Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Miten sijoittaa 10 000 euroa on suunnilleen yleisin kysymys, jota olen saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun blogiani olen kirjoittanut. Suurin syy tähän on todennäköisesti, että 10 000 on suhteellisen pyöreä summa, joka monella on myös tavoitteena oman käteiskassan kooksi. Tai vaihtoehtoisesti se tuntuu hyvältä summalta aloittaa sijoittaminen.
Oli summa mikä tahansa ja tuli se säästämisen tai perinnön kautta, sijoittamisen aloittamiseen liittyvät kysymykset ovat aina suhteellisen samanlaisia – oli vuosi mikä tahansa.
Tämä teksti toimiikin ennen kaikkea vakiovastauksena kaikille heille, jotka pohtivat sijoittamisen aloittamista tänään, huomenna tai kymmenen vuoden päästä. Teksti on kirjoitettu siitä näkökulmasta, että tällä mekaniikalla mahdollisimman helposti kuka tahansa pystyy aloittamaan sijoittamisen – vaikka ei tietäisi sijoittamisesta mitään ennen tätä tekstiä.
Seuraavassa avaankin askel askeleelta, miten itse aloittaisin sijoittamisen 10 000 eurolla ottaen huomioon erilaiset muuttujat elämässä kaiken sen perusteella, mitä olen sijoittamisesta ja henkilökohtaisen talouden hallinnasta oppinut viimeisen 15 vuoden aikana. Samat askeleet toimivat olit aloittamassa sijoittamista 1 000 eurolla, 20 000 eurolla tai vaikka 100 000 eurolla.
Miten sijoittaa 10 000 euroa?
Jos itse aloittaisin nollasta ja saisin 10 000 euroa käteeni, miten sijoittaisin nämä 10 000 euroa? Ensinnäkin, keskittyisin pelkästään pienikuluisiin osakeindeksirahastoihin. Syy on siinä, että ne ovat joustavia, ja pitkällä aikavälillä erittäin pieniriskisiä – kunhan pitää huolen ajallisesta hajautuksesta. Samalla ne mahdollistavat sen, että sijoituksia ei tarvitse ajatella laisinkaan, vaan voi yksinkertaisesti noudattaa sijoitusstrategiaa, joka vapauttaa oman ajan kaiken muun miettimiselle.
Miten siis 10 000 euroa jakaisin euromääräisesti sijoituksiin? Sanotaan, että aloittaisin sijoittamisen Nordnetissä, jossa on edelleen laajimmat indeksirahastovalikoimat Suomen palvelutarjoajista. Silloin valitsisin käytännössä vain kaksi rahastoa:
Handelsbanken Eurooppa Indeksi (A1 EUR) (2500 euroa)
Handelsbanken USA Indeksi (A1 EUR) (7500 euroa)
Seuraavaksi tulee kuitenkin tärkein askel. En laittaisi näitä rahoja kerralla rahastoon, vaan varmistaisin, että pystyisin ajallisesti hajauttamaan rahaa sijoituksiin vuosien ajan. Syy on yksinkertaisesti siinä, että juuri tällä hetkellä (kirjoitushetki elokuu 2024) niin USA:n kuin Euroopan pörssit ovat erittäin lähellä kaikkien aikojen huippuja aikana, jolloin taloudessa on lievää epävarmuutta.
Tärkeää ei olekaan miettiä pelkästään, mitä tekee rahalla, jota sinulla on nyt, vaan rahalla, mitä sinulla tulee olemaan tulevaisuudessa. Itse siis pyrkisin sijoittamaan rahat siten, että pystyisin pitämään kuukausittain sijoitettavan summan lähellä samanlaisena läpi vuosien monen vuoden ajan myös sen jälkeen, kun kiinteä 10 000 euroa on sijoitettu.
Sanotaan, että minulla siis jäisi 200 euroa kuukaudessa jatkossa palkasta talteen sijoituksia varten jo olemassa olevan 10 000 euron sijaan. Lähtisin sijoittamaan ensin 400 euroa kuukaudessa 10 000 euron summasta. Eli, jos alkaisin sijoittamaan vaikka vuoden 2025 tammikuusta alkaen, summat näyttäisivät seuraavalta:
Tammikuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Helmikuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Maaliskuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Huhtikuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Toukokuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Kesäkuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Heinäkuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Elokuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Syyskuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Lokakuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Marraskuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Joulukuu 2025: USA-indeksi 300 euroa, Eurooppa-indeksi 100 euroa.
Vuoden 2025 jälkeen minulla olisi siis alkuperäisestä 10 000 eurosta 5 200 euroa sijoittamatta + kaikki rahat, mitä olen onnistunut säästämään samana vuonna. Jatkaisin tämän 5 200 euron sijoittamista samaan tapaan kuin vuonna 2025 kuukaudesta toiseen.
Jatkaisin siis koko vuoden 2026 myös sijoittamista 400 euroa kuukaudessa samalla jaolla, kunnes 10 000 euroa olisi lopulta sijoitettu rahastoihin kokonaan. Tämän jälkeen alkaisin sijoittamaan säästettyjä rahoja samalla suhteella. Ja jos sanotaan, että olisin onnistunut säästämään 200 € x 24 eli 4 800 € tämän aikana, alkaisin sijoittamaan 300 euroa kuukaudessa rahastoihin samalla jaolla eli 225 euroa USA-rahastoon ja 75 euroa Eurooppa-rahastoon.
Ja kun lopulta nämäkin säästöt on laitettu, alkaisin sijoittamaan kuukausittaista säästösummaani rahastoihin samalla jaolla kuin aikaisemmin. Eli jos saan säästöön tästä eteenpäin 200 euroa, 150 euroa menisi USA-rahastoon ja 50 euroa Eurooppa-rahastoon.
Kuten huomaat, kaiken rahan sijoittamisessa menisikin siis 2-3 vuotta, riippuen siitä, kuinka paljon pystyisin säästämään rahaa arjessa samalla, kun sijoitan isoa pottiani. Miksi näin pitkä aika? Puhutaan hieman ajallisesti hajauttamisesta sekä sen tärkeydestä onnistuneessa pitkäjänteisessä sijoittamisessa.
Paras tapa sijoittaa rahaa on aina ajallisesti hajautettuna
Ensiksi haluan, että keskitymme hieman pörssi-indeksien pitkäaikaiseen kehitykseen. Katsotaan siis S&P500-indeksin (Eli USA:n pääindeksin kurssikehitystä menneinä vuosikymmeninä).
Kuten näemme, pitkällä aikavälillä indeksi on kokenut laskuja ja nousuja, mutta pitkällä aikavälillä suunta on ollut yksitoikkoinen – ylöspäin. Tämä korostaa pointtia ennen kaikkea siitä, että sijoittaminen kannattaa vain, jos sitä tekee aidosti pitkällä aikajänteellä (eli poikkeuksetta yli viiden, mieluusti yli kymmenen vuoden aikajänteellä).
Lyhyelle aikavälille voi osua montakin pörssiromahdusta ja näiden takia et halua laittaa rahaa kerralla sijoituksiisi.
Voimme nähdä kuvaajasta myös toisen merkittävän asian, jonka aiemmin mainitsinkin. Yhdysvaltain (ja myös Euroopan pörssit), rikkovat tällä hetkellä kaikkien aikojen ennätyksiään, vaikka vain vähän aikaa sitten oli pelkoa pörssiromahduksesta. Ja tämä on se syy, miksi haluamme hajauttaa sijoituksiamme.
Tilastollisesti, mitä korkeammalla osakekurssit ovat, sitä todennäköisemmäksi tulee lyhyen aikavälin kurssilaskut. Jos siis saisin 10 000 euroa käteen tänään ja laittaisin kaiken kerralla rahastoihin, ottaisin turhaa riskiä siitä, että pörssit saattaisivat laskea kaikkien aikojen huipuistaan rajustikin lyhyellä aikavälillä, jolloin tuottoon käsiksi pääseminen veisi pidemmän aikaa.
Pitkällä aikavälillä pääsisin plussan puolelle, mutta tämä on riski, jota sijoittajana minun ei tarvitse ottaa. Sen sijaan, jos sijoitan rahani 2-3 vuoden aikana, hyödyn niin kurssilaskusta kuin kurssinoususta. Mitä tarkoitan?
Sanotaan, että alkaisin sijoittamaan tänään 400 euroa kuukaudessa. Jos pörssit jatkaisivat nousuaan, saisin koko ajan isommalle ja isommalle summalle rahaa tuottoja. Ja näin vaurastuisin. Yksinkertaista, helppoa ja mukavaa. Tämä onkin se pitkäjänteisen sijoittamisen helppo osuus.
Vaikea osuus tulee kuitenkin silloin, kun pörssi romahtaa, ja sijoitukseni kääntyvät tappiolle. Sanotaan, että olen sijoittanut 3 kuukauden ajan eli yhteensä 1 200 euroa. Ja yhtäkkiä tuleekin globaali lama. Kuukaudessa sijoitusteni arvosta sulaa 25 % eli minulla on jäljellä enää 900 euroa. Ei enää niin yksinkertaista, helppoa ja mukavaa. Paitsi, että itse asiassa tämä on pitkäjänteiselle sijoittajalle paras mahdollinen tilanne, kuten yllä olevasta kuvaajasta näemme.
Kun pörssit romahtavat, saamme indeksejä halvemmalla. Tämän voi siis mieltää ihan perinteiseksi alennusmyynniksi, kuten vaikka kaupassa. Ja jos pörssi jatkaa laskemistaan ja sijoitan 400 euroa kuukaudessa lisää joka kuukausi, saan joka kuukausi sijoituksia koko ajan halvemmalla ja halvemmalla. Ensiksi ostammekin siis sijoituksia 25 % alesta, sitten 35 % alesta ja pian voi olla, että saammekin niitä jo 50 % alella! Ja koska emme laittaneet rahoja kerralla, pystymme nauttimaan tästä alennusmyynnistä.
Jos taas laitamme 10 000 euroa kerralla, alennusmyynnit eivät tunnu hyvältä, koska olemme juuri saattaneet hävitä hetkellisesti 5 000 euroa, jos kurssit laskevat 50 %. Ja vaikka voimme sijoittaa 200 euroa kuukaudessa säästämästämme rahasta, ei se ole sama.
Haluankin jakaa sijoitukset pitkälle aikavälillä juuri näiden potentiaalisten alennusmyyntien takia. Jos pörssit jatkavat nousemistaan, vaurastun joka tapauksessa. Jos aloitan sijoittamisen lähellä hetkeä, jossa tapahtuu pörssiromahdus, saan hyödyn myös siitä. Ajallinen hajauttaminen mahdollistaakin sen, että tapahtui pörssissä mitä vain, voitan.
Miten sijoittaa 1 000 euroa? Miten sijoittaa 100 000 euroa? Vastaus on aina sama
Sama logiikka pätee jokaiseen rahasummaan, jota voit mahdollisesti sijoittaa. Tärkeää on ymmärtää kaksi asiaa:
1) Kuinka paljon minulla on sijoitettavana tällä hetkellä?
2) Kuinka paljon pystyn sijoittamaan kuukaudessa tästä eteenpäin seuraavat vähintään 10 vuotta?
Haluan säätää omat sijoitussummani sellaiseksi, ettei kuukausisijoittaminen koskaan pysähdy. Tämä onnistuu parhaiten siten, että en sijoita nyt minulla olevia rahojani heti vaan kuukausittain. Ja asetan alkusijoitusten jälkeen kuukausisumman sellaiseksi, ettei se eroa liian suuresti alkuperäisestä kuukausisijoitussummasta. Jokaisen tilanne on erilainen, joten summat ovat erilaisia, mutta aikavälin pitäisin itse samanlaisena, oli kyse 1 000 euron tai 100 000 euron sijoittamisesta.
Loppupeleissä pitkäjänteinen sijoittaminen on suhteellisen helppoa, kun pitää nämä perusasiat aina mielessä – myötä- ja vastoinkäymisissä. Kokemukseni mukaan tämänlaisesta suunnitelmasta on huomattavasti helpompi pitää kiinni silloin, kun pörssit liikkuvat ylöspäin. Mutta vasta huonoina pörssiaikoina – eli silloin kun sijoituksistasi alkaa kuukausittain katoamaan virtuaalista rahaa nopeammin kuin sitä ehdit sinne laittaa – mitataan se, pystytkö aidosti vaurastumaan pitkäjänteisesti.
Ja jos sinulla on iso summa, jota olet sijoittamassa näin ajallisesti hajautettuna, kannattaa sinun laittaa muut rahat niiden odotellessa lyhyen aikavälin sijoituksiin kuten lyhyen koron rahastoihin. Siellä ne tuottavat riskitöntä noin 3%:n tuottoa nykyisen korkotason mukaisesti aina siihen hetkeen asti, kunnes päätät laittaa ne indeksirahastoihin.
Jos pystyy pitämään kiinni yllämainitusta suunnitelmasta niin pörssilaskun kuin pörssinousun aikana, pitkällä aikajänteellä vaurastumistasi ei pysty pysäyttämään mikään – ei edes kolmas maailmasota tai globaali pandemia.
Jos siis pohdit, miten sijoittaa 10 000 euroa tai mikä tahansa muu summa, avaa arvo-osuustili omassa pankissasi tai Nordnetistä täältä (affiliate-linkki, jolla voit tukea blogiani) ja nauti vaurastumisesta, tapahtui maailmassa mitä vain! Pystyt löytämään parhaat rahastot pankistasi riippuen täältä. Jos selityksessä tai sijoittamisen aloittamisessa mietityttää jokin, laita kommenttia niin vastailen parhaani mukaan!
————————————–
Jos sinua kiinnostaa sijoittaminen syvällisemmin, voit tilata huippuarvostelut saaneet yli 10 000 kappaletta myyneen sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi
Voit myös ennakkotilata henkilökohtaista taloutta, rahataitoja ja indeksirahastosijoittamista käsittelevän kirjani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun, jossa kerron kaiken mitä olen rahasta ja vaurastumisesta oppinut Tammen kirjakaupasta täältä! Jos ennakkotilaat kirjan saat 20%:n alennuksen kirjalle koodilla VAURASTUVIISAASTI20 !
Äänikirjojen ystäville kirjani löytyvät esimerkiksi Bookbeatistä, Storytelistä, Nextorysta sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.
Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin kymmenen vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!
Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Terve taas Esa,
ja kiitos tästä(kin) loistavasta kirjoituksestasi! On todella miellyttävää lukea ajatuksiasi.
Mutta eräs kysymys tuli mieleeni tätä kirjoitusta lukiessani: miksi päädyit suosittelemaan HBn indeksirahastoja? Saatko kenties jotain suosittelupalkkiota tms?
Itse olen päätynyt ostamaan iShares S&P 500 indeksiä (toki ETF, mutta parempi vaan). Ja syynä pienemmät kulut: iShares 0,07% ja HB 0,20%. Mielestäni hurja ero, mutta onko sinulla jotain muita perusteluja tai ajatuksia?
eikös indeksirahastoissa ole se matemaattinen valuvika, että jotain rakettiosaketta on sen raketoinnin alussa vain mitätön määrä, kun sen paino on indeksissä olematon, sit kun se on 20 kertaistunut niin paino on suuri, eli on siis menetetty suuri(n) osa noususta.
mut jos ostaa alkujaan eri potentiaalisia kovia nousufirmoja vaikka 20 tai 40 kappaletta vaikka Ameriikasta, niin on kyydissä koko nousumatkan!!! ja voitot voi olla astronomisia!!! jos sattuu joku vaikka 100 kertaistuja alkuperäiseen salakkuun!
Kiitos! Ja oleellisia kysymyksiä. En tosiaan saa mitään suosittelupalkkiota HB:n rahastoista ja ne ovat tässä vain esimerkkinä USA- ja Eurooppa rahastoista, koska ovat Storebrandin kanssa tasavahvat. Moni varmasti alkaa sijoittaa oman pankkinsa kautta, jota varten linkkasin oman tekstin. Jos blogissa affiliate-linkkejä tai muita joista saan rahaa, ovat ne erikseen selvästi mainittu (kuten Nordnet-linkki tektissä).
Kuluero taas johtuu siitä, että esimerkki on tehty täydelle aloittelijalle kaikista helpoimman kautta, jotta monimutkaisuus ei tulisi aloittamisen tielle. ETF:t ovat kulutehokkaampia, mutta niissä ei ole yhtä paljon joustoa ja ne herättävät alkuun enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, kun niihin ei voi sijoittaa vapaata summaa, pitää osata tehdä kuukausisopimus, löytää juuri oikea USA-ETF suosta jne. Olen aloittelevalle sijoittalle aina perinteisen rahaston kannalla sen huomattavan yksinkertaisuuden ja jouston takia.
Rahastojen ja ETF:ien eroista ja niiden sopivuudesta on itse asiassa tulossa myös oma teksti, jossa käsittelen juuri tätä aiheitta tarkemmin.
Eikö sinua hämää Eurooppa indeksissä se, että moni maa ottaa laittoman korkeita lähdeveroja? Näitä maita taisi olla ainakin Ranska, Saksa ja Tanska. Euroopassa kun ei juurikaan ole kasvuyrityksiä, vaan tuotto taitaa tulla suurilta osin osingoista, niin lähdeverot ovat iso miinus. Lopulta suomen verottaja vie vielä 30% tuotosta. Mielestäni sijoittajan saama reaalituotto-odotus on hyvin matala.
Mitäs jos euroopasta valitsisi vain maat joista osingot saa ilman lähdeveroa? Eli Britit, Suomi ja Ruotsi
Lähdeveroista huolimattahan rahasto on tuottanut varsin hyvin, sen 6-7% vuodessa olemassaoloajastaan. Ja toki tämä on yksi syy, miksi Eurooppa on ”vain” 25%:n painolla. Sinänsä kuten kommenteissa aiemminkin keskusteltu, koko 100% paino USA:han voisi olla perusteltu jostain näkökulmasta, mutta se korottaisi maakohtaista riskiä mielestäni liian paljon aloittelevalle sijoittajalle. Maakohtaiset rahastot taas ei tarpeeksi hajauttaisi maantieteellisesti ja noh Suomi-rahastoon en laittaisi rahojani, koska fundamentit ovat turhan heikot.
Taas hyvää vinkkiä ja just omaan tilanteeseen sopiva, kun tällä viikolla kuitenkin myin osan osakkeista pois. Myyntiin päädyin kun maailman tilanne kävi jännänä, mutta alkoi palautua nopeasti. En hätäillyt vaan kuuntelin toistamiseen ”Vaurastu viisaasti” kirjan 🙂 Osa näistä osakeostoista oli tehty jopa yli 10 vuotta sitten ja tein myynneillä reilua voittoa ja kunnon tappiotakin. Nyt kun katsoo tilanneta jälkikäteen, niin en osannut kuitenkaan ajoittaa myyntejä parhaimpaan aikaan. Voittoa olisi voinut saada tuhansia euroja enemmän vaikka nytkin tuli kokonaisuudessa ihan hyvin veroja maksettavaksi.
Tästä kirjoituksesta otetaan nyt vinkki ja nostan vain kuukausisäästö summaa enkä teekkään muuta. Nyt siis kuukauden 5 päivä ostetaankin enemmän rahastoja kun aikasemmin 🙂
Hienoa, että teksti oli ajankohtainen! Ja juurikin näin, ajoittaminen on sinänsä mahdotonta. Välillä se onnistuu ja välillä ei, mutta useimmiten ajoitusta yrittämällä saattaa osua enemmän hutiin kuin maaliin. Mutta hienoa kuulla, että voitolle jäätiin mukavasti ja nyt voi ajallisesta hajauttamisesta nauttia sitten tästä eteenpäin.
Vaimo sai viime vuoden syksyllä 10 000 euron perinnön. Itte mä olen ollu sijoittaja siis neljäkymmentä vuotta joten sain sijoitusvastuun hänen perinnnölleen.
Lätkäisin koko kymppitonnin Nvidiaan, uskallusta oli varsinkin pikku nousuhumalassa. Ne nousi olikos n. 8 kuukaudessa 25 tonniin, jolloin myin ne pois ja sijoitin uudestaan, tällä kertaa Qualcomiin 10 tonnin ja loput 3 osaan seadril, Hapag-loyd ja Rio Tinto. eli öljynporaus, rahtivarustamo ja kaivos
teknot vähän pikkurommas tossa pari viikkoo sitten ja myin hänen OST tililtään Rio ja Hapaq ja ostin niillä Super Micro Computers eli smci, joka ampas heti jotian melkein 20 pros ylös muutamas päiväs..näillä mennään nyt toistaiseksi, ehkä vuosikin tai 10 vuot, ei oo tarkkaa lukkoon lyöty mitään..eli jossain 25 tonnis on kait salkku nytkin, en oo tarkistellu tai pyytäny tarkistelemaan, kun toi Seadrill on vähän nyyhkiny täs viimeaikoina niin
siis toisinsanoen pistin kaikki vaimon rahat Nvidiaan, säästöjä hällä ei oo, molemmat elää peruspäivärahalla/ työmarkkinatuella. Mulla toki on mukava osakesalakku, ihan hyvin kehittyny se paitti 15 pros laski tos teknominirommaukses, mutta tietenkin olen optimistinen
Mun taktiikka on että aina all in eli kaikki rahavarat osakkeissa, stock picking, sit jos tuloo rommaus niin myyn , kun katson pohjien olevan siis tapahtunut, niin myyn vähiten rommanneita ja ostan eniten rommanneita ;)…koska nämä on aina palautuneet lähtöarvoihinsa rommauksen jälkeen paris kuukaudes, so far
Jokaisella tosiaan on omat riskitasonsa ja all-in osakkeet on kyllä selkeästi riskisijoittajan asenne. Mutta sijoittamisessa hienoa onkin se, että eri tavoilla voi päästä samaan lopputulokseen ja tärkeintä onkin löytää se itselle sopivin tapa sijoittaa.
jooh, en suinkaan kehoita ketään toimimaan kertomallani…mä nyt vain hetken huumas pistin ja riskeerasin koko potin…. on mul ittel hyvin hajautettu salkka, tai melko hyvin.. ei oo ajallista hajautusta ei. Mut mä kuitenkin elätän vaimmon viimekädessä, jos hänen osakkeet olis rommanneet totaalisesti hehe, ja on meillä, tai siis minulla velaton talo ja molemmilla velkaa nolla
juu, koko rahavarat on osakkeissa, oon yrittäny pitää jotain puskurii tilillä rahana, mut ei tuu mittään, ne rahat alkaa polttaan näpeissä ja sijoitan ne sit kuitenkin kaikki osakkeisiin, mitä nyh tonni pari on käyttelytilillä
toisaalta mun menetelmälläni ei ole mittään markkinoiden ajoitus ideoita, kun niitä on kuitenkin vaikee ennakoida.. ja jos on aina 100 pros in, niin silloin ainakin se negatiivinen pumppaus jää pois koko salkun siis edestä, eli ei oo ajoitusongelmii, jos aina all in, ettei myy salkkuu halvalla ja osta kalliilla nih. Erityyppisii osakkeita salkussa, niin rommauksessa jotkut tippuu puoleeen, toiset osakkeet vain ehkä 10 pros,eli..sit se mistä sanoin eli vähiten laskeneet myyntiin ja tilalle eniten rommanneita
Velaton talous auttaa ehdottomasti paljon, koska elämisen kulut myös huomattavasti matalammat siten. Kuulostaa varsin toimivalta tuohon elämäntilanteeseen siis.
Hyvä kirjoitus, kuten sinulta yleensäkin!
Tutkimusten mukaan paras tuotto saadaan useimmiten sijoittamalla ylimääräinen summa kerralla heti, kun se on käytettävissä. Minulla oli vastaavanlainen tilanne noin neljä vuotta sitten, ja päätin hajauttaa sijoitukseni ajallisesti kolmelle vuodelle. Tähän mennessä olisin kuitenkin saanut selvästi paremman tuoton, jos olisin sijoittanut koko summan kerralla. Silti toimisin tulevaisuudessa samalla tavalla, kuten mainitsit, ellei markkinoilla olisi juuri käynnissä voimakasta laskukautta jolloin laittaisin lyhyemmässä ajassa koko summan markkinoille. Sijoittamisen mielenrauha on meille useimmille erittäin tärkeää.
Itse olen päätynyt jo lähes kymmenen vuotta sitten sijoittamaan MSCI World -indeksiin ja MSCI Emerging Markets -indeksiin niiden markkina-arvon suhteessa. Olen järkeillyt, että koska sijoitushorisonttini on yli 30 vuotta, emme voi ennustaa, mistä päin maailmaa parhaat yritykset tulevat vuosikymmenten päästä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, yrityksillä ei ole samanlaista mahdollisuutta kasvaa, mutta koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Näiden indeksirahastojen kautta sijoitan maailman suurimpiin yrityksiin, mikä mahdollistaa keskimääräisen globaalin tuoton saamisen ilman, että rahastoa tarvitsee vaihtaa koko sijoitusajan aikana.
Mitä mieltä olet, kannattaako kehittyviä markkinoita edelleen pitää salkussa pitkälläkin aikavälillä?
Kiitos! Ja juurikin täysin samaa mieltä, jonka takia ajallinen hajautus niin hienoasia onkin. Tosiaan noita samoja tutkimuksia siiteeraan kirjassani Viisas Sijoittajakin, mutta kuten siinäkin totean teorian ja käytännön erohan tosiaan tulee siinä, että todennäköisyydet on eri kun yhden ihmisen yksi yritys. Riippuu omasta riskitasosta haluaako tällaista riskiä ottaa etenkin nykyisessä pörssi ja taloustilanteessa.
Vaikka historiassa todennäköisyydet ovat nn. 66%:sesti kertaköntin sijoittamisen puolella, se on varmasti historiassa myös varmin tapa, miten pitkäjänteinen sijoitusinto on saatu tapettua miljoonilta ihmisiltä, kun kertasumma on sijoitettu markkinoille 1-2 vuosi ennen pörssiromahdusta.
Ajallinen hajautus on mielestäni paras tapa aloittaa sijoittaminen juuri siksi, että sillä pystyy välttämään isoimmat sudenkuopat ja samalla ymmärtämään koko ajallisen hajautuksen ja pitkäjänteisen sijoittamisen ytimen heti alusta alkaen. Samalla se on mielestäni hyvä testi siihen, että onko ihmisestä oikeasti pitkäjänteiseksi sijoittajaksi – on kuitenkin ihmisiä, joille sijoittaminen ei välttämättä yksinkertaisesti sovi, vaikka kaikki faktat sen puolella olisivatkin.
Itse olen kuten tekstistäkin huomaa, myös tulevaisuudessa länsimaihin uskovainen – etenkin Yhdysvaltoihin. Tietyt kehittyvät maat varmasti nousevat, mutta olen yllättynyt, jos ne Yhdysvaltain kokoisiksi mahdeiksi nousevat. Ja toisaalta, Yhdysvallat tulee hyötymään myös siitä, jos maailmaan uusi iso talousmahti syntyisi – koska sillä on kuitenkin niin paljon isoja yrityksiä, jotka ovat maailman johtavia isoine vallihautoineen.
En kuitenkaan usko myöskään, että kehittyvät markkinat olisivat huono sijoitus, joten jos se tuntuu omalta juuri pitkällä aikavälillä, en lähtisi myymään. Itse tykkään mahdollisimman yksinkertaisesti ja sen takia esimerkiksi juuri itse sijoitan vain USA:n ja Suomen osakkeisiin ja avovaimoni sijoittaa pelkästään tuohon Handelsbanken USA-rahastoon, mutta nämä ovat puhtaasti makukysymyksiä.
Onko sillä osakesijoittajalle lopulta kuinka paljon väliä, mikä tai mitkä maat ovat maailman ”pomoja”? Tarkoitan siis sitä, että esim. Pohjoismaiden pörssit ovat olleet erittäin tuottoisia historiassa, vaikka Pohjoismaat ovat maailman mittakaavassa ”kärpäsen paskan” kokoisia maita. Osakesijoittajahan sijoittaa yrityksiin, eikä maan ”geopoliittiseen tulevaisuuden asemaan”. Olennaisinta lienee, että maassa on liiketoiminnalle hyvät edellytykset. Tähän liittyneet monia asioita kuten koulutus, infra, yhteiskunta rauha, kannustimet, kulttuuriset tekijät yms. Lisäksi kun ottaa huomioon, että monet suuremmat yritykset ovat globaaleja, niin eivät ole riippuvaisia pelkästään kotimarkkinoistaan.
Sanoisin, että omassa mielessäni on ja ei. Yhdysvallat talousmaailman napana hyötyy eniten siitä, että sillä on valtava sisämarkkina ja se on populaarikulttuurin hegemonia länsimaissa. Tämä antaa Yhdysvaltaisiyrityksille kaksi selvää etuajoasemaa mielestäni:
1) Yhtiö pystyy kasvamaan nollasta miljardiluokkaan olemalla puhtaasti kotimarkkinoilla toimiva –> yhdysvaltalaisyritys voi kasvaa aivan massiivisen pitkään ja nopeasti, eikä sen tarvitse edes ottaa riskejä kansainvälisestä kasvusta. Suomessa tiedämme hyvin, kuinka vaikeaa toimivaa yrityskonseptia on viedä ulkomaisille markkinoille. Kansainvälinen kasvu on aina vaikeampaa ja korkeariskisempää kuin kotimarkkinoilla kasvu.
2) Ei ole sattumaa, että kaikki uusi teknologia ja palvelut tulevat lähes poikkeuksetta Piilaaksosta. Elämme Suomessakin niin amerikkalaisessa maailmassa, että lähinnä adoptoimme trendejä ja palveluita, joita USA:assa kehitetään. On vaikea esimerkiksi nähdä some-palvelua, joka perustetaan Suomessa ja jolla olisi mitään mahdollisuuksia tulla maailman isoimmaksi someksi – kukaan kun ei ole kiinnostunut siitä, mitä Suomessa tehdään.
Pienempiä syitä on muitakin, mutta tässä itselleni ne kaksi isointa syytä, miksi USA tänään, huomenna ja ylihuomenna menestyy taloudellisesti.
Toimisiko samoin, jos kyseessä olisi 5x summa?
Kyllä vain! Tämä teksti tosiaan tarkoitettu sellaiseksi, että numeroita voi skaalata ja muuttaa juuri oman tilanteen mukaan juuro oma tilanne huomioiden. Eli pitää vain aikajanan samana, rahastojen suhteet prosenteissa samana ja homma toimii.
Itse asiassa teksti saikin alkunsa siitä, kun eräs kaverini sattui yllättäen perimään 200 000 euroa ja hän pyysi apuani 200 000 euron sijoittamiseen. Annoin tämän täysin saman ohjeen hänelle.
Oletko törmännyt siihen ajatukseen/tietoon, että kertasumma olisi historiallisesti kannattanut 66 % ajasta? Sen mukaan ajallisella hajautuksella useimmiten välttäisi suuret tappiot mutta myös suuret voitot, koska suurin osa pörssin vuotuisesta noususta tulee muutamina päivinä tai kymmeninä päivinä vuodessa ja jos raha on silloin pois pörssistä, jää paitsi arvonnoususta. Ajallisessa hajautuksessa olisi enemmän kyse henkilökohtaisesta mieltymyksestä ja riskinsietokyvystä.
En tiedä, onko asia oikeasti näin. Itse en vain ole jaksanut selvittää lyhyen aikavälin sijoitusvaihtoehtoja ja siirrellä rahoja paikasta toiseen, vaan hulautan ne rahastoon heti, kun ne ovat vapaana ja sitten unohdan sinne.
No niin, tähän tulikin jo tyhjentävä vastaus yllä. Vähän retorisesti kysyin, oletko törmännyt, koska etköhän ole törmännyt aivan kaikkeen sijoittamiseen liittyvään, mitä itse aloittelijana internetin ihmemaailmasta löydän. ?
Olet siis varmasti pelannut myös tätä markkinoiden ajoittamispeliä: https://www.personalfinanceclub.com/time-the-market-game/
Yllätyin kuinka moni itse asiassa tuohon ajalliseen hajauttamiseen kommentoi, mutta hyvää keskustelua siitä saa onneksi. On ihan aiheellista miettiä, miksi ajallisesta hajautuksesta puhutaan ja sitä niin usein suositellaan, vaikka tutkimukset ohjaavat teoriassa toiseen suuntaan. Ja tuohon peliin en itse asiassa ollutkaan törmännyt, vaikuttaa hauskalta, täytyy tutustua 😀
niitä suuurimpia rommauksia on näyttäny olevan silleen 9-12 vuoden välein…viimmesin oli Korona-rommaus.. eli ajallisen hajautuksen pitäisi sitten loogisesti olla tuota rommausväliä pidempi aika täh? ja sehän nyh on aika utopiaa
ihan henkisesti yhtä raskasta, tai ainakin melkein on kattoo kovaa kurssinousuu yleisesti ja istuu käteisen päällä, kuin että jos ainakin joksikin aikaa tulee turpihin ja rommoo. riippuu henkilöstä
Im man of my own, I take my own chances..with my own händs, i have some psycholocical skills…yah heh, siksi stock picking, no eft no rahasto. Jos mokaan, syy on ainoastaan minun itseni, toisaalta mua on vaikea kusettaa, siinä 40 vuoden ura sijoittajana on auttanut..Jälkikäteen katsoen, olen ottanu hirvittäviä riskejä heikosti hajautetulla salkuilla..mut täs mä oon,paljolti kait tuurilla, mut kun ikää on tullu lisää, samoin sitä varmuuden kaipuuta ja vähän iisimmin ottamista osakemarkkinoilla..nyt 15 osaketta eri painoilla, suurin osa kait aika vakaita osinkofirmoja..60 pros, ja loput sit jottain teknoi tai vastaavii.. teknojen osuus nousi tossa minirommaukses äskettäin mulla, kun myin niitä vakaampi pois ja ostin smcl; äää
nih ja sijoitusvelat unohtu mainita mun (hullusta) riskiosakepelaamisesta 30 vuot ja surkeasta hajauttamisesta, sen lopetin, velkapelleilyn, ei enää vanhemmalla iällä (58) vois noin toimia, mut näihhän se menee, nuorena sitä uskaltaa, osa menestyy, osa putoo pois, luonnon laki
Voi sanoa, että toimintani on eräänlaista peliriippuvuutta ja jännityksen hakemista..euforiaa kun menee lujaa, ja sit maanrakoon, kun menee huonosti
Mut on tässä se ero, että Pörssipelurilla on positiivinen voittojen odotus arvo, toisin kuin rahat lykkäämällä hedelmäpeliin tai nettikasinoihin
Sijoittaisin koko summan kerralla halpaan maailmanindeksiin esim. VWCE. On mielestäni outo neuvo suositella suomalaiselle pelkästään USA- ja euroopparahastoja. Ensinnäkin USA- indeksin osingoista menee 15% lähdevero, vaikka se olisikin ns. osingot uudelleensijoittava rahasto. Toisekseen, jenkit ovat aliperformoineet muita maita monen monta kertaa viime vuosikymmeninenä, viimeksi 2000-2010. Kirjoittajalla lienee recency bias menossa. Entä miksi sijoittaisit 25% Eurooppaan? Veikkaan, että alhaisempien valuaatioiden takia? Asumme Euroopassa, saamme palkkaamme euroina, asuntomme ja muu omaisuutemme on täällä, sota riehuu rajoilla. Itse ainakin haluan hajauttaa osakesijoitukseni sen takia maailmanindeksipainoilla niin kuin ne kulloinkin sattuvat olemaan. Kukaan ei tiedä, mikä maa tai maanosa tulee olemaan vahvin seuraavina vuosikymmeninä. Vertaan neuvojasi siihen, että olet kasinolla ja pelaat rulettia eri maanosilla. Joku aina voittaa, mutta pitkällä ajanjaksolla kasinon omistaja voittaa aina. Tässä tapauksessa omistaja on maailmanindeksi eli ”koko” pörssi. Jos se ei tuota mitään vuosikymmeniin, on murheemme jossain muualla kuin sijoituksissamme.
Kertasijoittaminen voittaa ajallisen hajautuksen n. 70% ajasta (https://investor.vanguard.com/investor-resources-education/news/lump-sum-investing-versus-cost-averaging-which-is-better). Valuaatiot ovat olleet pieniä korjauksia lukuunottamatta korkealla jo kymmenisen vuotta. Itse sain vähän yllättäen ison summan (salkku kasvoi 25%) kuukausi sitten ja ostin saman tien VWCE:tä. Pörssit menevät useammin ylös kuin alas. Mitä jos teet ajallista hajautusta kaksi vuotta, jolloin pörssi jatkaa nousua ja romahtaa saman tien, kun olet saanut rahat sisään? Tai jos uskot ajalliseen hajauttamisen, niin mikset myy salkkuasi tyhjäksi ja ala ostamaan ajallisesti hajauttaen takaisin?
Aloittelija: Tosiaan, kirjoitan noista samoista tutkimuksista tuossa viime vuonna julkaistusta sijoituskirjassani Viisas Sijoittaja. Yllätyin, kuinka moni tästä asiasta on kommentoinut ja olisi varmaan pitänyt tiputtaa pätkä kirjastani tähän tekstiin. Etuhan tosiaan on tutkimuksesta riippuen sen 60-70% kertasumman puolella.
Mutta kuten yhdessä aiemmassa kommentissa totesin, todennäköisyydet eivät lohduta ihmistä, joka laittaa vaikka koko perintönsä kerralla markkinoille, koska todennäköisyydet. Yksittäinen ihminen saa vain yhden yrityksen, jolloin näinkin loppupeleissä korkeat todennäköisyydet ovat usein se suuri syy, miksi kuulemme niin monen sijoittajan suusta sen, että sijoittaminen on huijausta ja siinä vain häviää rahaa.
Niin moni sijoittaja kuin aloittaa sijoittamisen tutkimusten mukaan juuri myös lähellä markkinahuippua, kun sijoittaminen uutisiin pääsee. Ajallinen hajauttaminen onkin teoriassa heikompi parempi, mutta mielestäni käytännössä 100x parempi tapa aloittaa sijoittaminen, koska se auttaa myös ymmärtämään pitkäjänteisen sijoittamisen perusteet paremmin. Tämä ohjehan tosiaan on tarkoitettu täysin sijoittamista aloittavalle.
Oma toimintatapasi kuulostaa varsin fiksulta, koska kuitenkin selvästi ajallisesti hajautat, vaikka etkään täysin tasaisesti. Aika kuitenkin todennäköisesti tasaa, vaikka vähän erikokoisia summia laittaisitkin eri kuukausina.
Jmale: Tosiaan ETF:t olivat tästä tekstistä poissa aiemmissa kommenteissa mainitsemieni asioiden takia, jonka takia järkeviä maailmarahastoja ei tarjolla ollut, kun 0,3%:n kulut alkavat jo hieman kalvaa. Mutta tosiaan en ole eri mieltä siitä, etteikö maailma ETF:ään sijoittaminen olisi varsin järkevää riskienhallintaa.
Ja luonnollisesti näissä on aina makukysymyksiä siitä miten näkee maailman. En usko, että Euroopan ja USA:n merkitys tulee muuttumaan osakemarkkinoilla edes tulevina vuosikymmeninä, vaikka piruja maalaillaankin taululle milloin mistäkin. Mielestäni näyttää siltä, että USA jatkaa talouden veturina tästä vielä myös tulevina vuosikymmeninä, jonka takia se niin isolla painolla tässä onkin. Eurooppa taas on lähinnä tasapainottamassa ja kehittyvät markkinat on jätetty tarkoituksella pois. Ne ovat riskipitoisempia ja toisaalta isot Aasian taloudet ovat länsimaitakin moninkertaisemmin ongelmissa ikäpyramidiensa kanssa, että en sinne rahojani laittaisi.
Kirjoitan kirjassani myös tuosta 2000-2010 vuoden aikavälistä ja siitä, että se on oikeastaan kaikkiin sijoitusjuttuihin erittäin petollinen vertailuaika IT-kuplan osuessa juuri 2000-luvun vaihteeseen. Se vääristää lähes kaikkia sijoitustilastoja, jotka vedetään 2000-luvun alusta. Tulevaisuuden ennustaminen peräpeilistä on toki usein haitallista, kuten itsekin totesit. Suomihan on edelleen yli 100 vuoden vertailussa maailman parhaita pörssejä, mutta tekeekö se siitä juuri tällä hetkellä houkuttelevaa markkinaa? Eipä juuri.
Vuosien varrella käymieni keskustelujen pohjalta olen huomannut, että rahastot ovat aloittelijoille huomattavasti helpompia ymmärtää ja ne ovat joustavampia kuin ETF:t, jonka takia tässä tekstissä niistä kirjoitan. Tänä vuonna erikseen tulossa vielä teksti, missä sitten vertailen ETF:ien ja rahastojen eroja, etuja ja haittoja. Tämä myös vastaa kysymykseesi siitä, miksi niin usein rahastoja suositellaan ETF:ien sijaan.
Ja kuten todettu yllä, referoin tuota Vanguardin tutkimusta myös kirjassani ja siinä selitän pidemmin miksi ajallinen hajauttaminen on mielestäni parempi ennen kaikkea juuri aloittelevalle sijoittajalle. Könttäsumman laittaminen kuitenkin on se, mikä traumatisoi aina erittäin monen sijoittajan, joka sattuu lähellä pörssiromahdusta sijoittaa.
Tämä mallihan ei ole millään tavalla se täysin riski/kulu/tuotto-optimoitu, vaan se on optimoitu todelliseen elämään ja eri elämäntilanteisiin. Tämä ohje sisältääkin täydellisen riski/tuotto/kulu-optimoinnin sijaan ennen kaikkea yhdistelmän kaikkia kokemuksiani siitä, millaisia haasteita ja ongelmia aloittelevalle sijoittajalle tulee. Pyrinkin esittämään sellaisen mallin, joka pyrkii poistamaan kaikki sijoittamisen yleisimmät esteet (eli monimutkaiselta tuntuvat kokonaisuudet), ja jonka avulla ihminen aloittaa sijoittamisen ja ymmärtää, että se on pitkäjänteistä tekemistä, osaa ottaa huomioon oman taloutensa tilanteen sijoittamiseen yhdistettynä ja ei lopeta sijoittamista heti kun ensimmäinen vastoinkäyminen osuu kohdalle.
Eikö maailmanindeksin suositteleminen olisi silloin kaikista yksinkertaisin ratkaisu? Mitä jos jollain jumalan suomalla huumorilla Euroopan paino nousee 75%:in ja USA tippuu 25%? Myyt Eurooppaa, maksat kulut ja verot päästäksesi takaisin alkuperäiseen 75% USA 25% -salkkuun? Tai et tee mitään? Se olisi järjetöntä, koska olithan valmis maksamaa USA:sta paljon enemmän ja nyt et osta vaikka saa halvalla? Maailmanindeksi hoitaa verotta ja kulutta (-TER tietty). Maailmanindeksi myös estää vaaralliset muutokset maiden painotuksiin. Varsinkin aloittelijat usein tilttaavat salkkujaan milloin mihinkin ja usein häviävät rahaa verojen ja kulujen jälkeen.
Sanot: ” Pyrinkin esittämään sellaisen mallin, joka pyrkii poistamaan kaikki sijoittamisen yleisimmät esteet (eli monimutkaiselta tuntuvat kokonaisuudet), ja jonka avulla ihminen aloittaa sijoittamisen ja ymmärtää, että se on pitkäjänteistä tekemistä…” Neuvot siis aloittelijoita tilttamaan salkkujaan sinne ja tänne. Ammattilaisetkin häviävät verojen ja kulujen jälkeen siinä pelissä 90%:sti niin mikä mahdollisuus amatööreilla on?
Ja vielä… Ehdottamissasi rahastoissa on 0,2%:n hallinnointipalkkiot. Halvin maailmanindeksi-ETF maksaa 0,12% eli 40% vähemmän, mutta et suosittele sitä?? Miksi? Mainitsit kirjoittaneesi kirjan sijoittamisesta. Ei mitenkään henkilökohtaisesti enkä ole kirjaasi edes lukenut, mutta minua ketuttaa suunnattomasti se rahamäärä, jonka tavallinen, sijoittamisesta kiinnostumaton, ihminen saisi, jos hän valaistuisi ennen sijoitustaivaltaan siihen, että hänen ei tarvitse lukea yhtäkään kirjaa sijoittamisesta tai maksaa kalliita maksuja rahastoista tai lukea yhtäkään blogia. Jos hän vain alkaisi sijoittamaan maailmanindeksiin luottaen, että miljardit ihmiset tuottavat maailmaan lisäarvoa menemällä töihin aamusta toiseen. Ja tietäen, että jos näin ei käy niin myös Eurooppa ja USA ovat lyötyjä?
Tosiaan en ole mistään noista mainitsemistasi asioista faktuaalisesti eri mieltä ja samaa mieltä myös siitä, että sijoittamiseen ei tarvitse lukea yhtään kirjaa. Moni onkin sanonut, että kirjani osakesijoittamisesta on innostanut heitä sijoittamaan juuri rahastoihin, koska käyn siinä paljon läpi juuri sitä, että 80-95% osakesijoittajista häviää indeksille. Ja se on ollut mielestäni parasta palautetta, mitä olen saanut, koska rahastosijoittamalla pääsee niin paljon helpommalla ja silti varastuu. Ja juuri tuon saman ketutuksen takia tätäkin blogia on tullut kymmenen vuotta kirjoitettua ja onneksi kymmeniä tuhansia ihmisiä onnistunut rahastosijoittamisen maailmaan ohjaamaan.
Uusein ärsyttäviin asioihin maailmassa pystyy parhaiten itse vaikuttamaan omilla teoilla. Ihmisten auttaminen oli ja on edelleen se ainoa syy, miksi tämän blogin aloitin ja miksi sitä edelleen pidän. Ehkä voisit itsekin aloittaa blogin, joka käsittelisi ETF-sijoittamista ja juuri sen järkevyyttä, jossa vain seurattaisiin varmaa kehitystä sekä näin auttaa ihmisiä eteenpäin sekä viemään ETF-sijoittamisen sanaa eteenpäin? Sijoitusblogit ovat valitettavan kuoleva kansanvara ja tällaisillekin olisi kysyntää sekä tarvetta tänään ja kahdenkymmenen vuoden päästä. Ja samalla pystyisi auttamaan lukuisia ihmisiä sekä taklamaan itseä ärsyttävää asiaa! Win-win.
Mutta kuten jo mainitsin ETF:t ovat monelle aloittelevalle sijoittajalle jostain syystä vaikeampia ja pelottavampia kuin rahastot, eivätkä jousta ihan samalla tavalla henkilökohtaisen talouden kanssa. Ja Degirot ja muut ulkomaalaiset toimijat nostavat rimaa entisestään aloittelijalle. Ihmiset eivät ole rationaalisia rahan kanssa ja sijoittamisen aloittaminen, sekä sen jatkaminen on monelle paljon vaikeampaa kuin aluksi voisi ajatella. Tulevassa kirjassani olen tutkinut erityisen paljon juuri tutkimuksia siitä, miksi ihmiset eivät ole alkaneet sijoittamaan ja mitkä ovat ne suurimmat henkiset esteet tähän. Aloittelijoille suunntatut tekstit pyrkivät taklaamaan siis erityisesti näitä asioita. ETF-kokonaisuuksista tulossa ihan oma teksti.
Pahoittelut karkeasta kielenkäytöstäni. Laitan sen kaksi viikkoa kestäneen flunssan ja kotonamakaamisen piikkiin. Luin kirjoituksiasi ja teet oikeasti arvokasta työtä suomalaisen kansankapitalismin eteen? Roomaan on toki monta tietä ja tärkeintä, varsinkin nuorilla, on aloittaa sijoittaminen. Tärkeää olisi myös antaa korkoa korolle -ilmiön tehdä keskeytyksettä työtään. Loppujen lopuksi sijoittaminen on yksinkertaista, mutta ei helppoa, koska ihmismieli ei ole rationaalinen. Joku sanoi, että sijoittamisessa 50% on matematiikkaa ja 50% Shakespearea. Hyvää alkusyksyä!
Olisin kiinnostunut tästä ”maailmanindeksistä”. Mitä sillä täsmälleen tarkoitetaan? S&P500 vai jotain ihan muuta? Miten siihen sijoitetaan suoraan?
Jatkoa edelliseen.. kirjoitat: ”Sanotaan, että alkaisin sijoittamaan tänään 400 euroa kuukaudessa. Jos pörssit jatkaisivat nousuaan, saisin koko ajan isommalle ja isommalle summalle rahaa tuottoja. Ja näin vaurastuisin. Yksinkertaista, helppoa ja mukavaa. Tämä onkin se pitkäjänteisen sijoittamisen helppo osuus.” Kerroit juuri miksi kannattaa sijoittaa kerralla! Esimerkissäsi saat koko ajan vähemmän osuuksia, koska niiden hinta nousee sen sijaan, että olisit ostanut kerralla koko summalla! Pörssit tietty voivat romahtaa huomenna, jatkaa nousua tai mennä vaakasuuntaan. Kukaan ei tiedä. Tai ainakaan me emme sitä tiedä. Neuvosi kuulostavat amatöörimaisilta. Lienet enemmän suorien osakkeiden kaveri. Kannattanee pysyä siinä kasinopöydässä. Me muut sitten kiitämme. Olitko muuten ekonomisti? ”An economist is an expert who will know tomorrow why the things he predicted yesterday didn’t happen today.”
– Laurence J. Peter.
Paras neuvo 95% sijoittajista: Osta halpaa maailmanindeksi-etf:ää aina, kun sinulla on rahaa, pidä vähän käteisestä ja nauti matkasta. Ja jos saat ison summan rahaa, niin sijoita se kerralla. Ja ei mitään Nordnetin ylihinnoiteltuja ESG-höpö-indeksejä, vaan esimerkiksi Vanguardin VWCE tai SPDR MSCI World UCITS ETF. Avaa tili Degiroon niin sijoitat niihin vieläpä ilmaiseksi. Toistat tätä parikymmentä vuotta ja sinulla on paljon rahaa. Mistähän syystä blogistit ja ammattilaiset muuten harvoin suosittelevat tätä, vaikka tietänevät että kustannustehokas maailmanindeksi-etf on ylivoimaisesti paras ratkaisu valtaosalle? Eivät saa rahaa niin paljon? Olisi tylsä blogi? Jokin harha https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_cognitive_biases saa uskomaan, että voittavat indeksin verojen ja kulujen jälkeen ja ovat vielä riittävän hyviä neuvomaan muita siinä?
Tässä vielä Bobin tarina. Bob sijoitti aina vain pörssin ollessa huipulla ja päätyi silti miljonääriksi. https://awealthofcommonsense.com/2014/02/worlds-worst-market-timer/
”And if he would have simply dollar cost averaged into the market on an annual basis with his savings he would have ended up with much more money in the end (over $2.3 million).”
Aamen. Kovaa hengenlujuutta kyllä Bobilla. Ihan jokainen ihminen ei tuohon pystyisi, vaikka teorian tietäisikin.
Ja ajattele, jos Bob olisi heittänyt kerralla kaikki sisään ja odottanut 50 vuotta ?
Terve Esa ja kiitos tekstistä.
Kun puhutaan ”indeksisijoittamisesta” ja ”indeksisijoittamisella saa markkinan 6% tuoton varmasti” niin tarkoitetaanko tuolla aina oletuksena SP500 tai maailmanindeksiä?
Indeksejä on todella paljon, on varmasti niitäkin jotka eivät tuota tuota 6% keskimäärin eli onko niin että voit sijoittaa ”väärin” myös indeksisijoittajana?
Onko sinulla mielipidettä vielä erikoisindekseihin ja niiden sijoittamiseen, esimerkiksi terveydenhuolto, AI tai osinkoaristokraatti vai onko se enää oikeaa indeksisijoittamista.
Kiitos vielä blogista
Kiitos! Ja hyvä kysymys. Tämä riippuu varmasti paljon puhujasta ja aikajänteestä. Itselläni on mielessä Yhdysvallat, jos sanon noin. Todellisuudessahan Yhdysvallat on tuottanut lähempänä 10% per vuosi eli esimerkiksi 6% on usein jopa konservatiivinen ja inflaatiokorjattu.
Toki. Menneisyyshän ei ole koskaan tae tulevaisuuden tuotoista, mutta itse olen luottavainen siihen, että S&P500 pääsee siihen 7-10% tuottoon myös oman elämäni aikana, jos on siihen pystynyt kahden maailmansodankin läpi.
Ja ehdottomasti, indeksejähän on käytännössä loputtomasti, kuten Handelsbanken USA-rahastossakin huomataan. Se ei seuraa yksi yhteen S&P500:aa, vaan omanlaista vastuullisuusindeksiä, joka on melkein kuin S&P500, mutta ei ihan. On myös huomattavan eri sijoittaa vaikka Japanin indekseihin tai Kongon pörssi-indeksiin kuin Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan. Puhumattakaan mainitsemistasi toimialaindekseistä.
S&P500:aa ja EuroStoxx50:a mukailevat indeksit ovat siitä mielestäni parempia kuin toimialakohtaiset, tai monen muun maan indeksit, että niihin nousee todennäköisesti aina jatkossakin maailman isoimmat yhtiöt, ellei maailmanjärjestys muutu täysin. Jos siis tulevaisuuden voittajayhtiöt ovat Yhdysvalloista ja Euroopasta, saa näiden maiden indeksirahastoilla aina tuotot näistä ultravoittajista taloudessa, jossa winner-takes-it-all tuntuu yleistyvän koko ajan.
Olen henkilökohtaisesti erikoisindekseihin sijoittamista vastaan lähinnä siksi, koska vaikka toki sijoittaja ottaa aina näkemystä, erikoisindekseihin sijoittaminen on lähellä jo saman näkemyksen ottamista kuin osakesijoittaminen. Eli jos haluaa erikoisindekseihin sijoittaa, se on vähän sama kuin sijoittaisi vain niihin osakkeisiin, jotka ovat isoimmalla painolla näissä kyseissä rahastoissa. Kuvaavaa on se, kuinka monesta niin perus indeksirahastosta kuin erikoisindeksirahastosta vaikka löytyy samat Metat ja Nvidiat isoimpina sijoituksina.
Jos sijoittaa rahastoihin, keskimäärin se kannattaa mielestäni pitää mahdollisimman yksinkertaisena ks. tekstin tyyliin tai vaikka vain siihen yhteen maailma-ETF:ään. Mutta jos veri vetää näkemyksen ottamiseen sekä monipuolisen rahastovalikoiman valitsemiseen, silloin kannattaa pohtia myös olisiko osakesijoittaminen se oma tie. Parhaimmillaan rahastosijoittaminen on vain kuukausisijoittamista laput silmillä.
Kiitos blogista ja mahtavasta tekstistä!
Olisimpa lukenut tämän tekstin muutama päivä sitten. Tein nimittäin juuri tämän, että laitoin kerralla kiinni n. 50 000€ saamastani perinnöstä neljään eri indeksirahastoon + lyhyen koron rahastoon (kaikkiin 10t). Sijoitettavaa on tilillä tuon lisäksi jäljellä vielä noin samankokoinen summa.
Kannattaako nyt tehdä korjausliikkeitä, myydä osa rahastoista ja siirtää tuonne lyhyen koron rahastoon, ja sieltä sitten sijoitella ohjeesi mukaan ajallisesti hajautettuna? Vai antaa olla ja jatkaa sijoittamista pikkusumma kerrallaan? Mitä itse tekisit?
mä unohtaisin korkorahastot ja pistäisin kantin mukaan coalcom, broadcom tai supermicro
osinko jyrä rio..sounds nice too. on mul goldman sucksiakin, eli siinä osake myydä jos joku muu sektori rommoo, toisaalta pankithan rommos kovaa 2008, kuten myös öljyt ja varustamot ja kaivokset
Korkosijoitusten tarkoituksena on vähentää salkun riskiä. Jos joku on päättänyt, että hänelle sopiva riskitaso on 80/20, niin en lähtisi suosittelemaan hänelle muutamaa suoraa osaketta bondien tilalle. To each his/her own.
Rookie: Jmalen kysymyslista oli erittäin kattava asioista, mitä kannattaa pohtia. Kuten tämän tekstin kommenteissa on käyty keskustelua, todennäköisyydethän ovat sen puolella, että teit oikean päätöksen laittamalla suurimman osan kerralla markkinoille. Tärkeintä kuitenkin on se, että tosiaan pystyykö pysymään rauhallisena, vaikka markkina äkkinäisesti laskisikin paljon lähiaikoina. Jos pystyy, ei mielestäni tarvetta muutoksille ole. Jos taas tuntee itsensä ja tietää, että voi alkaa hermoilemaan, silloin kuukausisijoittaminen voisi olla turvallisempi tapa.
Tämä aihe etenkin ajallisen hajauttamisen ympärillä herätti paljon enemmän keskustelua kuin oletin, joten voisin heti maanantaiksi kirjoittaa oman tekstin juuri tästä aiheesta kokonaisuudessaan. Toivottavasti se antaa lisää tukea myös oman tilanteen pohdinnalle!
nih, jos on ollu jo 40 vuotta all in, ja jopa lainarahalla, niin silloinhan ”ajallinen hajautus” on ikäänkuin eliminoitu ja muuttunut merkityksettömäksi. Riittää vähempikin aika
Mihin indekseihin sijoitit ja miksi? Kuinka suuri vaikutus 100 tonnilla on salkkuusi eli minkäkokoinen salkkusi on? Miksi valitsit 80/20 -suhteen? Riippuen indekseistä, salkkusi voi pudota yli 40%, koska osakepainosi on 80%. Oletko varma, että nukut yösi rauhassa silloin? Paljonko tulet jatkossa sijoittamaan? Mikä on tavoitteesi? Koska tarvitset rahoja? Mitä jos nyt alat sijoittamaan ajallisesti hajauttaen, kurssit jatkavat nousuaan ja romahtavat, kun olet saanut rahat sisään? Ei tarvitse näihin tähän vastata, mutta kannattaa miettiä itsekseen noita kysymyksiä.
Ihmisten kannattaisi aloittaa lukemalla ja tutkimalla sijoituspsykologiaa ja -historiaa. Useimmat eivät ole kokeneet vuosia kestävää karhumarkkinaa, jossa markkinat laskevat vuodesta toiseen kymmeniä prosentteja. Media rummuttaa lamasta ja katastrofista. Työpaikkoja häviää. Oma salkku voi olla puolittunut. Kuinka moni nukkuu yönsä rauhassa. Taylor Larimore on kokenut monta karhumarkkinaa.
”Our family owned ”Larimore’s Diner” in Foxboro, Mass. in 1929 (I was 5 years old at that time). When the depression hit, we lost the Diner and moved into my grandfather’s home in Miami. Grandfather, who was a millionaire investor and chief executive of an investment trust company, lost everything–including the Miami home we lived in.
BEAR MARKET OF 1929-1937 (Dow plunged 89%)
-1929–1930–1931–1932
(-31%)(-25%)(-43%)(-08%) Large Cap Stocks
(-34%)(-35%)(-47%)(-06%) Mid/Small Cap Stocks
(-47%)(-38%)(-50%)(-05%) Micro Cap Stocks
(+04%)(+07%)(-02%)(+09%) 5-Year Treasury Bonds
BEAR MARKET OF 1973-1976 (S&P fell 43%)
-1973–1974
(-15%)(-26%) Large Caps
(-39%)(-29%) Micro Caps
—(-70%) Coca-Cola
—(-82%) Intel
—(-73%) McDonald’s
—(-86%) Merrill Lynch
—(-86%) Walt Disney
—(-71%) Xerox
Figures cannot convey the horrifying and debilitating effects of a bear market. You watch in agony as month after month your life savings evaporate before your eyes. Gloom and doom talk is everywhere. Nearly everyone else is selling. You have no idea when, or if, your portfolio will stop losing money.
Your friends and relatives urge you to sell. Nearly all financial experts recommend ”sell”. You are ridiculed for trying to hold on. You begin to have self-doubt. Despair sets in. Buying stocks is unthinkable. Suicides increase. That’s a REAL bear market.”
Jokaisen kannattaa yrittää kuvitella miten reagoi, kun seuraava karhumarkkina iskee. Varsinkin niiden, joilla on osakkeissa 100% tai jopa velkaa. Uskon, että valitettavan moni yliarvioi oman riskinsietokykynsä ja myy paniikissa pohjilla eikä sijoita enää koskaan.
en muista tuollaista aikaa, onko ollu ehkä -70 luvulla? tai 30 luvulla?
Tuossahan nuo on mainittu: 1929-32 sekä 1973-74.
Samaa mieltä. Ja tosiaan omakin kirja käsittelee juuri enemmän noita kognitiivisia harhoja ja juuri tuota laumakäyttäytymistä perus numeroiden sijaan, koska se oli aihe, jota suomenkielisessä sijoituskirjallisuudessa ei jostain syystä ollut kauheasti kirjoitettu.
Finanssikriisin jälkeenhän meillä ei ole edes ollut kunnon karhumarkkinaa, niin tälläkin hetkellä meillä on pari sukupolvea sijoittajia, jotka eivät ole kokeneet koskaan juuri tuollaista pitkää ja tapaavaa karhumarkkinaa, joka syö uskon tulevaisuuteen täysin. Tuleekin olemaan mielenkiintoista nähdä, tuleeko tämä koskaan toistumaan, koska maailma on kuitenkin kaikissa asioissa nykyään niin paljon nopeatempoisempi. This time is different on vaarallisin asia sijoittamisessa sanoa, mutta en yllättyisi vaikka pörssisyklit olisivat aina tästä päin nopeampia kuin 1900-luvulla.
Olen lukenut ja katsonut monta dokumenttia finanssikriisistä ja siihen johtaneista syistä. Siinä toistuu sama vanha kaava: ahneus ja vallanhimo. Käytännön muutoksia järjestelmään ei Jenkeissä juuri tehty. Derivatiiveja ei edelleenkään säännellä kunnolla. Olen yrittänyt selvittää missä seuraava musta joutsen olisi, mutta on se sen verran piilossa, että en ole löytänyt. Ei kai se muuten musta joutsen olisikaan. Mutta kyllä se jossain piileskelee ja se tullee esiin hetkenä, jona harvoista harvempi sitä odottaa. Sen takia oma salkku on 75/25, jossa 25% on monen vuoden menoja vastaava summa. Se ei ole optimaalista tuottojen suhteen, mutta unenlaadullakin on hintansa.
mä luulen et tuloo helv. moiset hurrikaanit tänä ja ens vuon karibialle usa..eli siinä yks joutsen
Ajankohtainen teksti!
Itse juuri pähkäillyt saman ’ongelman’ kanssa ja päädyin The Money Guy -shown n. 9 kk sijoitusohjelmaan enimmäkseen global & jenkki-indekseihin. Riippuu toki sijoitusajasta ja summista mutta tuntuu runkona loogiselta? Eli 9kk tuolla summalla pitäisi olla riittävän pitkä aika turvaa tuovaan ajalliseen hajautukseen, ilman riskiä tuottojen häviämiselle verrattuna könttäsummalla sijoittamiseen. Videolla selitetään kuvion logiikka 11:40 alkaen.
https://youtu.be/3SK9n5CLxPM?si=MO469BnshJktqFPZ
Isommilla summilla ja erilaisella riskinsietokyvyllä sit voi pidentää aikaa tai lyhentää jos tuntuu siltä. Tämä protokolla sikäli miellyttävä, ettei tarvitse haaskata brawn pointseja value averaging -himmeleihin, vaan saa pian rahat töihin hieman sokkokönttää pienemmällä riskillä. Seligsonin tapauksessa voi myös trimmata salkkua hieman verotehokkaasti jos turhan kalliilla tulee ostoja ripoteltua.
Rahastojen sisältö toki oma neuvottelujen aiheensa. Itse päädyin enimmäkseen Handelsbanken Usa + Nordnet Maailma 125 + Seligson P-Am -komboon. (Seligsonilla vähemmän päällekäisyyttä ja mahdollisuus myydä kalliita osuuksia pikkurahan puutteessa yksitellen). Maailma 125 uusi himmeli mutta tuntuisi asialliselta DCA-rahastolta alamäessäkin (25% enemmän osuuksia). Handelsbanken kuluja vähentämässä. Eurooppaan en oikein usko maariskien valossa, sori siitä.
Kommentteja otetaan toki vastaan!
Muistutan indeksirahastojen mun mielestä valuviasta, se johtaa vähäiseen ostamiseen halvalla ja sit suureen ostamiseen kalliilla..näin asian näen
per tietty osake, siis
Indeksisijoittamisen tarkoitushan ei ole ostaa neulaa (yksittäistä osaketta) heinäsuovasta vaan koko heinäsuova pienillä kuluilla, jolloin saa valitsemansa indeksin tuoton miinus kulut. Osakepoiminnalla voi saada paremman tuoton kuin indeksisijoittamisella. Näin pitäisikin olla, sillä otathan enemmän riskiä. Harva siinä silti toistuvasti onnistuu varsinkin kulujen ja verojen jälkeen. Tähän ei voi antaa mitään muuta yleispätevää ohjetta kuin sen, että kun on valinnut strategiansa niin siinä tulisi pysyä eikä hötkyillä turhaan. Itse olen ollut paatunut maailmanindeksisijoittaja jo pitkään, joten en varmaan osaa asiasta objektiivisesti edes puhua. Jos joku usko löytäneensä halvalla seuraavan Applen, Nvidian tai Teslan, niin ei muuta kuin rahat kiinni ja odottamaan. Minun tuottotavoitteeseen riittää se, että ne sitten joskus saapuvat 3000 maailman suurimpaan yritykseen, jolloin saan niistä minulle kuuluvan siivun.
kuultu, ja ymmärretty logiikka, muttei toteltu mun kohdalla
ook..jos näin on..on jo tyytyväinen pottiinsa eikä välttämättä tarvi enempää, mut agressiivinen sijoittaja toimii enemmän mun kaltaisesti
Nice Asiamies: Kuulostaa varsin järkevältä ja ei liian konservatiivinen eikä liian aggressiivinen tyyli. Maailma-rahaston ja USA-rahaston sekoittaminen etenkin tällä hetkellä toki on aina vähän niin ja näin, kun Maailma taitaa olla tällä hetkellä sen 70 % USA:aa, eli todellista hajautusta näiden välillä tapahtuu aika vähän. Toki tämä turvaa tulevaisuuden hajautusta, jos USA:n voima vähenisi, mutta ihan lyhyellä aikavälillä sitä ei ainakaan tapahdu.
Ajankohtainen kirjoitus täälläkin, tosin sijoitettavalle summalle piti keksiä käyttöä jo muutama viikko sitten. Päädyin samansuuntaiseen ratkaisuun, mutta sijoitin enemmän kun kurssit näyttivät sopivilta ja loput laitoin korkeakorkoiselle säästötilille odottamaan.
Mutta millaiset ovat korkorahastojen näkymät tai millä periaatteella niitä voisi yrittää ennustaa? Tuli sijoitettua hieman sellaiseenkin aiemmin tänä vuonna, kun niitä jossain hehkutettiin. Tuotto näyttää hyvin vaatimattomalta. Mistä voi päätellä, milloin korkorahastoissa mahdollisesti ei ole enää mitään järkeä? Ei ole minusta nytkään verrattuna vaikka Svean säästötiliin.
Korkorahastoista puhuttaessa riippuu paljon, haluaako ottaa korkoariskiä vai sijoittaa vain lyhyen koron rahastoihin ja saada markkinakoron verran tuottoa pankkitilin tapaan. Ne ovat siis vain korkotilin korvikkeita ja sinänsä aina hyvä paikka parkeerata käteinen hetkeksi aikaa, jos haluaa markkinakorkoa rahoilleen.
Pitkän koron rahastot todennäköisesti hyötyvät korkojen laskuista merkittävästi ja tuottavat huomattavasti markkinakorkoja paremmin, jos taloudessa tulee pehmeä lasku. Kovempi talousromahdus taas voi olla riskinen myös näille.
Lyhen koron rahasto tällä hetkellä vuosituotossa häviää Svean säästötilille vain hieman markkinakorkojen ollessa 3,1%-3,5%:n välissä. Itselleni lyhyen koron rahasto kuitenkin on se go-to pitää käteiskassaa, koska jokaisen desimaalin perässä juokseminen uutta pankkitiliä perustamalla toiseen pankkiin, käteiskassan ollessa suhteellisen pieni kokonaisuuteen nähden ei maksa vaivaa.
En tajua ajallista hajauttamista, jos vertaa siihen että on jo sijoituksia.
Jos minulla on jo sijoitettuna 100k, ja toisella henkilöllä käteisenä 100k. Miksi minun kannattaa pitää osakkeet, ja toisen hajauttaa ajallisesti? Jos veroja ei tarvitse huomioida. Jos samaa viisautta käyttää, niin eikö jo osakkeita omistavan kannattaisi myydä kaikki pois, ja ostaa ne takaisin ajallisesti hajauttaen.
Vastasitkin jo itse osaltaan kysymykseen. Verot pitää tosielämässä huomioida, jonka takia juuri ”time on the market beats timing the market” – jos taas vaikka tekee veromyyntejä ja myy osakkeet tappiolla. niin sama logiikka toimii eli silloinhan tosiaan voisi harkita rahojen laittamista takaisin markkinoille yksi kerrallaan.
Ja toisena osakkeet ovat eri asia kuin rahastot, koska osakesijoittajat ovat koko ajan näkemystä, sijoitussummien, kohteiden ja hajautuksen kanssa – ajallinen hajauttaminenhan olisi tässäkin vain yksi muoto näkemyksen ottamisesta (kuten itsekin osakesijoittajan teen). Ajallinen hajauttaminen onkin parhaimmillaan juuri passiivisessa indeksirahastosijoittamisessa, koska sen avulla pystyy hajauttamaan kaiken riskin suhteellisen hyvin.
Ja tosiaan kirjoitinkin juuri tuosta kertasumma vs. ajallinen hajauttaminen filosofiasta enemmän juuri äsken tässä kirjoituksessa: https://www.omavaraisuushaaste.com/ajallinen-hajauttaminen-vs-kertasumman-sijoittaminen
Tämä indeksisijoittaminen on alkanut arveluttaa, koska lähes kaikki tekevät sitä. ”Ei voi pitkällä aikavälillä hävitä, helppoa….” jotenkin nämä lauseet on kuultu aiemminkin, juuri ennen suurta katastrofia. Olenko vain turhan pessimistinen?
Sanoisin samaan aikaan, että olet ja et ole 😀 Skeptisyys on aina hyvästä sijoittamisessa ja on hyvä kyseenalaistaa yleisiä totuuksia. Voisin itse asiassa tehdä tästä ihan oman blogitekstin, koska vielä 10 vuotta sitten suurin osa ihmisistä ei tiennyt indeksisijoittamisetsa, vaan käyttivät moninkertaisesti huonompia aktiivisia rahastoja, jotka tuottivat huonommin ja ne maksoivat enemmän.
Lyhyesti voidaan kuitenkin sanoa, että pitkäjänteiselle sijoittajalle indeksirahastosijoittaminen on aina paras vaihtoehto. Tähän ei ole poikkeuksia ja tämä fakta ei muutu etenkään pörssiromahduksessa. Itse asiassa pitkäjänteiselle sijoittajalle pörssiromahdus olisi paras asia ikinä, koska silloin rahasto-osuuksia saisi paljon halvemmalla. Itse olen omalla tavallaan toivonut jo pitkää pidempää pörssiromahdusta, jotta alennusmyynnistä saisi sitten sijoituksia ostaa – silloin tekee aina parhaat tuotot pidemmällä aikavälillä.
Indeksirahastosijoittaminen ei olekaan jatkuvaa nousua ja vaurastumista, vaan matkalla on aina paljon pomppuja matkassa. Tärkeintä onkin juuri se pitkäjänteisyys. Sama logiikka on toiminut markkinoilla jo yli 100 vuotta – nälänhätien ja maailmansotien läpi ja ainoat ihmiset, jotka ovat rahaa menettäneet osakemarkkinoilla viimeisen sadan vuoden aikana, ovat ne, jotka ovat olleet mukana liian lyhyellä aikatähtäimellä.
Mutta erittäin tärkeä kysymys ja taidanpa heti alkaa kirjoittaa aiheesta laajempaa blogitekstiä, sen verran itsekin insipiroiduin ajatuksesta
Mietin asiaa myös siitä näkökulmasta, että millaisia vaikutuksia on sillä, että suuri osuus sijoittajista alkaa käyttää pelkästään indeksirahastoja, ja esim suora osakesijoittaminen vähenee?
Tämä on itse asiassa sen verran mielenkiintoinen kysymys, että siitä itsellä on teksti jo kirjoitettukin, ja ajastettuna blogin tulevaisuuteen. Lyhyesti kuitenkin siitä ei haittaa indeksisijoittajalle ole, mutta muille siitä voi olla moninkaltaisia vaikutuksia – jotkut positiivisia, jotkut negatiivisia, jotkut neutraaleja.
Moi,
Indeksien ja ETFien osalta olen miettinyt että mitkä ovat ne rajat kuinka paljon sijoituksien olisi oltava plussalla myyntihetkellä ja kuinka alas markkinan pitäisi laskea että takaisin ostamisen kautta jäisi plussalle kun huomioidaan vero seuraamukset myös. Nimim. ETF salkku +40%
Numero asettuisi johonkin noin 10% laskuun. En kuitenkaan sinällään suosittele tuollaista kokeilemaan paitsi jos aivan pakko. Pitkäaikainen kuukausiostosstrategia on paras, koska keskimäärin mitä enemmän pyrkii ostamaan ja myymään tietyllä ajoituksella, sen enemmän pieleen sijoitukset voivat mennä.
Iso kiitos näistä kirjoituksistasi, joissa näin aloittelevana sijoittajana saa selkeän ja monipuolisen käsityksen asioista. Luin myös uuden kirjasi ja se päätyi joulupakettiin lapsilleni. Toivottavasti lukevat!
Olen jo viisikymppinen ja avioeron myötä uudessa tilanteessa, jossa yksineläjänä jatkossa vastaan vain omasta rahankäytöstäni. Eläkevuosiin on noin 15 vuotta ja tavoitteena on varmistaa riittävä elintaso eläkkeellä, kertynyt eläke kun jää aika pieneksi. Omaisuutta jakaessa olen nyt siinä tilanteessa, että minulla on noin 50000 euroa sijoitettavaksi lähiaikoina ja toinen 50000 noin vuoden kuluessa. Aion sijoittaa sen ajallisesti hajauttaen indeksirahastoihin, kuitenkin mahdollisimman reippaalla tahdilla, jotta suuri osa rahoista ei jää vuosiksi pyörimään pienikorkoiselle pankkitilille.
Etsiskelenkin nyt vaihtoehtoja, joilla saisin kohtuullisen tuoton myös tälle sijoittamista odottavalle summalle kuitenkin niin, että voin joustavasti tätä rahasummaa siirrellä tarpeen mukaan.
Tämä blogikirjoituksesi on aivan loistava ja vastaa juuri niihin kysymyksiin joita olen mielessäni pyöritellyt. Kiitos!
Kiitos paljon ja hienoa kuulla! Ja aivan mahtavaa kuulla, että tästäkin tekstistä apua oli. Ja tosiaan tuo teksti noista lyhyen aikavälin sijoituksista toivottavasti auttaa myös pohtimaan tuota rahojen lepopaikkaa.
Nordnetillä on myös oma USA indeksirahasto, joka seuraa eri indeksiä kuin Handelsbankenin vastaava (äkkiä vilkaistuna sieltä puuttuu mm. Tesla). Ovatko pienemmät hallinointikulut ainoa syy, miksi päätyisit valitsemaan jälkimmäisen?
Juurikin näin. Sisällöt ovat pitkälti identtisiä erittäin pienillä eroilla. Ja siinä, missä on mahdoton sanoa minkä passiivisen salkun sisältö on parempi pitkällä aikavälillä – niin pienempi kulu on jotain, joka tekee salkun tuotosta sijoittajalle 100%:n todennäköisyydellä paremman.
Moikka!
Vahingossa törmäsin tähän tekstiisi saapuneita sähköpostiviestejäni selaillen. Olen aloitteleva sijoittaja, mutta mieleeni tuli, että mitä jos käytössä olisi vain 300 euroa per kuukausi sijoitettavaksi? Olisiko paino silloin 200e USA ja 100e Eurooppa, vai 225e USA ja 75e Eurooppa?
Entäs jos sinun itse pitäisi päättää, miten sijoittaisit 10 000 euroa, niin sijoittaisitko samalla tavalla HB USA ja Eurooppaan vai Maailma-indeksiin, kuten VCWE:hen? Huomioonottaen siis, että sinulla riittäisi tieto ja taito ETF:ään sijoittamiseen.
Toivottavasti vastaat vielä näinkin vanhaan postaukseen. Kiitos!
Sinänsä parikymmenen euron ero ei ole niin merkittävä, mutta johdonmukainen ollakseni sanoisin tuon 225/75 jaon olevan itsestäni parempi.
Jos ETF:iin haluaa sijoittaa, niin silloin ottaisin suoraan vaan tuon VCWE:n, koska siinä saa kuitenkin aika identtisen maantieteellisen jakauman, mutta vähän pienemmillä kuluilla ja yhdellä sijoitustuotteella.
Toivottavasti tästä oli apua!
Kiitos vastauksesta!
Varmistan kuitenkin vielä, että eikö VCWE(0,22%) ole sittenkin jopa korkeakuluisempi kuin esim. HB USA(0,20%)? Ja eikö EUNL olisi lähempänä HB USA:a, kun siinä ei ole mukana Aasia kehittyviä, toisin kuin VWCE:ssä? Jos vertaa ETF:stä VWCE, EUNL ja SPPW, niin minkä itse näkisit lähimpänä omaa makuasi?
Kiitos vielä!
Vai tekisitkö jopa jonkin kombon, kuten esim.:
EUNL 65%
WTEM 15% (Wisdomtreen globaali osinko-etf kasvuosuuksilla)
XNAS 15 % (Nasdaq 100)
XACT Norden 5 %
Jos käytössä olisi samainen 300€/kk? Ja uskotko, että tällaista komboa pitäisi seurata enemmän kuin esim. pelkkää maailmaa?
Koko passiivisen maailma-rahaston pointti on juurikin siinä, ettei mitään muuta tarvitse miettiä, jos tavoittelee sitä 7-10%:n vuosituottoa. Mitä enemmän variaatiota ottaa ja mitä enemmän rahastoja kertyy, sen enemmän aktiivista näkemystä ottaa. Eli on hyvä huomata mitä hakee – luottaako passiiviseen prosessiin (ja voittaa aktiivisen sijoittajan yli 95% ajasta pitkällä aikavälillä), vai haluaako tehdä aktiivisia päätöksiä myös rahastoissa ja tehdä näin sijoittamisesta mielekkäämpää (mutta samalla tiedostaa, että tämä johtaa useimmiten pieneen alituottoon).
Hesarin taloustoimituksen maalaama kuva Vanhan mantereen tulevaisuudesta ei kuulosta erityisen mairittelevalta.
https://www.hs.fi/visio/art-2000011060657.html
Mitä bloginpitäjä ajattelee, miksi kuitenkin kannattaisi sijoittaa pitkäjänteisesti Eurooppaan?
Tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta, mutta on hyvä huomata, että vaikka Euroopalla on ollut ongelmia taloudessa jo vuosikymmenen, siitä huolimatta Euroopan pörssit ovat kaikkien aikojen huipussaan. Pörssi ja reaalitalous kun ei mene lähes koskaan aivan käsi kädessä. Usein sanotaan, että ei ole hyviä ja huonoja yhtiöitä, on vain halpoja ja kalliita yhtiöitä. Eurooppa on hyvä esimerkki siitä, että on paljon erinomaisia eurooppalaisia yhtiöitä, ja jos niiden osakkeita saa halvalla, kannattaa niihin sijoittaa – markkina korjaa aina itsestään aikanaan tuon halpuuden.
Mutta samaan hengenvetäisyyn täytyy sanoa, että kuten tekstissäkin nostan esiin, uskon myös itse USA:n taloushegemonian jatkuvan – jonka takia isompi paino siellä on. Kokonaan Euroopasta en kuitenkaan etenkään tässä kohtaan uskaltaisi olla pois, koska jos Saksa saisi itseään niskasta kiinni ja Ukrainaan saataisiin pysyvä rauha, voi Eurooppaan pörsseillä olla itse asiassa erittäin hyvä lähitulevaisuus. Euroopan ulkoilmamuseo ja raskas sekä perinteinen teollisuus kuitenkin hyötyvät juuri eniten siitä, jos Saksa alkaa investoimaan ja Ukrainaa alettaisiin uudelleenrakentaa.