Näin tutkin ja seuraan sijoituksiani

Sijoittamisessa tärkeintä ei ole ostaminen tai myyminen, vaan yksinkertaisesti odottaminen. Vain odottamalla pystyy saamaan hyviä tuottoja. Ja usein mitä pidempään jaksaa odottaa ilman hätiköintiä, sitä parempia sijoituksia usein onnistuu tekemään.

Odottaminen sijoittamisessa ei kuitenkaan tarkoita täyttä passiivisuutta, kuten sen voisi ymmärtää. Odottaminen tarjoaa oston jälkeen sijoittajalle mahdollisuuden aktiiviseen seuraamiseen ja analysointiin nykyisten sijoituskohteidensa avulla. Tämä on tärkeää erityisesti jatkuvasti muuttuvassa makrotaloudellisessa ympäristössä kuten sellaisessa, jossa juuri nyt elämme.

Nykyään kaikista yhtiöistä löytyykin tietoa jo enemmän kuin yksi sijoittaja edes ehtii analysoida. Mitä asioita siis kannattaa mielestäni seurata omissa (tai potentiaalisissa) sijoituksissaan? Tämä on varmaan etenkin viime aikoina ollut yksi yleisimpiä kysymyksiä, joita saan, joten tänään avaan sitä, miten itse tutkin ja seuraan sijoituksiani, sekä mistä lähteistä tarkalleen nämä tarvittavat tiedot kaivan.

Tietolähteeni sijoitusanalyysiin

Käyttämäni tietolähteet sijoittamiseen voidaan jakaa karkeasti neljään isompaan kokonaisuuteen, jotka käsittelen tässä tekstissä. Nämä neljä kohdetta ovat:

  1. Sijoitusanalyysit.
  2. Yhtiön osavuositulokset, vuosikertomukset ja näiden liitännäiset
  3. Uutisportaalit 
  4. Erilaiset sijoitusfoorumit

Sijoitusanalyysit

Sijoitusanalyyseistä puhuttaessa puhun siis yleensä analyytikkojen tai muiden pörssiammattilaisten tekemistä sijoitusanalyyseistä. Näitä tekevät Suomessa käytännössä kaikki isot pankit, jotkut varainhoitajat sekä tietenkin isoimpana Inderes, joka on erikoistunut analyytikkotalona olemiseen. Pankit usein myyvät näitä palveluita pelkästään omille asiakkailleen, mikä on vähän kummallista, mutta auttanut Inderesiä toki saamaan vahvan jalansijan ainoana puhtaana analyysitarjoajana.

Mitä sitten katson sijoitusanalyyseissä? En ainakaan tavoitehintoja. Tavoitehinnat ovat usein ainoa asia, joka uutisvirtaan analyyseistä usein nousee, mutta oikeasti ne ovat pörssimaailman roskarealitya. Paljon useampi antaa niille painoarvoa kuin kehtaa myöntää, ja ne ovat otsikoissa siitä johtuen viikosta toiseen.

Se, missä ammattilaisten tekemät analyysit kuitenkin loistavat on ennen kaikkea yhtiön liiketoiminnan analyysi. Olen lukenut paljon erilaisten toimijoiden analyysejä (eniten Danske Bankin sekä Inderesin tekemiä) ja tästä täytyy antaa Inderesille ehdottomasti iso plussa. Etenkin Inderesin laajat raportit yhtiöistä ovat parempia avaamaan yhtiöiden liiketoimintaa sekä aitoja uhkia ja mahdollisuuksia kuin sata toisen analyytikkoyhtiön tekemää SWOT-analyysiä ja pari lyhyttä ranskalaista viivaa.

Itse käytänkin sijoitusanalyysejä – oli ne niin niitä, missä on vain SWOT ja tavoitehinta – tai laajempi analyysi ennen kaikkea sellaisten asioiden ymmärtämiseen, mitä en ollut alun perin itse ole tajunnut yhtiössä tai sijoituksessa. On aina joku sokea kulma niin uhan tai mahdollisuuden näkökulmasta, mitä en ole itse sijoituksessa nähnyt ja nämä analyysit ovat omiaan auttamaan ennen kaikkea täyttämään omaa vajavaista näkemystä yhtiöstä kokonaisuudessaan.

Yhtiöiden osavuositulokset, vuosikertomukset ja näiden liitännäiset

Sijoitan aina vain alle 10 yhtiöön kerrallaan ja syynä tähän on yksinkertaisesti se, että minulla on näin aikaa oikeasti tutkia jokaista omistamaani yhtiötä tarpeeksi syvällisesti rajallisen ajan vuoksi. Luenkin aina erittäin tarkasti jokaisen omistamani yhtiön osavuosituloksen. Tähän liittyy usein myös oheismateriaali maasta riippuen.

Yhdysvalloissa näitä ovat muun muassa 10-k- sekä 8-k-dokumentit, jotka antavat arvokasta tietoa yhtiöiden liiketoiminnoista, omien osakkeiden ostoista, hallituksen päätöksistä ja johdon palkkioista sekä muuta tärkeää informaatiota, jota ei löydä osavuosituloksesta tai välttämättä edes yhtiön vuosikertomuksesta.

Kaikki nämä tiedot löytyvät aina Yhdysvalloissa yhtiöiden sijoittajasivuilta (jotka puolestaan löytyvät helpoimmin tekemällä Google-haun yhtiön nimellä ja lisähakusanalla  ”investors”. Menen käytännössä aina esimerkiksi Medpacen osavuositulokset liitteineen lukemaan googlaamalla ensin ”medpace investors”, josta pääsenkin helposti itse Medpacen sijoittajasivuille.

Suomessa kaikki oleellinen tieto löytyy usein osavuosituloksesta, eikä erillisiä 10-k ja 8-k dokumentteja tarvitse lukea.

Toinen hyvin tärkeä yhtiöiden sijoittajasivuilta löytyvä tiedon lähde on osavuosituloksiin liittyvä webcast. Nykyään lähes jokaisen pörssilistatun suomalaisen ja yhdysvaltalaisen yhtiön nettisivuilta löytää vähintään niiden osavuositulokset sekä webcasteja, joissa yhtiön johto kertoo liiketoiminnan menneestä ja tulevasta ja analyytikot pääsevät kysymään johdolta kysymyksiä.

Näissä on kaksi tärkeää seikkaa, joita seuraan:

1) Johdon kommenttien johdonmukaisuus. Tätä varten kannattaa kuunnella myös aikaisempia webcasteja. Miten tarina on muuttunut matkalla (jos on) ja jos on muuttunut niin miksi? Kannattaa kuunnella etenkin yli vuoden vanhoja webcasteja tilanteessa, jossa on löytänyt mielenkiintoisen sijoituskohteen – ennen kuin sijoituspäätöksen sitten itsessään tekee. Koottuja selityksiä löytyy johdolta aina, mutta tietyn pisteen jälkeen johdonmukaisuuden puute ja jatkuvat uudet selitykset ovat punainen lippu.

2) Toisena tärkeänä on analyytikkojen kysymykset. Riippuen yhtiöstä, analyytikot kysyvät joko huonoja, hyviä tai erittäin hyviä kysymyksiä. Usein analyytikkojen kysymykset hoitavat samaa roolia kuin analyysien lukeminen, eli ne auttavat ymmärtämään tavallista paremmin vielä, mitä asioita liiketoiminnan kehittymisessä ihan jokaisen sijoittajan kannattaa seurata – ja miten nämä asiat ovat kehittymässä. Usein webcastien perusteella olenkin tehnyt isoimmat ja parhaat sijoituspäätökseni pitkällä aikavälillä.

Uutisportaalit

Kolmantena on erilaiset sijoitusportaalit, jotka tiivistävät koko pörssin tai talouden uutisvirrat yhteen paikkaan. Suomessa käytän ennen kaikkea Kauppalehteä, mutta tämä johtuu pitkälti siitä, että työpaikan kautta saan Kauppalehden tilauksen.

Ulkomaihin sijoittavana taas tein sen harvinaisen päätöksen, että ostin SeekingAlpha Premiumin. SeekingAlphaan tehtävät analyysitekstit eivät ole olleet pitkään aikaan erityisen laadukkaita, mutta uutislähteenä etenkin yhdysvaltalaisosakkeille se on edelleen parhaita paikkoja. Tämän lisäksi uutisvirtaa selatessa voi aina löytää uusia potentiaalisia sijoituskohteita yhdysvaltain pörssistä, jotka yleensä tallennan seurantaan, ja joita analysoin paremmalla ajalla. SeekingAlphan tietovirta on optimaalinen ennen kaikkea pinnallisen tiedon analysointiin sekä uusien yhtiöiden analysoinnissa alkuun pääsemiseen.

Kauppalehti on puhdasta tietovirtaa, joten se on sinänsä puhtaampi kuin SeekingAlpha ja toimii vain faktojen lähteenä.

Näistä lähteistä saa yleensä kaiken tarvittavan markkinatiedon osakkeesta kuin osakkeesta lähes reaaliajassa – ainakin niin kauan kuin sijoittaa vain Suomen sekä Yhdysvaltain markkinoille. Vaikka sijoitusmediassa ja sosiaalisessa mediassa on järjetön määrä turhaa tietoa, klikkiotsikoita ja tietomelua, niistäkin voi olla hyötyä ennen kaikkea uusien yhtiöiden etsinnässä.

Sijoituspäätöksiä en kuitenkaan suosittele tekemään pelkän uutisvirran perusteella, sillä ne ovat aina irtofaktoja. Lopullista päätöksentekoa varten kannattaa aina palata uudestaan ja uudestaan yhtiön viralliseen materiaaliin eli osavuositulokseen ja muihin yhtiön materiaaleihin.

Sijoitusfoorumit (ja Twitter/X)

Sijoitusfoorumit ovat kaksiteräinen miekka. Suomessa ei oikeastaan aidosti aktiivisia sijoitusfoorumeja ole kuin Inderes. Seuraan välillä myös Kauppalehden sekä Sijoitustiedon foorumia, mutta niissä keskustelun taso on usein Twitterin tasolla viestien pituuden takia, joten syvällisiä analyysejä näillä foorumeilla harvoin näkee.

Inderesin foorumi toki poikkeuksena, mutta hyvä muistaa, että foorumit ovat kaikukammio siinä, missä muukin Internet. Vaikka foorumeilta pystyy keräämään paljon hyviä tiedonjyväsiä, eivät läheskään kaikki tiedonjyväset ole ensinnäkään hyödyllisiä sijoituspäätöksesi eteen. Usein se lisätieto mitä saat foorumeilta on myös erittäin mielipiteen värittämää, joten pahimmassa tapauksessa joukkopsykoosit foorumeilla saattaa saada sijoittajan mukaansa – ja ohjata näin tekemään massan mukana huonoja päätöksiä tunteet edellä.

Sijoitustwitterissä olen ja sieltä saa mielestäni ennen kaikkea mielenkiintoisia tilastotietoja ja datapisteitä, joita muuten ei olisi ainakaan allekirjoittaneella aikaa aina kaivaa erikseen. Suurin osa Twitteristä on kuitenkin yhtä heikkotasoista kuin Twitterissä yleensä, joten myös siellä kannattaa olla tarkkana. Sijoitustwitterin eduksi täytyy kuitenkin mainita se, että keskimäärin keskustelu on ainakin asiallisempaa sijoituspuolella Twitteriä kuin muualla. Tämä yksi syitä, miksi myös itse Twitterissä edelleen olen itse aktiivinen – en ole nähnyt liikaa sitä karmeampaa puolta, mikä montaa muuta keskustelunaihetta vaivaa.

Sanoisinkin, että vaikka foorumit ja Twitter ovat arvokas osa sijoituskeskustelua ja auttaa myös löytämään välillä mielenkiintoisia sijoituskohteita, kannattaa epävirallisiin nettikirjoituksiin asennoitua aina tietyllä varauksella. Niissä on paljon faktoja, mutta mukana on myös aina paljon enemmän tunnetta kuin missään muussa sijoitustiedon lähteessä, mitä Internetistä löydät.

Vähennä melua – keskity olennaiseen

Kuten näet, lähteitä on enemmän kuin tarpeeksi yhdelle sijoittajalle. Täytyy kuitenkin laittaa asiat kontekstiin – jos en olisi sijoitusbloggaaja ja sijoituskirjailija, en todennäköisesti näin monesta lähteestä tietoa kaivaisi ja näin montaa paikkaa samanaikaisesti seuraisi.

Kaikki nämä lähteet kun auttavat myös ideoimaan uusia aiheita ja näkökulmia blogikirjoituksilleni, joilla on luonnollisesti minulle arvoa sellaisenaan, vaikka ne eivät sijoituspäätöksiäni parantaisi. Ja toki olen ollut aina luonnollisen utelias persoona, jonka takia olen aina halunnut kaikesta kaiken tietää – tämä ei ole pelkästään hyvä asia.

Jos lopettaisin bloggaamisen, kirjailijuuden ja muuttuisin jälleen aivan puhtaaksi sijoittajaksi, pyrkisin keskittämään itseäni melusta pois huomattavasti enemmän. Jäljelle jäisikin tässä todellisuudessa enää seuraavat sijoitustiedon lähteet:

  1. Yhtiön osavuositulokset, vuosikertomukset ja näiden liitännäiset
  2. Uutisportaalien uutisfiidi

Uskon, että näillä tietolähteillä kuka tahansa pystyy tekemään aidosti hyviä sijoituspäätöksiä. Muut tietolähteet ovat vain ekstraa tai viihdettä. Jos Warren Buffett pystyy tekemään sijoituksen lukemalla pelkän yhtiön vuosikertomuksen, en usko, että sijoittamisesta kannattaa yrittää tehdä liian monimutkaista myös omallakaan kohdalla, vaikka Internet loputtoman tietokammion sijoittajalle tarjoaakin. Kuten yleensäkin, sijoittamisessa yksinkertainen on kaunista.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet sijoituskirjani Viisas sijoittaja nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa Adlibriksestä täältä 29 euron hintaan tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi erittäin edulliseen 24,9 euron hintaan alekoodilla VIISASSIJOITTAJA23! 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä muista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi. 

Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

2 kommenttia artikkeliin ”Näin tutkin ja seuraan sijoituksiani”

  1. Moi!
    Mitä näkemyksiä sinulla on teemapohjaisiin rahastoihin / ETF:iin? Itse halusin olla nokkela ja poimia tylsien indeksien rinnalle jotain uutta. Tämä oli yksi huono valinta, vaikka energian taltioiminen teemana tuntui tietysti siinä vaiheessa 100% varmalta 🙂 ratkaisulta https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/17323624-wisdom-tree-battery-solutions

    Toisaalta taas toinen poimintasi Nordnetin Indeksirahasto Teknologia on menestynyt hyvin.

    Tässä yksi näkemys aiheeseen, jossa kehoitettiin kriittisyyteen teemapohjaisessa sijoittamisessa
    https://www.investorschronicle.co.uk/news/2023/02/02/is-thematic-investing-a-smart-move/

    P.S. Kiitokset selkokielisestä blogistasi ja onnea äänestykseen!

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja hyvä kysymys. Teemapohjaiset ETF:t tai oikeastaan mitkä tahansa erilaiset rahastot, joissa on teema, on mielestäni enemmän rinnastettavissa osakkeisiin kuin rahastoihin. Kuten itsekin totesin, niissä tosiaan otetaan näkemystä esimerkiksi toimialan menestyksestä, ihan kuin osakesijoittamisessa otetaan näkemystä yhden yrityksen menestyksestä.

      Näin osakesijoittajan tiedän hyvin tarpeen ottaan näkemystä ja tutkia ja oppia maailmasta, jonka takia vaikea nähdä itseäni koskaan 100% indeksirahastosijoittajana (vaikka varmasti aikanaan jos sijoitukset eivät tuota hyvin pidemmällä aikavälillä, vaihdan rajusti painoa indeksirahastoihin). Sanoisinkin, että puhtaan tuoton kannalta, teema ETF:ien shoppaamin ei ole kannattavaa, mutta pienenä osana tylsää indeksirahastosalkkua, se voi olla sen arvoista, jos pitää mielenkiinnon sijoittamiseen yllä.

      Vastaa

Jätä kommentti