Nordean ja Nokian Q3 osavuositulokset ja miten ne vaikuttavat suomalaiseen sijoittajaan sekä koko Suomeen

Torstai 24.10.2019 jää suomalaiseen sijoitushistoriaan ja pitäisi olla herätys jokaiselle suomalaiselle sijoittajalle riippumatta siitä sijoittaako osakkeisiin vai rahastoihin. Sillä kyseisenä päivänä monen suomalaisen sijoittajien omistus sekä kassavirta laskivat huomattavasti vaikka samalla muualla maailmalla (etenkin Yhdysvalloissa), pörssit ja yritykset rikkovat kaikkien aikojen ennätyksiä.

Nordea ja Nokia kölin ali

Suomalaisen sijoittajan painajainen – NokiaNordea

24.10.2019 aamulla oli sekä Nordean, että Nokian Q3 tulosten aika. Niin Nokian kuin Nordean tulosjulkaisut ja yritysten johdon viestit sisälsivät käytännössä pelkkää negatiivista viestiä.

Nordea teki 421 miljoonaa euroa liiketappiota. Siihen sisältyy 1,3 miljardia euroa kertaluonteisia eriä, joista suurin oli 735 miljoonan euron arvonalentuminen tietotekniikkaan liittyvistä aineettomista eristä. Kyseessä oli selkeästi ns. kaikki puhtaaksi osavuositulos, johon tungettiin kaikki negatiiviset yksittäiset kulut uuden konserninjohtajan tulon kunniaksi.

Tulevaisuuden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi jää, olivatko alaskirjaukset tässä, vai onko Nordealla lisää ”yksittäisiä” arvonalennuksia tulossa. Samalla Nordea leikkasi osinkoaan 0,69 eurosta 42% alaspäin 0,4 euroon. Tämä oli huomattavasti enemmän kuin analyytikot tai minäkään osasin olettaa.

Samalla Nordean uusi konsernijohtaja sanoi, että jatkossa että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tuloksesta vuodesta 2020 eteenpäin. Hieman erilainen tavoite kuin entinen ”kasvatetaan osinkoa absoluuttisesti” tavoite. Mikä laittaa miettimään myös, mikä on tavoitteiden pointti, koska suomalaiset yritykset eivät historian valossa ole kertaakaan pystyneet nostaa osinkoaan yli 11 vuotta peräkkäin.

Nordea käytännössä petti sijoittajat täydellisesti ja itselleni tämä oli selvä merkki siitä, että jos haluaa jatkuvaa osingonkasvua, Yhdysvallat – jossa suurin osa omistuksistani jo onkin – on käytännössä ainoa järkevä sijoituspaikka.

Siinä, missä Nordean tulos oli katastrofaalisempi kuin pystyi odottamaan, ei Nokialla ollut sen parempia uutisia kerrottavana sijoittajilleen. Nokia laski koko vuoden liikevoitto%-ohjeistustaan 8,5%:iin, kun ohjeistus oli aiemmin 9-12 prosenttia. Myös ensi vuoden ohjeistus heikkeni 12-16%:sta 9,5%:iin.

Huonoimpana uutisena suomalaiselle sijoittajalle tuli se, että Nokian hallitus päätti, että osingonmaksu keskeytetään loppuvuodelta. Nokia siis maksaa osinkojaan amerikkalaiseen tyyliin 4 kertaa vuodesta. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että Nokia leikkasi nyt jo osinkoaan puoleen.

Perusteluna toimi se, että näin voidaan jatkaa investointeja kasvaville painopistealueille ja vahvistaa Nokian kassa-asemaa. Toisin sanoen tänä vuonna tulos ei siis ole lähelläkään toivottua.

Osakkeiden kurssireaktiot olivat aivan yhtä rumia. Nordean oli sijoittajien ”onneksi” hinnoiteltu katastrofia sisään, joten osake oli ”vain” n. 5%:n laskussa päivän alussa ja päivän aikana lasku tasautui lähelle nollaa, jolloin ei olla lähelläkään edes tämän vuoden pohjia. Vaikka osavuositulos oli katastrofi ja osinkoa leikattiin, oli kaikki tämä nähtävästi jo osakkeen hinnassa, mikä selittää erittäin laimeaa osakereaktiota.

Nokian osalta kurssireaktio ei ollut aivan yhtä kaunis, koska 5G:n odotettiin satavan laariin jo tänä vuonna. Nokia romahti päivän alussa järkyttävät -22% ja ei kauheasti noussut päivän kuluessa. Viimeksi Nokian kurssi oli näin alhaalla elokuussa 2013.

Nordea ja Nokia ovat Suomen suosituimmat osakkeet

Miksi tämä sitten on niin merkittävää suomalaisen sijoittajan näkökulmasta?

Syynä on se, että Nordea ja Nokia ovat Suomen ylivoimaisesti suosituimmat osakkeet.

Nordealta löytyy tällä hetkellä n. 317 000 suomalaista osakkeenomistajaa.

Nokia on hyvänä kakkosena ja sitä löytyykin n. 242 000 suomalaisen oaskesalkusta.

Seuraavaksi omistetuimpia suomalaisyhtiöitä ovat Elisa, Fortum, Sampo ja UPM-Kymmene, jotka kuitenkin ovat aivan omassa kastissaan vähän yli sadalla tuhannella omistajallaan per osake.

Koska löytyy varmasti monia sijoittajia, joilta löytyy molempia – Nokiaa ja Nordeaa – salkusta, turvallinen oletus on, että tämän päivän julkistukset koskevat n. 420 000 suomalaista. Käytännössä tämä tarkoittaa siis, että joka kymmennes yli 18-vuotias suomalainen omistaa joko Nordean tai Nokian osakkeita. Kyseessä on siis aito murheiden päivä.

Tämän lisäksi Suomen valtio omistaa merkittävän siivun Nokiasta (eilen vielä miljardin euron arvosta) ja Suomen valtion Nokia-omistuksen arvo laskikin tänään n. 200 miljoonaa euroa. Aivan kuin Suomen valtion kassa kaipaisi yhtään lisää huonoja uutisia.

Suomalainen suosii suomalaista, silloinkin kun ei kannata

Danske Bankin tilastojen mukaan suomalaisten osakesostoksista 87% osui Suomeen. 87%! Tämä on aivan järjetön määrä. Etenkin Danskessa, jossa ulkomaalaisten osakkeiden osto on suhteellisen halpaa.

Suomen jälkeen toiseksi suosituin maa oli Yhdysvallat, jonka markkinat keräsivät 3,4% suomalaisten osakeostoista. Syynä tähän on se, että usein suomalaiset suosivat suomalaisia osakkeita ja rahastoja, koska ihmiset pitävät ulkomaan yhtiöitä niin vieraana ja usein ostetaan ”tuttuja” yrityksiä.

Tämä on valtava ajatusvinouma.

Käytännössä 99% asioista, joita käytämme arjessa on ulkomaalaisten yritysten tekemiä ja valmistamia. Oikeasti meille Microsoft, McDonald’s, Apple tai vaikka Coca-Cola ovat paljon tutumpia kuin Nordea tai Nokia. Ja juuri tämän takia ulkomaille kannattaa mennä etenkin niiden osakkeiden perässä, joita tuntee. Seuraavassa kuvaava graafi viimeisen 5 vuoden ajalta.

Näin Nokian ja Nordean kurssit ovat kehittyneet verrattuna Microsoftiin, McDonald’siin, Appleen ja Coca-Colaan.

Koska kuvaaja voi olla hieman vaikea lukea, tässä tuotot viimeisen viiden vuoden ajalta (osingoista puhdistettuna, joita jokainen jenkkiyritys on kasvattanut samalla kun suomalaiset leikkaavat).

Microsoft +190,46%
Apple +125,17%
McDonald’s +112,6%
Coca-Cola +28,58%
Nokia -30,07%
Nordea -45,01%

Kuvaaja on kokonaisuudessaan järkyttävä. Siinä, missä muutamassa vuodessa suurin osa amerikkalaisista jäteistä on moninkertaistanut osakkeenomistajiensa varallisuuden, suomalaiset jätit ja suosikit ovat lähinnä tuhonneet suomalaisten varallisuutta. Omistan listan osakkeista McDonald’sia sekä Applea. Ja olen iloinen osakkeenomistaja. Omistan myös Nordean osakkeita – ja siitä en ole aivan yhtä iloinen.

Tämän pitäisi herättää viimeisenkin vain Suomeen sijoittavan siitä, että on aika mennä merta edemmäs kalaan. Nykyään se on helppoa, halpaa – ja usein myös huomattavasti tuottavampaa.

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle ja mitä voimme oppia tästä?

Niin oudolta kuin se kuulostaakin, pelkästään näiden kahden yhtiön tämänpäiväisillä tulosjulkistuksilla on valtava merkitys Suomen kansantaloudelle kiitos kerrannaisvaikutusten. Seuraavassa hieman havainnoillistavaa esimerkkiä siitä, miten kaikki vaikuttavat kaikkeen.

1. Nordea maksoi vuonna 2018 yhteisöveroa 175 miljoonaa euroa. Nokia ei ole tehnyt voitoa pitkään aikaan kunnolla, joten se ei ole ollut erityisen merkittävä yhteisöveron maksaja, mutta työllistää kuitenkin tuhansia ja tuhansia ihmisiä + alihankkijat.

2. Nordea ja Nokia tekevät surkean tuloksen. Tämä johtaa moneen asiaan samaan aikaan
2a) Nordean tulos sukeltaa, joka johtaa yhteisöveron dramaattiseen laskuun. Nordea potkii porukkaa pois.
2b) Nokia potkii ihmisiä pois huonon tuloksen takia ja tämä kantautuu alihankkijoihin, jotka järjestävät myös YT:tä. Tämä johtaa myös ansiotuloverotuksen laskuun työttömyyyden lisääntyessä.
2c) Nordea ja Nokia leikkaavat molemmat osinkojaan, joten yli 400 000 suomalaisen osinkotulot laskevat merkittävästi –> samalla laskee merkittävästi näistä osingoista saadut verotulot.
2d) Nordea laskee osinkoaan, joten myös Sampo joutui laskemaa osinkoaan. Sampoa omistaa hieman yli 100 000 suomalaista –> verotettujen osinkojen määrä laskee entisestään.
2e) Nokian kurssi romahtaa ja valtio myy halpoja Nokian osakkeitaan paikatakseen muutenkin paisunutta valtion velkaa.

3. Suomen valtion veropohja rapautuu merkittävästi

4. Suomen valtio ottaa lisää velkaa –> Suomen valtion luottoluokitus laskee –> velan hinta nousee

5. Valtio joutuu leikkaamaan palveluista ja tuista –> hyvinvointiyhteiskunta rapautuu

6. Näyttää siltä, että ei hyvältä näytä.

Moni ihmettelee jättifirmoja sekä niiden ahneutta tehdä loputtomasti rahaa. Fakta kuitenkin on, että ilman jättifirmoja, jättipalkkoja, jättiosinkoja ja jättituloja ei hyvinvointivaltio toimisi, koska kaikki nämä mahdollistavat ne jättiverotulot, joita Suomen valtio kerää ja tarvitsee hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Harva kuitenkaan jaksaa ymmärtää tätä, jonka takia poliittiset päätökset ovat keskimäärin aivan mitä sattuu. Ylläolevakin kuvaus on vain yksinkertaistettu versio, siitä kaikesta, mitä tämä dominoefekti voi saada aikaiseksi.

Miten tämä vaikuttaa omiin sijoituksiini ja Nordea-omistukseeni?

Valtavista yhteiskunnallisista kysymyksistä takaisin pieneen ihmiseen. Kuten olen kirjoitellut Nordeasta aiemmin, salkussani on suhteellisen merkittävä osuus Nordeaa (n.15%), joista olen verotappioita jo jonkun verran ottanut. Lisää en ole osaketta ostanut pitkään aikaan, koska tuloskyky ja johdon luotettavuus on ollut erittäin iso kysymysmerkki.

Tämä neljännes vahvisti aavistustani siitä, että on käytännössä aivan sama mitä johto sanoo siitä, ettei osinkoa leikata ja, että mikäli osinko nousee 9-10% kohdalle, on kyseessä käytännössä poikkeuksetta putoava puukko ja arvoloukku.

En kuitenkaan tee tunnekuohuissani sijoituspäätöksiä Nordean osalta, vaan annan pölyn laskeutua, paneudun osavuositulokseen ja mietin sitten, mitä osakkeilla teen. Voi olla, että jätän kaikki osakkeet salkkuuni, voi olla, että myyn osan tai voi olla, että myyn kaiken pois aikanaan. Mitä ikinä teenkään, kirjoittelen siitä blogiin kun päätökseni olen tehnyt.

Tällä hetkellä Nordean osakkeet ovat vielä vähän yli tuhat euroa plussalla (-verotappiot), joten tilanne ei ole katastrofaalinen kuin osingon näkökulmasta. Tämä ehkä vaatii ennen kaikkea koko sijoitusstrategiani uudelleenmylläämistä, koska olen osinkosijoittamista viime aikoina pohtinut muutenkin hieman vääräksi strategiaksi tässä iässä. Sijoitusstrategiani ja tavoitteeni on muutenkin tehty sijoitusurani alussa, jolloin tietotaitoni ei ollut lähelläkään sama kuin tässä iässä. Tässä riittää pohdittavaa tulevaisuudessa ja monta blogikirjoitusta varten.

Yhteeveto

Sen lisäksi, että Nordean ja Nokian tulosten huonous vaikuttaa suomalaiseen sijoittajaan, on niillä kauaskantoisia vaikutuksia läpi yhteiskuntamme. Suomi tarvitsee jokaisen menestyvän yrityksen, jonka se pystyy saamaan.

Toivon, että olit sitten osakesijoittaja tai rahastosijoittaja tämän kirjoituksen pitäisi olla viimeistään herätys myös sinulle lähteä merta edemmäs kalaa. Et voi kun voittaa.

Mitä ajatuksia tämä päivä on sinussa herättänyt?

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi

 

12 kommenttia artikkeliin ”Nordean ja Nokian Q3 osavuositulokset ja miten ne vaikuttavat suomalaiseen sijoittajaan sekä koko Suomeen”

  1. Moi,
    Olen vajaan vuoden harrastanut sijoittamista( salkun arvo ~13000€, tai nyt Nokian kuprun jälkeen ~12700€.) Miten mielestäsi kannattaisi toimia Nokian kanssa? Odottaa hetken jos kurssi korjaantuisi vai myydä heti aamulla pois? Ajattelin ostaa Nokian rippeillä Tanger:n osakkeita tilalle koska heillä hyvä osinkopolitiikka.
    Seuraan mielenkiinnolla kirjoituksiasi, kiitos niistä!

    Vastaa
    • No vaikka tosiaan en virallista sijoitusneuvontaa voi tai saa antaa, niin sinänsä puhuu puolestaan se, että Nokiaan en ole koskenut. En ymmärrä liiketoimintaa ja näyttää siltä, että yritys ei ole erityisen laadukkaasti johdetti.

      Sen pystyn sanomaan, että pörssistä löytyy huomattavasti parempia yrityksiä kuin Nokia – tai Tanger. Tangerissa tärkeint ehkä ymmärtää on se, että se on erittäin korkean riskin tai tuoton kohde. Yritys kuitenkin sijoittaa fyysisiin ostoskeskuksiin (jotka usein ovat kaupungin ulkopuolella), eli se toimii kaikki megatrendejä vastaan, jonka takia osinkotuottokin on tällä hetkellä erittäin korkea. Osinkotuotto on verrannainen suoraan osakkeen korkeaan riskiin.

      On hyvin mahdollista, että Tanger kokee pian Nordean kohtalon eli tulossa on osinkoleikkaus tai sitten he saavat toiminnan jotenkin kasvavaksi.

      Vastaa
  2. Samaan tulokseen olen tullut. Harjoittelin ensin kotimaisilla osakkeilla, mutta olen siirtynyt enenevissä määrin Usan/Kanadan markkinoille. Vielä vuosi sitten heinäkuussa omistuksistani 100% oli Suomessa, tällä hetkellä lukema on 63%, loput rapakon takana. Kirjoituksesi oli kuin omasta päästäni, täsmälleen samoja ratoja meni ajatukset tänään. Nordea ja Nokia vastasivat vielä eilen 13% netto-osinkojani, sijoitetusta rahasta niissä kiinni 13.6%. Nordean tulen pitämään, osinko on edelleen hyvä ja uskon, että nyt lakaistiin roskat pois ja lähdetään uuden toimarin kanssa lievään nousuun. Lisäostoja tuskin teen.

    Jatkuvaa netto-osinkojen nousua hakevana sijoittajana Nokia ei enää salkkuuni mahdu, mutta en hätäile, uskon, että näistä pohjista korjataan viimeistään seuraavaan osavuotiskatsaukseen, jos asiat menevät edes etäisesti, kuten TJ arvelee. Pyrin minimoimaan tappiot ja sijoitan rahat edelleen Usan/Kanadan kuukausiosinkoja maksaviin yrityksiin, omassa portfoliossa ovat Realty Income, Main Street Capital Corporation, LTC Properties, Apple Hospitality Reit, Northland Power, Vermilion Energy Inc ja Transalta Renewables. Olen vahvasti panostanut myös AT&T:n, Exxoniin, Tanger Factory Outletiin, Digital Realty Trustiin, Sotherly Hotelsiin ja Consolidated Edisoniin muiden muassa.

    Toki en Suomea hylkää, mutta keskityn nyt ensin keikauttamaan suhteen Pohjois-Amerikan ja Suomen välillä toisin päin. Suomessa minulla on kuitenkin hyvät pohjat monissa hyvissä yrityksissä, kuten Neste, Sampo, UPM, Telia, Citycon, Capman, Fiskars jne jne. Omasta mittakaavasta sen verran, että tällä hetkellä painetaan kovaa vauhtia kohti 100K:n lukemia. Osinkoja ropisee jo mukavasti ja kaikki sijoitetaan uudelleen, kunhan saan Nokian siivottua pois, niin uuteen nousuun ! Kiitos hyvästä blogista, seuraan aktiivisesti kuten tähänkin asti aivoituksiasi !

    Vastaa
    • Aika perinteinen reitti tuo kotimaisilla osakkeilla harjoittelu. Itsekin aloitin Rautaruukilla kun oli tuttu ja kotimainen – ja samalla tietenkin kaikkien aikojen huonoin sijoitukseni 😀 Ei ollut aloittelijan tuuria edes himppua mukana. Nordea on kieltämättä nyt ihan kohdalleen arvostettu, mutta osingonleikkaus kirpaisee erittäin vahvasti itseänikin.

      Jenkki-REIT:t ja energiaosakkeet ovat keskimäärin kyllä hyviä ja erittäin varmoja osingonkasvattajia kunhan välttää ne suurinyieldisimmät. OHI:t myin aikoinaan pois kun plussalle pääsin, mutta sekin on näköjään saanut oman pesänsä kuntoon tai ainakin osake on jatkanut matkaansa ylöspäin. Palvelukeskus ja hoiva REIT:t ovat itselleni ne läheisimmät, koska ne ovat niin megatrendien sydämessä vielä monta vuosikymmentä.

      Olet myös onnistunut valtisemaan ihan hyvin pärjänneitä suomalaisia yrityksiä, joten sinulla ei Suomi-osakkeissa ole niin paljon turskaa kuin keskimääräisellä Suomi-sijoittajalle, onnittelut siitä!

      Ja kiitos paljon kehuista, mukavaa kuulla, että blogi viihdyttää ja herättää ajatuksia!

      Vastaa
      • Vaikeahan noita REIT:tejä on ohittaa, kun hakee osinkotuottoa, olen yrittänyt hajauttaa eri tyyppisiin, listalla on tarkkailussa noitten omistuksessa olevien lisäksi alun toistakymmentä kiinnostavaa. Toki harkittua riskiä on mukana aika paljonkin, esim. juuri mainittu Tanger, jota mielestäni hakattiin ”retail apocalypsen” nimissä kuin vierasta sikaa, vaikka firman fundamentit ovat kunnossa. Nythän osake on viime viikkoina kirinyt kovasti ylöspäin. Sama juttu AT&T:n kanssa, jonka osalta kohkattiin vain Warner-kaupan aiheuttamasta isosta velasta ja digi-tv:n asiakaskadosta, unohtaen, millä muskeleilla pelataan ja mikä on potentiaali. Kiva oli ostella alle 30 dollarin hintaan, senkin kohdalla pahin kauhistus on hellittänyt ja suunta ylöspäin on alkanut kun havaittiin, että rahat riittää velan lyhennyksiin, investointeihin ja nousevaan osinkoon.
        Energiaan on tullut sijoitettua rinta rinnan uusiutuvien parissa touhuaviin ja perinteiseen öljyyn. Siellä härskein riskisijoitukseni on Vermilion Energy Inc., joka ei vielä koskaan ole leikannut osinkoaan, mutta jonka osinko% on tällä hetkellä liki 14, kun Kanadan energia-sektoria on piiskattu maahan kokonaisvaltaisesti. Vermilionilla on kuitenkin tällä hetkellä monta rautaa tulessa ja kapasiteetti kovassa nosteessa uusien juuri tuotantoon tulevien projektien myötä. Tuossa voi käydä hyvin, tai hyvin huonosti, mutta tällä hetkellä jokainen sijoitettu 1000 euroa antaa takaisin kulujen ja verojen jälkeen rapiat 100 euroa netto.
        Onhan tämä savotta, kun yrittää tasapainoilla osinko-aristokraattien ja kuninkaiden, sekä riskisempien yhtiöiden välimaastossa siten, että joka vuosi netto-osingot pysyisivät nousussa. Toistaiseksi olen onnistunut, mutta toki tämmöinen Sampo/Nokia/Nordea-keissi tähän väliin, joka söi muutaman satasen sitä nettotuottoa, teettää lisää hommia. No, joka kompastuksesta yritetään oppia, mutta kaippa se kun on hajauttanut n. 35 yhtiöön, niin välillä osuu rumastikin, vaikka kuinka yrittää täydellisyyttä !

        Vastaa
  3. Terve. Kertoisitko hieman lisää USA osakkeiden hankkimisesta? Olen tässä muutamia vuosia sijoitellut osakkeisiin, ja osakesalkun arvo alkaa olemaan 100t. Ja tunnistin itseni kirjoituksestasi, 100% on Suomi-osakkeissa. Muun maailman olen hoitanut indeksisijoittamisen kautta, joskin Ameriikka-indeksirahaston potti ei ole vielä edes 10t. Tähän päädyin, koska ulkomaiset osakesijotukset kuullostaa jotenkin hankalalta jaa pelottavalta. Käsittääkseni niitä ostetaan ihan samalla tavalla verkkopankissa kuin Suomi-osakkeita? Miten toimii osinkojenmaksu (dollari/euro, miten ne tiliytyvät tililleni…) Miten dollarin ja euron kurssi vaikuttaa sijoituksiini? Miten osinkojen verotus, saako verottaja oikeat tiedot vai vaatiiko se itseltäni lisätyötä? Samaa pohdin koskien myyntivoittoverotusta…. Olen pitkään pohtinu ulkomaalaisiin osakkeisiin sijoittamista, mutta se on jäänyt tekemättä ihan tämän epätietoisuuden takia…

    Vastaa
    • Erittäin hyvä kysymys! Voisin kirjoittaa tästä aiheesta itseasiassa erittäin pikapikaa kirjoituksen, koska aihe on vähän laajempi (jolloin se ei ihan tähän kommenttikenttään mahdu) ja sille varmasti olisi enemmänkin tilausta lukijoiden joukosta.

      Indeksisijoittaminen on myös erinomainen tapa hajauttaa ulkomaille, mutta jos harrastaa myös suoraa osakesijoittamista siinä sivussa, kanattaa toki ehdottomasti myös niitä suoria osakesijoituksia hajauttaa USA:han ja muualle Eurooppaan.

      Pyrin saamaan kirjoituksen ulos viimeistään ensi viikon torstaina, joten pysy kuuloilla!

      Vastaa
  4. Itseäni ei voisi paljoa kiinnostaa miten noilla firmoilla menee tai mikä vaikutus romahduksella on yhteiskuntaan.

    Omasta salkustani 70% on jenkeissä ja loput Euroopassa. Euroopan ongelma on taloudellinen pysähtyneisyys, sosialismi ja haluttomuus uudistua. Suomen tilanne on omasta mielestäni pahempi. Jenkeissä yhteiskunta ja talous ovat huomattavasti dynaamisempia, jatkuvasti uudistuvia, yksityistä omistajuutta ja menestystä arvostetaan ja sijoituskulttuuri on omistajaystävällistä. Suurin osa innovaatioista ja kasvusta tulee jenkeistä (ja kiinasta) ja juuri sen takia minä laitan rahani jenkkeihin.

    Se, että Suomesta tai Euroopasta ei löydy yhtään uutta Squarea, SalesForcea, ServiceNow:ta, Veevaa, Uberia ym. yksisarvisia on pelkästään poliitikkojen ja yhteiskunnan syy, koska edellytyksiä niiden syntymiseen ei yksinkertaisesti haluta antaa. Kaikki muutos on negatiivista, koska aina on joku joka siinä häviää ja joka sitä tietenkin vastustaa.

    Vastaa
    • Jos on sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että yhteiskunnan tilasta ei tarvi välittää, niin silloin on oikeasti hyvässä tilanteessa 😀 Itse kuitenkin toivon, että Suomi jotenki pääsisi tässä vielä jaloilleen ja kunnon kasvuun kiinni ja siinä isoilla yrityksillä on iso rooli. Uskoisin, että Suomessa olisi kivempi asuakin, jos täällä ei menisi talous viemäristä alas.

      Jenkkien malli kieltämättä toimii paljon paremmin nykyisessä ultraglobaalissa ja digitaalisessa maailmassa. Lait ja ammattiliitot eivät rajoita niin rajusti innovaatioita Jenkeissä ja osavaltiotkin usein suostuvat muuttamaan lakejaan / verotustaan vain saadakseen jonkun tietyn firman oman osavaltioonsa. Suomi ja Eurooppa eivät ole lähelläkään tällaista vikkelyyttä.

      Olen siitä ihan samaa mieltä, että yhteiskuntaa pitäisi uudistaa Suomessa huomattavan rajusti, jotta yrittäjyys nousisi aivan uuteen arvoon meillä. Mutta mieluusti siten, että hyvinvointivaltio pystyttäisiin jollain tavalla edes ylläpitämään. USA:ssa kun on se heikkous, että kun olet hyväosainen ja menestyvä, se on mahtava maa. Jos olet jotain muuta, niin se näkyy liian rajusti.

      Vastaa

Jätä kommentti