Myin koko 100 000 euron osakesalkkuni – miksi ja mitä teen seuraavaksi?

Kun katsoo viime kirjoituksiani, vaikuttaa siltä, että 100 000 on tämän hetken elämäni yleisin luku!

Kuten kirjoitin tammikuun alussa, olen tekemässä uutta sijoitusstrategiaa ja muokkaamassa salkkuani sen mukaiseksi. Eilen sain vihdoin ensimmäisen asteen valmiiksi, sain myytyä viimeisetkin koko osakesalkkuni ei-sinne kuulumattomat osakkeet pois.

Aloitin myyntiprosessin jo joulukuun puolella kun osakemarkkinoiden arvostus tuntui karkaavan omiin silmiini käsistä ja Iranin ohjusiskun myötä näyttikin hetken siltä, että myyntiajoitukseni osui täydellisesti. Trumpilla kuitenkin tuntuu olevan järkeä sotaan liittyen, joten markkinat säikähtivät vain hetkeksi. Sitten tuli Korona ja sekin unohtui melkein yhtä nopeasti. Nyt onkin ollut hyvä aika niin myydä kuin ostaakin osakkeita.

Miksi sitten tein rajuja ratkaisuja ja aloin mylläämään koko salkkuani ja sijoitusstrategiaani uusiksi? Avaan ajatuksiani siitä tässä kirjoituksessa.

Hajautus on rahastoille

Warren Buffet on sanonut paljon asioita. Ja moni niistä usein vielä kumoaa toisensa. Yksi asia mitä hän on sanonut, on että hajauttaminen on niille, jotka eivät tiedä mitä tekevät. Ja näinhän se juuri on. Ja juuri siksi suosittelen rahastosijoittamista kenelle tahansa, jolla ei ole aikaa käyttää kymmeniä tunteja viikossa sijoittamiseen. Tietääkseen mitä tekee sijoitusmarkkinoilla täytyy kuluttaa merkittävä määrä aikaa viikossa – ja silti voi mennä täysin metsään.

Purinkin salkkuni ennen kaikkea sen liian ison hajautuksen takia. Olisin ihan hyvin voinut perustaa vaikka oman rahastoni salkkuni osakehajautuksella. Nyt karsin kaikki rönsyt pois ja keskityn muutamaan omasta mielestäni hyvään sijoitukseen. Tuloksena on todennäköisesti selvä indeksin voittaminen tai selvä indeksille häviäminen. En usko, että näin pienellä hajautuksella pääsee lähelle indeksiä, mutta aika näyttää.

Muutamaan osakkeeseen ja yritykseen keskittäminen vapauttaa myös omaa aikaani. Yritin vähän aikaa catch-upata kaikkien omistamien yritysten tilanteesta, mutta kun salkussa oli 20 osaketta, totesin, että tässähän menee vain henki ja terveys ja kaiken vapaa-ajan omistaminen sijoitusten tutkailulle ei ole jotain, mitä haluan elämältäni.

Tulenkin seuraamaan nykyisiä sijoituksiani vain neljänneksittäin ja pystynkin osakkeita vähentämällä laskemaan huomattavasti sijoittamiseen käyttämääni aikaa – mikä on valtava plussa. Tavoite on pitää salkun osakkeet alle 10:ssä seuraavat 10 vuotta.

Korkoa korolle ja osinkoverotus

Nykyinen sijoitusstrategiani painottaa erittäin paljon osinkoja. Tämä ajatus lentää suoraan roskakoppaan uuden sijoitusstrategiani mukana. Teoriassa osinkojen perässä juokseminen on pieniriskinen tapa sijoittaa, mutta kuten kaikessa, liian korkeita osinkoja metsästämällä menee käytännössä aina metsään ja epäonnistuu sijoituksissa kahta pahemmin.

Nordea antoikin minulle ehkä tärkeimmän opetuksen. Yritys olisi pystynyt maksaa osinkoaan vanhaan tyyliin, kävin yhtiökokouksessa, jossa johto myös lupasi tätä. Kunnes ei enää luvannutkaan, pyyhki koko pöydän puhtaaksi ja näytti käytännössä kaikille osinkosijoittajille keskaria.

Vaikka jäin Nordea-sijoitusteni kanssa yhteensä lievästi plussalle ja näyttää siltä, että laiva ehkä on vihdoin kääntymässä, koen, että Nordeaan sijoittaminen oli erittäin suuri virhe, koska se laski kuitenkin salkkuni tuottoa selkeästi alaspäin verrattuna muihin salkkuni osakkeisiin.

Osinkosijoittamisessa on myös se, että sillä ei saa ilman osakesäästötiliä täyttä tehoa irti korkoa korolle -ilmiöstä. Jos joudun maksamaan joka vuosi osinkoja, tulee korkoa korolle-efektin väliin aina verottaja. Mikäli kuitenkin onnistun sijoittamaan yrityksiin, jotka sijoittavat rahat omaan kasvuunsa – ja saa sen kasvun vielä näkymään osakekurssissa, tulee tuotto pitkällä aikavälillä olemaan selvästi isompi kuin osinko-osakkeisiin sijoitettuna.

Syy, miksi olin aiemmin osinko-osakkeisiin sijoittanut johtui pelkästään siitä, että pidin niitä jotenkin turvallisempana kuin korkean kasvun kohteita, joka on aivan vääristynyt tapa ajatella asioita. Osinkoa maksava yritys ei ole yhtään sen turvallisempi kuin ei osinkoa maksava yritys. Tämä on turha virhekäsitys, joka olisi pitänyt korjata jo monta vuotta sitten. Noh, oppia ikä kaikki!

Suurimmat sijoitusvirheet ovat teennäisistä säännöistä syntyneitä

Sen lisäksi, että suurimmat sijoitusvirheeni ovat syntyneet turhan ison osingon  – tai osingon jahtaamisesta ylipäätänsä – on sijoittamistani rajoittanut myös koko ajan itse luodut säännöt. Vertailen tunnuslukuja ja seuraan niitä orjallisesti. Toki tämä on tuottanut tähän mennessä Helsingin-indeksiä parempaa tuottoa, mutta joskus numerot ovat ohjanneet selvästi täysin puskaan. Syynä indeksin voittamiselle on ollut se, että olen pitänyt sijoituksiani suurimmalta osin Jenkeissä – kaikkia Jenkkien indeksejä en sitten ole voittanutkaan.

Vuosien varrella olen kehitellyt vaikka millaisia säännöksiä itselleni sijoituksiin. Ja yleensä nämä säännöt ovat vaihdelleet sitten vuodesta toiseen. Nyt kuitenkin räjäytän säännöt taivaan tuuliin ja sijoitan vapaasti potentiaaliisiin osakkeisiin – pitkällä aikavälillä.

Olen esim. pitänyt itselleni sääntönä, että en sijoita alle 3% osinkotuoton osakkeisiin. Ja samalla olen siis poistanut potentiaalisilta sijoituslistaltani käytännössä jokaisen maailman kasvuyrityksen. Koska ne ovat jollain logiikalla korkeariskisiä. Järki? Ei ole.

Osaatko veikata, monta yli 3%:n osinkotuoton osaketta uudessa salkussani on nykyisellä kurssihinnalla? Kerron sen jo tänään. Yksi. Kyllä, yksi. Tulevassa salkussani ei tule olemana kauheasti yrityksiä, joka todennäköisesti maksaisivat yli 3%:n osinkoa tänä vuonna tai edes ensi vuonna nykyiseen osakehintaan verrattaen. Voidaankin siis sanoa, että strategiani on aika 360-asteen käännös supertuttuihin nimiin ja osinko-osakkeisiin sijoittamisesta.

Tulossa – uudistettu sijoitusstrategia

Tämä siis tapahtui. Myin käytännössä kaikki sijoitukseni pääsalkustani (spekulointisalkun sisältö pysyy samana) paitsi osuuteni seuraavissa yhtiöissä:
– McDonald’s 
– Digital Realty Trust
– Restaurant Brands International
– Aallon Group

Myyntivoittoja realisoin siis joulu-tammi-helmikuussa  n. 30 000 euroa eli salkustani poistuivat
– Citigroup
– Macy’s
– Nokian Renkaat
– Nordea
– Kone
– Apple
– Abbvie
– IBM
– AT&T
– Tieto 
– Welltower
– Telia Company

Ainoa, joka näistä oli tappiolla oli Macy’s.

Mutta milloin julkaisen uuden sijoitusstrategiani ja osakesalkkuni koostumuksen!? Sitä on moni teistä jo pari viikkoa kysellyt ja nyt voin sen vihdoin kertoa – tulen postaamaan blogiini uuden sijoitusstrategiani ja salkkuni sisällön ensi viikon maanantaina 17.2.2020. Salkusta puuttuu nyt vain yksi osake (ja pystyn ostamaan sitä vasta maalikuussa), joten sinällään salkku on nyt valmis.

En malta odottaa jakaa uutta salkkuni sisältö teidän kaikkien kanssa, koska salkussa on varmasti paljon yllätyksiä (ja osakkeita, joista et ole koskaan kuullut). En ollut itsekään kuullut koskaan aikaisemmin parista salkkuun päässeestä yrityksestä ennen kuin sijoitusstrategiaani aloin viilaamaan. Se on kuitenkin uusi tarina ensi viikolle.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa ja liity matkalleni kohti taloudellista riippumattomuutta!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

26 kommenttia artikkeliin ”Myin koko 100 000 euron osakesalkkuni – miksi ja mitä teen seuraavaksi?”

  1. Todella rohkea veto vaihtaa sijoitusstrategiaa ja ottaa 10 000 € veroja maksettavaksi. Ehkä sinulla on tappioita, joilla voit näitä vähän edes kuitata. Paperilla olen miettinyt samanlaista, mutta vaikka se paperilla vaikuttaa ylivoimaiselta verotuksen takia, niin en ole silti vaihtanut tähän. Syynä on lähinnä se, että jos osakkeen arvonnousu on ainoa tulo, niin saatat olla oikeassa 10 vuotta, jonka aikana arvo vaikka kaksinkertaistuu. Sen jälkeen paska voi osua tuulettimeen ja osakkeen arvo laskee esimtyypillisesti 66%. Olet siis omistanut osaketta 10 vuotta saamatta mitään tuottoa (muuta kuin excel rahaa). Jos osinko tuotto olisi vaikka keskimääräinen 3%, niin olisi samassa skenaariossa sentään jäänyt osinkojen verran käteen ajalta. Itsellä on yksi tällainen sijoitus (Elekta) ja se saa lähteä kyllä jossain vaiheessa kävelemään, jos kasvu ei ala siirtymään tuloksen puolelle (ja edelleen osingoksi) piakkoin. Ylisuurien osinkojen jahtaaminen onkin typerää ja olet siinä täysin oikeassa! Onnea uudelle salkulle ja odotan mielenkiinnolla sisältöä 🙂

    Vastaa
    • Osingot voivat olla huonona aikana ainut
      kassavirta.. Sen takia ei nyt aivan väärin ole niitäkin omistaa.
      Hyvinä aikoina, joita ei yksityisyrittäjällä ole kaikenaikaa, vrt kuukausipalkkainen joilla on kissanpäivät tulojen suhteen, täytyy hankkia sijoitusomaisuutta joka toivottavasti joko kasvaa, tai tuottaa osinkoa. Tai molempia. Tällä tavoin kerrytettyä omaisuutta myydään ainoastaan äärimmäisessä rahantarpeessa.
      Uskokaa tai älkää, kaikilla ei ole kk palkka.
      Tai edes kvartaaleittainkaan.

      Vastaa
    • Osinkoinsinööri: Taisi tonnilla olla tappioita joo, joten vähän saa lohdutusta, mutta muuten menee kyllä verojen makseluksi 😀 Tuo sama ajatus oli myös se syy, miksi sijoitin osinko-osakkeisiin alunperin (ja varmaan siirryn takaisin niihin kunhan joskus saavutan FIRE:n), mutta tässä kohtaa mieluummin nostan hieman riskiä, koska vaikka 100 000 euroa onkin ylitetty, on matkani lähdössä nyt vasta kunnolla käyntiin.

      En myöskään ole ollut tyytyväinen salkkuni tuottoon osinko-osakkeilla ja vaikka Helsingin Pörssin indeksin olen voittanut, en Jenkki-indekseille ole pärjännyt, joten on aika katsoa hieman peiliin senkin takia. Turha tehdä samaa ja odottaa eri tuloksia.

      Netto eläjä: Näinhän se juuri on ja sen takia itsekin pitkään keräsin osinko-osakkeita. Tosin jälkikäteen katsottuna opiskeluaikoina tämä oli jopa vähän tyhää, koska rahaa sijoittaa oli suhteellisen vähän ja saadut osingot laskivat opintotuen määrää. Mitä pitemmälle elämässä menen, sitä enemmän varmaan siirryn takasin osinkosijoittamiseen, mutta nyt en.

      Vastaa
      • Erittäin mielenkiintoinen suunnanmuutos. Asia jota lähes jokaisessa sijoittamiseen vähäänkään liittyvässä kirjassa painotetaan olla tekemättä. En missään nimessä ole täysin eri mieltä muutoksesi järkevyydestä, mutta tuo kommenttisi ”matkani on nyt vasta lähdössä kunnolla käyntiin” herätti ajatuksen. Nimittäin tuolla pääomalla ollaan siinä kohdassa, jossa vaadittaisi mielestäni nimenomaan malttia. Vauhti on alkamassa kiihtymään osinkojen osalta ja juuri siinä kohdassa päätät vaihtaa strategiaa? Nykyinen arvostustaso lähes jokaisella toimialalla on myös huolestuttavan korkea, jos ajatuksena on kaivaa kasvuyrityksiä salkkuun. Jos globaali taantuma iskee, iskee se myös kasvuyrityksiin.

        Jään mielenkiinnolla odottamaan uuden salkun sisältöä. Kiitos erittäin paljon hyvästä ja laadukkaasta blogista, jota päivität todella ahkerasti.

        Vastaa
        • Kiitos paljon, mukava kuulla, että työtäni blogiin eteen arvostetaan.

          Itse koen, että matkani on nyt vasta lähdössä käyntiin ihan vain senkin takia, että vaikka 100 000 euroa on oikeasti paljon rahaa, on se kumminkin vain pieni murto-osa siitä tasosta mitä oikeasti tavoittelen omaavani 10+ vuoden päästä.

          Ja vaikka sijoituskirjoissa usein sanotaan tällaisen välttämistä, niissä harvemmin muistutetaan sitä, että kun itse tein ensimmäisen sijoitusstrategiani, olin aidosti keltanokka, joka vaan kopioi muita eikä strategiani taustalla ollut aidosti kauheasti syvempää tutkimusta – toisin kuin tällä kertaa. Tämä muutos oli puolen vuoden hauduttelun ja tutkiskelun tulos ja olen luottavainen, että tämä on oikea suunta itselleni.

          Olenkin pyrkinyt ajattelemaan aidosti pitemmälle tulevaisuuteen, samalla tavalla kun olisi pitäny osata ajatella sijoittamisen alussakin sitä, että se kymppitonni ei ole oikeasti paljon rahaa. Vaikeaa, mutta uskon pystyväni siihen.

          Ja joo, ehkä parempi termi on defensiivinen kasvu kuin pelkästään kasvu. Eli salkussa ei tule olemaan mitään pilvipalveluita ja Netflixejä, vaan vähän kasuaalimpia vaihtoehtoja. Odotan kyllä innolla mitä ihmiset ovat salkustani mieltä, koska se varmasti tulee herättämään ajatuksia!

          Vastaa
  2. Itse aloitin avaamalla OST.
    Aika äkkiä tuli selväksi korkeampi verotus, sekä se ettei osaamisellani tulla voittamaan indeksiä, edes osinko osakkeilla.
    Avasin Nordnet tilin, mutta mietitytti että kannattaako ostaa 15+v tähtäimelle osinko osakkeita, vai indekseihin.. Ajattelin, että osinko osakkeilla saisi myymättä lisätuloa.
    Korkoa korolle oli myös kysymysmerkki, kun tarkoitus olisi sijoittaa tuoto osakkeisiin.
    Niinkuin sanoit, se veisi osan tuotosta verotukseen.

    Sain sharevillestä suomi finland seinältä tosi hyviä vastauksia, kannattaa kurkata.
    Eli indeksi rahastoissa pyörivät osingot verotta ja kasvattavat osakkeen arvoa.
    Ostoja on myös helpompi jaksottaa, myymällä vaikka tuoton arvon verran osakkeita, tai jos haluaa kasvattaa pottia, niin antaa olla vaan.
    Eli ei tarvitsisi miettiä osinkopäiviä jos haluaisi tasaista tulovirtaa.
    Indeksiassä tuotto saattaa olla huonompi, mutta osaamattomalle varmaankin parempi kuin suorat osakkeet.
    Taidan pitää OST salkun ihan vain harjoitus mielessä, mutta suuremmat säästöt Nordnettiin ja indekseihin.

    Vastaa
    • Olet tehnyt mielestäni erittäin fiksusti. Itsekin sijoitan suoriin osakkeisiin vain sen takia, koska tiedän, että se on itselleni paras tapa pysyä asiasta kiinnostuneena seuraavat 10:kin vuotta. Uskon, että seuraavan pörssiromahduksen kohdalla tulen varmasti siirtämään myös huomattavan määrän rahaa erilaisiin passiivisiin indeksirahastoihin.

      Kirjoittelinkin OST:sta vähän aikaa sitten ja tosiaan sinne mielestäni sopii parhaiten erittäin korkean osinkotuotonosakkeet, joita kyllä on valitettavan vähän tällä hetkellä Suomessa. https://omavaraisuushaaste.com/kenen-kannattaa-avata-osakesaastotili/

      Vastaa
  3. Eikö tämä nyt ole varmin tapa hävitä indeksille? Myyt kaiken mikä on voitolla ja tulee reilut verot ja kaupankäyntikulut se on varmaa. Se tekeekö tuo uusi sijoitustyyli voittoa on epävarmaa. Ja vaikka voittaisikin indeksin ei sekään riitä kun pitäisi vielä saada kaupankäyntikulut ja verot kuitattua. Juuri tämän takia aktiiviset rahatot häviää aina indeksille. Ja buffet aina puhuu siitä kuinka osake tulisi omistaa aina lopun ikää.

    Ja tuossa myynnin ajoituksessa myös se ongelma että jos romahdus tulee. Olet myynyt kaiken huipulla jolloin verot suurimmillaan ja ostanut myös huipulla. Jos olisit myynyt romahduksen jälkeen veroja olisi tullut vähemmän.

    Vastaa
    • Joo lyhyellä aikavälillä ehdottomasti häviän indeksille tämän liikkeen myötä. Mutta isossa kuvassa 10+ vuodessa 8 000- 10 000 euroa katoaaa merkityksettömänä savuna ilmaan. Tavoite olisikin juuri nyt holdata näitä yhtiöitä, joita nyt valitsin seuraavat 10v (selitän asiasta tarkemmin maanantain tekstissä) ja mieluusti laittaisinkin pörssin vaikka kiinni nyt 10:ksi vuodeksi ja sijoittaisin vain näihin muutamaan yhtiöön, jotka salkkuuni eksyi.

      Ja hyvä pointti tuosta romahduksesta. Kuten monesti olen kuitenkin kirjoittanut, en yritä ajoittaa indeksiä ja teinkin tämän muutoksen vain, koska vanha salkkuni alkoi muistuttaa rakenteeltaan enemmän rahastoa kuin yksityisihmisen osakesalkkua – + 20 osaketta tuntuu hieman hulluudelta, kun yritän kuitenkin jokaista omistamaani firmaa seurata aktiivisesti.

      Ja kuten tekstissäkin kirjoitin, Buffet on sanonut paljon viisasta – mutta asiat, joita hän sanoo usein kumoavat toisensa. Buffetkin harvoin omistaa osakkeita loputtomasti, jos firmalla on menossa huonosti ja käännettä ei näytä tapahtuvan.

      Tulevaisuutta on kuitenkin mahdotonta ennustaa, joten tämän muutoksen hyvyyttä tai huonoutta on mahdoton ennustaa tässä kohtaa. Pitää vain odottaa ja katsoa. Seuraava muuvi tuleekin varmasti olemaan indeksirahastoihin kaiken omaisuuden laittaminen, mikäli tämäkään strategia ei tunnu pystyvän indeksiä parempaan tuottoon, koska tämä on parasta mihin pystyn näillä taidoilla.

      Vastaa
  4. Vähän kyllä vaikuttaa nyt hätiköidyltä ratkaisulta. Sijoittamisessa pitää olla kylmät hermot ja ei antaa tunteiden viedä. Tätä olet itsekkin toitottanut.

    Esikuvasi joskus oli Ilkka Parviainen, toimisiko hän tällä tavalla vai noudattaisiko hän omaa strategiaa (mikä on todistetusti tuottanut hyvin) jääräpäisesti?

    Kuitenkin kiitos hyvistä kirjoituksista!

    Vastaa
    • Kiitos hyvästä kommentista! Huomaa, että olet blogiani selkeästi aieminkin ajatuksella lukenut, mikä on aina ilahduttavaa.

      Päätös saattaa ehkä näin kirjoitettuna vaikuttaa hätiköidyltä, mutta päässäni se on pyörinyt vuoden ja puoli vuotta olen tehnyt taustatyötä ja tutkimusta asian eteen, jonka takia en itse puhuisi hätiköidystä ratkaisusta ja allekirjoitan edelleen sen, että hätiköityjä ratkaisuja ei kannata tehdä. Jos olisin tehnyt tämän päätöksen vaikka yhden viikon tai kuukauden mietinnän perusteella, olisikin tämä täysin järjetön päätös – toisaalta jos markkinat eivät ole suotuisat voi tämä olla nytkin järjetön päätös.

      Ja olet ihan oikeassa, että Ilkka Parviainen aikanaan olikin esikuvani kun aloitin blogin neljä vuotta sitten. Jälkeenpäin näyttää kuitenkin siltä, että Ilkka on ehkä sellainen henkilö, jota ei kannata esikuvana pitää ja toisaalta, jokainen meistä kehittyy eri suuntaan.

      Ja toisaalta, kuten tässä ja ensi tekstissä puhunkin, sijoitusstrategiat kannattaa mielestäni ajoittaa ihan oman elämäntilanteen mukaan – 20-vuotiaalla ja 60-vuotiaalla on järkevää olla erilaiset sijoitusstrategiat. Aloittelijalla kannattaa aina olla joku esikuva, mutta sijoittamisessa neuvoisin nuorta itseäni siihen, että 20-vuotiaana ehkä ei kannata ottaa esikuvaksi yli keski-ikäistä sijoitusgurua – vaan mieluummin 30-40 vuotias, koska heidän elämäntilanteensa korreloi yhtään ketään. Opiskelee, maksaa oppirahat (koska aloittaessa ne ovat aina pieniä) ja kehittää omaan elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin sopivan sijoitussuunnitelman.

      Vastaa
    • Tuo tulee olemaan seuraava askel, jos tämä strategian muutos ei toimi, niin sitten lähden kyllä 100%:sesti indekseihin ja keskityn tienaamiseen ja säästämiseen. Mutta suora osakesijoittaminen on paljon haasteellisempaa ja kivempaa, joten näillä mennään vielä nyt.

      Vastaa
  5. Mielenkiintoinen veto, odotan mielenkiinnolla strategiaa.

    Oletko miettinyt miten tavoitteisiin pääsemiseen (taloudellinen riippumattomuus) vaikuttaa, jos häviätkin indeksille keskitetyllä strategialla reippaasti?

    Kuten mainitsitkin, niin keskittymällä tulet luultavasti eroamaan paljon indeksistä hyvässä tai pahassa. Ts. miten hallinnoit tätä riskiä? Pyritkö esim. lisäämään säästämistä, jos strategialla pyyhkii huonosti ja vähentämään jos menee hyvin?

    Vastaa
    • Ehdottoman hyvä kysymys. Salkun keskittäminen auttaa siihen, että pystyn seurata firmojen liiketoimintaa paljon tarkemmin kuin ennen vanhaan. Jos liiketoiminnassa alkaa näkyä selkeitä heikkenemisen merkkejä, pystyn reagoimaan nopeammin niihin.

      Vuosia on jäljellä ainakin vuosikymmen fireen ja uskon, että parissa vuodessa näen aika selvästi, toimivatko nämä valinnat vai ei. Jos näyttää, että homma ei toimi, en arkaile myöntää tappiotani ja siirtyä indeksisijoittamiseen täysin ja alan keskittyä vain tienaamisen ja säästämisen maksimointiin.

      Voi olla, että jos strategia ei toimi, hidastaa tämä firen saavuttamista vuodella/kahdella, mutta niin kauan kun viihdyn töissä, tämä ei maailmanloppu ole.

      Vastaa
      • Tuo on hyvä pointti, että jos yhtiöitä seuraa tarkemmin, ehtii kenties reagoida ja näin hallita riskejä.

        Yksi haaste on mielestäni myös se, että menestyksekkääseen aktiiviseen sijoittamiseen kuuluu myös pitkiä alituoton kausia (esim. Buffet ennen IT-kuplaa), tai monet arvosijoittajat viime vuosien nousussa (Einhorn, Klarman). Ei siis periaatteessa voi tietää onko hyvä sijoittaja kuin vasta esim. 10+ v päästä. Toisaalta jos tuolloin indeksille on edelleen hävinnyt, niin vaihtoehtoiskustannus on kasvanut suureksi.

        Tälle ei toki oikein voi mitään. Aktiivinen sijoittaminen on aina osin myös uskon asia. 🙂 Ja työtä tekevälle ylituottoja on kenties tarjolla.

        Itse olen päätynyt jakamaan säästöni laajasti etf:illa hajautettuun ”ydin” portfolioon ja nyt ost. tilin myötä 10-20 osakkeen ”aktiiviseen” salkkuun.

        Toki tässä strategiassa voi harmittaa, jos aktiiviset poiminnat menevät todella hyvin. Toisaalta voi säästöjen suhteen ottaa hieman rennommin.

        Vastaa
        • Joo tämä on aivan totta, että lyhyellä aikavälillä on vaikea sanoa oliko itse oikeassa ja markkinat oikeassa. Pyrin kuitenkin tuijottamaan enemmän itse liiketoiminnan kehittymistä kuin pörssikurssia. Yhdessä näistä caseista tämä on äärimmäisen helppoa, koska yksi osake johon sijoitan uudessa suunnitelmassa ei ole edes pörssilistattu! Väitän, että sijoittaminen olisi näin paljon helpompaa kaikille, jos ei seuraisi niin aktiivisesti kurssiheilahteluja, koska ne eivät sinällään kerro mitään yrityksestä.

          Suora osakesijoittaminen on tosiaan myös mielestän uskon asia, ja toisaalta ehkä enemmän harrastus kuin määrätietoista varallisuuden kasvun maksimointia. Tiedän itsekin, että rationaalisin asia olisi laittaa kaikki rahat vain indeksirahastoihin, mutta jostain syystä, haluan pystyä voittamaan indeksin 😀 Mutta tämä tosiaan saa jäädä viimeiseksi yritykseksi ja jos tässä tulee pataan, niin sitten FIRE:een asti kaikki sijoitukset tulevat pysymään indekseissä.

          Vastaa
  6. Onpa jännää! Odotan ensi maanantaita!

    Mutta: millä perusteilla odotat, että pystyt siihen mihin moni ammattimainen salkunhoitajakaan ei pysty eli indeksin säännölliseen voittamiseen? Heillä on kuitenkin kaikki maailman koulutukset pohjalla, sinua enemmän aikaa käytössä (kun työkseen tekevät tätä ja tiimi tukena) sekä pääsy kaikkeen mahdolliseen tietoon, myös siihen mitä ei välttämättä yksityissijoittajalla ole.

    Marko Erolan Paras sijoitus on varmasti tuttu kirja, tuli heti tekstistäsi mieleen tämä kirja…

    Vastaa
    • Uskon, että oikeasti yksityssijoittajalla on etu markkinoilla vs. ammattimaiset rahastonhoitajat. Syynä on tässäkin tekstissä mainitseman säännöt. Itse finanssialalla työskenneellä ja kauppiksessa opiskeleena olen oppinut sen, että oikeastaan lähes kaikkien varastohoitajien pitää totella tiettyjä sääntöjä, strategiaa jne. Ja jos markkinat päättävät, että tämä ei satu juuri nyt olemaan muodissa – ei rahaston hoitaja voi asialle mitään.

      Hyvä esimerkkihän on esim. Pasi Havian HCP Quant rahasto, joka noudattaa ns. ”arvosijoittamisen” lakeja ja on ottanut rumasti turpaan kaikilta indekseiltä viime vuosina. Mutta koska salkunhoitaja on sidottu tähän strategiaan, voi hän vain toivoa, että markkinat muuttaisivat mielipidettään jossain kohtaa.

      Yksityissijoittajan etu on myös se, että voi tehdä paljon vähemmän hajautetun salkun. Ammattilaisten hallinoimat salkut ovat usein kymmeniä ja kymmeniä osakkeita, mutta yksityissijoittaja voi hyvin tehdä 5 eri osakkeen salkun ja mennä niillä.

      Olen myös sijoitusmarkkinoilla ehdottomasti sitä mieltä, että tieto ei tee kuninkaaksi. On tietty tiedon vaihe, missä sen analysoiminen menee yli – kuten kaikessa päätöksenteossa.

      Olen luottavainen salkkuuni, mutta mikäli hommat eivät mene putkeen, luovutan aktiivisen osakevalinnan ja vaihdan passiivikseksi ETF- ja indeksijoittajaksi.

      Vastaa
  7. Aikamoinen veto. Omilla rahoillaan saa tehdä mitä lystää, toisaalta ! Minä jatkan osinkojen metsästämistä 38 yhtiön portfoliolla, 19 Suomesta ja 19 ulkomailta. Kun on kerran tehnyt kotiläksyt kunnolla, ostetaan lisää, kunnes ollaan tavoitteessa. Ei niitä tarvitse joka hetki seurata. Jos joku pettää, tehdään korjausliike täsmänä ja jatketaan.
    Joukossa on riskisijoituksia, osinkoaristokraatteja sekä myös pienen osingon kasvu-yhtiöitä ja vanhoja jättiläisiä ynnä yhtiöitä, joista ei juuri Sharevillessa keskustella.
    Tämä sopii mulle, syksyllä jouduin säätämään salkkuja mm. Nokian osinkostopin takia n. 11000 eurolla, mutta se homma on nyt päätöksessä ja taas jatketaan pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti.
    Jokainen tyylillään, ainoa varma asia on se, että jonkinlainen strategia ja sijoitussuunnitelma on syytä olla jokaisella, täysin summittaista huseeraamista en sijoittamisen suhteen suosittele kenellekään 🙂
    Mielenkiinnolla odotan yhtiöpaljastuksia !

    Vastaa
    • Uskon, että vaihtelen tuohon kuvamaasi strategiaan myös sitten, kun omaisuus alkaa lähennellä FIRE-tasoja ja haluan saada luotua passiivista tulovirtaa.

      Ja olet mielestäni asian ytimessä, turhan nopea tempoilu ja palloilu ilman pitkäjänteistä strategiaa on varmin tapa hävitä eniten rahaa osakemarkkinoilla.

      Vastaa
      • Minulla on tavoite asetettu päivämäärään 8.12.2032, jolloin on mahdollista jäädä varhennetulle osittaiselle vanhuuseläkkeelle. Siihen mennessä pitäisi passiivisen tulovirran mahdollistaa 25% eläke-ennakon ja max. 50% työajan kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen kokonaan pois työelämästä. Jos kaikki menee kuin Strömsöössä, niin yksi ajatus on lopettaa työt kokonaan 3v ennen alhaisinta mahdollista vanhuuseläkeikää tuolla mainitulla päivämäärällä ja elää pelkästään osingoilla ja eläke-ennakolla. Motivaatio on kova !

        Vastaa

Vastaa käyttäjälle Conan Peruuta vastaus