Esim. Qt Groupia seurasin kolme vuotta ennen kuin lopulta sitä vuoden 2022 kurssiromahduksessa otin salkkuuni. Qt:n tiesi käytännössä jokainen vuosien 2020-2022 aikana sijoittanut, mutta tästä huolimatta sijoitus oli onnistunut vuonna 2022.
Usein seuraankin Suomen pörssistä niitä tylsimpiä ja tunnetuimpia nimiä Nordeasta Kempoweriin ja aina Sampoon sekä Elisaan asti. Itse asiassa ensimmäinen aidosti onnistunut sijoitukseni oli Elisa vuonna 2009, vaikka sitä nykyään enää salkussani ei olekaan. Tylsien yhtiöiden seuraaminen on siitä mukavaa, että tunnen niiden liiketoiminnan, joten pystyn toimimaan markkinoilla nopeasti, jos analyysini mukaan pitkäjänteinen ostopaikka markkinoilla avautuu.
USA:ssa tilanne taas on hieman erilainen, koska analyysit yhtiöistä eivät ole läheskään yhtä keskittyneitä kuin Suomessa. Ylivoimaisesti tuntemattomin (ja ironisesti myös parhain) sijoitukseni onkin yhdysvaltalainen Medpace Holdings, josta kuulen usein saman kysymyksen: miten löysin yhtiön? Kirjoitan syväanalyysin Medpacesta vielä tämän vuoden puolella, joten kerron yhtiöstä silloin tarkemmin, mutta käytännössä löysin yhtiön, koska halusin salkkuuni jonkun yhtiön lääkealalta. En kuitenkaan tehnyt rajausta pelkkiin lääkeyhtiöihin, vaan koko lääketeollisuuden ekosysteemiin.
Etsinkin yksinkertaisesti Googlesta erilaisilla hakusanoilla: ”Small and Mid Cap Medicine stocks”, ”Interesting Pharma stocks”, ”Good pharmaceutical stocks” jne. ja löysin paljon artikkeleita, missä listattiin yhtiöitä, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Tein ihan puhtaan Excelin mielenkiintoisimmista yhtiöistä, joihin halusin tutua ja alkuperäisessä Excelissä oli noin 10 yhtiötä niin USA:sta kuin Kanadastakin. Tutkin kaikki yhtiöt pinnallisesti ja aika nopeasti listalta kaikki muut paitsi Medpace olivat tippuneet pois, sillä ne olivat pitkälti alkuvaiheessa olevia lääkeyhtiöitä, joissa riski oli aivan liian iso omaan makuuni. Mitä syvemmälle Medpaceen kuitenkin sukelsin, sitä paremmaksi sijoitus alkoi omissa silmissä näyttämään. Ja tähän mennessä Medpace onkin ollut koko sijoitushistoriani paras sijoitus, vaikka se on ollut salkussani vain 4 vuotta.
Kun uudistin salkkuani vuonna 2019, tein paljon samankaltaisia tutkimuksia läpi toimialojen. Tein myös listan toimialoista, jotka itse koin mielekkääksi omaan strategiaani. Näihin toimialoihin kuului pitkälti se yhteisenä tekijänä, ettei niissä ollut valtavan syklisiä toimialoja. Tämän takia esimerkiksi öljy- sekä metalliyhtiöt tippuivat heti listaltani pois. Halusin keskittyä ennen kaikkea lääketieteeseen, informaatioteknologiaan, konsultointiin ja palvelualoihin sekä tiettyihin kaupan alan yhtiöihin.
Lopputuloksena salkussani tällä hetkellä suurin osa onkin tietynlaista konsultaatiota tekeviä yrityksiä tilitoimistoista, informaatioteknologiaan, vakuutuksiin ja lääketieteeseen.
Uskonkin, että jos haluaa USA:sta löytää mielenkiintoisia sijoituskohteita, Google on edelleen suurin ystäväsi. Jyvien löytäminen akanoiden seasta vie aikaa, mutta sinänsä tähän ei koskaan sijoittajalla ole oikotietä, jos haluaa oikeasti erilaisia yhtiöitä löytää salkkuunsa. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko tämä vain rakkaudesta lajiin, vai voiko myös suorassa osakesijoittamisessa menestyä huomattavasti vähemmällä vaivalla?
Tarvitseeko massasta oikeasti erota voittaakseen indeksit?
Kaikista tärkein sijoittajan kysymys kuitenkin on se, että onko kaikki tämä oikeasti menestyvälle sijoittajalle tarpeellista. Täytyykö sinun pystyä löytämään uusia, ihmeellisiä ja tuntemattomia yhtiöitä tehdäksesi ylituottoa? Todellisuudessa tämä ei ole laisinkaan tarpeellista.
Ehkä räikein esimerkki tästä on salkku, joka sisältää tutut ja turvalliset pitkään hypetetyt FANG-yhtiöt eli Meta Platformsin (Facebook), Amazonin, Netflixin ja Alphabetin (Google). Jos sijoittaja olisi sijoittanut vain näihin osakkeisiin viimeiset 10 vuotta aina laittaen neljänneksen per osake niin sijoittaja olisi voittanut käytännössä kaikki indeksit maailmassa.
Sininen viiva kuvaa edellä kuvattua salkkua ja oranssi S&P500-indeksiä. Viimeiset 10 vuotta siis jätti-internetyhtiöitä holdaamalla olisi pystynyt tekemään nelinkertaista ylituottoa verrattuna S&P500-indeksiin! Mielestäni tämä on suhteellisen pysäyttävää, koska tämä tehdäksesi sinun ei tarvinnut oikeastaan tehdä muuta kuin seurata kovaa kasvavia yhtiöitä, joilla on erittäin vahva markkina-asema ja brändi, jonka kaikki tiesivät.
Silti suurin osa sijoittajista ei ole tätä tehnyt – minä mukaan lukien. Rehellisesti sanottuna, tällainen graafi saa omat sijoitussäädöt tuntumaan omalla tavallaan jopa vähän tyhmiltä. Satojen tuntien analyysi on johtanut monta kertaa huonompaan tuottoon kuin pelkästään isoihin jo valmiiksi menestyviin nimiin sijoittaminen. Toki kukaan ei tiedä, miten asia etenee jatkossa, mutta jälkiviisaana menestyvä sijoittaminen näyttää helpolta (tosin niin se tekee aina).
Täytyy myös muistaa, että jos salkkuun lisäisi vielä vaikka Applen ja Microsoftin, tuotot paranisivat vain entisestään eli puhdas FANG-salkku ei ole edes se optimein tapa sijoittaa IT-jätteihin menneisyyden näkökulmasta. Käytännössä, jos sijoitti jo vuonna 2015 isoihin IT-yhtiöihin, on voittanut indeksit lähes joka vuosi.
Uusi ei ole parempaa ja erilaisuus ei takaa huipputuottoja. Osakesijoittamisen maailma on niin täynnä melua, että käytännössä pystyt löytämään joka päivä pari hyvää ”ideaa” sekä paljon erilaisia datapisteitä makrotaloudesta yritysten tulevaisuuteen. Mutta todellisuudessa nämä hyvät ideat eivät useinkaan ole hyviä ideoita ja usein mitä enemmän sinulla on datapisteitä, sitä vaikeampaa on löytää ne oikeasti tarkoituksenmukaiset, jotka auttavat sinua hyvässä päätöksenteossa.
Älä siis huolestu, vaikka salkussasi olisi tylsiä kaikkien tietämiä yhtiöitä. Hyvät yhtiöt ovat hyviä sijoituksia, jos et vain maksa niistä liikaa.
————————————–
Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.
Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Olen jo pidemmän aikaa itse taistellut puhtaan indeksisijoittamisen, ja ns. itseluodun rahastosijoittamisen välillä. Ajatuksena siis olisi muuttaa oma säännöllisen sijoittamisen kohde indeksirahastosta jenkkien markkina-arvoltaan suurimpiin yhtiöihin – sanotaan vaikka top 8. Tällä hetkellä ne olisivat suurimmasta pienimpään: Apple, Microsoft, Google, Amazon, Nvidia, Berkshire ja Tesla. Melko ylivoimaisia yhtiöitä eikö. Näihin jakaisin portfolion tasaisesti jota tasapainoittelisin aina esim. kerran vuodessa, jos aiheellista. Omien mielenkiinnon kohteiden, sekä resurssien puolesta voisin jättää 10 % spekulaatiosalkun, jolla tekisin analyyseihin perustuvia suoria osakesijoituksia.
Historiallisesti tällaisella menetelmällä on päässyt hävyttömiin tuottoihin, vaikka kerran vuodessa joutuisikin pyöräyttämään salkkuaan hivenen uusiksi. En osaa perustella itselleni, että miksi en tekisi näin. Jotenkin en kuitenkaan ole saanut aikaiseksi, vaan olen pitäytynyt perinteisessä indeksirahastossa. Osaatko kenties tarjota puolesta/vastaan ajatusta tämän kaltaisesta sijoitusstrategiasta?
Samanlaisia ajatuksia olen itsekin miettinyt, mutta esim. juuri teknojäteissä on tietenkin regulaatioriskit (firmat kasvavat liian isoiksi, jolloin valtion pakko puuttua peliin) sekä se, että kun ne kasvavat, niin markkina saturoituu jossain kohtaa. Tosin näin kuvittelin asian olevan jo esim. vuonna ja silloinkin olin väärässä. Ja moni varmasti ajatellut samaa jo vuonna 2015. Applehan toisaalta esim. on jo aika saturoinut markkinansa, kun puhelinten myynti ei juuri kasva ja Padien myynti jopa laskee. Mutta se prosentti, joka pysyy Apple-asiakkaina on niin jäätävä, että yhtiö edelleen pystyy hieman kasvamaan softapuolella. Koen kuitenkin juuri ison koon ja kasvun loppumisen vaaran olevan suuria, koska luonnollisesti paraskaan yhtiö ei voi kasvaa ikuisesti.
Näinhän se on. Markkinassa on kuitenkin mielenkiintoista sen valtava psykologinen osuus, sekä se, että isoilla rahastoilla ja sijoitusyhtiöillä on erilaiset sijoitusmantrat. Näiden ansiosta usein rahoja ”parkkeerataan” suuriin yhtiöihin, vaikka ne eivät olisikaan kasvu-/tulosodotusten perusteella järkeviä sijoituksia. Peter Lynchän usein toistaa sanontaa, että WallStreetillä ei koskaan menetä työpaikkaansa, jos hukkaa asiakkaansa rahat IBM:ään. Tätä vaikutusta ei ole syytä jättää huomiotta.
Saattaa joka tapauksessa olla kuitenkin järkevää pysytellä yksinkertaisessa indeksirahastossa, sillä portfolion pyöräytyksestä tulee muiden kulujen ohella yllättävän suuri kustannus pitkällä tähtäimellä. Aina jotenkin vain itse haaveilen tuollaisesta ”oman simppelin indeksin” kehittämisestä.
Jepp, Lynchin sanoma on valitettavan totta. Ja yksi syy juuri siihen, miksi niin uskomattoman suuri prosentti aktiivista rahastoista häviää indeksille ja toinen osa on vain kaappi-indeksejä.
Ja hyvä huomio myös tuosta myymisestä ja ostamisesta salkkua veivatessa. Transkatio- ja veromyyntikustannukset usein syövät hyödyt moneksi vuodeksi, jos voittoa on jo pidemmältä ajalta kertynyt.
Hienoa, että jaksat kommentoida näinkin aktiivisesti lukijoiden kommentteihin. Kiitokset siitä, arvostan suuresti!
Kiitos! Ja uskon, että olisin bloggaamisen jopa jo lopettanutkin, jos keskustelua ei heräisi. Pelkkä monologien kirjoittaminen ei ole kauhean mielekästä 😀 Saan olla kiitollinen, että kommentteja ja keskustelua blogiteksteistä edelleen herää, koska suurimmalta osin blogien keskustelukulttuuri tuntuu olevan kadonnut ja siirtynyt pitkälti sosiaaliseen medioihin ja liekkihymiöihin.
Moikka!
Kiinnostava lukuhetki (kuten aina). Koska näemme kirjoituksesi Nintendosta? Muistaakseni mainitsit alkuvuodesta, että mahdollisesti kirjoitat siitä katsauksen. Yksi suurimmista sijoituksistani tällä hetkellä, sekä pelien että osakkeiden kautta, joten olisi kiinnostavaa kuulla miten näet Nintendon tulevaisuuden jne.
Kiitos paljon! Joo tosiaan saan vihdoin nyt yhdeksän kuukauden lupailun jälkeen aloitettua syyskuussa tuon yritysanalyysisarjan. Nintendo ei varmaan mahdu vielä tälle vuodelle, kun aloitan oman salkkuni osakkeista ensin ja sitten käyn pari tuttua suomalaisyhtiötä, mutta uskoisin, että ensi vuonna jossain kohtaa ehdin tekstin kirjoitella!
Nordnet tuottoprosentin olen saanut siinä 20% mailla olemaan, mutta se on vaatinut neuroottista tutkimustyötä sijoittamista kohtaan. Nyt sijoitustaidot on vakiintunut, eikä tarvitse enää opiskella itse sijoittamista.
Ehkä tärkeimmäksi asiaksi nostan tuon intrinsinc value ajattelun. Jos laskentakaavan mukaan intrinsinc value on alle sen hetkisen hinnan, JA muut kriteerit ovat kohdallaan, niin silloin voi olla oston paikka. Mutta jos muut kriteerit on kohdallaan, ja intrinsinc valuen laskennassa tulos on yli markkinahinnan, ei kannata ostaa, koska on arpapeliä mihin suuntaan osakkeen kehitys lähtee.
Intinsic valueta lasken jollain itse kehittämällä/googlaamalla kehitellyllä kaavalla, jonka olen havainnut toimivaksi, eli aikaisempien vuosien nettotuloksen keskiarvo x 10 (tulevaisuusolettama arvolle tms) x 0,85 (inflaation vaikutus tulevassa) / osakkeiden lukumäärällä = intrinsinc value.
Muut kriteerit sitten tavallaan on peruskauraa, onko liikeidea järkevä? onko velkaa sopivasti? onko liikevaihto nouseva? jne.
Mutta tässä tulee huomata jopa se, että aina ei edes ole markkinoilla nähdäkseni kaikki kriteerit täyttävää arvopaperia, joten tavallaan ei ole välttämättä joka hetki edes mahdollista osaa em. kriteereillä arvopaperia, vaikka tekisi hurjan määrän työtä etsien tuollaiset kriteerit omaavaa firmaa. Tämäkin pitää mielestäni huomioida, ettei osta väkisin jotain mikä ei ihan ole kunnossa, ja sijoittaa rahaa sellaisena aikana johonkin muuhun. vaikkapa asuntolainaan tms. Toki, osakkeita on niin hirveä määrä, että päivätyökseen pitäisi tehdä, jos aina haluaa täydellisiä ostoksia….
20%:n tuotto vuodessa etenkin nykyisen markkinaromahduksen jälkeen on kyllä äärimmäisen erinomainen suoritus. Nordnetin laskentatapaa näyttää tuottoja kritisoidaan välillä, mutta joka tapauksessa viittaa siihen, että indeksit on ainakin selkeästi voitettu.
Ja Intrisinc value tosiaan on erinomainen tapa sijoittaa, ja onkin varmaan juuri koko arvosijoittamisen ytimessä. Mutta kuten hyvin kuvasit, niin sen määrittäminen onkin sitten vähän hankalampi – ja monimutkaisempi asia.
Itse huomannut tuon saman ongelman, että sijoittamisessa ongelmallisinta on juuri se aika. Kun sijoittaminen on kuitenkin vain (vakava) harrastus, niin aika ei todellakaan riitä kaikkeen, mitä haluaisin. Tämän takia yksinkertaisten sääntöjen tekeminen auttaa kyllä etenkin keskittymään oleellisiin asioihin. Onneksi tällä hetkellä on siitä varsin mielenkiintoinen tilanne, että laittoi rahat niin asuntolainaan kuin Helsingin pörssiin, niin tulevaisuuden tuotot näyttävät varsin hyviltä.