Kuukausikatsaus syyskuu 2026 – säästöprosentti 84,19 %
Henkilökohtaisessa talouden hallinnassa kaikkein tärkeintä on tasapaino tulojen ja kulujen välillä. Unohtamatta...
Nordnetin indeksimuutokset rahastoihin (kesäkuun alussa) herättivät monella sijoittajalla ihan syystäkin huolta ja kysymyksiä.
Blogi aikataulun takia en ole asiaa ehtinyt kyselyistä huolimatta aiemmin käsitellä, mutta tänään on aika sukeltaa asiaan syvemmin!
Muutokset ovat mielenkiintoisia, koska ensin on hyvä ymmärtää, mitä tarkoittaa kun indeksirahaston indeksi vaihtuu ja miten se sijoittajaa koskettaa. Toiseksi, mitä syitä tähän voi olla. Käytännössä toki indeksivaihdokseen on aina tasan yksi oikea syy, vaikka virallinen selitys voi olla paljon muuta. Sukelletaankin suoraan asiaan.
Mitä tarkoittaa, kun indeksirahasto vaihtaa indeksiä?
Olen puhunut indeksirahastojen puolesta jo pitkään, koska ne ovat ennen kaikkea yksinkertaisia ymmärtää. Nordnetin muutos kuitenkin laittaa pohdituttamaan, että jos muutoksia voidaan tehdä näin helposti, ovatko indeksirahastot sittenkään niin yksinkertaisia? Vastaus on kyllä ja ei.
Indeksirahastohan seuraa aina jotain tiettyä indeksiä. Tunnetuimmat indeksit Suomessa ovat todennäköisesti OMX Helsinki GI (tai PI) sekä S&P500. Ensimmäinen seuraa tiettyä määrää suomalaisten osakkeiden kehitystä ja toinen 500 Yhdysvaltalaista yritystä (usein 500 isointa markkina-arvoltaan pienin poikkeuksin). Vaikka nämä ovat ne tunnetuimmat indeksit, useinkaan indeksirahastot eivät tarkalleen juuri näitä indeksejä seuraa – vaan indeksejä, jotka ovat lähes tällaisia.
Otetaan esimerkiksi Nordnetin USA-indeksi sekä Handelsbankenin USA-indeksi. Näiltä rahastoilta voi odottaa samankaltaisia tuottoja kuin S&P500:lta (osingot mukaanlukien), mutta tosi asiassa kumpikaan näistä rahastoista ei itse asiassa S&P500:aa suoraan seuraa. Nordnetin USA-indeksi seurasi ennen muutosta S&P 500 ESG Indexiä eli S&P500:aa, mutta pois oli otettu muutama ”vastuuton” yhtiö. Handelsbanken USA-indeksi taas seuraa Solactive ISS ESG Screened USA -indeksiä, joka siis ei ole suoraan S&P500, mutta sisältää pitkälti samat yhtiöt vähän erikaltaisella ESG-filtterillä.
Nykyään indeksirahastot voidaankin jakaa periaatteessa kolmeen eri kategoriaan.
- Niihin, jotka seuraavat jotain ESG eli vastuullisuusindeksiä, mutta on muuten samankaltainen kuin ns. ”pääindeksi”
- Niihin, jotka seuraavat orjallisesti esim. S&P500-indeksiä. Näitä ei juuri ole Suomessa rahastoissa tarjolla, vaan tähän tarvitsee ETF:iä.
- Ns. Enhanced-rahastoja, jotka seuraavat jotain tiettyä indeksiä, mutta niissä on pieni aktiivinen osa, jolla rahastonhoitaja pyrkii saamaan ylituottoa. Nämä rahastot ovat aina myös kalliimpia kuin kaksi aiempaa, jolloin näitä yleensä kannattaa välttää.
Käytännössä Nordnetin muutos tarkoittikin sitä, että tietyt rahastot vaihtavat indeksiä, jota ne pyrkivät seuraamaan. Onko tämä muutos yllättävä? Kyllä. Onko tämä muutos iso ja merkittävä sijoittajalle? Ei. Katsotaankin syitä tämän muutoksen takana.
Miksi Nordnet vaihtaa indeksirahastojen indeksejä?
Miksi muutos indekseihin tehtiin? Virallinen totuus Nordnetillä indeksien vaihtamiseen on laaja ja kattava ja kuuluu seuraavasti.
”Kattavan analyysin jälkeen olemme valinneet indeksit, jotka uskomme parhaiksi rahastojen tulevan kehityksen kannalta. Keskeinen muutos on se, että rahastot alkavat seurata uusia, laajempia indeksejä. Tämä tarkoittaa, että rahastojen salkkuihin sisällytetään aiempaa enemmän yhtiöitä. Tämän seurauksena sijoittajille tarjoutuu entistä hajautetumpi markkina-altistus.
Samalla haluamme selkeyttää rahastojen poissulkukriteerejä. Esimerkiksi puolustusteollisuus säilyy edelleen mukana rahastoissa. Kuten aiemmin, rahastoista suljetaan pois yhtiöt, jotka liittyvät tupakkaan, kiistanalaisiin aseisiin, lämpöhiileen tai ovat osallisina vakavissa kiistoissa. Aiempi indeksi sisälsi myös poissulkuja ESG-arvosanojen perusteella, mikä johti suhteellisen suureen määrään poissuljettuja yhtiöitä. Uusi indeksi ei tee vastaavia poissulkuja, joten rahastojen yhtiömäärä kasvaa. Esimerkiksi Nordnet Maailma Indeksin kattamien yhtiöiden määrä nousee hieman yli 1 300:aan aiemman noin 700:n sijaan.
Uusilla indekseillä on myös päästötavoitteita, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eri sektoreiden yhtiöiden painotuksissa voi tapahtua muutoksia:
Yhtiöt, joiden arvioidaan olevan hyvin asemoituneita hyötymään vihreästä siirtymästä tai aktiivisesti osallistuvan siihen, saavat suuremman painoarvon indeksissä.”
Korkeapäästöiset yhtiöt, jotka eivät toimi Pariisin sopimuksen mukaisesti, saavat pienemmän painoarvon.
Muutokset astuivat voimaan 3.6.2025 ja jos sinulla on Nordnetin indeksirahastoja, ovat indeksit nyt seuraavanmukaiset per rahasto.
| Rahasto | Vanha indeksi | Uusi indeksi 3.6.2025 alkaen |
|---|---|---|
| Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi | MSCI Emerging Markets Selection Index | MSCI Emerging Markets Climate Change Index |
| Nordnet Maailma Indeksi | MSCI World Selection Index | MSCI World Climate Change Index |
| Nordnet Maailma Indeksi 125 | MSCI World Selection Leveraged 1.25x Select Index | MSCI World Climate Change Leveraged 1.25x Index |
| Nordnet Eurooppa Indeksi | MSCI Europe Selection Index | MSCI Europe Climate Change Index |
| Nordnet USA Indeksi | S&P 500 ESG Index | MSCI USA Climate Change Index |
Kuulostaa siis järkeviltä ja nykymaailman mukaisilta muutoksilta. Asioita voi kuitenkin kuorruttaa monella eri tavalla, mutta totuus ei siitä muutu.
Miksi muutos siis todellisuudessa tehtiin? Koska uudella sopimuksella ja kilpailutuksella Nordnet säästi tässä itse rahaa. Kyseessähän oli jo toinen kerta, kun Nordnet muuttaa indeksirahastojensa indeksiä. Viimeksi kohteena oli Pohjoismaiset indeksirahastot vuonna 2022, kun ne muutettiin ESG-ohjatuiksi kauttaaltaan myös. Vuonna 2022 muutoksesta nousi huomattavasti isompi poru kuin tästä muutoksesta (pitkälti, koska silloin Neste poistettiin indeksistä, mikä toki näin jälkikäteen oli lottovoitto rahastojen omistajien näkökulmasta).
Toinen syy, joka osaltaan myös kytkeytyy todennäköisesti matalimpiin kuluihin, on EU:n regulaatio, joka ohjaa sijoituspäätöksiä koko ajan vastuullisempaan suuntaan. On siis monelta kantilta juuri Nordnetille järkevämpää tehdä muutokset ennemmin kuin myöhemmin. Nordnetin liiketoiminnalliset syyt eivät kuitenkaan ole erityisen oleellisia sijoittajalle. Joten, mietitään vielä, onko indeksien muutos hyvä vai huono asia sijoittajan kannalta.
Onko indeksien muutos hyvä vai huono asia?
Äskeisen jälkeen vastaus saattaa yllättää, mutta sijoittajalle indeksimuutos on itse asiassa lähes pelkästään hyvä asia. Syitä tähän on itse asiassa montakin.
- Suurin osa indekseistä tulee jatkossa sisältämään enemmän erilaisia yrityksiä, eli on itse asiassa entistä ”indeksimäisempi”. Tämä on tuottojen kannalta vain positiivinen asia, koska indeksit ovat hajautetumpia ja usein lähempänä ”todellista” indeksisijoittamista.
- Kun Nordnet saa omia kulujaan alaspäin, sen ei tarvitse nostaa rahastojen kuluja asiakkaalle. Kun miettii kuinka kalliita indeksirahastoja esim. Nordea tarjoaa vs. Nordnet, niin Nordnetin onnistuessa pitämään kulut edelleen matalana, tarjoaa Nordnet kiistämättä parhaat indeksirahasto Suomessa kuluttajille. Harmi vain, että tähänkin tarvitaan ruotsalainen yritys, kun suomalaisia pankkeja ei oikein saa kulukilpailuun mukaan vaikka kuinka Nordnet on yrittänyt.
- Muutos olisi pitänyt tehdä jossain kohtaa joka tapauksessa EU-regulaation takia. Ja vaikka ei jakaisi arvoja, joita ESG-indeksejä kohti meneminen tuottaa, EU tuntuu kuitenkin suuntansa päättäneen ja tälle ei finanssitalot tai kuluttajat mitään voi.
Eli itse asiassa näen, että muutos on win-win. Nordnet voittaa yrityksenä luonnollisesti säästöissä, mutta todennäköisesti myös asiakas voittaa todennäköisesti pienempinä rahastojen kulupaineina. Nordnet saattaa jumpata indeksejä rahastoissa, mutta se ei onneksi ole vielä lähtenyt kuluja nostamaan. Ja tämän muutoksen ansiosta, paine tähän on taas hieman laskenut.
Tärkeintä sijoittajalle on kuitenkin tuotto, joten katsotaan sitä viimeisenä. Verrataan uusien ja vanhojen indeksien tuottoja viimeisen 10 vuoden ajalta, jotta näemme, kuinka isot erot kyseessä todella on. Tuotot ovat indeksien natiivikursseilla eli euro tai dollarikursseilla, jonka takia todelliset erot rahastojen tuotoissa 10 vuoden aikana itse sijoittajalle voivat tästä hieman heittää. Isossa kuvassa totuus on kuitenkin sama.
Nordnet Kehittyvät Markkinat Indeksi
Vanhan indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +6,17 %/vuodessa
Uuden indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +4,28 %/vuodessa
Nordnet Maailma Indeksi
Vanhan indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +11,2 %/vuodessa
Uuden indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +11,93 %/vuodessa
Nordnet Maailma Indeksi 125
Vanhan indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +11,13 %/vuodessa
Uuden indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +12,41 %/vuodessa
Nordnet Eurooppa Indeksi
Vanhan indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +5,41%/vuodessa
Uuden indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +5,87%/vuodessa
Nordnet USA Indeksi
Vanhan indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +16,05 %/vuodessa
Uuden indeksin vuosituotto viimeisen 10v aikana: +14,57 %/vuodessa
Tuloksista voidaan vetää oikeastaan kaksi ei-johtopäätöstä.
1. Jotkut uudet indeksit ovat tuottaneet paremmin kuin uudet ja toiset huonommin kuin uudet.
2. Tällä ei kuitenkaan ole mitään väliä, koska menneisyyden tuotot eivät ole koskaan tae tulevaisuuden tuotoista.
Se, mikä näissä luvuissa on kuitenkin mielenkiintoista ovat tuottoprosentit itsessään. Niistä näkee hyvin, mistä suurin osa tuotoista on tullut viimeisen vuosikymmenen aikana – USA:sta, jossa tuotot ovat olleet huomattavasti enemmän kuin perinteiset 7-8%/vuodessa, mitä puhutaan. Ja mikä parasta, myös maailma-rahastot ovat tuottaneet huomattavasti tätä enemmän, pitkälti USA:n vetämänä. Kuten olen moneen otteeseen kirjoittanut, on vaikea nähdä muutosta tälle trendille tulevaisuudessakaan.
Todellisuudessa isossa kuvassa muutos ei olekaan sijoittajalle erityisen merkittävä. ESG ja vastuullisuus on kaksiteräinen miekka, koska vastuullisuuden rajanvetoa on mahdoton tehdä (kaikilla kuitenkin on eri näkemys vastuullisuudesta ja mielestäni esim. suurin osa megateknoista ei ole millään tavalla vastuullisia, mutta jos ne poistettaisiin indekseistä, samalla myös tuotot olisivat laskeneet massiivisesti). Uudet indeksithän ovat enemmän ”Ilmastopainotteisia” kuin kokonaisvaltaisesti vastuullisuuspainotteisia, joten tietyt asiat vastuullisuudesta on jätetty tietoisesti pois.
Se tuottaako tämä indeksien muutos vuodessa enemmän vai vähemmän sijoittajalle tulevaisuudessa, on täysin arpapeliä.
ESG-painotus on Suomessa iso, koska EU ajaa siihen suuntaan. Jos EU kuitenkin vaihtaisi suuntaansa pois vastuullisuudesta (mikä uusimpien uutisten mukaan ei ole todennäköistä), voin luvata, että samalla sekunnilla myös Nordnet hyppäisi pois ESG-kelkasta. Nyt kuitenkin Nordnet selvästi on keskittynyt vastuullisuusindekseihin ja samalla tehnyt amerikkalaisen MSCI-rahoitusyhtiön kanssa diilin, jossa euroja on saatu säästettyä. Kaikki uudet indeksit, kun seuraavat MSCI:n indeksejä.
Toivon, että tämä kirjoitus avasikin indeksimuutojen merkitystä, miksi ne tehtiin ja miten ne vaikuttavat indeksirahastosijoituksiin tulevaisuudessa!
Kiinnostuitko ajatuksistani?
Tilaa bestseller-sijoituskirjani "Viisas Sijoittaja"
Kiinnostaako osakesijoittaminen ja haluat ymmärtää, miten tulla paremmaksi sijoittajaksi? Voit nyt tilata arvostelumenestys, Suomen Ekonomien Bisneskirja-yleisöäänestysvoittajan ja yli 20 000 kpl myyneen bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” kaikista suomalaisista kirjakaupoista tai suoraan minulta signeerattuna!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Tilaa huippusuosittu "Vaurastu Viisaasti - Rahataidot haltuun"-kirja
Haluatko henkilökohtaisen taloutesi kerralla haltuun? Tilaa vuodessa yli 30 000 kappaletta myynyt ja huippuarvostelut saanut ilmiö ”Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun”, jossa tiivistän kaikki oppini matkaltani nollasta eurosta yli puoleen miljoonaan euroon!
Adlibris Kirja.fi Suomalainen Kirjakauppa Signeerattu versio kirjailijalta
Kuuntele äänikirjaa
Äänikirjojen ystäville bestseller-kirjani löytyvät myös kaikista suomalaisista äänikirjapalveluista.
Bookbeat Storytel Nextory Spotify - Vaurastu Viisaasti Spotify - Viisas Sijoittaja
Uusi lukija?
Jos olet blogissa ensi kertaa, olen kirjoittanut 10 vuoden aikana blogiini yli 1 000 kirjoitusta kaikkeen henkilökohtaisesta taloudesta sijoittamiseen asti. Jos sinua siis pohdituttaa mikään talousaihe, aloita tästä ja löydät todennäköisesti vastauksen askarruttavaan kysymykseesi. Ja jos et löydä, laita kommenttia ja kirjoitan aiheesta!
Hyvä selvitys. Näin tumpelolle kovasti vaikeita, kun outoja sanoja ja kirjain yhdistelmiä. Eli pitäisi opiskella ihan perusasioita…..mutta kyllä tämä tästä korjaantuu.
Keijo K
Kiitos! Ja hienoa kuulla, että tästä oli apua. Tämä Nordnetin säätäminen on ikävää juuri siltä kannalta, kun indeksirahastoon sijoittaminen pitäisi olla se yksinkertaisemmista yksinkertaisin asia, johon perehtymistä ei tarvitsisi. Vaikka muutos tosiaan on aika kosmeettinen, se aina luo hieman lisää epävarmuutta indeksisijoittamisen ympärille.
Olen lopettanut Nordnetin indeksirahastojen ostamisen ja ostan nykyään vain ETF:iä. En halua omistaa ESG-versioita indekseistä, sillä se on käytännössä näkemyksen ottamista markkinoille, ja tavoitteenani on puhtaan indeksin vuosituotto. Eikä jatkuva indeksien vaihtelu ole muutenkaan arvojeni mukaista, sillä rahastosijoittamisen aloittajalle pitäisi mielestäni olla vesiselvää, mihin tuotteeseen hän säästää seuraavat 20 vuotta.
Pieni miinus toki on ETF-kuukausisäästämisen 2,50 euron kuukausimaksu sekä myyntikulut. Mutta ETF:ien juoksevat kulut ovat niin olemattomat, että tässäkin asiassa voittaa indeksirahastot, jos vain sijoittaa pitkällä tähtäimellä.
Ymmärrän tämän hyvin, jos ETF:t ovat vaihtoehtoina. Ja näinhän se juuri on. ESG-painotus on paino siinä missä mikä tahansa muukin, vaikka se poistaisikin vain sen 5-10 yritystä indeksistä pois (joiden painoarvo jo valmiiksi matala). Nordnet on tehnyt hyvää työtä indeksirahastosijoittamisen ja ETF-sijoittamisen tuonnissa, mutta ETF-sijoittamisen 2,5€/kk on etenkin pienimmillä summilla vielä turhan suolainen hinta. Isommissa euromäärissä varsin ok.
Tuuliviiri. Se lähinnä tulee mieleen tästä Nordnetin rahastotoiminnasta. Onneksi itsellä ei ole niissä kuin pienet summat Ruotsia ja Tanskaa.
Juuri hiljattain uutisoitiin, että ESG-sijoittaminen ei ole ollut viime vuosina kovin menestyksekästä ja se on menossa pois muodista. EU:n sääntelykin on viime aikoina vaikuttanut poukkoilevalta, mutta taitaa nykyisten päättäjien toimikausi päättyä ennen kuin saadaan asiat taas jollekin uudelle uralle.
Juurikin näin. Ja Nordnetilla toki onneksi paljon muitakin hyviä indeksejä tarjolla, jotka eivät ole Nordnetin itsensä tarjoomia, kuten esim. Handelsbanken USA-indeksi tai Storebrandin indeksirahastot. Nordnetin rahastoihin ei sinällään tarvitse edes rahaa laittaa.
En jaksanut etsiä tietoa, mutta oliko tämä blogi Nordnetin sponsoroima? Kommentit indeksi vaihdoksesta toki voi nähdä monella tapaa. Itse näen ilman nordnet-laseja, että nordnet saa enemmän rahaa vaihtaessaan indeksiä halvempaa ja pitäessään kulut samana.
En tosiaan tee kaupallisia yhteistöitä tai sponsoroituja tekstejä blogissani enää, koska silloin en pystyisi oikeaa puolueetonta mielipidettäni antaa. Ja jos tällaisen joskus tekisin, se lukisi heti tekstin alussa niin isoilla kirjaimilla, että sitä ei voisi missata.
Ja juuri näin se menee kuten tekstissä kirjoitinkin. Päätös on tehty puhtaasti taloudellisista syistä. Mutta toisaalta, niin on suunnilleen jokainen päätös jokaisessa yrityksessä aina, joten tässähän ei sinällään mitään ihmeellistä ole. Se, että Nordnet tekee enemmän rahaa, ei ole asiakkaalta pois – kunhan se ei tule asiakkaalle kalliimmaksi.
Ja kuten tekstissäkin käyn läpi, muutokset ovat suurimmalta osalta positiivisia sijoittajan kannalta juuri siksi, että indeksissä olevien yritysten määrä kasvaa, jolloin uudet indeksit ovat paremmin hajautettuja, mikä on pelkästään positiivinen asia myös asiakkaalle. Tilanne on siis aidosti win-win, ihan objektiivisestikin katsottuna.
Hei,
kiitos pätevästä vastauksesta. Tämä selvensi asiaa. Kolmesta pointista sai äkkiseltään luettuna erilaisen mielikuvan, mutta hyvä että täsmensit kommentilla asian oikeaa laitaa.
Indeksirahastot, kuten myös kaikki rahastot ovat kusetusta. Indeksirahasto ei voita indeksiä, koska sihen uudet nousijat eivät koskaan kuulu rahastoon.
Miksi rahaston indeksejä muutetaan? no siksi, ettei rahaston paskuus näkyisi nälkä-maksaja sijoittajalle. eli entisen tilalle otetaan paskemmin menestynyt indeksi, joita voi kehitelä eri indeksejä loputtomiin.. kuten
rahasto-ryöstö firmoissa, paskimmin menestyneet rahastot lopetetaan, jotta ne eivät näy kusetettaville
minä olen oman itteni herra ja Destiny. mä päätän itte mitä osakkeita mä otan ”rahastooni” jossa on jo 120 eri osakelaatua.
Esim miten Mandatum, vetää kovaa tulosta, ellei se ole vedätettävien tuotoista pois?
suvakit, eli vassarit, määrittää sulle mikä on ”vastuullista”
Mandatum toki vähän erilainen, koska ei tarjoa indeksirahastoja vaan juuri niitä korkeakuluisia varainhoitopalveluita. En itsekään ymmärrä, miksi kukaan Mandatumin varainhoidosta tai muustakaan erittäin kalliista varainhoidosta haluaa maksaa, kun lopputulos tiedetään, mutta joskus helppoudesta ollaan valmiita maksamaan yllättäviäkin summia.
siis indeksiin kuulumattomat sihen nousijat, eivät kuulu indeksiin ennen nousemistaan.. taas päinvastoin…indeksistä putoavat osakkeet…kuuluvat indeksiin ennen putoamistaan.
Tässä on jonkinlainen lose& lose tilanne. toki toki kyse on sattumanvaraisuudesta. Mutta noin sisäänrakennetusti ..arveluttaa… onko joku joskus tutkinnut, mikä on TODELLINEN osakkeiden keskimääräinen tuotto, siis indeksit unohtaen? epäilen, että se saattaisi olla kovempi mitä indeksi, hitusen kovempi.
eli jos vaikka tikkaa heittävä apina, saati joku jonkinlaisella sijoitusälyllä varustettu henkilö valitsisi tai arpoisi 500 eri osakesijoitusta tasaisin painotuksin, niin mun ounastus on, että se päihittäisi sP 500 indeksin viimeistään 5 vuodes, mut kukaan ei tämmöstä tutkimusta kait ole tehnyt, eikä julkaissut jos on huomannu hyötyjä
Kauppalehden jutussa Danske Bankin salkunhoitaja Ville Kivipelto selittää että passiiviset rahastot on huonoja ja aktiiviset hyviä…
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d0d56ee5-30aa-4e47-82c4-601ba4b838ad
En päässyt juttua lukemaan, kun oli maksumuurin takana, mutta tuo tulkintatapa mitä tuosta näkee on kyllä vähän – noh turhan rahoitustieteellinen omaan makuun. Aktiiviset omistajat kun voivat olla niin hyvä kuin huono asia yhtiölle.
Niin juu. Ja kyllähän nuo tulokset puhuu puolestaan. Jos passiiviset tuottaa pitkällä tähtäimellä paremmin jatkuvasti kun kulut huomioidaan, niin turha siinä on salkunhoitajan yrittää selittää asiaa muuksi.
Tismalleen.
Itselläni sijoitushorisontti on 20 vuotta ja siitä eteenpäin. Tässä olisi erittäin tärkeätä luottaa jatkuvuuteen, jotta ei joudu myymään kesken matkan ja realisoimaan veroja. Nordnetin indeksirahastoihin ei vaan voi oikeasti luottaa. Ostohetkellä pitää olla varma mihinkä rahansa laittaa kymmeniksi vuosiksi. Ei voi olla niin, että sääntöjä muutellaan kesken kaiken. Ei sillä, että nyt tapahtuneet muutokset olisivat huonoja, vaan se ettei hommaan voi luottaa. Mitä jos 10 vuoden päästä vaaditaan, että yrityksen hallituksissa pitää olla vähintään 5% muslimeja? Noh, ei ole pakko osallistua, jos ei tykkää.
Jep, mielestäni asiakkaan kuuluukin ehdottomasti äänestää jaloillaan kun firman toiminta ei miellyttä. Nordnetin rahastojen tilanteessa tämä on enemmän kuin ymmärrettävää. Valinnanvaraa nykyään onneksi kuitenkin on paljon muitakin kuin Nordnetin omat indeksirahastot.
1.Tuotto lienee sijoittajan suurin motivaatio sijoittamiseen mutta mistä näkee indeksirahastoihin maksettujen henkilökohtaisten osinkojen määrän ja maksettujen osinkojen ajankohdan vai näkeekö niitä mistään?
2.Rahastojen merkintäajankohtaan ei voi ilmeisesti mitenkään vaikuttaa vaan merkinnässä saattaa mennä useampi päivä lukuunottamatta ETF rahastoja missä merkintä tapahtuu välittömästi niinkuin osakekaupassakin?
1. Rahastot eivät useinkaan erottele mikä osa tuotosta tulee sijoitusten arvonnoususta ja mikä osingoista eli tätä ei näe erikseen. Koko rahastojen hyvyys tosiaan on siinä, että ne eivät osingoista joudu veroja maksaa toisin kuin yksityissijoittaja, joten et halua myöskään, että rahasto sinulle osinkoja maksaisi – vaan, että rahaston arvo nousee, kun se sijoittaa verovapaat osingot takaisin rahaston osakkeisiin.
2. Juurikin näin. Usein rahastojen infossa lukee, mikä on arvioitu päivämäärä, milloin merkintä tehdään ostoksesta, mutta varmuutta tästä ei ole. Toisaalta, kun ajallisesti hajauttaa kerran kuukaudessa, niin päivällä suuntaan tai toiseen ei ole mitään merkitystä – se yleensä onkin ajallisen hajautuksen kauneus.
Morjes!
Katsoin nordnetin nyky etf valikoimaa, itselle vähän vieraita tuotteita. Onko sulla näistä tietoa. Laitoin vaa filtteriin USAn koska haluun usa indeksia. Sit järjestin kulut matalimmasta eteenpäin.
Kärkeen pääsee seuraavia:
Amundi, SPDR, iShares(tämä ainoa tuttu)
Kaikki seuraa sp500 tai msci usaa eli käytännössä samat.
Onko näissä jotain huonoa puolta eli tavallaan miksi sijoittaisi korkeammilla kuluilla samaan indeksiin (listalla alempana tuleviin)?
Näissä 0,03% kuluja eli tosi hyvältä vaikuttaa.
Sinänsä ei ole väliä oikeastaan, mitä noista hankkii, koska tosiaan seuraa keskimäärin samaa. Olen tässä tekstissä kirjoittanut ETF:stä tarkemmin, niin jos miettii mikä olisi paras niin joku näistä teksteistä mainituista varmasti toimii hyvin. https://www.omavaraisuushaaste.com/parhaat-etf-rahastot/