Mikä on paras sijoitusstrategia? Ja miten luoda oma onnistunut sijoitusstrategia? Sijoitusstrategioita on suunnilleen yhtä paljon kuin ihmisiä maailmassa. Eikä ole mitään yhtä tiettyä sijoitusstrategiaa, joka on ultimaattisesti parempi kuin toinen – ainakaan kaikille meistä. Moni maailman menestyneimmistäkin sijoittajista on kerännyt varallisuutensa aivan eri tavalla ja usein sijoitusstrategiat ovat jopa olleet täysin päinvastaisia.
Suomalaisten keskuudessa yleisimpiä on osinko-sijoitusstrategia, joka perustuu siihen, että kerätään mahdollisimman paljon osinkoja sijoituksista. Itsekin tähän hairahdin sijoitusurani, koska se niin yleinen on ja on omalla tavallaan koukuttavaa nähdä kasvava osinkovirta tilille. Se on kuitenkin kaukana parhaasta sijoitusstrategiasta ja on Suomessa myös erittäin verotehoton ilman osakesäästötiliä.
Sijoitusstrategiat vaihtelevatkin usein eniten juuri ihmisen riskinottohalukkuudesta sekä siitä, mitä arvostaa. Viime vuosina osinkosijoittamisen rinnalle on tullut momentti-sijoittaminen tai toiselta nimeltään momentum-sijoittaminen. Momentum-sijoittaminen vaatii enemmän aktiivisuutta kuin osinkosijoittaminen, mutta on muuten yksinkertainen. Yksinkertaistettuna se luottaa siihen, että lyhyellä aikavälillä paljon nousseet osakkeet, nousevat myös lähitulevaisuudessa.
Koska tiedän, että suurin osa meistä ei kuitenkaan halua elää osakesijoittamista, tänään käyn läpi vähän yksinkertaisempia ja vähemmän teknisiä sijoitusstrategioita, joita jokainen meistä voi toteuttaa.
Tänään käynkin omasta mielestäni kolme parasta sijoitusstrategiaa kolmeen erilaiseen elämäntilanteeseen. Saa ottaa mallia, vaikka nämä eivät sijoitussuosituksia olekaan! Ja huom. nämä kaikki sijoitusstrategiat ovat pitkäjänteiselle matalariskisille sijoittajille. Riskinottokyvystä ja siitä, miten riskiä rationaalisesti usein kannattaa ottaa eri ikäisenä, on tulossa vielä oma teksti tulevaisuudessa.
Sijoitusstrategia 1 – Olet nuori etkä ole vielä ostanut omistusasuntoa
Nuori voi olla tässä tilanteessa mitä vain 15-vuotiaasta 35-vuotiaaksi – tai oikeastaan aina siihen pisteeseen asti, kunnes voi avata ASP-tilin ja ei ole ostanut ensiasuntoaan.
Ensimmäinen sijoitusstrategia – jota itsekin toteutin nuorempana, oli suhteellisen yksinkertainen. Avaa ASP-tili heti, kun pystyt säästämään isompia summia kuukaudessa (yli 500 euroa). Tämän jälkeen pyri laittamaan ASP-tilille niin paljon rahaa, kun pystyt (maksimissaan kuitenkin 1000 euroa kuukaudessa).
Ylimenevät rahat voit sijoittaa tilanteesi ja mielenkiintosi mukaan, joko vähäkuluisiin ja helppoihin indeksirahastoihin tai vaihtoehtoisesti suoriin osakkeisiin. Itse suosin isomman riskihaluni takia suoria osakkeita, mutta olisin saanut huomattavasti enemmän tuottoa nuorempana indeksirahastoilla, koska jokaisen suoran osakesijoittajan pitää aina maksaa uransa alussa ns. oppirahat (eli jokainen osakesijoittaja tekee uransa alussa huonoja sijoituspäätöksiä).
Tämä tyyli onkin yksinkertainen. ASP-tili tuottaa käytännössä ensimmäiset 1+5 vuotta sinulle verotonta ja varmaa 5%:n tuottoa. Tämä aivan järjettömän hyvä diili riskittömälle tuotolle eikä oikeastaan missään muualla maailmassa ole mahdollista saada näin suurta riskitöntä tuottoa. Ota siis ilo irti Suomen valtion avusta, jos sinulla ei ensiasuntoa ole ja aloita siihen säästäminen ja sijoittaminen.
Jos sinulla jää ylimenevää rahaa ASP-tilin jälkeen, esim. Nordnetissä * indeksirahastoihin sijoittaminen on halpaa ja helppoa. Näistä rahastoista aloittelevalle riittää yleensä 1-2. Esim. 50-50 jaettuna Euroopan ja USA:n pörssi-indekseihin.
Jos olet aloittamassa sijoitusuraasi, mutta haluat sen sijaan sijoittaa ylijäävän rahan suoriin osakkeisiin, voit tutustua suoraan osakesijoittamiseen esim. tässä kirjoituksessani ja pohtia onko se sinulle oikea vaihtoehto.
Sijoitusstrategia 2 – Ruuhkavuosina sijoittaminen
On töitä. On lapsia. On asuntolaina. On omia ja lasten harrastuksia. Samalla pitäisi selvitä, jotenkin kaikesta arjesta ja pitää oma talous tasapainossa. Ja tämän lisäksi sanotaan vielä, että pitäisi sijoittaa! On ymmärrettävää, että monelle etenkin ruuhkavuosien aikana viimeinen asia mielessä on sijoittaminen ja sen aloittaminen.
Kaikesta tästä huolimatta – sijoittamisen aloittaminen kannattaa kuitenkin missä tahansa iässä ja elämäntilanteessa, koska vauraus tuo aina vapautta ja turvaa omaan elämään. Ja kaiken lisäksi sijoittamisen ei tarvitse olla vaikeaa tai aikaavievää, jos toteutat esim. seuraavaa sijoitusstrategiaa.
Tämä strategia sopiikin kenelle vain, jolla on kiireinen elämä eikä aikaa sijoittaa, vaikka rahaa jäisi paljonkin säästöön. Apuusi kiitääkin passiiviset indeksirahastot. Passiivisiin indeksirahastoihin sijoittaessa tärkeintä on säännöllisyys, koska pörssiromahduksia tulee aina sekä se, että niitä ei valitse liian montaa.
Käytännössä löydät esim. Nordnetistä* jokaisen passiivisen indeksirahaston, joita voit tarvita elämäsi aikana. Keskimäärin kuitenkin suosittelen usein kavereilleni vain maksimissaan neljää indeksirahastoa, mielestäni vähemälläkin pärjää. Tyttöystäväni esimerkiksi sijoittaa vain yhteen indeksirahastoon – Handelsbankenin USA-indeksiin, joka löytyy myös Nordnetistä.
Se, mikä indeksirahastoihin sijoittamisesta tekee helppoa kiireisenä, on teknologia. Voit päättää, että sijoitat aina saman summan joka kuukausi. Kaikki mitä sinun tarvitsee tehdä on päättää päivä kuukaudesta, milloin haluat sijoituksen tehdä (palkkapäivä on esim. hyvä päivä, niin rahoja ei edes ehdi tuhlata ennen kuin ne on sijoittanut ja saat varmasti joka kuukausi jotain sijoituksiin) ja pitää vain siitä kiinni kuukaudesta toiseen.
Jako voi olla esim. kolmeen eri rahastoon sijoittavalla henkilöllä 100 euroa per rahasto per kuukausi. Tämän pitäisi olla mahdollista järkevällä kulutuksella kaikille kahden työssäkäyvän aikuisen taloudessa.
Kerran kuukaudessa kenellä tahansa meistä on aikaa istahtaa tietokoneen ääreen viideksi minuutiksi, kun teemme tilisiirron Nordnettiin ja ostamme rahastot. Rahastojahan pystyy nykyään onneksi helposti ostaa melkein yhdellä klikillä, joten kuka tahansa sen osaa. Jos mietit, miten valita hyvä sijoitusrahasto omaan sijoitusstrategiaan, yleensä helpointa on vain ottaa ison maantieteellisen alueen rahasto, joka on vähäkuluinen. Omat indeksirahasto lempparini ei-missään-tietyssä järjestyksessä ovat:
Eurooppa Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,21%
USA Indeksi (A1 EUR) – Juoksevat kulut 0,2%
Aasia Indeksirahasto – Juoksevat kulut 0,46%, kaupankäyntikulut 0,1%
Nordnet Indeksi Kehittyvät Markkinat – Juoksevat kulut 0,39%
Voit aloittaa näistä tai etsiä muita. Tärkeintä kuitenkin on se, että sijoitat säännöllisesti (mieluiten kuukausittain) ja pidät kiinni hajautuksesta myös aikoina kun homma näyttää pahalta ja median otsikot huutavat pörssin maailmanloppua. Samalla kun sijoitat passiiviisin indeksirahastoihin, haluat olla myös itse mahdollisimman passiivinen ja poistat käytännössä kaiken logiikan ja tunteen sijoittamisesta – ja usko tai älä – se on yleensä paras tapa sijoittaa.
Ruuhkavuosien sijoitusstrategiassa parasta onkin täysi passiivisuus ja tehokkuus sekä helppous. Sijoittaminen voi olla helppoa sekä tuottavaa ja passiivinen indeksirahastoihin sijoittaminen todistaa tämän. Voit automatisoida sijoituksesi lähes kokonaan moneksi vuodeksi ja kun aikaa ruuhkavuosien jälkeen sinulla on, huomaat, että myös rahaa sinulla on yllättävän paljon!
Helpointa olla välittämättä sijoittamisen mahdollisesti luomista tunteista onkin vain automatisoida oma sijoittaminen ja unohtaa omat sijoitukset. Silloin aika ja korkoa korolle ilmiö tekee kaiken työn puolestasi.
Sijoitusstrategia 3 – Haluat harrastaa sijoittamista
Suora osakesijoittaminen on sijoittamisen kuningaslaji. Ja aivan kuten kaikissa kuningaslajeissa, suurin osa meistä on aika huonoja siinä! Itse kulutin kymmenen vuotta käytännössä opetellessa suoraa osakesijoittamista ja samalla missasin kymmennien tuhansien eurojen arvonnousuja. Jos olisin sijoittanut koko elämäni indeksirahastoihin, olisin tällä hetkellä vieläkin vauraampi kuin olen tänään.
Vaikka tässä tulee kolmas sijoitusstrategia, en voi sanoa, että voisin suositella suoraa osakesijoittamista kenellekään puhtaan tuoton mielessä. Osakesijoittamisessa on aivan järjettömästi hyviä asioita, jotka kehittävät omaa ajattelua, yleissivistystä sekä sitä, miten näkee maailman. Osakesijoittamisen paras puoli ei olekaan se raha, mitä siitä saat (indeksirahastoihin sijoittaminen kun tuottaa suurimmalle osalle meistä paremmin kuin osakesijoittaminen), mutta harrastuksena se on vertaansa vailla.
Jos sinulla on siis aikaa sekä intohimoa osakesijoittamiseen, tämä strategia on sinua varten.
Kolmantena sijoitusstrategiana haluankin antaa ennen kaikkea ajatuksen suorasta osakesijoittamisesta. Tärkeintä täysin oman sijoitusstrategian tekemisessä on se, että ottaa oppia parhailta, mutta ei matki heitä täysin. Minä tai sinä emme ole Warren Buffetteja vaikka niin haluaisimme.
Meillä ei myöskään ole samoja euromääriä ja tietomääriä käytössä kuin Buffetilla. Piensijoittajalla on sen sijaan on paljon muita vahvuuksia, joita isoilla sijoittajilla ei ole – esim. se, että pystyt oikeasti ostamaan äärimmäisen pieniäkin firmoja pörssistä vaikuttamatta niiden pörssikursseihin.
Ja on hyvä huomata, että kun sijoittamista alkaa harrastamaan kaikki harrastukset maksavat ja näin tulee tekemään myös suoran osakesijoittamisen aloittaminen. Jokainen meistä suorista osakesijoittajista joutuu maksamaan ns. oppirahat, jotka syntyvät sijoitusvirheistä, joilta on mahdoton välttyä aloittelijana. Tärkeintä onkin vain ymmärtää, että virheitä tulee tehtyä alussa ja että oppii niistä, eikä toista niitä vuodesta toiseen. Helppo sanoa, yllättävän vaikeata toteuttaa kuten moni osakesijoittamista harrastava varmasti hyvin tietää.
Kannattaakin pohtia, mikä on sinun vahvuutesi sijoittajana, jos suora osakesijoittaminen kiinnostaa? Tiedätkö IT-alan seuraavan kuuman trendin töidesi takia? Oletko töissä alalla, joka on äärettömän kannattava, mutta jota ihmiset eivät tunne? Ovatko lapsesi innostuneet jostain uudesta asiasta, mutta sitä tekevä pörssiyhtiö ei ole vielä lähtenyt nousuun? Meillä kaikilla on jotain tietoa ja osaamista työelämästä sekä elämästä, jota voimme hyödyntää sijoituspäätöksissämme ja oman sijoitusstrategian muodostuksessa.
Jos siis suora osakesijoittaminen kiinnnostaa, opiskele ensin mestareita, mutta älä matki heitä. Sen jälkeen pohdi, mikä on sinun erityisosaamisesi tai mikä sinua erityisesti kiinnostaa. Sijoitusmaailma on niin valtava, että jokaiselle meille löytyy oma niche sieltä.
Sijoitussuunnitelman malli riippuu siitä, mitä haluat sijoittamisella saavuttaa
Niin kauan kun ei ole sijoitusammattilainen, uskonkin siihen, että sijoitusstrategiaa kannattaa muokata erityisesti oman elämäntilanteen mukaan – ei trendien tai kuumien sijoitusvinkkien mukaan. Ellei halua olla erittäin harrastunut sijoittaja, käytännössä indeksirahastot ovat poikkeuksetta tehokkain, helpoin ja tuottoisin vaihtoehto (jos ASP-tiliä ei lasketa).
Olenkin montaa kaveriani sekä perheenjäsentä auttanut saamaan oman sijoitusstrategian kasaan juuri näillä samoilla vinkeillä – mieti ensin elämäntilannettasi ja sitten sitä, mitä haluat saavuttaa sijoittamisella. On selkeää, että sijoitusstrategian pitää myös elää sen mukana, haluaako tavoitella taloudellisesta riippumattomuutta, vaurastumista omia lapsia varten vai säästämistä jotain pitkäaikaista unelmaa varten.
Jos sinua kiinnostaa esim. minun sijoitusstrategiani, voit lukea siitä täältä. Oma sijoitusstrategiani on muodostunut harrastuneisuuden ja sen myötä, että sain ensiasunnon ostettua ASP-tilini avulla.
Toivon, että tämä kirjoitus auttoi sinua pohtimaan omaa sijoitusstrategiaa ja luomaan sen tai muuttamaan sitä!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Olen kai jonkinlainen väliinputoaja, nelikymppinen ensiasuntoa ASP-tilille säästävä työtön. 😀 Aspiin ei voi koskea tuhoamatta sitä, joten pystyn laittamaan sinne vain minimisumman. Yhden prosentin korko on silti ihan ok, kun rahat ovat siellä aika lailla turvassa.
Nelikymppisenä tosiaan ASP vähän harvinaisempi ikärajan takia. Ikäraja on vähän hölmö ASP:ssa, koska kuitenkin ensiasunnon ostaja on ensiasunnon ostaja. Mielestäni tästä onkin ollut keskustelua, että ASP:sta saatetaan poistaa ikäraja kokonana, mikä kävisi sinänsä järkeen. Mutta tosiaan riskitön 1%:n tuotto on silti parempi kuin pankkitilillä, joten kaikki on kotiinpäin!
Niin toki saan sen 4% lisäkoron näille pienillekin summille, jos saan raha-asiat sellaiseen tilaan, että saan asuntolainan (jonkinlainen aikatavoite tästä onkin mielessä). 1% korosta menee verot, jos tilin lopettaa vain rahat nostaakseen.
Ikärajan poisto olisi kyllä hyvä.
”Keskimäärin kuitenkin suosittelen usein kavereilleni vain maksimissaan neljää indeksirahastoa.”
Voitko avata tätä hitusen? Omassa salkussani on jo neljää indeksia (USA, EU, Suomi, Ruotsi – Handelsbankenilta ja Nordnetiltä pikkuruisilla kuluilla) ja olen ajatellut vielä kehittyviä markkinoita viidenneksi jossain kohtaa. Toki noissa nykyisissäkin taitaa olla lähemmäs tuhatta yritystä mukana, joten jo nyt on kumma jos ei mene riittävästä hajautuksesta. 😀
Joo! Käytännössähän asia on juuri niin kuin sanot, että kun salkussa on tosiaan neljällä rahastolla jo yli tuhat firmaa, niin kyllä se hajautuksesi riittää enemmän kuin hyvin. Ja oikeastihan voidaan jopa yksinkertaistaen sanoa, että yksi ETF-rahasto riittää, nimittäin iShares Core MSCI World UCITS ETF kuitenkin sisältää koko maailman painot, painottaen tietenkin Yhdysvaltoja. Mutta tosiaan, ei useammalla rahastolla välttämättä kauheasti omaa sijoitustuottoa pystyä tuhoamaan, mutta eipä juuri parantaamaankaan eli sinänsä esim. 6 indeksirahaston omistaminen on sinänsä tarpeetonta.
iShares Core MSCI World UCITS ETF valitettavasti puuttuu kehittyvät markkinat.
Kannattaa tutustua Vanguard FTSE All-World UCITS ETF.
Saa koko maailman (n. 3500 eri yhtiötä). Ainoastaan small capit puuttuu, mutta niin puuttuu myös tuosta iShares Core MSCI World UCITS ETF.
Small capit tosin vain n. 5% market cap weighted indekseistä, niin suhteellisen pieni vaikutus.
Mutta tosiaan, turha tehdä liian monimutkaista ja yhdelläkin ETF pärjää hienosti. Ja todennäköisesti tulet pärjäämään paremmin kun ei itse joudu tasapainottamaan ja muuttamaan painotuksia eri ETF välillä.
Hyvä pointti itseasiassa, jos haluaa myös kehittyville markkinoille painotusta! Mutta tosiaan usein kun maailmarahastolla selviää, niin sen 5-10% painomuutokset eivät pitkällä aikavälillä usein juuri tee mitään ja usein energia kannattaa käyttää muuhun kuin maantieteellisen jakauman optimointiin.
Minä itseasiassa ostan seitsemää rahastoa (nykyisin tosin neljää rahastoa ja kolmea etf:ää) ja en näe että niitä olisi liian montaa. Perusteluina korkeahkoon määrään mainittakoon Nordnet Superrahastot, jotka ovat käytännössä ilmaisia tai lähes ilmaisia (poislukien Tanska nykyisin). Superrahastoilla hajautus jää kuitenkin vielä aika ohueksi, joten siihen minulla on päälle vielä USA, Eurooppa, Aasia ja Kehittyvät.
Jos taas ostaisin vain USA:ta ja Eurooppaa jakaisin rahastot talousalueiden kokojen suhteessa eli USA 70 % ja Eurooppa 30 %.
Kulut ovat indeksisijoittajalle myrkkyä, joten hiukan myös karsastan noita ”koko maailman ihmeitä”. Niissä ei pääsääntöisesti saa enempää hajautusta kuin yhdistämällä neljä perusrahastoa itse ja kulu on niissä suurempi. Tottakai, jos allokointi ja tasapainotus tuntuu kynnyskysymykseltä, kannattaa ostaa sitä maailma-etf:ää. Pääasia on sijoittaa johonkin matalakuluiseen rahastoon tai etf:ään.
Nämä olivat nyt ehkä jo hiukan hiustenhalkomista alkuperäinen blogitekstin aihe huomioiden. Kiitos hyvästä blogista ja jatka kirjoittamista!
Ihan oikeassa olet siinä, että jos kuluja haluaa optimoida entisestään, niin silloin esim. juuri Superrahastojen ostaminen on järkevää. Perus maailma ETF:t, jotka tässäkin keskustelussa mainittu, ovat kuitenkin omaan silmiini ns. ”tarpeeksi” halvat, vaikka eivät tosiaan todellakaan sieltä halvimmasta päästä indeksirahastojen halvimpiin verrattuna.
0,1-0,2%:n ero kuluissa ei monelle sijoittajalle vain enää ole niin merkittävä, vaikka toki kaikki on pitkällä aikavälillä kotiinpäin. Toki kun ajalle lasketaan vaihtoehtokorvaus, voi olla perusteltua sijoittaa vain vähän kalliimmalla ja mahdollisimman helposti yhden maailma ETF:n kautta. Mutta kuten sanoitkin, kysymys on yksityiskohdista ja ehkä ennen kaikkea makukysymyksistä siitä, mikä kenellekin sopii.
Ja kiitos paljon!
En tiedä oletko kirjoittanut tästä jo, mutta miksi omistusasunnon hankkiminen tulisi olla ensisijainen tavoite? Onko huono idea pysytellä vuokra-asumisessa? Olen nuori aloitteleva sijoittaja, jonkinverran sijoittanut indekseihin ja osakkeisiin.
En itseasiassa ole, erittäin hyvä tekstin aihe! Laitan ehdottomasti työn alle. Asia ei ole yksioikoinen, mutta seuraavassa lyhyesti. Muuttovoittopaikkakunnilla oma koti toimii arvonsäilyttäjänä sekä useimmiten myös arvoaan kasvattavana sijoituksena, jolloin jos ajatteli pitkään asua esim. PK-seudulla, omistusasunnon ostaminen on yksinkertaisesti taloudellisesti parempi päätös. Muuttotappiopaikkakunnilla, missä asuntojen hinnat laskevat ja asunnon myyminen voi olla haastavaa, vuokra-asuminen voi hyvinkin olla se järkevämpi vaihtoehto!