Nettovarallisuuteni on yli 700 000 euroa!

Vuosi 2008: Aloitan osakesijoittamisen 17-vuotiaana ensimmäisillä kesälomarahoillani n. 1 000 eurolla
Syyskuu 2018: Ensimmäinen 100 000 euroa
Elokuu 2020: Nettovarallisuuteni ylittää 200 000 euroa
Huhtikuu 2021: Nettovarallisuuteni ylittää 300 000 euroa
Elokuu 2022: Nettovarallisuuteni ylittää 400 000 euroa
Kesäkuu 2024: Nettovarallisuuteni ylittää 500 000 euroa
Helmikuu 2025: Nettovarallisuuteni ylittää 600 000 euroa

Kesäkuu 2026: Nettovarallisuuteni ylittää 700 000 euroa!

Kun aloitin sijoittamisen nollasta 17-vuotiaana, oli vaikea nähdä, mihin se oikeasti johtaa yllättävänkin nopeasti. Ensimmäiseen sataan tuhanteen euroon menikin vuosikymmen. Sen jälkeen nettovarallisuuteni on noussut lähes joka vuosi vähintään uuden sadan tuhannen euron yli.

Syynä tähän on ollut ennen kaikkea korkoa korolle ilmiön vahvistuminen vuodesta toiseen sekä keskittymiseni kaikkiin kolmeen talouteni osaan yhtä tarkasti blogini moton mukaisesti.

Olen kuluttanut vähemmän.
Olen pyrkinyt tienaamaan enemmän.
Olen sijoittanut säännöllisesti.

Huomattavaa kuitenkin on, että koska juuri osakesijoitukseni epäonnistuivat pahasti 2024-2025 vs. indeksi, olin jumittunut tasolle 100 000 euroa lisää varallisuuteen per vuosi. Korkoa korolle ilmiössä vauhdin pitäisi absoluuttisesti kiihtyä ajan kuluessa. Tämä johtuu siitä, että etenkin viime vuosina, kun omaisuuteni on kasvanut, sijoitusomaisuuteni tuotto oli jäänyt indekseistä (jonka takia indeksisijoittamiseen vaihdoin).

Epäonnistuneet osakesijoitukset ovatkin johtaneet itsellä korkoa korolle-ilmiön hetkelliseen pysähtymiseen, jota ei olisi koskaan tapahtunut, jos olisin aina vain sijoittanut indekseihin. Sama tulee näkymään tänä vuonna, kun siirrän sijoituksiani indekseihin. Tämä vuosi on selvä välivuosi, koska käteispainoni on iso ja tuloni ovat tavallista pienemmät yli puolen vuoden isyysvapaani takia. Onkin selvää, että en tule seuraavaa sataa tuhatta ylittämään enää tänä vuonna.

Todennäköisesti siis vuosi 2027 on vasta seuraava potentiaalinen, jolloin pystyisin kasvattamaan varallisuuttani ensimmäisen kerran 200 000 euroa yhden vuoden aikana. Vuosi 2026 pitäisikin olla viimeinen hidas vuosi, koska tavoite on sijoituspainon lisäämiseksi luonnollisesti myös kasvattaa tuloja entisestään sekä jatkaa järkevää kulutustasoa.

Ehkä aivan seuraavina vuosina näenkin vuodet, jolloin ensin varallisuuteni kasvaa 200 000, sitten 300 000 sitten 400 000 euroon vuodessa sijoitusasteeni ollessa taas lähempänä 100%:ia. Ja sitten olenkin pian maalissa taloudellisen riippumattomuuden tavoitteeni kanssa – vaikkakin vähän aikataulusta jäljessä.

Viimeisen sadantuhannen lisäykseen menikin melkein puolitoista vuotta. Isoin syy tähän hitauteen ei itse asiassa ollut isyysvapaani, vaan Qt Groupin merkittävä lasku vuoden 2025 helmikuun tasolta aina vuoden 2026 alun pohjiin. Toki onnistuin Qt:ta takaisin ostamaan salkkuuni melkein pohjilta ok-määrän, joka minut lopulta nosti ohi 700 000 euron, kuten toukokuun kuukausikatsauksessa kirjoitin (ja lopulta Qt:t myin pois jo uudestaan kesäkuun alussa), joten vaikutus oli noin 8 000-9 000 euroa plussaa yhdessä kuukaudessa. Muut osakkeet, jotka salkussani vielä olivat vuoden 2026 alussa, jäivät indeksin tuotoista ja se pieni määrä indeksisijoituksia, mitä olen ehtinyt sisään laittamaan, nosti varallisuuttani muutaman tuhannen euron.

Suurin osa varallisuudesta onkin kertynyt viimeisen vuoden aikana puhtaasti tuloista (bonareiden ja toiminimitulojen myötä ennen isyysvapaata sekä lomarahojen, jotka maksettiin nyt kesäkuussa), jonka takia 100 000 euron lisäykseen näin paljon menikin aikaa.

Tämän lisäksi matkaa hidasti entisestään se, että tein 10 000 euron korjauksen asuntojeni hintaan, nyt kun ostimme viimeisen asuntoni eli uuden kotimme. Vaikka sainkin uuden kotimme erittäin edullisesti, totesin, että on hyvä korjata asunnot tasolle, jossa voin olettaa niiden olevan seuraavan viiden vuoden päästä. En yleensä tykkää asuntojen arvoon koskea, koska markkina elää nopeasti korkojen myötä ja en ole asuntoja myymässä todennäköisesti koskaan, joten seuraava päivitys hintoihin tulee todennäköisesti vasta sitten kun olen FIRE.

Katsotaankin, mistä varallisuuteni koostuu tällä hetkellä.

Käteiskassan määrä kasvaa kasvamistaan, koska tulot tulevat tilille. Merkittävimpänä tästä oli kirjailijatuloni, jotka olivat poikkeuksellisen korkeat tänä vuonna, mutta samalla laitan ”vain” 6 000 euroa sijoituksiin kuukaudessa. Tätä tahtia voikin olla, että joudun nostamaan kuukausipanostani hetkellisesti indekseihin, koska tavoitteeni on saada kaikki käteinen viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä takaisin sijoitusmarkkinoille.

Matka on edennyt hitaammin, kuin oletin, mutta syy löytyy vain peilistä

Kuten olen monesti todennut blogissa, olisin tänään jo miljonääri, jos olisin aina indeksirahastoihin sijoittanut. Ainakin teoriassa, jos kaikki muut asiat olisivat pysyneet samana elämässäni. Pitkälti viime vuosien ”hitaus” johtuukin vain keskimääräistä hieman heikommasta sijoitustuotosta. Tämä korostuu vuosien 2024-2026 aikana. Olen kuitenkin onnekas siinä, että muut oman talouden rakennuspalikat ovat pitäneet tästä huolimatta varallisuuden karttuman vauhdissa (eli tienaaminen ja säästäminen).

Katsotaankin varallisuuden kehittymistä koko viimeisen 16 vuoden ajalta, kun minulta luotettavaa dataa löytyy. Lasken tässä käteisen, joka on siirtymässä seuraavan vuoden sisään sijoituksiin osakepääomaksi, ettei graafi näytä aivan oudolta.

Kuten näemme, kulmakerroin varallisuudenkasvussa on ollut pitkään suhteellisen samalla tasolla. Tarkoitus onkin nostaa kulmakerrointa ensi vuodelle, ja se ei toisaalta vaadi muuta kuin uuden sijoitusstrategiani kurinalaista toteutusta.

Toki tietyissä osakkeissa (esim. Take-Two Interactive) on myös edelleen kiinni merkittäviä summia, jotka voivat parhaimmillaan heiluttaa varallisuutta nopeastikin ylöspäin, mutta tämän vain aika näyttää, mikä vaikutus loppujen lopuksi tänä vuonna vihdoin on vuoden toisella puoliskolla.

Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä ja omalla tavallaan 700 000 – 900 000 euron väli tuntuu yllättävän pitkältä, mutta samalla aika nopeasti saavutettavalta. Olen kuitenkin ihminen ja psykologinen miljoona on se seuraava ”oikea” selkeä välietappi omassa mielessäni ihan vain koska pyöreä summa. Koska raha tulee rahan luokse, siihen pääseminen on kuitenkin vain ajan kysymys, mutta kuinka pitkän ajan, se saattaa vaihdella merkittävästikin. Ja hei, sen jälkeen Iltalehti voi eläköidä Puolimiljonääri-Esa tittelin!

Isyysvapaatani on vielä puolet jäljellä ja nyt nautinkin jäljellä olevista kesäkuukausista ennen kuin hyvin latautuneena hyppään takaisin työelämän pyörteisiin.

Kiitos, että olet matkassa mukana!

Kiinnostuitko ajatuksistani?

Viisas Sijoittaja- kirjan kansi

Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"

Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!

Vaurastu Viisaasti -kirjan kansi

Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja

Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!

Kuuntele äänikirjaa

Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.

Uusi lukija?

Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!

Seuraa somessa

Voit seurata blogiani haluamassasi sosiaalisessa mediassa ja saat uusimmat heti tiedon uusimmista kirjoituksistani, että matkastani suoraan fiidiisi!

42 kommenttia

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    1. Näin tehdään, toivottavasti pian taas myös kiihtyvään tahtiin.

        1. Kuten sanonta menee, menneisyyden tuotot eivät ole tae tulevasta – siksipä indeksisijoittaminen. Se on ainoa, missä tämä totuus ei pidä paikkaansa.

  1. Saman olen huomannut, kun omaa polkua katselen, että indeksit ovat tuottaneet positiivista tulosta ja suorat osakesijoitukset lähinnä jännitystä elämään.
    Mitä tulee asuntoihin, niin niiden arvon aleneminen on yllättänyt. Mutta onneksi käyttöarvo on säilynyt.

    1. Juurikin näin. Etenkin nuorempana tämä jännitys, viihde ja opit olivat tervetulletta, mutta nyt onneksi sitä saa paljon muualtakin 😀 Asuntomarkkinan kehitys jatkossa tulee kyllä olemaan mielenkiintoista, koska on ajureita molempiin suuntiin ja niin pitkään markkina on ollut täysin kuollut.

  2. Hei, Miten nettovarallisuus tässä määritellään? Onko huomioitu verot (30%) jotka pitäisi maksaa jos kaikki sijoitukset realisoitaisiin käteiseksi rahaksi? Entä onko huomioitu varallisuuden reaaliarvon kehitys jos/kun reaalinen inflaatio on luokkaa 5%/vuosi vaikka alempaa väitetään?

    1. Nyt kun tosiaan olen sijoituksia siirtämässä indekseihin ja käteiskassa on valtava, niin (mahdollinen) verovelka realisoituu parin vuoden sisään. Mutta tosiaan nyt kun isot määrät on käteistä ja siirtymässä muualle, niin verovelka ei ole (etenkään asuntojen hinnan laskun takia) merkittävä.

      Ja tosiaan inflaatiolla ei sinällään ole väliä tässä laskelmassa, koska lasken vain absoluuttisia euroja. Euro on euro, oli inflaatio 1,5 tai 10 %. Sillä vain saa vähemmän, mitä isompi inflaatio jatkossa. On kuitenkin hyvä huomata, että inflaatio ei myöskään ole mikään absoluuttinen mittari, koska asuntojen hinnathan ovat laskeneet, vaikka inflaatio on noussut – joten sinänsä kaikkien suomalaisten isoin ostos on halventunut (miinus korot).

  3. Hienolta näyttää, olet vielä niin nuorikin.?
    Vielä reilu 10 vuotta innokasta säästämistä ja pääset Vesa Puttosmaisesti tekemään suunnitelman, kuinka kertyneet varat sitten kulutetaan kun jalka vielä nousee ja pystyy mm. terveyden puolesta tekemään mitä haluaa. Eihän sitä nyt perikunnalle kannata kovin suuria summia säästää.?

  4. Jeesus kertoo tässä vertauksen rikkaasta miehestä, joka suunnittelee kokoavansa kaiken omaisuutensa ja nauttivansa elämästä, mutta Jumala vastaa hänelle sanoilla: ”Sinä mieletön! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois. Kenelle sitten joutuu se, minkä olet hankkinut?”

  5. Inspiroivaa!

    Harmi että itse olen jo yli 50 vuotias ja aot:n saldo vajaa 40t. n. 20t indekseissä ja 20t käteisenä. Ihan samaan en yllä sinun kanssa, mutta jos nyt edes 100t saisi rikki joskus.

    Nauti vapaasta lapsen kanssa, ne on korvaamattomia hetkiä!

    1. Kiitos! Viimeiset kuukaudet ovat kyllä olleet mahtavia.

      Tuossahan on tosiaan jo melkein 100 000e kasassa, niin uskon, että eipä tuossa paria vuotta kauempaa tarvitse odottaa! Ja toisaalta käteispainoakin voi varmaan tiputtaa, jos korjausliikettä seuraavina vuosina nähdään.

  6. Onneksi olkoon!

    Erityisesti perheenlisäyksestä!
    Ja hienoa että käytit mahdollisuuden viettää aikaa lapsen kanssa – jatka sitä, koska se on arvokkaampaa kuin raha!

    Kun saat sen ekan millin kasaan, niin tulet huomaamaan hyvin nopeasti, että sulla onkin jo kaksi milliä. Sitten onkin aika pohtia, lopettako työt oikeasti vai et. Ja miten siirtää omaisuutta verotehokkaasti lapsille. Perustaako sijoitusyhtiö tms?

    Uusia tarinoitasi odotellen – ja juuri työelämästä pois jäämässä!

    1. Kiitos! Ja ehdottomasti samaa mieltä. Oikeastaan kun oli painanut töitä ja kaksi paksua tietokirjaa vapaa-ajalla, niin lapsiarkea osaa arvostaa entistäkin paremmin, kun en mitään suorituspaineita tähän ottanut, vaan olen vain hetkessä. En muista milloin viimeksi näin 😀

      Ja näinhän se menee. Uskoisin, että en ihan tavoitteeseeni pääse (joka on 4v päästä), mutta 10 vuoden sisään viimeistään maalissa ollaan ja sitä ennen jo alkaa kelailu, että miltä se aivan unelmaelämä voisi näyttää, kun rahaa ei tarvitsisi ollenkaan ajatella.

  7. Yks päivä tein itselleni säästösuunnitelmaa ja annoin AI älylle kuvitteellisen tilanteen. Pienestäkin työaikaisesta säästöstä näyttää olevan suuri merkitys eläkeajalle. Päätin etten ressaa yhtään siitä ettei ole kertynyt isompaa salkkua.

    Vaihtoehto 1: Rahat loppuvat 80-vuotiaana

    Eläkkeelle 65-vuotiaana → käyttöaika 15 vuotta.

    100 000 € pääoma, 6 % tuotto, pääoma käytetään loppuun 15 vuodessa.

    Tällöin voit nostaa noin:

    ? 840 €/kk

    (bruttona ennen veroja)

    ⸻

    Vaihtoehto 2: Rahat loppuvat 90-vuotiaana

    Eläkkeelle 65-vuotiaana → käyttöaika 25 vuotta.

    Sama 100 000 €, sama 6 % tuotto.

    ? noin 645 €/kk

    (bruttona)

    1. Jep, etenkin Suomessa eläkejärjestelmä kuitenkin antaa erinomaisesti tukea, että todellisuudessa, jos on edes kuusinumeroinen salkku eläkkeelle mennessä – elää varsin mukavaa elämää joka tapauksessa. Uskonkin, että jopa absoluuttiseen FIRE:een tarvitsee Suomessa erittäin vähän kun eläkejärjestelmän ottaa huomioon.

      1. Tuo voisi olla hyvä oman jutun aihe – minkälainen siltarahoitus tarvitaan, että voi jäädä aikaisemmin eläkkeelle kuin vanhuuseläkeikäisenä. Itse 50 vuotiaana tuo alkaa kummasti kiinnostamaan kun työeläkettä on kertynyt jo reilusti yli 2000€ ja tarvittavan rahan pitäisi riittää vain 15v, ei ikuisesti. Jos mukaan ottaa vielä hieman pienempään asuntoon muuttamisen vaikkapa 55v niin kovin suurta summaa velattomalla ei tuohon tarvita.

        1. Joo tästä varmasti teen erittäin paljon laskelmia. Ajattelin, että ehkä siihen viimeiseen kirjaprojektiini sitten teen nuo – kun se kuitenkin ns. FIRE-kirja tulee olemaan. Täytyy myös olla otanko jonkun minua paremman ammattilaisen laskut tekemään puolestani, että varmasti oikein menevät vai luotanko itseeni 😀

          1. Tekoälyn kanssa olen itse noita testaillut, aika kätevä tapa sparrailla eri skenaarioiden välillä. Melko paljon muuttujia tuossa kyllä on, varsinkin jos pohtii vielä mukaan erilaiset barista-job tyyppiset lisämausteet, YEL rajat, suhdannevaihtelut, yms. Tee ihmeessä tästä oma kirjanluku! Väittäisin että varsinkin melko hyväpalkkaisen työntekijän työeläkekertymä yhdistettynä kohtuulliseen indeksisalkkuun (esim. 300 000€) ja velattomaan kämppään mahdollistaa eläköitymisen vaikkapa 50-vuotiaana. Ehkä isoin haaste on tuo downshiftaaminen tuohon 2000€/kk jos on jo tottunut ihan eri tasoon.

            1. Jep juurikin tämä, FIRE-tasojakin on se varmaan 5-7 virallisesti. Plus tuo ero elintasojen välillä (ja muuttujat vanhetessa), niin absoluuttista matematiikkaa tuosta ei tietenkään koskaan saa. Mutta hyviä suuntaviivoja varmasti.

  8. Onnittelut uudesta etapista!

    Yksi asia tässä kirjoituksessa osui erityisesti yksiin oman tämänhetkisen ajatteluni kanssa. Ei niinkään tuo 700 000 euroa tai mikään muu konkreettinen euromäärä, vaan havainto siitä, että indeksit olisivat todennäköisesti voittaneet myös monet omat osakevalinnat.

    Oma nettovarallisuuteni on tällä hetkellä noin puolet tästä tasosta, mutta olen päätynyt viime aikoina hyvin samankaltaiseen johtopäätökseen. Salkkuni on ollut vuosikausia hyvin osakepoimintapainotteinen ja vieläpä vahvasti Helsingin pörssiin kallellaan. Jälkikäteen ajatellen pitkäjänteinen indeksisijoittaminen olisi todennäköisesti tuottanut paremmin ja huomattavasti pienemmällä vaivalla.

    Ehkä yksi mielenkiintoinen havainto onkin se, että tähän samaan johtopäätökseen voi päätyä hyvin erilaisilta lähtötasoilta. Minä muutaman sadan tuhannen euron varallisuuden kohdalla ja sinä yli 700 000 euron kohdalla.

    Siksi olen itsekin siirtämässä salkkua määrätietoisesti kohti indeksipainotteisempaa mallia. Ei siksi, että osakepoiminta olisi mahdotonta, vaan siksi että pitkässä juoksussa yksinkertainen ratkaisu näyttää usein olevan myös tehokkain.

    Lisäksi elämässä, ja varsinkin työelämässä, tulee välillä vaiheita, jolloin aikaa markkinoiden ja yritysten seuraamiseen ei yksinkertaisesti ole niin paljon kuin haluaisi. Indeksisijoittamisen yksi suurimmista eduista onkin mielestäni se, että tarvittaessa voi huoletta mennä vuosia vanhalla ”osta ja unohda” -periaatteella. Suorien osakesijoitusten kanssa se ei ole aina järkevää, mutta indeksien kohdalla jopa suositeltavaa.

    Ja kuten olet itsekin usein kirjoittanut: tärkeintä ei ole löytää täydellistä strategiaa, vaan sellainen strategia, jota pystyy toteuttamaan vuosikymmeniä.

    1. Kiitos! Uskon, että suurin osa sijoittajista on juuri tuossa samassa paatissa. Ja noh, niinhän se on ihan tilastojenkin mukaan – 90-95% sijoittajista häviää indeksille. Jotkut eivät välttämättä sitä koskaan vain suostu/halua myöntää. Ja toki, kuten olen aiemminkin kirjoittanut niin on osakesijoittaminen myös antanut aivan valtavasti henkistä pääomaa, eli ei osakesijoittaminen kuitenkaan hukkaan yleensä mene, vaikka se ei taloudellisesti se täysin optimiratkaisu ole.

      Ja itselle juuri nuo ruuhkavuodet, niin arjessa kuin töissä juuri olivat se viimeinen pisara. Ei oikein ole mitään tapaa perustella itselle nykyelämäntilanteessa, että käyttäisin aikaa pörssiin – elämä kun on kuitenkin sen ulkopuolella.

      1. Itse ainakin myönsin jonkin aikaa sitten itselleni, että en indeksejä tule ikinä voittamaan, joten aloin myös laittamaan entistä enemmän indekseihin. Nykyinen OST osakesalkku olkoon paikallaan ja sijoitan sinne enää vain osingot, kun niitä sinne ilmestyy. Enkä koske, ellei muutoksia tule firmoihin. Pian indeksit ja osakesalkku edustaa 50/50 suhdetta sijoituksista.

        1. Kuulostaa varsin hyvältä strategialta. Ja ajan kanssa tuolla tavalla juurikin indeksien paino kuitenkin kasvaa itsestään merkittäväksi, niin pakkomyynneille ei siten tarvetta oikein olekaan.

  9. Terve!

    Minulla alkaa olemaan suunnilleen samankokoinen sijoitussalkku kuin sinulla, mutta se on jakaantunut neljälle eri toimijalle. Kolme kivijalkapankkia ja nordnet. Oletko miettinyt sijoitussuunnitelmassasi koskaan vastapuoliriskiä? Eli jos sijoitukset vain yhdellä toimijalla, niin lähteekö FIRE tavoite niin sanotusti mäkeen, mikäli juuri tämä toimija joutuu vaikeuksiin?

    Tiedän, että hyvin marginaalinen riski, mutta pyörii silti mielessä varsinkin mitä suuremmaksi omat sijoitukseni kasvavat. Kannattaako tuota edes ottaa mietintään, kun tekee riskiarvoita omaan suunnitelmaan liittyen?

    Kiitos erinomaisista kirjoituksista ja jatka samaan malliin!

    1. Itsellä on jaettu sinänsä tällä hetkellä myös kolmeen, mutta ei riskien jakamisen takia, vaan siksi, että minulla vain sattuu olemaan historiasta kolme eri pankkia, heh.

      Konkurssin riski on oleellinen, joten olen kirjoittanut tästä oman tekstin. Kannattaa se lukea, jos asia pohdituttaa: https://www.omavaraisuushaaste.com/mita-tapahtuu-jos-suomalainen-pankki-kaatuu/ Sijoituksemme ja arvo-osuustilimme eivät siis oikeasti ole pankeila, eli yksittäisen pankin kaatuminen ei sinänsä kenenkään sijoitusomaisuutta pyyhi pois.

  10. Minka kokoinen nettovarallisuus sinulla pitaa olla että olet taloudellisesti riippumaton? Kiitos blogi kirjoituksista ja kirjoista. Motivoi ja antaa paljon tietoa!!

    1. Hienoa, että näistä on ollut apua! Kirjoittelin alkuperäisestä tavoitteestani tarkasti täällä: https://www.omavaraisuushaaste.com/taloudellisesti-riippumattomaksi-39-vuotiaana/

      Eli tavoite numerona oli 2,5 miljoonaa euroa, mutta koska se oli erittäin konservatiivisesti laskettu (ja luulin, että lapset maksavat paljon enemmän), niin uskoisin, että luku on huomattavasti matalampi. Osaan kuitenkin numeron arvioida tarkasti vasta sitten, kun perheen lapsiluku on täynnä eli varmaan muutama vuosi ainakin menee, että saan uuden virallisen numeron arvioitua. Mutta uskallan jo sanoa, että vähemmän kuin tuo 2,5 miljoonaa 😀 Kannattaa tosiaan tutustua tuohon tekstiin, minkä linkkasin, kun siinä käyn läpi noita muuttujia.

  11. Olisiko mahdollista saada kirjoitus sinun Pokemon (kortti) -kokoelmasta? Olisi erittäin mielenkiintoinen lisäys ”Erään Pokémon-mestarin tarina” -sarjaan! Tämähän on eräänlaista ”real asset” / ”alternative” sijoittamista.

    1. Joo voisin kirjoitella, jos päädyn noita kalliimpia myymään. H

      Hyvä kuitenkin huomata, että itse laitan korttipeli”sijoitukset” samaan kategoriaan kuin kryptot, eli mielestäni ne eivät ole sijoittamista, vaan lähinnä uhkapeliä suuremman hölmön teorian avustuksella. Joku ostaa niitä kalliilla, kun niiden hinta on noussut, toivoen, että joku maksaa niistä tulevaisuudessa vieläkin enemmän.

      Vaikka Pokémon kortit ovat lähempänä sydäntäni kuin varmaan suurimmalla osalla keräilijöistä, en silti ymmärrä, miksi kukaan koskaan maksaisi vaikka 10 000 euroa pahvilapusta. Itselleni tekee tuskallista maksaa parisataa euroa jostain pelaamastani kortista, jonka olen joskus vaihtanut pois 😀 Mutta toki siinä varmaan onkin pelaajan ja keräilijän ero, itse olen aina ollut 100% pelaaja.

      1. Kiitos vastauksesta! Ihan yleinenkin kirjoitus pokemon-korteista ja niiden arvonkehityksestä, keräilystä, harvinaisuudesta etc. olisi mielenkiintoinen, vaikka ovatkin erittäin spekulatiivinen ”asset class”.

        1. Joo tämä ihan totta, nykyään on niin paljon muutakin, mitkä muistuttavat Pokémon-kortteja kuten vaikka CS-skinit jne. niin tästä saisi ihan mielenkiintoisen tekstin. Otan ylös!

  12. Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksista!

    Tähän kirjoitukseen liittyen, olisi yksi asia mistä haluaisin kysyä.

    Mainitsit että tulevina vuosina sijoitukset voisivat kasvaa 100 000€, kohtapuoliin 200 000€ vuodessa. Esim. 800 000 euron varallisuudella tämä tarkoittaisi 12,5 tai 25% vuosituottoa. Mainitsit siirtyneesi pitkälti indeksisijoittamiseen. Oletan itse että indeksit tuottavat n. 6% vuodessa, eli pohdin, millä metodeilla uskot kuitenkin saavasti isompia 12,5-25% tuottoja? Vai luotatko kuitenkin osakepoimintaan? Tietysti kuukausituloista saadut säästöt kasvattavat pottia jonkin verran ”ulkopuolelta”.

    Itse olen indeksisijoittaja n. 2,5M€ nettovarallisuudella ja saan passiivisina tuloina suunnilleen sen 100 000€ vuodessa. Varani ovat tällä hetkellä tosin melko riskiäkarttavassa muodossa, nettolukuina:

    Osakkeet ja osakerahastot: 880K€
    Korkosijoitukset + käteinen: 820K€
    Sijoitusasunnot: 320K€
    Oma asunto 520K€.

    1. Joo hyvä pointti, sinänsä ajattelin juurikin niin, että kun palkka nousee, nykyiset sijoitukset nousevat ja vielä vuokratulot nostavat varallisuutta, niin kokonaisvarallisuus kasvaa tuota tahtia – ei tosiaan pelkät sijoitukset (vaikka ne toki ovat yli 90% koko omaisuudestani, jos lasketaan rahastot, osakkeet ja asunnot, kodin arvo kun on tällä hetkellä aika lähellä nollaa).

      Indeksioletuksia tosiaan on paljon, itse uskon lähemmäs 8-9% vuodessa, koska käytännössä tällä tasolla olemme olleet koko 2000-luvun (kokonaistuoton osalta). Osakkeilla itsellä on niin pieni paino kahden vuoden päästä, että niiden merkitys ei todennäköisesti iso omaisuudenkasvattamisessa ole, ellei johonkin pikamultibaggeriin satu osumaan, joka kuitenkin on aina epätodennäköistä.

  13. Terve, tuossa näkee hyvin kyllä miten eka satatonnia on se vaikein, ja sit vauhti vaan kiihtyy, onnea! Mitä olet mieltä minun suunnitelmastani, mulla on pohjilla about 20k rahastoja ja aion rakentaa siihen päälle korkean riskin osakkeilla kovan front loadauksen asymetrisia osakkeit kuten: nbis, asts, rklb ja iren… riski on iso, mutta horisontti ajallisesti on 10 vuodessa.

    1. Iso riski mahdollistaa aina isot tuotot. Olen itse ollut aina niin nössö sijoittaja, että omana makuuni nuo ovat etenkin nykyisillä arvostustasoilla liina riskisiä osakkeita. Mutta toisaalta, enpä ole 10-baggereita koskaan salkkuuni onnistunut hankkimaan, niin voin hyvin olla myös väärässä!

  14. Meidän salkku (42-vuotiaat) ylitti 4M€. Muistan, miten huikeaa oli aikanaan saavuttaa 100k€, puhumattakaan ekasta miljoonasta. Nyt korkoa korolle -ilmiö alkaa näkymään. Sijoittamista takana 23 vuotta. Lisämiljoonat eivät enää meidän elämässä muuta oikein mitään. Itse asiassa meille on käynyt niin, että esim. autot ja uudet talot eivät jostain syystä edes kiinnosta. Ehkä vastoinkäymiset ovat opettaneet mikä elämässä aidosti merkitsee. Nautimme firettämisestä ja perheen kanssa vietetystä, kiireettömästä ajasta.

    1. Huikeaa! 4 miljoonaa onkin enemmän kuin tarpeeksi ihan koko loppuelämäksi. Vaikka itse hyvässä vauhdissa, niin itsellä varmaan maksimissaan puolet tuosta varmaan 42-vuotiaana. Ja näinhän se menee, oikeastaan muutaman miljoonan jälkeen elintason saa jo niin korkeaksi kuin haluaa, ettei euroilla juuri mitään sen jälkeen tee.

      Mahtavaa kuulla, että Suomestakin löytyy juuri tällaisia tarinoita, että aivan normaali arki FIRE:ttämisessä riittää.

      1. Kun saavutin FIRE:n ja jättäydyin pois työelämästä, koin jopa jonkinlaisen eksistentiaalisen kriisin ja olin masentunut jonkin aikaa. Työstä oli tullut identiteetti. Pitkään ajattelin, että tärkeintä elämässäni on perhe. Se oli todellisuudessa paskapuhetta. Työ siellä oli ensimmäisenä. Vannoin vaimolleni, että kun numeromme on täynnä, myyn yrityksen ja keskityn perheeseen. Näin myös tein, vaikka huonon suhdanteen takia saimme surkean hinnan yrityksestä. Lapsemme on nyt 7-vuotias ja hän viihtynee kanssamme vielä muutaman vuoden, joten totesin että se aika on arvokkaampi kuin parempien aikojen odottaminen ja ehkä parempi hinta. En ole katunut päivääkään, vaikka tosiaan alkuun oli vaikeaa. Erityisesti tutuille selittäminen, että miksi emme käy töissä.

        1. Tämä on itse asiassa se yksi tärkein asia, minkä olen oppinut juuri USA-FIRE-blogeja lukemalla. Sillä tuo kokemus on täysin universaali. Jokainen Jenkki-firettäjä, jonka on jättänyt työelämän rysäyksellä on kuvannut ensimmäisiä vuosia jopa pitkälti masentuneiksi ennen kuin se uusi minä sieltä lopulta kuoriutui.

          Uskon myös, että siksi en itse kertarysäyksellä muutosta aikanaan tee, vaan pyrin vähitellen tiputtamaan töitä pois ja korvaamaan sitä ns. uudella elämällä, jotta muutos ei ole niin iso kerralla.