Nanoform osakeanti ja listautuminen -analyysi

Olen aina mieltänyt, että nanoteknologia on vain sci-fi viihteen yksinoikeus eikä sellaista tulla lähitulevaisuudessa näkemään oikeassa elämässä. Kuinka väärässä voikaan asiaan perehtymätön ihminen olla, sillä eilen suomalainen Nanoform, joka käyttää liiketoiminnassa hyväkseen patentoitua nanoteknologiaa ilmoitti listautuvansa Suomen ja Ruotsin First North Premier Growth-markkinapaikalle. Meillä on siis ihan oikeasti kohta pörssissä suomalainen yritys, joka käyttää nanoteknologiaa!

Perusnörttinä en voinutkaan olla kuin innostunut Nanoformin listautumisesta, sillä en ollut tietoinen yrityksestä ennen maanantaista listautumisilmoitusta saati siitä, miten nanoteknologiaa voi käyttää nykymaailmassa.

Tämänpäiväisessä kirjoituksessa perehdynkin Nanoformin osakeantiin ja pyrin selittämään mahdollisimman ymmärrettävästi, mitä Nanoform oikeasti tekee nanoteknologialla (ja mitä se oikeasti edes on). Ja tietenkin annan vastauksen siihen tärkeimpään kysymykseen – kannattaako Nanoformin osakeantiin osallistua?

Aivan kuten viime viikkoinen Tamturbon osakeanti, myös tämä Nanoformin anti yllätti nopeudellaan. Tämäkin osakeanti alkoi jo maanantaina 25.5.2020 ja päättyy viimeistään 3.6.2020. Ylimerkinnän tapauksessa listautumisanti voidaan keskeyttää aikaisintaan 1.6.2020 eli antiin on hyvin aikaa vielä osallistua vaikka se käynnissä onkin yllättävän vähän aikaa. Kaupankäynnin osakkeella oletetaan alkavan First North listalla 4.6.2020.

Mitä Nanoform tekee?

Nanoteknologia kuulostaa eeppiseltä, mutta mitä Nanoform itseasiassa sillä tekee? Aloitetaan lääketiedejargonilla.

Nanoformin toiminta-ajatuksena on mahdollistaa kliinisiin tutkimuksiin etenevien ja markkinoille pääsevien lääkkeiden määrän huomattava kasvu. Yhtiö tarjoaa patentoidun ja skaalattavan CESS-teknologiansa avulla mahdollisuuden parantaa lääkkeiden biologista hyväksikäytettävyyttä ja tehokkuutta pienentämällä lääkkeiden lääkeainehiukkasten kokoa.

Nanoformin CESS-teknologia on osoittanut kapasiteetin tuottaa kiteisiä tai stabiileja amorfisia, alle 200 nanometrin kokoisia ja joskus jopa 10 nanometrin kokoisia nanopartikkeleja liuoksesta ilman liuottimien, apuaineiden tai monimutkaisten tuotantomenetelmien käyttöä. Teknologian kehittivät professorit Edward Hæggström ja Jouko Yliruusi vuonna 2012 Helsingin yliopistossa, yhdistämällä asiantuntemuksensa fysiikassa ja farmaseuttisessa teknologiassa. Nanoform onkin äärimmäisen mielenkiintoinen yhtiö, koska se on käytännössä spinoffattu Helsingin Yliopistosta.

Mitä tämä lääketieteellinen jargon sitten suomeksi tarkoittaa?

Yksinkertaistettuna Nanoformin teknologia nopeuttaa, helpottaa ja tehostaa uusien lääkkeiden kehittämistä ja testaamista sekä niiden markkinoille tuomista. Tämä on äärimmäisen houkutteleva markkina yritykselle kuin yritykselle, koska lääkkeiden kehityksen markkina on äärettömän iso, jonka päälle lääkekehitys on erittäin kallista ja minkäännäköistä läpimurtoa ei lääkekehityksen kustannustehokkuudessa ole pitkään aikaan tehty.

Toimiessaan Nanoformin patentoitu teknologia pystyykin aidosti mullistamaan lääkekehityksen.

Mutta kuten aina, jos jokin kuulostaa erittäin hyvältä, on tässä kaikessa aina mutta. Nanoformissa on monta muttaa. Tärkein mutta Nanoformissa on, että vaikka teknologia on patentoitu, ei sitä ole todistettu toimivaksi ihmistesteissä, joka on kuitenkin kaiken lääkekehityksen a ja o.

Ensimmäiset ihmistestit Nanoformilla onkin tavoitteena tehdä vuonna 2021, ja jos ne epäonnistuvat ja nanopartikkelit todetaan esim. ihmisille haitallisiksi, on edessä erittäin todennäköisesti konkurssi. Toisaalta jos kaikki menee kuten Strömsössä, on baana auki loistavaan tulevaisuuteen.

Tämän lisäksi aivan kuten viime viikon Tamturbo, myös Nanoform on ottamassa vasta ensiaskelia eteenpäin yrityksenä ja numerot yrityksen takana näyttävät lähinnä järkyttävältä kuten seuraavassa näkyy.

Nanoformin taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

Nanoformin osakkeen listautusmishinta: 3,45 euroa/per osake
Nanoformin markkina-arvo listautumisen jälkeen: 230 miljoonaa euroa
Pro forma liikevaihto 2019: 50 000 euroa
Liikevoitto: – 7,3 miljoonaa euroa
P/E: Ei vielä kannattava yritys

Osinkotuotto: 0%

Ei, en tehnyt pilkkuvirheitä. Nanoform teki viime vuonna 50 000 euron liikevaihdolla 7,3 miljoonan euron tappion, mutta tästä huolimatta tavoittelee 230 miljoonan euron arvoa listautumisen jälkeen. Tässä muutama yritys, joiden arvo on Suomen pörssissä suunnilleen samalla tasolla kuin 50 000 euron liikevaihdon Nanoformin:

– Marimekko (203 miljoonaa euroa)
– Harvia (206 miljoonaa euroa)
– Oma Säästöpankki (208 miljoonaa euroa)
– Remedy (265 miljoonaa euroa) 

Kaikki ylläolevat yhtiöt ovat tunnettuja ja jo menestyneitä yrityksiä. Ja Nanoform pyrkii pääsemään suoraan samoihin lukemiin kuin nämä yritykset ilman numeroilla, jotka näyttävät kauhistuttavilta. Nanoform onkin arvosijoittajan painajainen, mutta kuten aina, arvostukselle on syy.

Onnistuessaan Nanoform ei ole 230 miljoonan euron yritys, vaan monen miljardin arvoinen yritys. On sinänsä turha mennä syvälle Nanoformin lukuihin, koska tämänhetkiset luvut eivät ole millään tasolla relevantteja Nanoformin arvostuksen kanssa. On selkeää, että pelkkiä numeroita katsomalla Nanoform on täysin ylihinnoiteltu eikä siihen kannattaisi koskea pitkällä tikullakaan. Mutta miltä näyttävät tulevaisuuden suunnitelmat?

Jos Nanoformin nykyiset talousluvut pelottavat sijoittajaa, ovat Nanoformin tavoitteetkin ihailtavan rehellisiä. Yhtiön talousjohtajan mukaan tavoite on kasvattaa Nanoformin tuotantolinjojen määrä nykyisestä seitsemästä 25:een vuoteen 2025 mennessä. Silloin Nanoform voi saada joka vuosi noin 50 uutta lääkeainetta käsittelyyn. Kun linjat ovat pystyssä ja käynnissä on paljon projekteja, Nanoformin tavoite on päästä kassavirtapositiiviseksi (vuonna 2025 – 5 vuoden päästä!)

Ajatus Nanoformiin sijoittamisesta tuntuu vaikealta. Miksi ostaisin nyt samalla hinnalla yritystä, joka on ehkä kannattava viiden vuoden päästä kun voisin ostaa tänään samalla hinnalla Harviaa, joka on jo tänään äärimmäisen kannattava ja todennäköisesti viiden vuoden päästä entistäkin kannattavampi kuin tänään?

Osallistumista Nanoformin osakeantiin ei voi tehdä numeroiden perusteella, koska numeroita ei käytännössä ole olemassa. On vain tavoitteita, ennustuksia ja lupauksia. Aivan kuten Tamturbossa, Nanoformiin sijoittaminen on 100% spekulaatiota ja asiaa ei helpota Nanoformin osakeannin rakenne, jossa on enemmän kuin yksi punainen lippu.

 

Nanoformin osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

Siinä missä Tamturbon osakeannin rakenne herätti luottamusta, Nanoformilla asiat ovat valitettavasti juuri toisinpäin.

Listautumisannin hoitajana toimii oma pankkini Danske Bank, jolta sainkin eilenaamulla ilmoituksen listautumisannista. Ruotsissa hommaa hoitaa SEB.

Nanoformin tavoitteena on kerätä osakeannilla noin 70 miljoonan euron bruttovarat ja annissa tarjotaankin 20 289 856 yhtiön uutta osaketta hintaan 3,45 euroa kappale. 80% rahasta on tavoitteena kerätä instituutioannissa ja 20% yksityissijoittajien annissa.

Ankkurisijoittajia Nanoformilta sentään löytyy paljon. Keel Capital, Fjärde AP-Fonden, Handelsbanken Fonder, tietyt Sp-Rahastoyhtiön rahastot, Mandatum, tietyt OP-Rahastoyhtiön rahastot sekä Avohoidon Tutkimussäätiö ovat kukin erikseen sitoutuneet merkitsemään osakkeita 45,5 miljoonalla eurolla. Tämä on selkeästi yli puolet itse annista ja noilla numeroilla on epätodennäköistä, että antia ei ylimerkittäisi.

Kaikella tällä on kuitenkin hintansa. Ja mielestäni hinta on yksinkertaisesti liian iso Nanoformin tapauksessa.

Kuten aiemmin mainitsin, osakeannin tavoitteena on kerätä n. 70 miljoonan euron bruttovarat. Tämä ei ole ongelma. Ongelma on se, että Nanoform arvioi, että tästä yritykselle käteen jää 57,5 miljoonaa euroa. Mihin siis katosi 12,5 miljoonaa euroa eli lähes 15% koko annin arvosta?

Yksinkertaista, 8,8 miljoonaa euroa on menossa annin järjestäjälle ja 3,7 miljoonaa euroa yhtiön kahdelle avainhenkilölle. Käytännössä siis annin järjestäjät keräävät erittäin mukavat kompensaatiot annin järjestämisestä ja toisaalta Nanoformin teknologian kehittäneillä professoreilla on palkkapäivä nyt listautumisen myötä. Menikö annin järjestäjien ja yrityksen perustajien palkkapäivä hieman överiksi? No meni. Ylimerkitäänkö osakeanti silti? Kyllä.

Entä minä? Aionko osallistua Nanoformin antiin? Kuten pystyit todennäköisesti kirjoitukseni sisällöstä päättelemään – tulen kiertämään erittäin kaukaa tämän osakeannin. Kyseessä on jälleen yksi lottopaperi lisää First Northiin. Toivon Nanoformille menestystä, mutta osakeannin rakenne ja markkina-arvo vei henkilökohtaisesti viimeisenkin maun muuten erittäin mielenkiintoisesta osakeannista ja konseptista.

Tällä hetkellä sijoittajien rahoista kilpailee kaksi tulevaisuudenlupausta samaan aikaan (Tamturbo ja Nanoform). Uskon, että kaikesta epämääräisyydestä huolimatta Nanoform tulee vetämään Tamturboa pitemmän korren ja sen anti tulee olemaan myös suomalaisten sijoittajien keskuudessa suositumpi – ihan pelkästään sen takia, että nanoteknologia on paljon mediaseksikkäämpi ala kuin ilma.

Mielenkiintoista on myös Nanoformin listautumisen huomattavasti nopeampi tahti – ilmoitus listautumisesta viikko Tamturboa myöhemmin, mutta kaupankäynti pörssissä aloitetaan lähes viikko ennen Tamturboa! Yritetäänkö tällä herättää sijoittajissa FOMO:a? Joka tapauksessa Nanoform näyttää olevan se turbo täällä.

Yhteenveto

Kun luin Nanoformista ensimmäisen kerran innostuin erittäin paljon, ihan vain, koska nanoteknologia kuulostaa niin siistiltä. Mitä enemmän Nanoformin listautumiseen kuitenkin perehdyin, sen surkeammaksi se fiilikseni veti. Jos Tamturbo viime viikolla kuulosti siltä, että kyseessä on spekulaatiota ja paljon uskoa tulevaisuuteen, satakertaisti Nanoform nämä panokset kertaheitolla.

Haluan, että Suomessa innovoidaan ja tehdään tieteellisiä sekä teknologisia läpimurtoja. Uskon, että se on ainut tapa pitää Suomen pieni talous elinvoimaisena. Nanoformissa kuitenkin näyttää lähteneen homma täysin lapasesta arvostuksen osalta, koska kyseessä on hype-ala ja vaikka uskon, että anti kyllä merkitään täyteen, en näe, että siihen sijoittaminen tänään olisi järkevää.

Mutta oikeasti tämän väittämän paikkansapitävyyden näkee vasta viiden vuoden päästä, jolloin voin näyttää täydeltä idiootilta, mikäli Nanoform onnistuu ja menestyy – odottavan aika tulee kuitenkin joka tapauksessa Nanoformiin sijoittavalle olemaan pitkä. Sivusilmällä tulen myös itse jatkossa Nanoformia seuraamaan, koska jos kaikki menee putkeen, saattaa tästä tulla uusi Suomen terveysteknologian ykkösfirma.

Nanoform onkin mielestäni hieno esimerkki yrityksestä, jossa nähdään, että kun sinulla on tarpeeksi hyvä lupaus, on rahaa maailmalla niin paljon ylimääräistä, että on todennäköistä, että saat juuri sen, mitä pyydät – pyysit aivan kuinka paljon tahansa.

Mitä ajatuksia Nanoformin osakeanti herättää sinussa?

Edit: Nanoformin yleisöanti merkittiin moninkertaisesti ja se pysäytettiin 1.6., mutta harvinaista kyllä instituutioanti jatkuu. Näyttää siis siltä, että tavalliset suomalaiset sijoittajat ovat kiinnostunempia Nanoformista kuin isot sijoittajat.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

15 kommenttia artikkeliin ”Nanoform osakeanti ja listautuminen -analyysi”

  1. Odottelinkin jo analyysiä kun huomasin että taas ollaan uutta yhtiötä listaamassa.

    Aloin itsekin miettimään että onko jostain FOMOsta kyse kun näitä nopeita listautumisia yhtäkkiä ilmaantuu. Luulen että sillä on jotain tekemistä sen kanssa että todella paljon rahaa on tällä hetkellä käteisenä samalla kun pörssit ovat jo hinnoitelleet lähes V-muotoisen elpymisen kursseihin. Tässä tilanteessa näkyvyys on muutenkin niin hämärä että liekö muutamaan startupiin hajauttaminen kovin paljon indeksiä huonompi sijoituspäätös? Jos näissä uusissa yhtiöissä ei olisi näin pahaa rahatuksen makua, ei välttämättä olisi.

    Vastaa
    • Tämä on hyvin mahdollista, mitä sanot FOMO:sta ja siitä, että löysää rahaa löytyy, niin säästöissä kuin ihan muutenkin. Pörssihurmos tuntuu tällä hetkellä aivan yhtä kovalta kuin vuoden alussakin, joten tämä on yllättävän järkevä aika listautua, vaikka korona edelleen arjessa onkin tekijä.

      Ja joo samaa mieltä, että jos pieni osa salkusta on tällaisissa osakkeissa, voi se olla ihan järkeväkin sijoitusstrategia. Pitäisi itsekin herätellä spekulointisalkun osuus jälleen eloon, kun oma salkku on vain pääsijoitusstrategia kamaa tällä hetkellä. Itsellä kuitenkin suurimmassa osassa näissä kyllä maku menee juuri tuossa rahastuksessa – Jenkeistä onneksi löytyy paljon enemmän lottopaperivaihtoehtoja kuin Suomesta.

      Vastaa
  2. Kiitokset analyysista. Ei tähän hyvällä omallatunnolla oikein voi sijoittaa, kun luvut ovat mitä ovat. Omistajilla sentään palkkapäivä tulossa. Tulen itsekin seurailemaan tätä sivusilmällä, koska potentiaali on valtava ja tämä firma on jo pitkään kiinnostanut (esim. Talouselämässä ollut juttuja tästä). Toivottavasti kaikki menee nappiin ja firmasta tulee menestys. Kyllä kelkkaan vielä tuolloin ehtii.

    Vastaa
    • Huomaa, että ei ole Talouselämää kauheasti luettua kun yhtiö on mennyt itselläni tähän päivään asti ihan tutkan ali. Näen myös, että potentiaalia tässä on kuten terveysteknologiassa useinkin ja uskoisin myös, että mahdollisen alkuhurmoksen jälkeen, tätä kyllä on pakko saada listautumishintaa halvemmalla, jos mukaan haluaa hypätä. Tai sitten pörssi on vain mennyt lopullisesti sekaisin 😀

      Vastaa
  3. Onhan nanoteknologia ollut jo ikuisuuksia käytössä, esimerkkinä vaikka nyt kaikki moderni elektroniikka. Siis kaikki, ei vain mikään piperrys siellä jossakin. Nanorakenteet on vaan kiinni jossakin isommassa kokonaisuudessa. Suomalaisista pörssifirmoista monet on varmasti soveltaneet nano-osaamista, mutta ehkäpä nano tuo heille vain pienen osa liikevaihdosta. Sellufirmoillakin on nanoa. Mielestäni nanohype on perusteltua mutta väärinymmärrettyä, ja nanobrändäyksessä on (tietenkin) rahastuksen makua. Ajatellaan analogisesti vaikka että hypetettäisiin ”kaasua”. Melkein kaikkihan sitä käyttää, vaikea olisi selvitä ilmankaan, mutta kaasu-alkuliitteen käyttö ei kerro vielä paljon mitään muuta kuin että tiedostetaan hype ja sen tuomat taloudelliset mahdollisuudet.

    Nanoformissa ensivaikutelma on bisnesideana lupaava. Suurimmat ekat huoleni ovat keksintöjen suojattavuus, uniikkius ja lääkeaineen vastaavuus. Nanokoko voi tuoda toksisia vaikutuksia, mutta ne ovat ylipäänsä haaste liukoisuuksia säädeltäessä, ja liuettuaan molekyylien pitäisi olla samoja, oli ne välissä sitten olleet nanopartikkeleina tai ei. Voiko ”nanoformointi” vaikuttaa sekundäärirakenteeseen tai jopa kemiaan, ehkäpä, mutta tuskin kaikissa lääkeaineissa, varsinkaan pienimolekyylisissä tai missä laskostumistavoilla ei pitäisi olla merkitystä. Löytäisiköhän tähän päivystävän farmaseutin kommentoimaan? Ehkä sideaineen kanssa saatettaisiin joutua säätämään eri tavalla kuin ennen. Oliko Nanoformilla näyttöä lääkekapselitasolla? Jos merkittävää kilpailua ei ole suhteessa markkinakokoon, pidän tätä todennäköisesti merkittävän kannattavana ja yritysostokohteena, mutta tulevaisuuden mahdollisesta liikevaihdosta tai -voitosta ei mitään hajua. Toimari on vahvan bisneshenkinen ja kylmäpäinen, mutta takooko hän rahaa itselleen, lähimmilleen vai myös tuleville omistajille, se jää nähtäväksi. Kovaa osaamista firmassa ainakin on, ei ole vain tyhjänpuhujia.

    Vastaa
    • Kiitos asiantuntevasta kommentista! Tällaiselle perus maallikolle nanoteknologian kokonaisuus kun on ihan aidosti vaikeasti avautuva, mutta mielestäni avasit tuossa kommentissa hyvin kokonaisuutta. Pitikin ihan mennä googlaamaan heti noita muita teknologian alueiden sovelluksia aiheen ympärillä.

      Ja hyvä huomio tuosta, että osaamista talossa kyllä on takana, kun katsoo johtoryhmän ja hallituksen CV:tä. Se lupaa sinänsä hyvää, mutta itseä sijoitus mietityttää juuri niin pitkään kuin toteutus on todistettu ihmisillä. Toisaalta, silloin saattaa olla liian myöhäistä hypätä kelkkaan, koska kurssi tulee varmasti nousemaan sen myötä merkittävästi.

      Vastaa
    • Tosiaankin ”nano” ei sinällään ole mitään uutta, kertoo vain kokoluokan. Toki liukoisuus yleensä nopeutuu hiukkaskoon pienentyessä, koska pinta-ala kasvaa. Toinen menetelmä lisätä pinta-alaa on huokoisuus, eli partikkelit olisivat suurempia mutta ”aukkoisia”.

      ”Nanokoko voi tuoda toksisia vaikutuksia…”
      Näin on, jos valmiste annostellaan esim. suonensisäisesti. Mutta oletan että firma tähtää suun kautta otettaviin valmisteisiin, jolloin nanorakenne hajoaa jo elimistön ulkopuolella ruuansulatuskanavassa, ja itse lääkeaine kulkeutuu yksittäisinä molekyyleinä suolen seinämän läpi.

      Ymmärtääkseni (en ole lukenut antiesitettä) tarkoitus on lähinnä edistää niukkaliukoisten pienmolekyylisten lääkeaineiden liukoisuutta suun kautta annostelussa. Pienmolekyylit ovat yleisesti kestäviä mekaanisille prosesseille, joten molekyyli säilynee samana.

      Proteiinit ja muut uuden ajan lääkkeeksi tarkoitetut biomakromolekyylit, joissa 3D laskostuminen on ratkaiseva, ei juuri sovellu oraaliseen lääkintään, joten eivät liene Nanoformin kohteena. Niiden lääkkeenkantajaksi soveltuu paremmin muut nanopartikkelit, kuten liposomit tai polymeerimisellit, ja ne annostellaan injektioina.

      Itse näkisin että Nanoformin alasta on jo vähän aika ajanut ohi. Lääkeala on siirtynyt ja yhä enemmän lisäämässä panostuksia biomakromolekyylien suuntaan, peptidit, proteiinit, RNA ja DNA, joihin Nanoformin teknologia ei tietääkseni juuri anna etua.

      Vaikka teknologia toimisi joissain tapauksissa, niin IPO itsessään haisee niin pahasti rahastukselta ettei siihen kannata sormiaan työntää. Tunnettujen rahastojen mukana oleminen ei ole mielestäni juurikaan meriitti, koska itsekkin useita akateemisia hakemuksia nähneenä ja kirjoittaneena, tiedän että kaunosanoilla taitava ryhmän pomo voi myydä aika epätodennäköisiä projekteja rahoittajille. (Omat projektit on toki timanttia 😉 )

      Yliopistolla on viime vuosien aikana ollut erittäin voimakas painostus patentoitiin, IP suojaukseen ja kaupalliseen hyödyntämiseen. Tämä varmasti ajaa myös tämmöiseen kiireiseen ja julkisuushakuiseen IPOon. Opistolle halutaan saada sulka hattuun ja halutaan näyttää että ollaan oikeita innovaattoreita.

      Maallikoille näyttää uppoavan.

      Vastaa
      • Kiitos tutkija asiantuntevasta kommentista!

        Jännä tuo mitä mainitsit, että aika jopa vähän ajanut ohi teknologiasta ja mielenkiinto on jo alalla muualla. Kertoo vain siitä, kuinka vaikeaa antia on maallikon analysoida, koska nämä asiat vaativat ihan aitoa asiantuntemusta.

        Erittäin mielenkiintoista kuulla tuosta, miten yliopisto tällä hetkellä painottaa enemmän IP:tä ja kaupallista hyödyntämistä . Itse näen tämän positiivisena, koska Suomessa on kuitenkin ajansaatossa tehty paljonkin innovaatioita ja keksintöjä, joista ei välttämättä ole koskaan kaupallistettu maksimiin asti. Esim. perus Windows vs. Linux. Suomi on monessa osaamisessa maailman ykkösmaita, joten on mukava nähdä, että ehkä aikanaan se tulee näkymään myös taloudessa – vaikka tällaisena rahastuksena… 😀

        Vastaa
  4. Näin jälkijättöisesti kerron, että olin merkannut 400 kpl Nanoformin osakkeita ennen blogisi ilmestymistä. Tein sijoitukseni puhtaasti riskimielessä. Tavanomaisesti suosin osingonmaksajia.
    Eilen osake tuli kaupankäynnin kohteeksi. Myin kaikki 253 hintaan 4,24 eur kpl. Illalla olisin netonnut enemmän. Mutta pieni pikavoitto tuli kuitenkin.

    Vastaa
    • Onnittelut! Joo IPO:jen ensimmäisen päivän pikavoitot on aina ihan riskisijoitus. Se tosiaan kuitenkin on erittäin riskistä ja joskus kannattaa, joskus ei – viime aikoina Bilotin osakeantia lukuunottamatta riskinotto on kuitenkin yleensä kannattanut ja lähes kaikki IPO:tetut osakkeet ovat nousseet ensimmäisinä päivinä.

      Tänään lasketellaanikin jo 10%, joten otit rahat ulos ihan oikeaan aikaan!

      Vastaa
  5. Yhtiön arvostus on tippunut yli 60% listautumisesta, vaikka ilmeisesti firma on vielä oikealla tiellä ja hyviä uutisia satelee. Seuraatko vielä tätä yritystä?

    Vastaa
    • En ole vähään aikaan seurannut, mutta tosiaan kaikki Nanoformin ja Spinnovan kaltaiset yritykset ovat usein sellaisia, että jos uutisissa on hiljaista, niin kurssi laskee hitaasti, mutta varmasti. Mutta yksi läpimurto sitten laittaa raketit päälle. Näistä kuitenkin on sijoittajan usein erittäin vaikea sanoa, onko läpimurto 1 vuoden, 5 vuoden päässä – vai ei ollenkaan tulossa, jonka takia itsellä Nanoformin kaltaiset firmat usein vain spekulointisalkkuun eksyvät, jos eksyvät ollenkaan.

      Vastaa

Jätä kommentti