Nordean osakkeen räikeä aliarvostus signaloi taantumaa

Vuoden 2019 alussa Nordeasta tuli Suomen suurin kansanosake. Nordealla on tällä hetkellä yksittäisiä suomalaisia osakkeenomistajia enemmän kuin suurella ja mahtavalla Nokialla tai millään muullakaan yrityksellä maailmassa. Tähän on monta syytä korkeasta osinkotuotosta yrityksen tuttavallisuuteen suomalaisten arjessa.

Viimeinen vuosi ei kuitenkaan ole ollut millään tavalla monelle sadalle tuhannelle suomalaiselle, eli Nordean osakkeenomistajille kauhean hyvä vuosi. Katson tässä kirjoituksessa Nordean nykyistä arvostusta kuin myös peilaan sitä viimeisen 20 vuoden kurssikehitykseen ja miltä tuloskunto on näyttänyt historiallisesti näillä osakkeen hinnan tasoilla. Nykyistä osinkokurssia ja tuloskuntoa on hyvä verrata menneisyyteen, jotta saadaan käsitys siitä, mitä tulevan pitää, vaikka historia ei koskaan olekaan tae tulevasta.

Nordean osakkeen arvostus

Lähetään perusasioista eli neljästä tunnusluvusta, joita käytän itse tunnistaakseni mielenkiintoisen ostokohteen. Avataan nämä luvut Nordean osalta.

P/E: 9,9
P/B: 0,75
Osinkotuotto%: n. 11% (viime vuoden osingon pysyessä samana)
Osingonjakosuhde%: 89,61% (viime vuoden tuloksella mitattuna) 

Avataan lukuja hieman. 9,9 PE pankille ei ole mitenkään ihmeellinen. Pankit eivät ole mitään järjettömiä kasvukoneita, jolloin 10 pintaan oleva PE on varsin maltillinen, mutta ei mikään matala.

P/B eli Price-to-Book ratio Nordealla on tällä hetkellä kuitenkin 0,75. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Price-to-Book ratio on käytännössä paras tapa arvioida pankin osakkeen hinnoittelutasoa, koska se kertoo, kuinka moninkertainen yrityksen markkina-arvo on suhteessa taseen mukaiseen omaan pääomaan. Pankeille käytännössä tärkein osa on oma pääoma, koska sieltä maksetaan osingot ja sitä katsotaan myös regulaation näkökulmasta eniten.

Vanhan nyrkkisäännön mukaan sanotaan, että aina jos pankin P/B luku laskee alle yhden, on pankki erittäin kiinnostava sijoitus. Maailma kuitenkin muuttui radikaalisti finanssikriisin jälkeen ja nykyään ei ole ollenkaan harvinaista nähdä pankkeja alle yhden P/B luvun, kuten myöhemmin tulen avaamaan.

Osinkotuotto% on kuitenki se, mikä Nordeassa kummastuttaa eniten. 11% osinkotuotto käytännössä huutaa isoakin osinkoleikkausta. Q1:n tuloksesta huolimatta Nordea ei kuitenkaan muuttanut osinkopolitiikkansa ja lupaa edelleen kasvavaa osinkoa. Viime vuoden osingonjakosuhteesta ei saa tässä kohtaan mitään irti, koska ensimmäisen neljänneksen tulos oli niin epämääräinen kertaerineen. Katsotaankin seuraavaksi siis Nordean tämän vuoden ensimmäisen kolmen kuukauden tulosta ja mitä sieltä kannattaa nostaa ylös.

Nordean Q1 tulos ja mitä se tarkoittaa tulevaisuudelle?

Nordean Q1:n kurssi tyrmättiin mediassa katastrofina. Alisuorittamisena. Järkytyksenä. Numeroiden välissä näin olikin.

Nordean liikevoitto 2019 Q1:lla oli 621 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 966 miljoonaa euroa. Tulos siis putosi 36 prosenttia vuoden takaisesta ja 345 miljoonaa euroa. Tämä pudotus on valtava. Samaan aikaan osakekohtainen tulos laskikin viime vuoden 0,18 eurosta, 0,10 euroon.

Jos Nordea siis jatkaisi tällä tasolla koko loppuvuoden, jäisi koko vuoden tulos 0,44 euroon ja siitä olisi paha maksaa viime vuoden 0,69 euron kokoista osinkoa, vaikka omaa pääomaa Nordealla onkin varaa karsia. Q1:lla pitää kuitenkin huomata muutama asia.

Ensinnäkin tulosta rasitti 95 miljoonan kokoinen varaus Tanskan viranomaisilta todennäköisesti saataviin rahanpesusakkoihin. Ilman tätä varausta osakekohtainen tulos olisi ollut 0,12 euroa. Ennusteet liikkuivat 0,14 euron paikkeilla eli kaiken kaikkiaan tulos ei jäänyt aivan valtavasti ennusteista, vaikka ensisilmäyksellä se siltä näytti.

Toinen negatiivinen asia oli kasvaneet kulut, vaikka Nordean tulosparannuspotentiaali perustuu ennen kaikkea juuri kulujen leikkaamiseen. Pankkiireilla ja pankkialalla on edelleen erittäin korkeat palkat sekä IT-järjestelmänkehityksestä ei saada vielä täysiä irti – ja molemmat näistä näkyvät Nordean tuloksen rasitteina.

Positiivista tuloksesta kuitenkin löytyi myös. Ensinnäkin niin varallisuudenhoito kuin myös lainaus sai tuulta alleen menneenä neljänneksenä. Molemmissa marginaalit eivät olleet vielä korkeita kovan kilpailuympäristön takia, mutta aikanaan näitäkin saadaan viritettyä ylöspäin mikäli asiakkuudet saadaan pidettyä talossa. Myyntiä siis on, mutta katteet ovat tulossa vasta myöhemmin.

Positiivisinta oli myös muuten synkeässä raportissa Nordean pääjohtaja von Koskullin kommentit itse neljännesvuosituloksen puhelussa, jossa hän sanoi, että Q2 oli lähtenyt erittäin vahvasti käyntiin ja odotettavissa on vahva neljännes. Historiallisesti toinen neljännes on ollut Nordean vahvin ja viime vuonna Nordean Q2:n tulos oli 0,28 euroa / osakkeelta eli yli tuplat siihen, mitä Nordean ensimmäinen neljännes teki tänä vuonna.

Trump heitti tariffien ja kauppasodan kiihdyttämisen kanssa paskaa myös Nordean tuulettimeen, joten saa nähdä miten tämä näkyy etenkin kesäkuun osalta Nordean tuloksessa, mutta olen varovaisen optimistinen. Selvää kuitenkin on se, että jos Q2:lla ei näy valoa tunnelin päässä tuloksen osalta – on Nordean osinko aidosti leikkurivaarassa. Mikäli Q2:lla kuitenkin päästään lähelle viime vuoden tulosta, on osinko todennäköisesti turvassa myös tämän vuoden.

Suomi ei ole pörssimaailman keskipiste – ja suomalainen sijoittaja kokee sen nahoissaan

Se, minkä suomalaiset sijoittajat unohtavat liian usein – ja mikä osaltaan selittää Nordean erittäin negatiivista kurssikehitystä viime aikoina – on se, että Suomi on meidän kotimarkkinamme, mutta isolle rahalle periferiamarkkina. Ja koska olemme ison rahan mielestä maailman laidalla, lähtevät rahat aina ensin Suomen osakemarkkinoilta – ja tänne se tulee usein myös viimeisenä.

Kun maailman talousnäkymät ovat niinkin sumeat kuin tällä hetkellä on vain loogista, että käytännössä jokaisen suomalaisen pörssiyrityksen osakkeen hinta on vapaassa laskussa huolimatta siitä, miten yrityksellä menee oikeasti. Nordea ei ole todellakaan ainut Helsingin pörssin yhtiö, joka on hinnoiteltu enemmän kuin halvaksi nykytuloskunnolleen. Tämähän näkyy myös siinä, että esim. Wärtsilän osake on tällä hetkellä historiallisen alhaisilla kertoimilla arvostettu.

Mutta sen sijaan, että suomalainen sijoittaja masentuisi tästä, pitäisi ilo ottaa irti. Vaikka elämme Yhdysvalloissa nousukautta, on siitä huolimatta Suomen pörssi erittäin houkuttelevasti hinnoteltu.

Nyt on juuri se hetki kun osakemarkkinat signaloivat, että taantuma on tulossa. Ja näin Suomen pörssien osakkeiden hinnat laskevat ennakoivasti selvästi enemmän kuin mitkään tulosennusteet antavat olettaa. Mutta onko taantuma tulossa? Kenelläkään meillä ei taaskaan ole kristallipalloa, joten parasta on vain jatkaa ajallista hajauttamista kuukaudesta toiseen ilman, että kuuntelee markkinoiden melua.

 

Pankkeihin sijoittavan ei pidä odottaa kurssirallia ja pikavoittoja

Yksi surullinen asia Euroopan pankkiregulaatiossa on se, että pankkien on erittäin haastava ostaa omia osakkeitaan takaisin ja mitätöidä ne. Tätähän myös Björn Wahlroos valitteli Nordean yhtiökokouksessa aiemmin tänä vuonna. Nyt kun Nordean kurssi alkaa olle erittäin rajusti alle sen tasearvon, amerikkalainen pankki käynnistäisi omien osakkeiden ostot. Tämä helpottaisi osingon korottamista, koska osakekohtaista tulosta saataisiin näin nostettua mekaanisesti ylös.

Koska Eurooppa on tehnyt pankin omien osakkeiden oston niin haastavaksi, ei ole ollenkaan harvinaista löytää eurooppalaista pankkia, jonka P/B luku on alle 1 ja pankki ei itsessään voi sille mitään.

Toinen salkkuni juuri omistus Citigroup:han on ostanut monella miljardilla vuodessa omia osakkeitaan takaisin kun tasearvo (P/B) on liikkunut alle yhden. Tämä on johtanut siihen, että osinkoa on voitu korottaa 50% vuodessa ja odotan tahdin jatkuvan monessakymmennessä prosentissa myös tänä vuonna kun omien osakkeiden osto jatkuu rajuna.

Katsotaankin Nordean kurssikehitystä viimeisen kahdenkymmennen vuoden ajalta ja katsotaan miten nykyinen n. 6,5 euron hinta vertautuu historiaan.

Lähde: Google Finance

Nordean osakekurssit ovat olleet nykyisissä (n. 6,5e) hinnoissa vuodesta 2000 lähtien neljään otteeseen:

Syyskuussa 2005
Heinäkuussa 2009
Toukokuussa 2012
Kesäkuussa 2019

Kysymys kuuluukin, miltä Nordean tulos näytti noina aikoina? Katsotaan kaikkien hetkien aikaisempien vuosien tuloksia ja mitä se tarkoittaa tulevan vuoden odotuksille. Tulokset liiketuloksia ennen arvonalentamistappioita.

Tulos 2004: 788 miljoonaa euroa
Tulos 2008: 3396 miljoonaa euroa (EPS 1,03€)
Tulos 2011: 1552 miljoonaa eruoa (EPS 0,65€) 
Tulos 2018: 3953 miljoonaa euroa (EPS 0,76€)

Numeroista näkee suoraan sen, että Nordean tulos on heilahdellut erittäin paljon vuosien varrella ja samalla Nordean osakkeiden lukumäärä on kasvanut samalla kun Nordea on kasvanut. Osakekohtainen tulos oli vuonna 2008 huomattavasti korkeampi kuin vuonna 2018, vaikka kokonaistulos oli puoli miljardia matalampi.

Huomattavinta mielestäni on kuitenkin se, että Nordean osakkeen hinta on aina ollut tietyssä epäsuhdassa yrityksen tuloksentekokykyyn. Kun yritys tekee 1,03 euron osakekohtaista tulosta ja sen pörssikurssi on 6 ja 7 euron pinnassa, on aliarvostus erittäin räikeää tai vaihtoehtoisesti pörssi ennustaa erittäin rajua maailmanloppua (vuonna 2008 ennustettiin). Kuten vuosien 2008 ja 2011 välillä näkee, Nordean tulos dippasi finanssi- ja eurokriisin myötä väliaikaisesti, mutta nousi sieltä tasaisesti jaloilleen.

Tällä hetkellä Nordean tuloskunto on historiaan nähden erittäin vahva, mutta osakekohtainen tulos on kuitenkin ainoa, mikä sijoittajaa kiinnostaa ja se, kasvaako osinko. Uskon, että osingonleikkauksen todennäköisyys on n. 50%, mutta koska osinkoa ei tulla leikkaamaan rajusti, on Nordean osake tällä hetkellä erittäin halpa – leikattiin osinkoa tai ei.

Isoja pankkeja ei käännettä koskaan äkkinäisesti, joten on turha odottaa pikavoittoja Nordean osakkeenomistajana. Jos sinulla on kuitenkin aikaa nauttia 9-10% osinkotuotosta samalla kun odotat Nordea-tankkerin ja talouden kääntyvän ja olet valmis ratsastamaan myös mahdollisen taantuman läpi, palkitaan sinut todennäköisesti jossain kohtaan selkeällä kurssinousulla. Sijoittajan paras ystävä tässäkin casessa on aika ja korvaus tästä ajasta on korkea osinkotuotto, joka ei ole romahtamassa, vaikka voisi hetkellisesti hieman laskeakin.

Miten itse toimin?

Ensimmäinen asia mitä tein, oli, että myin kaikki Nordean osakkeeni n. 25% tappiolla toukokuun viimeisenä päivänä. Ja ostin ne muutama päivä sen jälkeen takaisin kun kurssilaskua oli jatkunut jonkun aikaa. Tein tämän, jotta sain myyntitappioni verotukseen ja koska tuntui, että kurssilasku vain jatkui jatkumistaan ilman mitään oikeaa syytä.

Koska minulla oli Nordeassa niin iso paino osakesijoituksistani (n. 20 000 euroa), saan näillä verotappioilla vähennettyä pääomatuloistani veroja vielä monta seuraavaa vuotta. Koska myyntitappioita voi nykyään vähentää kaikista pääomatuloista osinkoihin myyntivoittoihin ja mahdollisiin vuokratuloihin, helpottaa tämä verotuksen kannalta itseäni huomattavasti ja seuraavina vuosina tulenkin varmasti saamaan myös astetta isompia veronpalautuksia kun saan käytännössä kaikki pääomatulot verovapaasti.

Koska olen Nordeassa kuitenkin sisällä erittäin pitkällä aikavälillä tämä hetken hengähdystauko mahdollisti myös mietinnän siitä, mitä Nordealta oikeastaan haluan ja samalla myös verohyödyt. Tulen siis jatkamaan myös pitkällä aikavälillä Nordean osakkeenomistajana samalla painolla, ellei jotain erittäin järkyttävää tapahdu.

Yhteenveto

Vaikka en luonnollisesti sijoitussuosituksia saakaan tehdä, on nyt potentiaalisesti ihan hyvä aika tehdä ns. veromyynti Nordealle, sillä moni sijoittaja varmasti on tappiollinen Nordean kanssa ja äkkinäistä kurssirakentointia ei kauppasodan ja negatiivisen yleisen sentimentin alla ole.

Nordean osake tulee laahaamaan maassa vähintään niin kauan kunnes osavuositulos Q2:lla tai Q3:lla alkaa näyttää elonmerkkejä paranevan tuloksen muodossa. Mikäli näitä elonmerkkejä ei kuitenkaan tällä vuodella nähdä ja koko vuoden tulos jää samalle tasolle kuin Q1:n tulos, voidaan olettaa että kurssi laskee viitoselle alkavalle tasolle.

Oletko itse tehnyt peliliikkeitä Nordean osakkeen kanssa?

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista.

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram

14 kommenttia artikkeliin ”Nordean osakkeen räikeä aliarvostus signaloi taantumaa”

  1. Kiitos vain analyysistä, näitä on mielenkiintoista lukea 🙂 Sen verran tappiolla minullakin jo Nordea oli, että samanlaisen peliliikkeen tein kuten sinäkin.

    Vastaa
    • Mukava kuulla, että analyysit ovat mielenkiintoisia! Veromyynnit ovat kieltämättä fiksuja, koska meille sijoittajille sellainen vaihtoehto on jätetty. Nyt en viitsinyt vain odottaa loppuvuoteen niin kuin yleensä, koska Nordean kurssi voi kääntyä jo ennen sitä.

      Vastaa
    • Verotappioita kertyi yhteensä 5500 euroa, eli keskihinta ostamilleni osakkeille oli 8,5 euroa. Huomattava tappio siis, mutta onneksi pitkäaikaissijoittamisessa tällaiset tappiot ovat vain hyödyksi, kun ne saa vähentää verotuksessa. Jos tarkoitus olisi ollut myydä Nordeat kokonaan pois, olisi tämä kirpaissut erittäin pahasti.

      Vastaa
  2. Nollakorkopolitiikka jatkuu. Regulaatio kiristyy. Fintechit alkavat iskemään tontille mm PSD2:n avulla.
    Ei tuo tulevaisuus erityisen lupaavalta näytä. Ei nyt katastrofiltakaan, mutta ei se todella houkuta sijoittamaan.
    Pankkialan Amazon olisi melkoinen moukarinisku jopa pohjoismaisille pankeille.

    Vastaa
    • Tosin täytyy muistaa, että kun regulaatio kiristyy, se koskee aivan samalla tavalla fintechejä kuin mitä tahasa muutakin kilpailijaa. Finanssialaa on niin kovaa reguloitu, että myös vallihaudat alalle tulolle ovat aivan valtavat. Käytännössä regulaatio varmistaa sen, ettei finanssialalla voi olla niin ketterä kuin haluaa olla (tiedän tämän ihan omasta kokemuksestani kun työskentelen finanssialalla kehitystehtävissä ja ideoita löytää, mutta ankeuttajia löytyy sitäkin enemmän :D)

      Vastaa
  3. Saako tyhmä kysyä… eikö tappioista saa käytettyä kuitenkin vain pienehkön osan verovähennyksiksi? Hävettää ihan kysyä, kun en nyt hoksaa tässä jotain, että miksi tämä silti kannattaa 😛

    Vastaa
    • Ihan hyvä kysymys! Käytännössä tappiosta saa vähennettyä kaiken eli jos nyt myin ja ostin Nordeat takaisin. n. 5500 eurolla, voin myydä seuraavan 5 vuoden aikana osakkeita samalla 5500 euron voitolla, eikä minun tarvitse maksaa senttiäkään veroja tästä myyntivoitosta (normaalisti maksaisin sen 30% pääomaveroa eli 5500 eurosta 1650 euroa – kyseessä siis varsin merkittävä summa!

      Tämän takia veromyyntejä kannattaa ja yleensä tehdään aina vuoden lopussa niille osakkeille, jotka ovat silloin tappiolla (ja ostetaan takaisin pari päivää myöhemmin), koska tappiot jää verotuksessa ns. säästöön viideksi vuodeksi ja niitä voi käyttää niin osinkojen, myyntivoittojen kuin vaikka vuokratulojenkin verojen vähentämisessä.

      Vastaa
  4. Samat metkut Nordean kanssa, jo viime vuoden viimeisinä päivinä möin osan pois ja nyt alkuvuoden aikana on voinut ostaa halvemmalla takaisin 😀 pitkälti samaa mieltä kommenttiesi kanssa, itse nostaisin
    vielä pointtina sen, että Nordean kotipaikan + massiivisen IT uudistuksen myötä pankin johdon fokus on mennyt yrityksen sisäisiin asioihin, ja jahka nämä ollaan saatu voiton puolelle voi johto kääntää katseensa jälleen siihen, miten asiakkaita palvellaan ja mitä markkinoilla tapahtuu. Tämän luulisi näkyvän jollain aikavälillä markkinaosuuksien nousuna ja kun finanssibusiness on skaalautuvaa pitäisi sen näkyä myös tuloksessa. Pitemmällä välillä luotto on siis kova, mutta toki näyttöjä odotetaan 😀

    Vastaa
    • Ihan totta. Muistaakseni von Koskull juuri tästä jotain sanoi tämän vuoden alussa, että ollaan keskitytty nyt liikaa ja yritetään jatkossa keskittyä asiakkaisiin. Tämä tulee toki olemaan hankalaa, koska marginaalikisa on koko ajan kovaa ja kun on 5 vuotta keskitytty vain kulujen leikkaamiseen eikä asiakkaaseen, on muutos aina hidas. Jos Nordeaa holdaa, niin uskoo siihen, että johto tietää mitä tekee.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Netta Peruuta vastaus