Nordnet ilmoitti viime viikon lopuksi, että sen parhaat sisäänmyyntituotteet eli Pohjoismaiset indeksirahastot alkavat seurata ESG eli – vastuullisuus – indeksejä. Tämä herätti itsessäni heti erittäin paljon ajatuksia ja en selkeästi ollut yksin, koska aihe nousi Suomen sijoitusmaailman kuumimmaksi keskustelunaiheeksi viikonloppuna ja herättikin pienen myrskyn vesilasissa. Tänään käynkin läpi, mitä muutoksia vastuullisuusindeksin seuraaminen tarkoittaa näihin rahastoihin sijoittaneelle sijoittajalle, mikä on oma mielipiteeni muutoksesta sekä vastuullisuusindeksin seuraamisesta perinteisen indeksin seuraamisen sijaan.
Pohjoismaisten indeksirahastojen muutokset
Muutos, jonka Nordnet tekee nyt Pohjoismaisiin indeksirahastoihin ei ole yllättävä. Syy tähän johtuu siitä, että Nordnet muutti omien kansainvälisten indeksirahastojen kohdeindeksit ESG:tä vastaavaksi jo huomattavasti aiemmin. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että rahastot muuttavat nimeään ja saavat nimeensä mukaan termin “ESG”.
Virallisesti Nordnetin mukaan muutoksen syy on, se että Nordnet uskoo kestävyyskriteerien täyttävän paremmin kuin indeksien, jotka eivät näitä seuraa. Todennäköisesti syy kuitenkin on, että koska EU ohjaa rahastoja vastuullisuuteen, on tässä todennäköisesti myös taloudellista kannustinta Nordnetille. Todennäköisesti Nordnet pystyy laskemaan samalla omia kulujaan, kun tekee tämän muutoksen. Oikea motivaatio siis on todennäköisesti täysin taloudellinen ja looginen.
Katsotaan, mitä muutoksia Ruotsiin, Tanskaan ja Suomeen tulee.
Ruotsin indeksirahastosta poistuvat seuraavat yhtiöt puhtaista vastuullisuussyistä: Africa Oil (öljy), Evolution (uhkapeli), International Petroleum (öljy), Kindred (uhkapeli), Lundin Energy (öljy ja kaasu), Swedish Match (tupakkatuotteet ja nuuska). Tämän lisäksi muita yhtiöitä poistuu perinteisen indeksitarkistuksen myötä, mutta tämä on normaalia.
Seuraavat yhtiöt taas tulevat Ruotsi-rahastoon näiden vastuullisuus- sekä yleisindeksimuutosten takia: Fortnox (ohjelmistokehitys), Addnode (ohjelmistokehitys), Lundbergföretagen (sijoitusyhtiö), Industrivärden (sijoitusyhtiö), Heba Fastighets (kiinteistösijoitusyhtiö), Volvo Car (autoteollisuus), New Wave Group (brändinhallintayhtiö), Karnov (tietohallinto), Axfood (tukku- ja vähittäiskauppalogistiikka), Lindab (rakennusalan tuotteet), OX2 (uusiutuvan energian voimalarakentaja).
Tanskan indeksirahastossa taas poistuvat Carlsberg A/S B (alkoholi) ja Royal UNIBREW (alkoholi). Tilalle näiden tilalle tulevat ChemoMetec (biolääketiede) ja Simcorp (varainhoito).
Myös Suomessa tapahtuu. Suomen indeksirahastosta poistuvat Neste (öljy) sekä Fortum (energia). Tilalle tulevat Metsä Board (sellu ja puu) sekä Tokmanni (vähittäiskauppa).
Vastuullisuus on täysin näkökulmasta riippuvaista
Kestävä kehitys ja vastuullisuus on edelleen villi länsi, sillä sillä voidaan tarkoittaa paljon erilaisia asioita. Sijoitusmarkkinoilla puhutaankin SRI:stä (sustainable responsible investing), CSR:stä (corporate social responsibility) sekä ESG:stä (environmental, social and governance). Nordnet on tällä kertaa valinnut mukaan ESG:n tarkoittamaan vastuullisuutta.
Muutos on erittäin ajankohtainen sijoitusmaailman näkökulmasta, koska Yhdysvalloissa juuri viime viikkona käytiin täysin samanlaista keskustelua, koska sähköautoyhtiö Tesla putosi S&P 500 ESG-vastuullisuusindeksistä. Mikä yhtiö sitten tähän S&P500:n vastuullisuusindeksiin kuuluu, jos Tesla ei siihen kuulu? Yhdysvaltain isoin öljy-yhtiö Exxon Mobil.
Suomalaisen vastuullista sijoittamista käsittelevän kirja kirjoittaja Tiina Landau, oli perehtynyt tarkemmin näihin S&P500:n vastuullisuuskriteereihin. Huvittavaa oli se, että vastuullisuusluokittelijan ja yrityksen välinen suora yhteydenpito vaikuttaa siihen, miten yhtiö rankataan. Jos yritys osaa tunnistaa ESG-riskejä, nousee yrityksen vastuullisuus-ranking. Järkevää? Todennäköisesti vain vastuullisuusluokittajan näkökulmasta, joka kuitenkin tekee tätä puhtaasta bisnesnäkökulmasta.
Teslan ja Exxonin esimerkki on täydellinen juuri sen takia, kun mietitään, millaisia muutoksia Pohjoismaisiin indekseihin tuli. Nordetin rahastoista tiputettiin yhtiöt suoraan pois, niiden toimialojen takia. Näistä yksi oli öljy-yhtiö Neste. Vastuullisuuslistaus Corporate Knights’ Global 100 on rankannut Nesteen yli 7000 maailman yrityksen joukosta 4. vastuullisemmaksi. Siis koko maailmasta! Entä Exxon? Se ei päässyt edes koko listalle. Tästä huolimatta Exxon löytyy Yhdysvaltojen ESG-indeksistä, mutta Neste ei mahdu suomalaiseen ESG-indeksiin. Sen sijaan sinne mahtuu loputtomasti Kiina-rihkamaa myyvä Tokmanni uutena tekijänä ja Ruotsi indeksiin mahtuu lisätty Volvo Cars, joka vasta tavoittelee puhtaan sähköautoyhtiön asemaa.
Monimutkaisuuksia löytyy myös Teslasta. Yhtiö on tehnyt enemmän kuin yksikään muu autoyhtiö sähköautojen valtavirtaistamiseksi. Mutta samalla sen tuotantoketjusta löytyy valtavia vastuullisuusongelmia kuten raaka-aineiden kaivaminen lapsityövoimalla, huonoissa olosuhteissa sekä yhtiön työntekijöiden järjestäytymisen estäminen ja on tyrmännyt osakkeenomistajien esitykset kaikkeen vastuullisuuteen liittyen vuosi toisensa jälkeen. Jos siis katsoo Teslaa tietystä näkökulmasta, on selkeää, ettei sitäkään voi puhtaan vastuulliseksi sanoa.
Tästä päästäänkin ehkä koko ESG:n suurimpaan ongelmaan. Löytyykö maailmasta yhtään yhtiötä, jota voi kutsua vastuulliseksi? Jos mennään tarpeeksi syvälle jäniksenkoloon ja yhtiön palveluihin tai alihankkijoihin sekä koko arvoketjuun, uskallan sanoa, että näitä yhtiöitä on äärettömän vähän koko maailmassa. Ja suurin osa näistä yhtiöistä on todennäköisesti palveluyhtiöitä, joissa arvoa tuottavat ihmiset, pääoma ja tietokoneet.
Tästä mielestäni on vähän jo huonoja kaikuja nähtävissä Ruotsin indeksimuutoksessa, jossa mukaan tuli merkittävä määrä yhtiöitä, joissa arvoa luovat ihmiset, teknologia – ja pääoma – ja näistä moni on samankaltaisella toimialalla. Kun katsotaan vastuullisuutta vain yhdestä näkökulmasta, voi toimiala määrittää indeksiin kuulumisen, jonka jälkeen indeksisijoittamisen idea katoaa, koska indeksissä olevat yhtiöt muuttuvat liian samanlaisiksi puhtaan toimialansa takia. Tilaa ei jää yhtiöille, jotka ovat pelkästään toimialansa takia ”vastuuttomia”, vaikka tekevät kuinka paljon uraauurtavaa työtä sen eteen (kuten esim. Neste).
Pitäisikö yhtiöiden vastuullisuutta mitata siis niiden nykyisellä tilanteella, toimialalla vai sillä voimalla, millä ne muutosta parempaan pyrkivät tekemään? Tästä ei sijoitusmaailmassa ole yhtenäistä käsitystä ja standardia, vaan standardeja on yhtä paljon kuin näiden vastuullisuus-ranking tarjoavia yhtiöitä, jonka takia ESG-sijoittaminen voikin juuri tällä hetkellä tarkoittaa juuri sitä, mitä kukin taho haluaa. Tästä johtuen sen seuraaminen on yksinkertaisesti turhaa.
Tuottaako vastuullisten yritysten seuraaminen ylituottoa?
Sijoittajan kannalta tämä on se kaikista tärkein kysymys. Muutos on hyvä, jos vastuullisten yritysten seuraaminen indeksissä tuottaa ylituottoa sijoittajalle ns. syntiosakkeisiin verrattuna. Tähän myös Martin Paasi viittasi muutaman vuoden vanhassa sijoituksessa, jossa tutkimuksen mukaan vastuullisuus tuo kuin tuonkin ylituottoa. Ongelma tässä kuitenkin on se, että kuten äsken käsittelin vastuullisuudesta löytyy loputon määrä erilaisia tulkintatapoja ja ESG-itsessään ei välttämättä tuo ylituottoja, vaan saattaa vaatia SRI:n ja CSR:n siihen vierelle.
Olen tammikuussa tulevaa sijoituskirjaani varten perehtynyt paljon myös vastuullisen sijoittamisen luvattuihin tuottohin ja akateemiseen tutkimukseen, joka on mitannut vastuullisten sijoitusten tuottoa syntiosakkeisiin verrattuna. Lopputulos on mielestäni selkeä: niin vastuulliset sijoitukset kuin myöskään syntiosakkeet eivät ole absoluuttisesti parempia sijoituskohteita. Maailmasta löytyy paljon tutkimuksia, jotka tukevat molempia väitteitä yhtä vakuuttavasti, mutta harvemmin kestävät syvää tutkimusta tarkemmin, koska vastuullisuudella ei ole tarkkoja kriteereitä.
Syntiosakkeet kuten tupakka tai alkoholi ovat erittäin kovia rahantekokoneita. Kaiken järjen mukaan ne siis usein tuottavat paremmin kuin vastuullisten sijoitusten. Aikajänteestä riippuen kuitenkin vastuulliset sijoitukset saattavat ylituottaa, yksinkertaisesti siksi, että ne ovat korkeamman riskin kohteita, joiden arvostus saattaa koronakuplan kaltaisessa tilanteessa räjähtää käsiin – ja selittää tietyn lyhyen ajan ylituoton. Näitä kahta sijoitustyyppiä vertaillessa, saatkin todennäköisesti juuri sellaisia tuloksia kuin haluat saada.
Tämä kaikki johtaakin siihen yksinkertaiseen päätelmään, ettei vastuullisuudella saa välttämättä ylituottoa eikä muutos sinällään ainakaan paranna merkittävästi Nordnet-rahastojen sisältöä. Samaan aikaan se ei kuitenkaan myöskään juuri vahvista niitä ja eniten olen ehkä huolissani yhtiöiden monimuotoisuudesta ja siitä, miten ESG:tä tulkitaan. Jos tuijotetaan vain sokeasti yhtiöiden toimialoja, indeksi muuttuu yllättävän homogeeniseksi, yllättävän nopeasti, joka vähentää toimialahajautusta salkkujen sisällä ja alkaa tuhoamaan koko indeksihajautuksen ideaa.
Mikä siis on lopullinen tuomio Nordnetin muutoksesta? Mielestäni se ei ole absoluuttisen huono, mutta tällä hetkellä vastuullisuuden maailma on aivan liian hajallaan, että muutos olisi ollut tarpeellinen. Muutos olikin kaiken kaikkiaan turha sijoittajien kannalta ja vaikka vastuullisuus on lähellä sydäntäni, ei se sijoitusmaailmassa tällä hetkellä mielestäni toimi. Olisin myös arvostanut Nordnetin läpinäkyvyyttä siitä, millaisia vaikutuksia tällä on Nordnetin liiketoiminnan kulurakenteelle, koska tällä hetkellä läpinäkyvyys jäi vähän puoleentiehen ja perusteet muutoksille olivat heikot.
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Suurin ongelma tuossa muutoksessa on se, että koskettiin olemassa oleviin rahastoihin. Nordnet olisi voinut perustaa uudet hyveellisyysrahastot ja kerätä valtavan positiivisen huomion niille. Mutta ei, oli pakko tehdä muutokset vanhoihin rahastoihin ja potkia yleisindeksisijoittajia päähän.
Mussutetaan, vaikkei siitä tälläkään kertaa mitään hyötyä ole.
Joo tämä on ihan totta, ja Nordnethan kommentoi tähän, että ei kannata, koska maksaa heille liikaa. Ja ymmärrän sen perusteen hyvin, koska samalla tuotteet kannibalisoivat toisiaan, jolloin lisävoittoa sillä tuotteella tuskin saisi. ESG-indeksi tuskin tuottaa kuitenkaan niin paljon huonommin, että normi-indeksi voittaisi sen kulujen kanssa.
Nordnet osoitti tällä muutoksella, että on valmis tekemään perustavanlaatuisia muutoksia tuotteisiin omaa etua tavoitellen asiakkaiden eduista välittämättä. Tämän lisäksi uusia asiakkaita on houkuteltu harhaanjohtavalla markkinoinnilla: ”pitkän aikavälin sijoituksiin, jotka seuraa indeksiä X”. Aikaväli ei ole ollut kovin pitkä, kun sijoitusfilosofia jo vaihdettiin kesken matkan. On vain ajan kysymys, kun rahastoihin lisätään törkeät vuosikulut. NN toki laskee ettei ole vielä mielekästä, kun laskennallista verovelkaa ei ole kertynyt keskimäärin niin paljoa = rahaston myymisen vaihtoehtoiskustannus nousee korkeaksi, kun luovutuksista menee verot.
Jep, toki ilmaiset rahastot ovat aina olleet sisäänheittotuotteina ja on omalla tavallaan ihmeellistä, etät Nordnet on pystynyt pitämään ne näinkin pitkään ilmaisena. Itse epäilen, että vaikka ESG:hen mentiinkin, Nordnet kuitenkaan vielä pitkään aikaan tekisi ilmaisista rahastoista maksullisia. Uskon, että entisten Superrahastojen luoma lisämaine on tärkeämpää kuin esim. 0,1%:n juoksevat kulut. Toivottavasti!