Miten sijoittaa korkoihin?

Miten sijoittaa korkoihin nyt, kun korot ovat nousseet, on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita saan näinä päivinä. Itse asiassa korkoihin sijoittamista kysyttiin jopa Arvopaperi-lehden haastattelussa, jonka tein juuri viime viikolla. Syytkin tähän ovat selviä – korkoihin sijoittaminen saattaa olla juuri nyt kannattavampaa kuin koskaan viimeisen 10 vuoden aikana korkeiden korkojen ja tulevaisuudessa tulevien laskevien korkojen takia.

Tänään käynkin läpi, miten sijoittaa korkoihin suomalaisena sijoittajana, kannattaako korkorahastoihin sijoittaa (entä yhdistelmärahastoihin) ja miten korkosijoitukset reagoivat koronmuutoksiin nyt ja tulevaisuudessa. Eli oikeastaan ihan kaikki, mitä korkosijoituksista tarvitsee tietää!

Miten sijoittaa korkoihin?

Aloitetaan siitä, miten sijoittaa korkoihin Suomessa. Korkopaperit ovat jonkun toimijan velkoja. Näitä voi siis olla mikä tahansa valtion veloista, yritysten velkapapereihin. Korkosijoittaja sijoittaakin siis aina käytännössä kyseisen valtion tai yrityksen maksukykyyn ja siihen, että velat pystytään maksamaan – korkojen kera.

Valtioiden lainoihin sijoittamista pidetään yleisesti vähäriskisempänä kuin yritysten lainoihin sijoittamista, mutta luonnollisesti moni korkosijoittaja, joka sijoitti esim. Kreikan valtion lainoihin ennen lainojen uudelleenjärjestelyä, on saattanut jopa hävitä rahaa sijoituksissaan. Vaikka valtionlainat ovatkin siis yleensä vähäriskisempiä, kokisin, että esim. Applen yrityslainoihin sijoittaminen on huomattavasti vähäriskisempää kuin Kreikan tai Italian lainoihin sijoittaminen.

Puhun nyt siis suomalaisista palveluntarjoajista pelkästään, koska itse suosin suomalaisia sijoituspalvelutarjoajia. Käytännössä suomalainen ei pystykään sijoittamaan suoraan esim. Kreikan tai Applen velkapapereihin, vaan tämä täytyy aina tehdä rahaston tai ETF:n kautta.

Jos miettii millaisiin korkorahastoihin haluaa sijoittaa, pitää ensin miettiä haluaako sijoittaa pitkän vai lyhyen koron rahastoihin. Lyhyet korot ovat aina alle vuoden pituisia korkopapereita ja kaikki yli vuoden pituiset lainat lasketaan pitkiksi koroiksi.

Ylivoimaisesti suurin osa lainoista on luonnollisesti yli vuoden pituisia, oli kyseessä niin valtionlainat kuin yrityslainat, joten suurin osa rahastoista keskittyy ennen kaikkea pitkiin korkoihin. Tästä kuvaavaa on, että esim. yksi suosituimmista korkorahastoista nimeltään Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko sijoittaa itse asiassa 70% sijoituksista pitkiin korkoihin!

Toinen valinta tehdään yrityslainojen ja valtionlainojen välillä. Toki löytyy myös rahastoja ja ETF:iä, jotka sijoittavat molempiin, mutta usein rahastot ja ETF:t ovat keskittyneet enemmän toiseen vaihtoehtoon. Korkorahastoja löytyy suomalaisiltakin palveluntarjoajilta satoja erilaisia, joten tässä kohtaa keskityn ennen kaikkea suosituimpiin korkorahastoihin Suomessa.

Suosituimmat ja parhaat korkorahastot

Tapoja sijoittaa korkoihin Suomessa ovat pitkälti erilaiset korkorahastot ja ETF:t. Kuten perinteisissä osakerahastoissa, myös nämä rahastot ovat usein teemoittain ja osa niistä on aktiivisempia ja osa passiivisempia kuin toiset. Seuraavassa käynkin läpi eli kategoriat sekä avaan niiden tarkoitusperiä sekä kuluja. Suosituimpia puhtaita korkorahastoja ovat:

Suositut joukkovelkakirjarahastot top3

S-Pankki Euro Valtionlaina Korko A (Juoksevat kulut 0,85%)
Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR) (Juoksevat kulut 0,85%)
Handelsbanken Euro Obligaatio (A1 EUR) (Juoksevat kulut 0,59%)
Joukkovelkakirjat keskittyvät ennen kaikkea valtioiden ja hallitusten lainoihin eli ne ovat pitkälti pienempiriskisiä. Hyvä kuitenkin muistaa, että ne eivät ole riskittömiä, vaan myös valtiot saattavat ajautua taloudellisiin ongelmiin Venezuelan tai Etelä-Euroopan maiden tapaan.

Suosituin velkakirjarahasto on S-Pankin tarjoama pitkiin valtionlainoihin yli 90% sijoittava rahasto. Tämä rahasto on korkojen laskun aikaan tehnyt varsin tyydyttävää tuottoa korkorahastoksi ja kolminkertaistikin arvonsa finanssikriisin pohjilta, koska sinä aikana korkojen taso on vain laskenut. Nyt korkojen nousun myötä rahaston arvo on laskenut merkittävästi, mutta rahasto ei ole lainkaan hullumpi korkosijoitukseksi, jos uskoo korkojen laskettelevan tästä taas hamaan tulevaisuuteen, kuten allekirjoittanut.

Suositut yrityslainarahastot top3

Evli Likvidi B (Juoksevat kulut 0,3%)
Aktia Lyhyt Yrityskorko+ B (Juoksevat kulut 0,51%)
Aktia Corporate Bond+ B (Juoksevat kulut 0,63%)

Yrityslainarahastot lainaavat yleensä lainaluokituskirjaimen mukaisiin lainoihin. Mitä ”isompi” kirjain, sitä huonompi luottoluokitus yrityksellä on. B-luokan yrityslainat ovat keskimäärin vähäriskisiä, joten myös niiden tuotto niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä on jäänyt erittäin vaisuksi ja finanssikriisin jälkeen suosituimpien rahastojen tuotot ovat olleet (Aktia Corporate Bond+ B lukuun ottamatta) inflaatiota huonompia.

Suositut High Yield-korkorahastot ja kehittyvien markkinoiden korkorahastot top3

Spiltan Högräntefond (Juoksevat kulut 0,80%)
Evli High Yield Yrityslaina B (Juoksevat kulut 0,95%)
DWS Invest Euro High Yield Corp LC (Juoksevat kulut 1,22%)

Yhtiöitä, joilla on matala luottoluokitus ja korkea korkokuponkituotto kutsutaan nimityksellä High Yield. Oikeastaan voisi puhua vain termistä ”High Risk”, sillä niin high yield kuin kehittyvien markkinoiden korkorahastot ovat huomattavasti korkeampiriskisiä kuin perinteiset korkorahastot. Näissä paljon on kiinni salkunhoitajasta ja salkut ovatkin hyvin aktiivisia. Rahastojen menestys on ollut erittäin vaihtelevaa ja ei voida suoraan sanoa, onko korkojen nousu ja tuleva lasku pelkästään hyväksi näille rahastoille.

Suositut joukkovelkakirja-ETF:t top3

iShares $ Treasury Bond 20+yr UCITS ETF (Juoksevat kulut 0,10%)
iShares J.P. Morgan EM Local Govt Bond UCITS ETF USD (Dist) (Juoksevat kulut 0,50%)
iShares € Govt Bond 15-30yr UCITS ETF EUR (Dist) (Juoksevat kulut 0,20%)

Valtiolainoihin sijoittavat suosituimmat ETF:t taas ovat itse asiassa tuottaneet huomattavasti heikommin kuin niihin kohdistuneet rahastot. Toki kulut ovat ETF:ssä kuukausisijoituksella huomattavasti pienempiä, mutta eivät tässä tilanteessa kannattavia, kun tuotto on ollut merkittävästi huonompaa.

Suositut yrityslaina korkorahastot top3

iShares € High Yield Corp Bond UCITS ETF EUR (Dist) (Juoksevat kulut 0,50%)
iShares Global Corp Bond UCITS ETF USD (Dist) (Juoksevat kulut 0,20%)
Xtrackers II ESG Global Aggregate Bond UCITS ETF 1D (Juoksevat kulut 0,15%)

Kuten näkyy, suosituin yrityslaina on itse asiassa High Yield ETF, joka sekin on itse asiassa tehnyt 12 vuoden aikana yhteensä 10% tappiota. Suurin osa tästä tappiosta on tehty viimeaikaisten korkojen nousun seurauksena, mutta näyttää siltä, että yrityslainarahastot tai ETF:t eivät ole korkeasta riski/tuottosuhteestaan huolimatta useinkaan edes pitkäaikaiselle sijoittajalle houkuttelevia – korkoympäristöstä huolimatta.

High Yield ja kehittyvät markkinat top3

iShares J.P. Morgan EM Local Govt Bond UCITS ETF USD (Dist) (Juoksevat kulut 0,50%)
iShares Global High Yield Corp Bond UCITS ETF USD (Dist) (Juoksevat kulut 0,50%)
iShares J.P. Morgan $ EM Bond UCITS ETF USD (Dist) (Juoksevat kulut 0,50%)

Selkeästi korkeariskisimmissä ETF:issä eli High Yieldeihin ja kehittyviin markkinoihin keskittyvissä korkorahastoissa tuotto on myös ollut läpi historian erittäin heikkoa. Jos haluaa siis riskilleen tuottoa, on indeksirahastot tai suoraan osakkeisiin sijoittaminen lähes poikkeuksetta korkosijoituksia parempi. Korkorahastot tuntuvat toimivan parhaiten sijoittajalle juuri silloin, kun ne ovat pieniriskisiä, kuten valtionlainoja.

Vaihtuvakorkoiset ETF:t top3

iShares $ Floating Rate Bond UCITS ETF USD (Dist) (Juoksevat kulut 0,10%)
Amundi Floating Rate USD Corporate ESG UCITS ETF DR – USD (C) (Juoksevat kulut 0,18%)
iShares € Floating Rate Bond ESG UCITS ETF EUR (Dist) (Juoksevat kulut 0,10%)

Jos uskot yleisen korkotason nousevan jatkossa, vaihtuvakorkoiset ETF:t ovat tie sijoittaa. Kuten siis voi kuvitella, etenkin viime vuosi on ollut näille rahastoille hyvä, mutta nyt korkojen ollessa jo erittäin lähellä huippua pysyisin kaikista vaihtuvakorkoisista lainoista erossa – mitä korkeammalle korot nousevat, sitä suuremmaksi muuttuu todennäköisyys hävitä näissä.

Olen kirjoittanut aikaisemminkin, kuinka suosituimmat suomalaiset rahastot ovat keskimäärin surkeita sijoituksia ja tämä ei ole muuttunut. Myös suuri osa suosituimmista korkorahastoista ei ole erityisen hyviä sijoituksia pitkälti niiden matalan tuotto-odotuksen takia. Suurin osa korkorahastoista ei ole tuottanut hyvin viime vuosikymmenenä, ja ne ovat tuottaneet entistä huonommin nyt korkojen noustessa nopeasti. Tähän käyn syitä läpi tekstin lopussa.

Aivan kuten osakesijoittamisessa, myös korkosijoittamisessa tärkeää on muistaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tai osoitus siitä, millaisia tulevaisuuden tuotot ovat. Vaikka korkosijoitukset ovatkin siis tuottaneet etenkin viimevuosina erityisen huonosti, näin ei välttämättä enää keskipitkällä tulevaisuudessa ole.

Lopuksi täytyy myös muistaa, että on myös yksi erittäin yksinkertainen ja ainakin vähäkuluinen tapa sijoittaa korkoihin. Ja tämä tapa on tutkitusti se suomalaisten lempitapa sijoittaa. Eli pitää rahat pankkitilillä! Kyseessä on toki vähäriskinen (eli myös tuottoinen) tapa sijoittaa korkoihin, koska pankkitililtä keskimäärin saa rahansa takaisin myös pankkikriisin iskiessä.

Miten sijoittaa korkoihin – osakkeet vs. korot

Tärkeää on kuitenkin kysyä, kannattaako korkorahastoihin sijoittaa? Jos aivan välttämättä haluaa korkoihin sijoittaa, korkorahastot ovat tällä hetkellä ainoita mahdollisia tapoja eli sinänsä vastaus on kyllä. Kannattaa kuitenkin ymmärtää, mihin sijoittaa, kun sijoittaa korkorahastoihin. Ehkä toistetuin mantra korkorahastoissa on, että ne ovat pienempiriskisiä kuin osakerahastot. Ja kuten muistamme – riski ja tuotto kulkevat aina käsi kädessä.

Käytän esimerkkinä kuvaamaan tätä pieniriskisyyttä Suomen suosituinta rahastoa, joka sijoittaa niin korkoihin kuin osakkeisiin.

Otetaan siis esimerkiksi OP:n korkorahastot ja yhdistelmärahastot. Suomen suosituin rahasto on edelleen valitettavasti OP maltillinen, jossa on juoksevat kulut 1,25% ja lunastuspalkkio 0,5%. Kyseisellä rahastolla on yli 200 000 omistajaa. OP:n itsensä mukaan OP-Maltillinen soveltuu parhaiten säästäjälle, joka aikoo lunastaa osuutensa aikaisintaan 3‒4 vuoden kuluttua ja rahastoon on laitettu niin korko- kuin osakesijoituksia.

Lopputuloksena on ollut, että vuodesta 2012 lähtien, rahasto on tuottanut n. 40%. Eli 10 vuodessa 40% tuotto. Inflaatio on samana aikana ollut n. 22%, eli inflaation jälkeen tuotoksi jää vain 18%. Tämä tarkoittaa n. 1%.n tuottoa vuodessa inflaation jälkeen 12 vuoden aikana. Samana aikanahan pelkästään sijoitus Helsingin pörssin yleisindeksiin on noussut yli 100%.

Toisaalta puhtaat lyhyen koron rahastot eivät ole tuottaneet tätä paremmin. Esim S-Pankki lyhyt korko A-rahasto on tuottanut 12 vuoden aikana 1%:n. Ja ei yhtä prosenttia vuodessa, vaan 12 vuodessa! Käytännössä siis, jos olisi sijoittanut viimeiset 12 vuotta tähän rahastoon, inflaation jälkeen olisi vain hävinnyt rahaa, aivan kuten pankkitililtä. Paitsi, että tämän lisäksi olisi pitänyt maksaa rahaston kulut.

Sama ilmiö näkyykin kaikissa korkorahastoissa puhuttiin lyhyen koron tai pitkän koron valtio tai yrityslainoista. Korkorahastot ja ETF:t ovat olleet pitkälti erittäin huonoja sijoituksia lähes joka suunnasta katseltuna käytännössä aina vuoden 2008 jälkeen. Positiivisena poikkeuksena näkyy kuitenkin esimerkiksi pitkiin valtionlainoihin sijoittava S-Pankki Euro Valtionlaina Korko A, joka viime ajan huonosta tuotosta huolimatta on finanssikriisistä lähtien tuottanut jopa 100%.

Onkin hyvä huomioida, että jos haluaa ottaa riskiä sijoituksillaan, osakkeet ja indeksirahastot ovat aina korkeariskisempiä – eli myös parempituottoisimpia pitkällä aikavälillä kuin korkosijoitukset. Korkosijoitukset toimivat ennen kaikkea riskejä välttävälle sijoittajalle – ja tällöinkin pitää olla erittäin tarkka siitä, millaisen korkosijoituksen valitsee.

Korkosijoitusta miettiessäsi ota huomioon siis ainakin

1) Haluatko sijoittaa pitkiin vain lyhyisiin lainoihin – ja mikä on näiden suhde rahastossa / ETF:ssä
2) Haluatko sijoittaa valtion, hallitusten vai yritysten lainoihin
3) Mikä on korkojen muutosten todennäköinen vaikutus sijoituksiin
4) Onko rahastossa muuttuvia vai kiinteitä korkoja – ja missä suhteessa

Loppupeleissä sijoittajaa ei kuitenkaan kiinnosta menneisyys vaan tulevaisuus. Voivatko korkorahastot olla vihdoin hyviä sijoituksia, kun korot ovat nyt nousseet erittäin nopeasti? Vastaus ei ole niin selvä kyllä, kun voisi kuvitella.

Korkojen nousun vaikutus korkorahastoihin

Ymmärtääkseen korkorahastojen tulevaisuuden menestystä pitää tietää, miten korkorahastot – ja muut sijoitukset käyttäytyvät korkojen noustessa ja laskiessa? Miksi korkorahastot laskevat ja miksi ne nousevat? Kuten kaikissa sijoituksissa, myös korkorahastoissa on riskejä ja jatkuvaa hinnanvaihtelua, joten käydään hieman läpi korkosijoitusten hinnoittelulogiikka.

Korkorahastoissa ja korkosijoituksissa ylipäätänsä mielenkiintoisinta on se, että ne eivät toimi, kuten ehkä heti voisi ajatella. Yksinkertaisesti: korkotason noustessa, kiinteä korkosijoitusten arvo laskee. Ja toisaalta korkojen laskiessa, kiinteä korkosijoitusten arvo nousee.

Syyhän tähän ehkä aluksi epäloogiseen asiaan, johtuu yksinkertaisesti siitä, että jos sijoittaisin esim. nyt n. 4% korkopaperiin ja korot lähtevät nousemaan entisestään vaikkapa 6%:iin saakka, en oikeastaan haluaisi sijoittaa enää tuohon 4%:n korkopaperiin. Nythän tarjolla olisi entistä korkeampaa korkosijoitusta! Usein vieläpä samalla hinnalla. Tästä johtuen sijoittajat eivät halua maksaa 4%:n korkopaperista samaa hintaa kuin 6%:n korkopaperista, joten 4%: korkopaperin hinta laskee.

Sama toimii toisinpäin. Jos ostan tänään 4%:n korkopaperia ja puolen vuoden päästä yleinen ohjauskorko liikkuukin enää 2%:n korkotasolla, uusista lainoista ei enää saisi yhtä hyvää tuottoa kuin vielä puoli vuotta sitten. Tämä nostaa 4% korkopaperin hintaa, koska näin korkeaa korkoa löytyy enää vanhoista korkopapereista ja kaikista uusista korkopapereista saa matalampaa tuottoa.

Miten tämä vaikuttaa korkopaperien hintoihin? Esimerkkinä, jos ostat 10 000 euron hintaisen velkakirjan, jossa on 2% korko. Tällöin saat 2% koron vuodessa velkakirjalle eli 200 euroa vuodessa. Jos tämän velkakirjan myy kalliimmalla – 11 000 eurolla – toiselle sijoittajalle, uusi sijoittaja saa saman 2%:n koron 10 000 euron lainaan, mutta koska maksoi lainasta 11 000 euroa, todellinen tuotto velkakirjalle on uudelle sijoittajalle vain 1,8%. Tämä tosin saattaa kannattaa, jos uudet velkapaperit tarjoavat enää esim. 1%:n korkoa.

Viime vuosikymmenenä ja viime vuosina korkosijoitukset ovatkin olleet yksinkertaisesti huonoja. Moni niistä on tuottanut heikosti ja osa tehnyt jopa tappiota – samalla kuin osakeindeksit ovat rallatelleet uusia ennätyksiä tuon tuosta. Nyt kun olemme kuitenkin todennäköisesti korkojen nousun käännekohdassa jo tämän vuoden puolella, voi olla, että myös korkorahastot, jotka pystyvät keräämään paljon tuoreita lainoja nykyisillä korkotasoilla, voivat tuottaa jatkossa hyvinkin – mutta ei todennäköisesti vieläkään osakkeita paremmin.

On myös hyvä muistaa, että etenkin vuosi 2022 oli suurimmalta osin äärimmäisen huono korkosijoituksille, joten on koko ajan todennäköisempää, että korkosijoitukset pystyvät etenkin lähitulevaisuudessa suoriutumaan erittäin hyvin.

Korkorahastot vai indeksirahastot?

Korkorahastoissa on pitkälti ongelmana se, että suurin osa niistä sijoittaa pitkälti pitkiin lainoihin. Näissä koroissa voi usein olla aivan surkea korko nykyiseen verrattuna, jonka takia suurin osa korkorahastoista on tehnyt etenkin viimeisen 12 kuukauden aikana tappiota. Ja edes korkojen laskemisen jälkeen, nämä sijoitukset eivät välttämättä ole erityisen hyviä. 0,5% korkopaperi tulee olemaan jatkossakin surkea ja ei-niin-houkutteleva, vaikka korko laskisi 1-2%:n tasolla.

Jos kuitenkin korkorahastosta löytyy sijoituksia pelkästään nykyisen korkotason mukaan, voi koron lasku nostaa yllättävänkin nopeasti näiden korkorahastojen hintoja, koska ne saavat korkotuottoa, jota ei markkinoilta enää pysty saamaan. Tämä vaatii kuitenkin tarkkaa tutkimista korkorahastojen osalta ja toisaalta erittäin vahvaa näkemyksen ottamista, vaikka korkojen lasku onkin erittäin todennäköistä.

Toisaalta myös lyhyen koron rahastoilla on se ongelma, että jos korkotaso laskee nopeasti, ei hyviä tuottoja saa lyhyistä koroista kuin vuoden verran, jonka jälkeen rahaston pitää jälleen sijoittaa uusiin lyhyisiin korkoihin – jälleen matalammalla korkotasolla ja tuotolla.

Miten sijoittaa korkoihin – yhteenveto

Lopuksi täytyy sanoa, että vaikka korkosijoitukset saattavat monen mielestä olla tällä hetkellä erittäin houkuttelevia – nousevilla koroilla on myös yksi toinen vaikutus. Osakkeiden hinnat ovat laskeneet etenkin Helsingin pörssissä erittäin houkutteleville tasoille. Tämän takia ostan itse edelleen lisää osakkeita enkä ole korkosijoituksia salkkuuni lisännyt tai tule lisäämään. Toinen syy on yksinkertaisesti se, että en pysty suoraan tiettyjä korkopapereita suomalaisten palveluntarjoajien palveluista ostamaan, vaan joutuisin aina sijoittamaan korkorahastoon tai ETF:ään.

Korkojen nousu korreloikin usein negatiivisesti osakemarkkinoiden kanssa ja kun korot nousevat, osakkeet laskevat ja toisin päin. Tämä ei pidä aina paikkaansa (kuten esim. matkalla finanssikriisiin vuosien 2005-2008 välillä), mutta pitää isossa kuvassa paikkansa.

Samaan aikaan kun korkosijoitukset muuttuvat houkutteleviksi, usein myös osakkeet muuttuvat samanaikaisesti houkutteleviksi pitkän aikajänteen sijoittajalle. Tämän takia historiallisesti osakeindeksit ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimäärin tuplasti enemmän kuin korkosijoitukset. Oli korkotaso siis minkälainen tahansa, pitkäjänteiselle sijoittajalle ei ole osakeindeksirahastoa parempaa sijoitusta.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi.

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

3 kommenttia artikkeliin ”Miten sijoittaa korkoihin?”

  1. Onko tarvetta käsitellä erikseen rahamarkkinarahastoja?
    Silloin kun korot olivat viimeksi hieman normaalimmalla tasolla eli ~15 vuotta sitten, esimerkiksi Seligsonin rahamarkkinarahastoa käytettiin aika yleisesti korkotilin korvikkeena. Tässä välillä on ollut hyvinkin hiljaista, syyn varmasti näkee tuottokäyristä, ja sääntelykin on iskenyt tälle sektorille ilmeisesti lujempaa kuin muihin rahastoihin.

    Vastaa
    • Seligsonin RMR maksaa nyt noin 3,25% juoksevaa tuottoa (joka tilitetään joka arkipäivälle, eli lyö parhaat ei-määräaikaiset säästötilitkin (Svea 2,75%) ja tarjoaa juuri nyt asiallisen vaihtoehdon säästötileille ilman lunastuspalkkiota. Tuotto tulee about 3kk Euribor miinus 0,18% kulut.

      Reaalituotosta toki jäädään edelleen pahasti jälkeen inflaation vuoksi, mutta ainakin itse tarvitsen vähäriskisen parkin käshille ja siihen Seligsonin RMR toimii oikein hyvin juuri tässä korkoympäristössä.

      Vastaa
      • Rahamarkkinarahastot ovat erinomainen nosto! En niistä kirjoittanut kun tosiaan tuntuu, että ne muistuttavat tällä hetkellä enemmän ehkä juuri korkeampikorkoista pankkitiliä kuin itse korkorahastoja. Periaatteessa voisin lisätä kyllä noistakin oman kappaleen tekstiin, kun ihan mielenkiintoinen vaihtoehto ovat, vaikka toki ei samanlaista arvonmuodostusta tapahdu kuin perinteisissä korkorahastoissa.

        Ja toki nyt kun korot todennäköisesti lähtevät laskuun puolen vuoden sisään, jotkut korkorahastot saattavat hyvinkin olla parempia lyhyenkin aikavälin parkkeja rahalle kuin rahamarkkinarahastot, koska osa korkorahastoista tulee hyötymään korkojen laskusta.

        Vastaa

Jätä kommentti