Näin paljon 0-1-vuotias lapsi maksaa

Kuinka paljon lapset oikeasti maksavat?

Syntyvyys on ollut Suomessa ja globaalisti laskussa jo pitkään ja erilaisten tutkimusten mukaan taloudellinen epävarmuus, korkeat asumiskustannukset sekä työmarkkinoiden epävarmuus vaikuttavat siihen, ettei lapsia uskalleta tehdä.

Siinä, missä kapitalismi on koko ajan ottanut isompaa roolia ihmisten elämää, on se vihdoin saavuttanut myös perheen. Todellista faktaa siitä, kuinka paljon lapsi oikeasti maksaa, löytyy kuitenkin yllättävän vähän. Päätöksentekoon apua lapsiarjessa sitäkin vähemmän. Mutta siitä huolimatta ennen kaikkea taloudellinen epävarmuus johtaa siihen, ettei perhettä haluta perustaa.

Haluankin pystyä luomaan tähän tuntemattomaan epävarmuuteen vastauksen. Onko taloudellinen epävarmuus oikeasti edes järkevä syy olla hankkimatta lapsia? Sen voimme tietää vain, jos tiedämme, kuinka paljon lapset oikeasti maksavat – ja miten taloutta voi lapsiperhearjessa hallita.

Epävarmuudesta helpoiten eroon pääsee tiedolla. Lähtöargumenttini onkin, että lasten tekemistä ei kannatta jättää väliin tai lykätä merkittävästi vain rahan takia, koska oletan, että lapset eivät paljoa maksa.

Esikoisemme onkin nyt 1-vuotias ja tästä eteenpäin kirjoitan aina kerran vuodessa tekstin osana tätä tekstisarjaa, jossa käyn läpi kaikki kulut per vuosi. Lukujen lisäksi käyn myös läpi ne tärkeimmät päätökset, mitkä vaikuttavat kuluihin missäkin iässä.

Todellisuudessa jokainen lapsi maksaa eri määrän, lapsen ja elämäntilanteen erityispiirteistä johtuen, joten vastaus ei ole koskaan identtisesti sama. Uskon kuitenkin, että pystyn päästä tarpeeksi hyvään lopputulokseen kaikki muuttujat huomioiden.

Tässä tekstissä ei siis ole tarkoitus jaella säästövinkkejä (vaikka niitäkin varmasti tästä tekstistä saa), vaan tarkoitus on avata verhoa kaikkien valintojen takia, mitä lapsen myötä kulutukseen tulee. Tällöin saa oikean kokonaiskuvan ja – kyllä – myös silloin on helpompi miettiä, mikä on itselle oleellista ja mistä tarvittaessa voi säästää. Lapseen menevä raha on siitä mielenkiintoista, että valintoja pystyy tekemään usein vielä enemmän kuin omalla kohdalla.

Kuinka paljon lapsi maksaa? Lähtöoletus

Lähdetään lähtöoletuksista ja siitä, kuinka paljon lapsi tilastojen ja Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan maksaa. Olin mukana vuoden 2025 alussa Helsingin Sanomien jutussa (maksumuurin takana), joka käsitteli juuri tätä asiaa, kun toimittaja oli projektistani kiinnostunut.

Kuten aiemmassa tekstissä kävin läpi, Swedbankin analyysissä lapsi kustantaa (ei inflaatiokorjattuna) n. 154 000 euroa ensimmåisen 18 vuoden aikana Tähän on mukaan laskettu tulonmenetykset.

Tilastokeskuksen tuoreimman analyysin mukaan lapsi maksaa vanhemmilleen noin 6 366 euroa vuodessa puhtaina kuluina. Tämä tarkoittaisi 114 588 euroa ensimmäisen kahdeksantoista vuoden aikana. Tähän ei ole laskettu tulonmenetyksiä.

Lähdetäänkin tästä tuoreimmasta tutkimuksesta ja oletuksesta, joka sisältää vain ns. reaalikuluja, ei tulojen laskemista, koska siihen on laskettu mukaan myös nykyinen inflaatiotaso. Kuulostaako paljolta vai vähältä? Se riippuu henkilöstä. Mutta katsotaan seuraavaksi, miten ensimmäisen vuoden kulut ovat allekirjoittaneelle syntyneet ja mikä on toteuma ollut. Muistutuksena, kuukausikatsauksissa näet vain 50 % lapsemme kuluista, koska lasken siihen vain omat kuluni – näissä teksteissä käsittelen lapsen kaikki kulut.

0-1 vuotiaan lapsen kulut

Jos asia on sinulle tärkeä (kuten jokaisen oma lapsi on), kapitalismi saa kyllä kaiken siitä puristettua irti. On fakta, että lapseen saa poltettua vaikka kymppitonnin vuodessa, jos haluaa vauvaa ”hemmotella” luksumerkeillä ja muulla kapitalismin tuotoksella. Mutta tekeekö luksusmerkit ja uudet vaatteet vauvasta onnellisempia? Ei. Ja vaikka lapset niin luulevat, ei tätä tapahdu vanhetessakaan.

Pahimmillaan kilpavarustelu saattaakin vanhemmilla sosiaalisesta paineesta alkaa jo vauvavuosina. Täytyy olla merkkivaunut, merkkivaatteet ja parhaat vakuutukset – usein tässä isona tekijänä on myös epävarmuus, jota etenkin esikoisen saaminen tulee. Ja kuten huomaat, myös allekirjoittaneella isoimmat kertakulut liittyvät juuri epävarmuuteen, jota lapsi tuo uusille vanhemmille elämään.

Onkin jopa vähän pelottavaa, koska olen Kauppalehti-jutun myötä nähnyt muutaman kommentin, missä on kauhisteltu sitä kuinka vähän olen käyttänyt rahaa alle 1-vuotiaaseen lapseen. Tämä kertoo siitä, kuinka kulutuskeskeisiä loppupeleissä olemme ihan huomaamattamme. Ainakin ensimmäisenä vuotena on aika selvää, että vauva kaipaa vanhempiaan, hoivaa ja ruokaa, ei materiaa tai muuta sälää.

Ensimmäisenä vuotena JA ennen syntymää lapsesta syntyikin kuluja yhteensä 4 984,34 euron verran.

On myös hyvä huomata, että ensimmäisenä lapsen vuotena saat korotettua lapsilisää 120,88 €/kk, joka on verotonta tuloa ja tekee siis koko vuonna 1450,56 euroa.

Todellisuudessa lisäkuluja lapsesta siis syntyi ensimmäisenä vuonna vain 3534,37 euron verran. Tämä tekee 294,53 euroa kuukaudessa eli n. 147 euroa per aikuinen.

Alla vielä kulut tarkemmin kategorioittain. Osa kategorioista on nollaa euroa, koska luonnollisesti 0-vuotias ei vielä kauheasti harrasta ja muskarit lähellämme olivat ilmaisia. Haluankin luoda suoraan kategoriajaottelun, joka sopii kaikenikäisille lapsille, jotta tekstit vuodesta toiseen ovat verrannollisia.

Ensimmäisenä vuotena kulut jakautuivatkin seuraavasti euroissa.

Asuminen & auto: 0
Ruoka & juoma: 1066,19
Päivähoito ja koulu: 0
Kulkeminen: 0
Vaatteet ja ulkonäkö: 371,39
Liikunta: 0
Harrastukset: 0
Matkailu: 101
Viihde & elektroniikka: 0
Vakuutukset & terveys: 1986,5
Lelut: 50
Muut: 1409,26

Asuminen ja auto kategoria on laitettu yhteen, koska tässä pitäisi jotenkin laskea yhteen ns. lapsesta johtunut asumiskulujen ja autokulujen nousu. Itse muutimme juuri isompaan asuntoon juuri perheen lisäyksestä johtuen, mutta autoa emme ole hankkineet. Jos auton hankkisin, tekisin sen suurelta osin vain lasten takia, mutta toki asumme alueella, jossa kaiken järjen mukaan autoa ei pitäisi tarvita. Aika näyttää.

Päivähoito ja koulukulut ovat vielä nollassa ensimmäisenä vuotena, mutta lähtevät nousuun jo toisena vuotena. Vaikka ympäri Suomen nostetaan päiväkotimaksujen tulorajoja, tienaamme puolisoni kanssa liian hyvin ja koska kyseessä on ensimmäinen lapsi, tulemme muutoksista huolimatta maksamaan täysimaksimin päiväkotikuluista (335€/kk) jatkossa.

Tämä ns. piilovero tuli itselleni yllätyksenä, sillä en ennen tätä projektin aloitusta tiennyt, että yli 50 % suomalaisperheistä ei itse asiassa maksa päivähoidosta mitään. Tämä on hyvä muistaa, kun laskee kuluja – jos olet pienituloinen, saat tämän ilmaiseksi, eikä tästäkään uusia kuluja omaan talouteen synny.

Kaikki muut kategoriat ovat sinänsä itsestään selviä, mutta muut-kategoria on erityisen iso ensimmäisenä vuotena, koska on paljon vauvasentrisiä kuluja, jotka eivät oikein mihinkään mene (kuten vaikka rattaat, imetysvälineet, vauvakaukalo autoon jne. Oletan, että kyseinen kategoria on euromääräisesti pienimpiä tulevina vuosina, mutta rakensin sen nyt noin, jotta lista voi pysyä samana läpi vuosien.

0-1 vuotiaan lapsen kuluihin eniten vaikuttavat tekijät ja päätökset

Kuten mainittu, jokainen lapsi on erilainen. Ja sen takia pelkän kulun takia on hyvä, miettiä, mitkä asiat oikeasti vaikuttavat kuluihin tässä iässä. Osa asioista on sellaisia, että niihin ei voi itse vaikuttaa.

Mutta keskimäärin suurin osa kuluista on ihan omista päätöksistä kiinni, kunhan tietää, mitkä ovat ne kriittiset valinnat. Ja kun tämän tietää, pystyy myös tällöin tekemään parempia kulutuspäätöksiä. Ja etenkin näistä kuluista olemme kiinnostuneet, sillä niillä pystymme vaikuttamaan lapsesta syntyviin kuluihin valtavasti – ilman, että vanhempien tai lapsen elämä siitä huonommaksi muuttuisi.

Ruokakulut/vaippakulut: Jos täysimetys onnistuu, vauvan ruoka on uskomattoman halpaa ensimmäisen vuoden aikana. Ja jos ei onnistu, on se silti edelleen halpaa kuten luvuista näkee.

Jouduimme itse käyttämään korvikemaitoa käytännössä aivan alusta asti, joten tämä nosti kuluja noin 400-500 euroa siitä, jos täysimetys olisi onnistunut. Ero on siis merkittävä, mutta huonoimmassakin tilanteessa erotus on keskimääräisen aikuisen kuukausikulutus ruokaan. Tämä myös lisäsi muita kuluja, koska ostimme uuden rintapumpun, joka maksoi yli 300 euroa. Ruokakulut todennäköisesti pysyvät tasaisena aina siihen asti, kunnes lapsi tulee teini-ikään tai vähän aiemmin, jolloin itse ainakin muutuin vain mustaksi aukoksi, joka syö kaiken.

Vaipoissa pohdittavat vaihtoehdot ovat kertakäyttövaipat vs. kestovaipat. Pohdimme puolisoni kanssa kestovaippojen hankkimista, mutta totesimme, että olemme yksinkertaisesti liian laiskoja siihen, etenkin jos vauva-arki osoittautuu odotettua raskaammaksi, vaikka siinä säästäisi niin rahaa kuin luontoakin. Kertakäyttövaipat ovat suhteellisen edullisia, kunnes siirrytään isompiin vaippoihin – toki jo 1-vuotiasta voi alkaa opettaa potalle (mistä itse yllätyin), joten vaikka ensimmäisenä vuotena tästä ei säästöä voi saada – jos toisena vuotena pelkästään pottaopettelun aikaistaminen voi säästää rahaa, kuin vaivaakin merkittävästi.

NIPT-testi: NIPT-testi oli merkittävä kulu meillä, mutta sinänsä tarpeeton ja kuuluu terveyskuluihin. Suomen terveydenhuollossa NIPT-testiin ohjataan aina, jos ylittää tietyt laskennalliset riskit – ja silloin sen saa pienillä kuluilla julkisen kautta. Syy, miksi otimme NIPT-testin johtui siitä, että lähisukulaisellani oli juuri vähän aikaa sitten NIPT-testi ollut positiivinen ja halusimme olla aivan varmoja. NIPT-testi maksoikin merkittävät 600 euroa lisää, mutta ei ole suurimmalle osalle tarpeellinen.

Synnytys: Synnytyksessä voi aina käydä mitä vain, mutta Suomessa asiat ovat äärimmäisen hyviä, koska niin äiti- kuin lapsikuolleisuus on Suomessa koko maailman pienimpiä. Monissa muissa länsimaissa synnytys saattaa maksaa viisinumeroisia summia, mutta Suomessa selviää muutamalla sadalla eurolla. Hullua!

Meillä synnytys ei ollut se helpoin, mutta siitä huolimatta kokemus oli erinomainen, koska Lastenklinikan porukka oli äärimmäisen asiantuntevaa ja osasi hommansa. Jouduimme kuitenkin viettämään neljä päivää seurannassa sairaalan puolella, jonka takia kulumme olivat noin 2x korkeammat kuin tavallisesti onnistuneessa synnytyksessä.

Auto: Jos sinulla on auto ennen lasta, ei tästä lisäkuluja tule. Auto voidaankin laskea lisäkuluksi siinä kohtaan, kun se hankitaan vain lasten takia. Meillä ei autoa ollut ennen lasta, eikä ole vieläkään. Yhden vuoden aikana olen kerran autoa kaivannut – ja tällöin otin taksin. Näin pieni lapsi ei autoa tarvitse, ellei arki sitä muutenkin vaadi.

Tarkoituksena ei myöskään ole, että autoa olisimme koskaan hankkimassa, vaan valitsemme asuinpaikan siten, että myös lapset voivat myöhemmin pyörällä ja julkisilla helpolla niin kouluun kuin harrastuksiin kulkea. Ja sama pätee työmatkoihin. Tällainen ratkaisu usein nostaa hieman asumiskuluja, mutta on omana makuuni hyvä.

Isompi asunto: Toinen merkittävä iso kulu voi olla isompaan asuntoon muuttaminen. Ja tämä onkin usein se kriittisin. Usein perheasuntoon muuttaminen on kuitenkin kulujen näkökulmasta kaksiteräinen miekka. Toisaalta isompi asunto maksaa enemmän. Mutta useimmiten perheasuntoa haetaan erilaisilta alueilta, kuin mitä sinkku- tai lapsettoman pariskunnan arjessa.

Ja kyllä, yleensä enemmän sivusta ja rauhallisimmalta paikalta, jolloin neliöhinnat ovat myös huomattavasti matalammat. Moni saattaa haluta Kallioon tai Punavuoreen esim. Helsinkiin töiden perässä muutettuaan, mutta harva näille alueille haluaa muuttaa varta vasten lapsen saatuaan. Olimme itse erittäin stereotypisiä ja muutimme Helsingistä Vantaalle isompaan asuntoon perhekeskeiselle rauhalliselle alueelle, kun lapsemme oli yksi-vuotias.

Koska haluan laskea kaikki kulut, lasken myös isomman asunnon kuluiksi. Meille Helsingistä Vantaalle isompaan asuntoon muutto kustansi itselleni vähemmän kuin aikaisempi koti, mutta puolisolleni enemmän. Mutta teimme sen vasta 1-vuotissynttäreiden jälkeen, joten siitä ei lisäkuluja syntynyt vielä tälle vuodelle – katson jatkossa miten tämä on järkevää laskea (jos edes on). Ja toisaalta, muutimme suoraan myös asuntoon, joka on mitoitettu neljän hengen perheelle, eli tässä otimme hieman etukäteisaskelia, koska meillä siihen varaa oli.

Vaatteet: On fakta, jonka haluaisin, että kaikki ihmiset muistaisivat. Koko vaateteollisuus voisi kadota maan päältä kymmeneksi vuodeksi ja silti maailmassa olisi liikaa vaatteita. Tämä pätee myös ja erityisesti 0-1 vuotiaiden vaatteisiin, koska tämä on ikä, kun lapsi kasvaa kaikista nopeiten. Käytännössä yksi vaate ei ehdi olla päällä muutamaa kuukautta (jos sitäkään) enempää, kunnes se on jo liian pieni. 0-1-vuotiaiden vaatteita onkin lähes mahdoton hajottaa, koska lapset usein lähtevät liikkeelle vasta aivan ensimmäisen vuoden loppupuolella.

Tästä johtuen lastenvaatteita on myynnissä erittäin vähän käytettyinä loputon määrä. Samalla, jos kysyt kavereiltasi, jos heillä on lapsia, he todennäköisesti ovat valmiita lahjoittamaan hirveän läjän vaatteita ja tavaraa puoli-ilmaiseksi, koska haluavat niistä vain eroon – mikäli uusia lapsia ei ole suunnitteilla. Moni myös kierrättää samoja vaatteita kaveripiiristä ympäriinsä aina sille, joka näitä tarvitsee ja tämä on mielestäni äärimmäisen järkevä tapa, joka vähentää kaikkien vaivaa ja stressiä.

Ostimme pari vaatetta uutena (koska puolisoni piti niitä niin söpöinä, ettei voinut vastustaa), mutta kaikki muu oli ostettu käytettynä tai saatu kierrätettynä monen kaverin kautta. Vaatteiden hankinnassa vaiva maksaakin itsensä moninkertaisesti takaisin vs. nettikaupasta ostelu, koska lasten vaatteet kuten kaikki muutkin ovat oikeasti aika kalliita uutena. Tässä on myös paljon sattumasta kiinni ja kavereista, että onko jossain lojumassa läjä vaatteita – usein on.

Lapsen sairaskuluvakuutus ja terveyskulut: Olen kirjoittanut laajemmin, miksi otin lapsellemme sairaskuluvakuutuksen. Mutta kuten kaikki vakuutukset – vakuutukset halvemmin ovat kannattava sijoitus, jos sen tekee vain euron kuvat silmissä. Sairaskuluvakuutus ei olekaan taloudellisesti rationaalinen päätös, mutta se helpottaa arjen ennustettavuutta. Tästä saa helposti säästettyä 600-800 euroa vuodessa, jos ei sitä ota.

Meillä on kuitenkin ensimmäisenä vuotena vakuutus itsensä maksanut takaisin, mikä on samaan aikaan hyvä ja huono juttu. Optimitilanteessa vauva/taapero ei tietysti sairastelisi niin paljon, mutta meille se on reaalisesti arkea nyt myös helpottanut.

Rattaat: Rattaissa pätee sama kuin vaatteissa. Ne ovat muutaman vuoden käytössä ja maksavat uutena paljon tai erittäin paljon merkistä riippuen. Rattailla voi myös alkaa hifistelemään ja ostaa perusvaunut, matkavaunut ja lenkkivaunut… Jne. Ostimme itse käytetyt rattaat, jotka sopivat niin pikkuvauvalle kuin isommallekin vauvalle (kun korin vaihtaa) ja pakattuna mahtuvat autoon.

Italian matkalle lainasimme kavereiden matkarattaita, mutta nämä rattaat olisi ruumaan saanut myös – emme vain aluksi tajunneet sitä. Uutena rattaista saattaa joutua maksamaan kuin 3-4x enemmän kuin, jos ostat ne käytettyinä ja suurin osa on niin hyvä laatuisia, että on vaikea suositella rattaiden ostamista uutena.

Tulonmenestykset: En henkilökohtaisesti laske tulonmenetyksiä (eli vanhempainvapaata) menoiksi, koska tuloihin voi vaikuttaa niin monella eri tapaa. Lasketaan ne kuitenkin mukaan ihan vain sen takia, että saadaan kokonaiskuva kaikista mahdollisista kuluista, mitä voi syntyä, koska tulonmenetys on kuitenkin euromääräisesti isoin erä. Ensimmäisenä vuotena itse olinkin vanhempainvapaalla tasan 22 arkipäivää (eli n. kuukauden) samaan aikaan puolisoni kanssa ja hän oli aika tasan 250 arkipäivää (eli n. vuoden).

Koska vanhempainvapaata saa pitää päällekkäin vain 18 arkipäivää, otin muutaman päivän näistä ns. omalla kustannuksella, joka maksoi n. 400 euroa vs. jos olisin ollut töissä. Koska luovutin maksimimäärän vanhempainvapaita puolisolleni, hän tienasi taaperon ensimmäisenä vuotena n. 13 000 euroa vähemmän kuin palkkatöissä + jo tekstissä aiemmin mainittu lapsilisä. Nyt kun olen itse toisena vuotena pidemmän pätkän vanhempainvapailla, lasken ensi vuoden tekstissä myös omat vanhempainvapaani auki tulonmenetyksen osalta.

Yhteenveto

Ainakaan ensimmäisenä vuotena, ei näytä siltä, että pääsemme edes lähelle arvioitua lapsen kulutasoa. Meillä oli n. 2 000 euron edestä kuluja, mitkä olisi kokonaan voinut jättää pois paremmalla tuurilla. Arvioisinkin tämän perusteella, että ensimmäisenä vuotena lapsi kustantaa valinnoista ja tuurista riippuen 2500-6000 euroa (miinus lapsilisät). Toki kuten mainittu, summan saa juuri niin ylös kuin haluaa, mutta todellisuudessa tuo vaihteluväli onnistuu järkevillä päätöksillä.

Todellisuudessa ensimmäinen vuosi lapsen kanssa onkin erittäin halpa, koska lapsi ei oikeasti tarvitse juuri muuta kuin turvallisia aikuisia ympärilleen, ruokaa ja vaatteet. Ja kaikesta tästä huolimatta lapsi on silti maailman iloisin olento.

Uskon, että aikuisena voi paljon oppia myös pikkulapsista, koska ei ole mitään niin puhdistavaa kuin pikkulapsen aito ilo ihan pienistäkin asioista ja leikeistä. Ehkä mekään emme tarvitse kulutusta niin paljon kuin luulemme onneen, iloon ja hyvään elämään, vaan ehkä ratkaisu olisi sittenkin itsestä huolta pitäminen ja läheisten ihmisten kanssa oleminen – sekä elämän yksinkertaisiin iloihin keskittyminen?

Yksi asia mistä puhutaan usein negatiivisena, mutta ei positiivisena on myös aika ja rahan kohde lapsiarjessa. Koska aika vähenee lapsen myötä molemmilla vanhemmilla (luonnollisesti), siitä puhutaan usein negatiivisena asiana. Mutta todellisuudessa, taloudellisesti menojen vähentyminen kompensoi lapsesta syntyneitä menoja jopa enemmän kuin, mitä lapsi tuo menoja. Koska lapsiarjessa aikuisten omien harrastusten ja sosialisointien määrä vähenee suoraan, tällöin myös menot vähenevät. Todellisuudessa lapsi ei välttämättä edes nosta kuluja – se voi vain ohjata samat rahat erilaiseen kulutukseen.

On tärkeää myös huomata, että siinä missä meillä oli aivan valtavasti kuluja, joita hyvin mennessä ei oikeastaan synny ollenkaan, oli tiettyjä kuluja, joissa pääsimme tavallista vähemmällä kavereiden takia. Onneksi kaikki kuitenkin meni parhaiten päin.

Miltä numerot näyttävät sinun silmääsi? Entä, unohtuiko jotain oleellista ja mitä itse haluaisit nähdä, kun vuodet vierivät eteenpäin, että tämä olisi mahdollisimman hyödyllistä dataa? Kaikki kommentit enemmän kuin tervetulleita!