Nokian osake on ollut pitkään suomalaisen kansankapitalismin suurin vihollinen

Nokia oli vuodesta 2011 lähtien suomalaisten omistetuin osake. Tuona vuonna se nousi ohi Elisan, jonka osakkeita moni oli huomaamattaankin omistanut erilaisten vanhojen puhelinosakkeiden kautta. Aina vuoden 2019 alkuun Nokia pysyikin suomalaisten suosituimpana osakkeena, jolloin Nordea kuitenkin ohitti Nokian suosiossa suomalaisten suosikkiosakkeena.

Olen kirjoittanut blogissani paljon siitä, että suomalaiset eivät ole olleet koskaan historian aikana kauhean sijoittajahenkisiä. Usein sijoittamista on pidetty rikkaiden harrastuksena, uhkapelinä tai muuten vain moraalittomana. Yksi monesta syystä tähän on Nokian osake ja sen suoritus viimeisten vuosikymmenten aikana. Kyllä Nokian osake. Ja tänään kerron miksi.

Nokian osake on tuhonnut todennäköisesti enemmän suomalaisten kotitalousten vaurautta, kuin mikään muu asia Suomessa

Samalla kun Nokia oli yksi suurimpia syitä siihen, että Suomen talous pääsi niin kovaa nousuun 90-luvun kannoilta, samalla Nokian romahdus oli yksi suurimpia syitä siihen, että Suomen talouden menestys käytännössä päättyi finanssikriisiin 2008. Silloin niin syklinen teollisuus kuin Nokia romahti totaalisesti.

Nokialla onkin aina ollut suomalaisille lähes kulttimainen merkitys. Ja tämä näkyy myös suomalaisten osakeomistuksissa. Nokia oli käytännössä 90-luvulta asti ostetuin osake suomalaisten keskuudessa ja ilman puhelinosakkeiden muuttumista Elisan osakkeiksi, olisi Nokia todennäköisesti hallinnut suosituimpien osakkeiden listaa Suomessa kolmisen vuosikymmentä. Nokian osavuositulosten päivät olivat oikeasti isoja päiviä ja käytännössä se hallitsi koko Suomen sijoituskeskustelua monta päivää – jättäen monet muut varjoonsa. Suuruus, mistä Inderesin tuloslivetkin todennäköisesti saivat alkunsa.

Nokia virallisesti ohitti Elisan suomalaisten suosituimpana osakkeena 2011. Mietitään, miten Nokian osake kehittyi vuodesta 2011 tähän päivään saakka, kun Nokia oli suomalaisten suosituin osake ja sitä omisti arviolta n. 250 000 kotitaloutta. Alla oleva kuvaaja Yahoo Financesta kertoo kuvaavasti karua kieltä osakkeen kehityksestä Nokian IT-kuplan alkuajoista lähtien, jolloin Nokian osakkeen suosio räjähti suomalaisten sijoittajien keskuudessa.

Käytännössä vuodesta 2011 lähtien Nokian osake on noussut vain kerran, vuoden 2013 lopusta ja nyt viime kuukausina WallstreetBetsin ja vihdoin kannattaneeksi kääntyneen liiketoiminnan myötä. Muuten matka on ollut hurjaa alaspäin tai vaihtoehtoisesti tasaista paikallaan menoa (hyvä huomata myös osinkojen katoaminen vuoden 2019 aikana). Tärkeintä on kuitenkin huomata se hetki, milloin Nokiasta oikeasti tuli suosituin osake. Nokiasta tuli suosituin osake vuoden 2011 loppupuolella, jolloin osakkeen arvosta oli sulanut äkillisesti yli 30% lyhyessä ajassa.

Ja syystäkin, Nokia teki aivan järjettömiä tappioita puhelinbisneksessä ja oli jäänyt kilpailijoiden jalkoihin. Vuonna 2013 Nokian osake palasi syvistä vesistä pintaan, kun Microsoft poltti järjettömästi rahaa ehkä yhteen huonoimmista yritykauppoihin koskaan, kun Microsoft lahjoitti 7 miljardia euroa Nokialle puhelinbisneksestä, joka teki miljardeja tappioita. Jos tämä tarina kiinnostaa syvemmin, suosittelen suuresti Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti-kirjaa. Kiitos Microsoftin suuren kassan, Nokia ei mennyt kokonaan konkurssiin ja on vieläkin olemassa.

Suomalaiset siis ostivat Nokiaan laskeviin kursseihin, samalla kun yritys teki miljarditappioita. Odottaen ehkä käännettä parempaan? Ehkäpä. Todennäköisesti ei. Tätä viestii erityisesti se, että myös puhelinbisneksen myymisen jälkeen Nokian suomalaisten osakkeenomistajien määrä jatkoi kasvuaan.

Nokian osakkeen suosio selittyy yleisellä ilmiöllä eli putoavaan puukkoon tarttumisella. Putoavaan puukkoon tarttuminen on erityisesti yksityissijoittajien suuri synti – ja se korostuu etenkin jos kyseessä on tuttu yritys. Eli viime aikoina Nokia, Nordea – tai vähän kauemmin aikaa sitten Talvivaara. Tulen näihin vielä myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Kuinka moni Nokian osaketta ostanut ihminen Microsoft-kaupan jälkeen ymmärsi, mitä Nokia oikeastaan edes tekee puhelinten jälkeen? Veikkaan, että yksityissijoittajista n. 1%. En edes itse ymmärtänyt, mitä verkkobisnes oikeasti oli ennen kuin katsoin monta eri videota Inderesistä aiheeseen liittyen. Ennen Microsoft-kauppaa todennäköisesti osakkeeseen tartuttiin puhelinbisneksen käännettä toivoen, vaikka varmasti jokainen Windows Phonea joskus käyttänyt ymmärsi, että käyttöjärjestelmä oli yksinkertaisesti roskaa verrattuna kilpailijoihin.

Suurimmalle osalle yksityissijoittajista kyse oli kuitenkin vain siitä, että kyseessä oli Nokia. Nokiaa saa nyt halvalla! Ja seuraavana päivänä halvemmalla! Ja sitten vielä halvemmalla… Ja vielä halvemmalla… Missäs se pohja onkaan – miinuksella?

On ahdistavaa ajatella, että yli 250 000 kotitalouden rahat olivat kiinni itseasiassa tässä osakkeessa, joka kahdeksassa vuodessa (2011-2019) tuotti tappiota 50% samalla kun Suomen pörssiin sijoittava indeksirahasto tuotti voittoa n. 57%. Kyseessä siis yli 100%-yksikön tuottoero kahdeksassa vuodessa.

Jos mietitään teoriassa, että Nokiaan keskimäärin sijoitettu pääoma oli n. 3000 euroa per kotitalous ja omistajia oli keskimäärin 250 000 tänä aikana, olisi kyseessä siis iso erotus suomalaisten varallisuudessa.

Mutta kuinka iso? Oletko valmis tippumaan tuolilta? Jos kaikki Nokiaan vuoden 2011 laitetut rahat ylläolevalla oletuksella (250 000 omistajaa, 100% tuottoerotus ja 3000 euron keskiomistuus) olisi laitettu suomalaiseen indeksirahastoon kahdeksaksi vuodeksi Nokian osakkeen sijaan, suomalaiset kotitaloudet olisivat olleet 11,25 miljardia euroa vauraampia kuin ne olivat Nokiaan sijoittamalla. 11,25 miljardia euroa. Vessanpöntöstä alas.

Fakta kuitenkin on, että oikeasti Nokiaa oli ostettu aivan järjettömästi paljon enemmän vielä Nokian hyvinä vuosina, IT-kuplan noususta jne. joten rahamäärät, joita yksityiset suomalaiset ovat menettäneet Nokiaan sijoittaneena on monia satoja miljardeja. Käytännössä vuoden 2007 jälkeen Nokian osakkeeseen sijoittamalla pitkäjänteisesti ei ole voinut kuin hävitä rahaa, muutamaa hetken poikkeusta lukuunottamatta. Siinä ei muutama kymmenen/sata optiomiljonääriä juuri tunnu missään.

Nokia on kuitenkin valitettavasti vain jäävuoren huippu. Suomalaiset yksityissijoittajat ovat tuntuneet saavan äidinmaidossa jotain Veikkauksen äidinmaidonkorviketta, koska laskevat pörssikurssit ja erittäin suuririskiset liiketoiminnat tuntuvat vetävän sijoittajia puoleensa – aina uudestaan ja uudestaan.

Nokia ei ole yksin suomalaisten suosittujen surkimusten joukossa

Tarina ei kuitenkaan lopu Nokiaan. Ehei. Tarinoita suomalaisten yksityissijoittajien putoavista puukoista on monta. Haluan keskittyä tässä kuitenkin yhteen toiseen, joka on toinen äärimmäinen ja hyvä esimerkki siitä, minkä takia sijoittaminen edelleen monesti yhdistetään uhkapeliin – koska niin moni yksityissijoittaja sijoittaa kuin uhkapelaaja pelaa rulettia.

Saanko esitellä – Talvivaara. Tämä aikanaan erittäin lupaava uutta teknologiaa käyttävä nikkelikaivosfirma, jonka moni nykyään yhdistää lähinnä konkurssiin, tukiaisiin ja Suomen suurimpiin ympäristökatastrofeihin.

Talvivaaralla oli vuonna 2010 n. 25 000 suomalaista kotitalousomistajaa, jolloin Talvivaara ensimmäisen kerran myönsi, että päästöjä kaivoksesta tuli 60-kertaa enemmän kuin oli ensin arvioitu. Talvivaaran osake romahti vuoden 2011 aikana n. 50% alaspäin sotkun muuttuessa koko ajan epäselvemmäksi. Ja mitä tapahtui omistajamäärälle? Vuoden 2011 lopussa suomalaisia osakeomistajia oli jo 50 000! Samalla kun osakkeen hinta puolittui, osakkeenomistajien määrä tuplaantui. 

Ongelmat syvenivät, tappiot syvenivät ja osakkeen kurssi jatkoi matkaa kohti pohjaa. Alkoi olla selvää, että Talvivaara on matkalla kohti konkurssia. Vuonna 2012 osakkeen syöksy kuitenkin taittui hetkeksi ja osakkeenomistajien määrä nousi vain muutamalla tuhannella…

Vuosi 2013 oli sitten taas aivan karmea. Talvivaaran osake laski kohti senttiosakeluokkaa ja laskikin vuoden 2013 aikana yli 70%. Ja mitä tapahtui osakkeenomistajien määrälle? Luonnollisesti Talvivaara sai yli 30 000 suomalaista yksityissijoittajaa LISÄÄ vielä vuoden 2013 aikana, jolloin alkoi olla selvää, että Talvivaara on konkurssikypsä – osakkeenomistajien määrä oli siis samalla tasolla Nesteen ja Sampon kaltaisten laatunimien kanssa. Tarinan lopussa yli 80% Talvivaaran osakkeenomistajista olikin suomalaisia kotitalouksia.

Mutta miten Talvivaaran tarina päättyy? Konkurssiin ja siihen harvinaiseen tilanteeseen, että kaikki nämä yli 80 000 suomalaista, jotka omistivat Talvivaaran osakkeita menettivät kaikki rahansa, jotka he olivat sijoittaneet Talvivaaraan. Toistan jälleen. 80 000 kotitaloutta menetti kaikki Talvivaaraan sijoitetut rahansa.

Suomalainen voittaa aina vai miten se meni.

Opetus – riski on sitä, että et tiedä mitä teet

Kun kirjoitin tätä tekstiä ja tutkin tilastoja ja kursseja tämän ilmiön takana, minulla tuli melkein fyysisesti paha olo, kun tajusin, kuinka paljon rahaa pelkästään näissä kirjoituksen kahdessa tapauksessa on kadonnut suomalaisten varallisuudesta. Kyse on kuitenkin kymmenistä miljardeista, joka on Suomen kokoisessa valtiossa merkittävä määrä kansalaisten rahaa ja pois kansantaloudestamme kaikkien reaalimaailman ongelmien lisäksi.

Putoavaan puukkoon tarttuminen ilman mitään syytä ei ole pelkästään suomalaiselle sijoittajalle ominaista. Tämä on käytännössä ominaista jokaisen maan yksityissijoittajille, jotka eivät ole perehtyneet yrityksiin, jonka osakkeisiin he sotkeentuvat. Ja usein tunnemme vetoa osakkeisiin, jotka ”ovat halpoja” (eli osake on laskenut historialliselta tasoltaan) ja joiden nimi on tuttu (mikä olisi Nokiaa tutumpi).

Suomalaisilla sijoittajilla onkin oikeasti käynyt vain huono tuuri. Jos Nokia olisi onnistunut nousemaan älypuhelinkamppailussa edes kolmen parhaan joukkoon, suomalaiset kotitaloudet olisivat satoja miljardeja vauraampia kaikkien työllisyysvaikutusten lisäksi. Ja samalla myös sijoittamisella olisi paljon positiivisempi klangi, ”katso nyt kuinka paljon olen tehnyt sijoittamalla Nokiaan rahaa” vs. ”myyn tappioni hiljaa pois tai jätän huonon yrityksen mädäntymään osakesalkkuni pohjalle”.

Uskoa minua, paljon luuseriyrityksiä ostaneena ja virheitä tehneenä. Tällaiset jutut eivät lisää sijoitusmotivaatiota tai sijoittamisen puolestapuhumisen tunnetta.

Warren Buffetin sanoin, riski onkin sitä, että et tiedä mitä teet. Ja se pitää sanoa ääneen. Suurin osa yksityissijoittajista, jotka ovat sijoittaneet laskevaan Nokiaan tai Talvivaraan eivät ole tienneet mitä ovat tehneet eikä riskejä tai liiketoimintoja ole juuri tutkailtu. Osakkeita on ostettu laskeviin pörssikursseihin ja luotettu siihen, että kyllä se siitä nousee. Jotkut nousevat, jotkut eivät. Tällainen ei ole sijoittamista, se on uhkapeliä.

Indeksirahastot kunniaan, aina ja always, jos sijoittaja ei tiedä, mitä tekee. Indeksirahastoihin sijoittaessa sijoittamisesta kun ei tarvitse ymmärtää mitään ja silti voi vaurastua pitkällä aikavälillä.

Mistä sinä uskot tämän vetovoiman johtuvan, joka laskevista kursseista ja epäonnistuneista liiketoiminnoista syntyy? Ja uskotko, että suosittujen osakkeiden huomattava epäonnistuminen vahvistaa negatiivista asennemaailmaa sijoittamista kohtaan?

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

8 kommenttia artikkeliin ”Nokian osake on ollut pitkään suomalaisen kansankapitalismin suurin vihollinen”

  1. Itselleni syy ostaa Nokiaa alkuvuonna 2019 oli toiveikkuus 5g teknologian puolelta pikkuhiljaa tulevista voitoista. Luulin myös kurssin löytäneen pohjat. Olin väärässä. Kurssi laski ja lopettivat osingotkin. Otin pari tonnia takkiin ja myin pois.

    Vastaa
    • Itselläkin käynyt monessa eri Nokian vaiheessa erittäin montaa kertaa lähellä ostonappulan painaminen, koska tuntui että etenkin menneisyydessä aina luvattiin käännettä parempaan. Tuntuu kuitenkin, että laivan kääntäminen kesti tuon 10 vuotta, jos nykyinen tuloskunto on nyt kestävää. Kun kuitenkin miettii, kuinka paljon perus pörssi on noussut tässä ajassa, on Nokian tarina liiketoiminnan ja sijoittajien näkökulmasta vain surullinen.

      Vastaa
  2. Hyvä kirjoitus! Hieman vastaava on nyt menossa myös Finnairin kanssa. Naamapalmutus on hurjaa, kun porukka ostaa pää märkänä kyseistä yritystä, joka on ”pikkuisen” eri tilanteessa kuin muutama vuosi sitten. ”Mutta kun halvalla saa”

    Vastaa
    • Finnair on kyllä mielenkiintoinen ja käsittelen sitä tarkemmin itseasiassa kirjassanikin, koska case kuvaa hyvin sitä, kuinka osakesplitit pystyvät ohjaamaan yksityissijoittajia joskus rajustikin harhaan. Finnair taitaa olla tällä hetkellä arvokkaampi yrityksenä kuin koskaan ennen koronaa…

      Vastaa
  3. Itse asiassa, Nokia-omistukseni on tällä hetkellä keskimäärin 91 % plussalla (+vuosina 2014-19 maksetut osingot). Tosin siihen on osasyynä se, että vähän vanhempia omistuksia jalostin jossain vaiheessa vähennyskelpoisiksi luovutustappioiksi.

    Lähes-ikiholdarin nokiaomistusta olen moneen kertaan perustellut sillä, että pitäähän tuollaiseen kansallisikoniin pikkusummalla osallistua. Se on kumminkin oikeaa bisnestä tekevä pitkäikäinen yritys, joka on joskus maksanut osinkoakin.

    Talvivaaran tapaisiin arpalappuihin en ole sormiani laittanut, pääasiassa sillä oletuksella, että olisin kuitenkin myöhässä enkä osaisi irrottautua ajoissa – ja Talvivaaran kohdalla niin olisi juuri käynyt. Loppuvaiheen bulleroryntäyksessä oli paljon samaa kuin Geosintissä, jolla jotkut aikoinaan yrittivät tehdä rahaa ostamalla sentillä ja myymällä kahdella. Kumpikin tapaus jätti myös jälkeensä entisiä omistajia, jotka eivät oikein vieläkään suostu ymmärtämään, että konkurssissa omistaja menettää sijoittamansa omaisuuden eikä sitä kukaan tule korvaamaan.

    Oma lukunsa lottokansan suosikeissa on sitten Afarak, jonka osalta lasketaan todennäköisyyksiä sille, että ulkomailla asuva, suomisijoittajia ennenkin linssiin viilannut pääomistaja maksaisi suomalaisen viranomaisen määräämät korvaukset…

    Vastaa
    • 91% tuotto on kyllä kova! Mutta olisi toki mielenkiintoista nähdä kokonaistuotto noiden tappioiden kanssa, jotta saa koko kuvan. Nokia on kyllä siitä ihailtava yritys, että se on nähnyt sen kolme vuosisataa. Jotain mitä äärimmäisen harva pystyy itsestään sanomaan nykyaikana. Kansallisikonikin se on – tai no oli – mutta aika onneksi kultaa muistot 😀

      Afarak on kyllä myös erittäin mielenkiintoinen tarina, mutta se onneksi ei koskaan samanlaista suosiota saanut kuin Talvivaara ja Nokia. Sen verra hämärää menoa jo pari vuotta, että saa nähdä miten sekin tarina päättyy…

      Vastaa

Jätä kommentti