Kun Nordnet lanseerasi vähän aikaa sitten uudet indeksirahastonsa, herättivät ne heti valtavasti mielenkiintoa ja keskustelua. Rahastot osuivat aitoon tarpeeseen ja niiden kulurakenne vaikutti erittäin kiinnostavalta. Rahastot herättivät myös hieman kritiikkiä niiden rakenteensa ja sisältönsä takia.
Sain paljon kysymyksiä rahastoihin liittyen heti niiden julkaisun jälkeen, joten pyrin vastaamaan tässä kirjoituksessa kaikkiin kysymyksiin, joita Nordnetin uudet rahastot tuntuvat ihmisissä herättäneen. Mitä Nordnetin uudet rahastot sisältävät? Mitä tarkoittaa fyysinen ja synteettinen rahasto ja mikä niiden ero on käytännössä? Ovatko Nordnetin uudet rahastot niin hyviä, kuin ne päältäpäin näyttävät?
Nordnetin uudet rahastot – mitä ne sisältävät?
Nordnet on uudistanut aggressiivisesti viime aikoina nettisivujaan ja palveluitaan sekä tarjontaansa, joten uusien indeksirahastojen tuleminen saataville ei ollut mitenkään erityisen yllättävää. Oli kuitenkin yllättävää, että rahastot vaikuttivat kaikki pitkälti erittäin laadukkailta. Uusi neljää lanseerattua rahastoa olivatkin:
1. Nordnet Indeksirahasto USA (juoksevat kulut 0,25%)
2. Nordnet Indeksirahasto Maailma (juoksevat kulut 0,3%)
3. Nordnet Indeksirahasto Eurooppa (juoksevat kulut 0,25%)
4. Nordnet Indeksirahasto Kehittyvät Markkinat (juoksevat kulut 0,39%)
Nordnet Indeksirahasto USA seuraa S&P 500 -indeksiä, eli 500 markkina-arvoltaan suurimman yhdysvaltalaisen yrityksen kehitystä. Tämä eroaa esim. Handelsbanken USA-indeksistä siten, että Handelsbanken USA-indeksi rahasto ei täysin orjallisesti seuraa S&P500:aa.
Nordnet Indeksirahasto Maailma taas seuraa yli 1 500 yhtiön kehitystä 23 kehittyneessä maassa ympäri maailman. Suurin osa on allokoituna USA:han sekä Euroopan ja Aasian isoihin alueisiin. Tällä rahastolla saa kattavan maantieteellisen hajautuksen eikä salkkuun välttämättä edes tarvitse muita rahastoja, jos tätä kantaa mukanaan.
Nordnet Indeksirahasto Eurooppa seuraa Euroopan isoimpien talouksien suurimpia yhtiöitä. Päätoimialoja ovat terveydenhuolto, kulutushyödykkeet, rahoitussektori ja teollisuus. Pääpaino rahastossa on Englannin, Ranskan, Sveitsin ja Hollanin osakemarkkinoilla.
Nordnet Indeksirahasto Kehittyvät Markkinat seuraa yli 1 000 yhtiön kehitystä 26:lla eri kehittyvällä markkinalla. Maista pääpaino on Kiinassa, mutta indeksi edustaa maita viidellä eri alueella globaalisti. Henkilökohtaisesti uskon Kiinaan sijoitusmarkkinana, joten pidän tätä rahastoa mielenkiintoisena, mutta kehittyvät markkinat ovat aina suurinriskisin sijoitus kaikista, koska tietyt markkinat ovat erittäin volatiileja ja arvaamattomia.
Jos vertaat rahastoja samanlaisiin rahastoihin ja ETF:iin, joita löydät parhaat indeksirahastot-tekstistäni ovat Eurooppa ja USA pitkälti samanlaisia kuin Handelsbankenin USA ja Eurooppa rahastot. Kulut ovat lievästi korkeammat (0,04%), mutta eivät merkittävästi.
Kehittyvät markkinat rahasto muistuttaa eniten Seligsonin Kehittyvät markkinat (juoksevat kulut 0,75%) – rahastoa ja maailma muistuttaa yhtä suosituimmista ETF:ää – db x-trackers MSCI World Index UCITS ETF (DR) (juoksevat kulut 0,19%). Nordnetin kehittyvät markkinat rahasto on siis huomattavasti Seligsonin rahastoja halvempi kun taas maailma on hieman kalliimpi kuin samainen MSCI World Index ETF-rahasto.
Yleisellä tasolla rahastot siis näyttävät varsin hyviltä – ne ovat oikeasti hyvin kattavia ja myös hintasodassa ne pärjäävät erinomaisesti. On kuitenkin yksi asia, joka herätti monen sijoittajan huolen rahastoissa. Rahastot ovat ns. synteettisiä rahastoja eivätkä fyysisiä rahastoja, joka lisää niiden riskiä yleisen näkemyksen mukaan.
Mikä on synteettinen rahasto ja mikä on fyysinen rahasto? Ja onko synteettisten rahastojen välttely aiheellista? Siitä seuraavassa, mikä toivottavasti auttaa sinua päättämään onko Nordnetin uudet rahastot sinua varten vai eivät.
Synteettinen rahasto ja fyysinen rahasto – miten ne eroavat toisistaan?
Vaikka termit synteettinen ja fyysinen kuulostavat vaikeilta ja monimutkaisilta, on ne onneksi suhteellisen helppo ymmärtää. Aloitetaan termistä fyysinen rahasto.
Fyysinen indeksirahasto on indeksirahasto, joka omistaa itse suoraan kaikki arvopaperit, joita se sisältää ja jonka indeksiä se seuraa. Mikäli rahasto siis seuraisi esim. Dow Jones-indeksiä, se omistaisi jokaista Dow Jones-indeksin osaketta samassa suhteessa kuin ne on painotettu itse indeksissä. Fyysinen rahasto on siis sellainen rahasto, jonka moni meistä rahastoksi mieltää. Rahasto, joka omistaa osakkeet, ja that’s it.
Synteettinen indeksirahasto taas ei omista itse osakkeita, jonka indeksiä se seuraa. Synteettinen rahasto käyttää tuoton takaamiseen johdannaisia – näitä sijoitusmaailman hieman monimutkaisempia työkaluja. Synteettisen rahaston rahastonhoitaja ostaa näissä tilanteissa arvopaperikorin ja tekee swap-sopimuksen vastapuolen kanssa, joka puolestaan antaa osakekorin tuoton vastineeksi vertailuindeksin tuoton – ja näin saavutetaan indeksiä seuraava tuotto desimaalilleen oikein.
Tästä syntyy myös synteettisten rahastojen isoin riski – eli vastapuoliriski. Vastapuoliriski tarkoittaa riskiä, jossa vastapuoli ei pysty vastaamaan maksuvelvoitteistaan – tämä johtuu usein siitä, että vastapuoli joutuu konkurssiin. Tässä tilanteessa vastapuoliriski tarkottaisi siis sitä, että vastapuoli, jonka kanssa on tehty swap-sopimus ei pystyisi vastaamaan indeksiä vastaavaa tuottoa rahastonhoitajalle, jolloin indeksirahasto ei tuottaisi indeksiä vastaavasti ja koko indeksirahaston idea murtuisi siihen paikkaan.
On hyvä kuitenkin huomata, että synteettisissä rahastoissa vastapuoli asettaa varallisuudelle aina vastineeksi myös vakuudet, joiden on tarkoitus vähentää vastapuoliriskin realisoitumista ja varmistaa se, että indeksirahasto tuottaa indeksinmukaisesti. Vastapuoliriskin toteutuminen rahastoissa on erittäin harvinaista ja tulee usein eteen vain kun vastapuoli menee aidosti konkurssiin – mahdollista siis usein vain finanssikriisin kaltaisissa tilanteissa.
Miksi synteettisiä rahastoja sitten tehdään, jos niistä löytyy tuollainen ylimääräinen riski? Syy on yksinkertainen.
Palveluntarjoajalle on usein halvempaa rakentaa synteettinen rahasto kuin kopioida täysin indeksiä vastaava rahasto oikeista osakkeista – etenkin tilanteissa, joissa indeksissä on monia osakkeita eikä kaikki osakkeet ole yhtä likvidejä kuin kaikki suosituimmat osakkeet. Synteettiset rahastot saadaan myös helpommin desimaalin mukaan tuottamaan yhtä hyvin (tai huonosti) kuin indeksi, jota se seuraa.
Nordnetin tilanteessa kyse on siis yksinkertaisesti siitä, että jotta Nordnet pystyy tarjoamaan rahastot kilpailukykyiseen hintaan sekä kannattavasti, on rahastot jouduttu tekemään synteettisenä.
Fyysinen vai synteettinen rahasto? Kumpi on absoluuttisesti parempi?
Fyysinen replikointi on haastavampaa rahastontuottajalle, etenkin jos rahasto seuraa Nordnetin uusien rahastojen tapaan tiettyä indeksiä erittäin tarkkaan. Mikäli sinulla on kuitenkin vaihtoehto valita rahastoista, jotka ovat samanhintaisi sijoittajalle ja toinen on fyysinen ja toinen synteettinen, ei ole mitään syytä valita synteettistä rahastoa.
Vastapuoliriski on pienempi fyysisessä rahastossa ja fyysinen rahasto on huomattavasti läpinäkyvämpi sen sijaan, mitä ne sisältävät. Synteettisessä rahastossa on vaikea saada ajantasaista tietoa siitä, mitä rahasto on syönyt toisin kuin fyysisessä rahastossa, josta tieto on aina saatavilla.
ETF:ssä sekä rahastoissa on myös Euroopan talousalueella ollut trendinä fyysisten rahastojen ja ETF:ien lisääntyminen (rahastoyritykset kun voivat pidättää osan saamaastaan rahastojen arvopaperilainaustulosta itselleen kuten esim. Blackrock tekee).
Vastapuoliriskiä on myös yritetty rajoittaa EU:n säätelyllä, mutta silti lainsäätäjät valvontaviranomaiset katsovat synteettisiä rahastoja ja ETF:iä nenänvartta pitkin, koska niiden pelätään sisältävän dominoefektin kaltaisia riskejä, joista ei olla edes vielä tietoisia – riskit kun eivät ole vielä realisoituneet.
On hyvä muistaa, että myös fyysiset rahastot voivat kantaa vastapuoliriskiä, mikäli ne lainaavat omistamiaan osakkeita eteenpäin. Riski on pienempi ja lisää fyysisten rahastojen tuottoja entisestään, mutta pieni riski on silti olemassa. Jos vastapuoliriskiä siis haluaa välttää täysin, on hyvä tehdä taustatyötä fyysistenkin rahastojen osalta ja tarkistaa lainaavatko ne omistamiaan osakkeitaan eteenpäin.
Kumpi on siis absoluuttisesti parempi – synteettinen vai fyysinen rahasto? Tuomio on yksinkertainen. Jos sinulla vaihtoehto valita kahden täysin identtisen rahaston väliltä, joissa ei esim. eroa juoksevien kulujen eduksi – ei ole mitään syytä valita synteettistä rahastoa.
Mikäli synteettinen rahasto kuitenkin tarjoaa etuja, kuten matalampaa kustannusta tai tarkempaa indeksin seuraamista, voi synteettisen rahastonkin valinta olla perusteltua – vastapuoliriski kun realisoituu erittäin harvoin (oli suhteellisen vaikeaa löytää edes yhtä esimerkkiä, missä se olisi tähän mennessä realisoitunut, mutta olemme eläneetkin hyviä aikoja nyt kymmenen vuotta putkeen) ja riski saattaa löytyä fyysisistäkin indeksirahastoista. Eli tiivistettynä:
Fyysinen rahasto: Omistaa osakkeet ja voi kantaa vastapuoliriskiä, mikäli se lainaa osakkeita eteenpäin.
Synteettinen rahasto: Ei omista osakkeita ja kantaa aina vastapuoliriskiä.
Yhteenveto – Nordnetin jotkut uudet rahastot ovat ok vaihtoehto rahastosijoittajalle
Loppupeleissä näen, että Nordnetin uudet rahastot ovat hyvä lisä markkinoille. Ne eivät ole tajunnanräjäyttäviä tai mitään game-changereita kuten Superrahastot aikanaan, mutta mielestäni etenkin Kehittyvät Markkinat sekä Maailma rahasto on enemmän kuin tervetulleita nykyisille markkinoille, koska niihin pystyy yhtä kustannustehokkaasti sijoittamaan tällä hetkellä vain ETF:ien kautta.
On hyvä kuitenkin huomata, että synteettisiin rahastoihin ja ETF:iin sijoittaessa kannattaa aina tehdä ensin itse taustatyö. On turha ottaa riskiä, vain, koska ei jaksa ottaa asioista selvää ja myös rahastosijoittamisessa pätee se, että ei kannata sijoittaa siihen, mitä ei ymmärrä.
Toivon, että tämä kirjoitus avasi sinulle selkeästi synteettisten ja fyysisten rahastojen eroja, sekä uusien Nordnetin rahastojen sisältöä ja kannattavuutta yksityissijoittajille. Mikäli sinulla heräsi vielä lisäkysymyksiä tai mitään liittyen tekstin aiheeseen, laitathan kommenttia, vastailen enemmän kuin mielelläni kysymyksiin!
Ja kuten aina, mikäli rahastosijoittaminen kiinnostaa, kannattaa avata tili Nordnettiin* ja aloittaa sijoittaminen joko näillä rahastoilla tai mikäli synteettisten rahastojen riskit pelottavat liikaa, rahastoilla, joita olen listannut parhaat- ja halvimmat indeksirahastot – kirjoituksessani.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Omavaraisuushaaste Bloglovin’
Omavaraisuushaaste Blogit.fi
*Affiliate-linkki
Onko ilmoittamissasi kustannuksissa otettu huomioon kokonaiskustannukset (TKA) vai pelkästään juoksevat kulut? Joskus huomannut, että Nordnet ei ilmoita kokonaiskustannuksia (TKA) laisinkaan ja täten kustannukset ovat keinotekoisesti pienemmät. Muistaakseni Nordnet otti myös käyttöönsä 2,5€/kk maksun, mitä en usko olevan sisällytetty edes heidän juokseviin kuluihin?
Hyvä kysymys! Tuo Nordnetin kuukausimaksu osuivain noihin automaattisiin ETF-talletuksiin, ja senkin voi välttää sillä, että tekee sijoitukset manuaalisesti ks. https://www.nordnet.fi/fi/palvelut/kuukausisaastaminen
Näihin indeksirahastoihin merkintä- sekä lunastuspalkkiot ovat edelleen Nordnetissä nolla euroa, joten juoksevien kulujen pitäisi sisältää ihan kaikki kulut, mitkä rahastoista sijoittajalle syntyy.
Esimerkiksi SRX8 ostaessa Nordnetissä yksittäisenä, välityspalkkio on 15€. Joten eikö 2,5 euron kuukausisäästösopimus kannata aina tehdä kuun 5. Päivä voimaan (koska kaupanteko tapahtuu silloin säästösopimuksen mukaan) ja irtisanoa sen jälkeen koska siitä ei aiheudu kustannuksia. Ja tehdä taas sopimus esimerkiksi 6kk päästä uudestaan, koska ymmärtääkseni kuukausisäästösopimuksessa sijoitetaan joka kuu eikä pysty valitsemaan esimerkiksi joka kolmatta tai kuudetta?
Tuo varmaan saattaisi toimiakin! Mutta en usko, että kenellekään meille tuo aika, mikä menee sopimuksen irtisanomiseen ja sen uudelleenaktivointiin on sen arvoista. Parasta automaatissa on kuitenkin juuri se aika, joka säästyy ja omasta mielestäni tuo Nordnetin hinta on vielä ihan ok, etenkin kun miettii, että kivijalkapankeilta ei tällaista toimintoa vieläkään löydy.
Hyvä kirjoitus, kiitos. Oletko muuten perehtynyt tai voisitko perehtyä asiaan eli miksi Nordnetin Smart rahastot eivät ole toipuneet maalis-huhtikuun kurssilaskusta osakemarkkinoiden ja monien muiden rahastojen tapaan vaan makaavat vieläkin rajusti tappiollisina YTD arvoihin verrattuna? Mikä mahtaa olla se tärkein syy?
Kiitos! Joo Smart-rahastoista on ollut teksti työn alla jo vuoden verran, mutta odottelen vielä vähän pitempää dataa tuosta, miten rahastot käyttäytyvät. Mutta pyrin saamaan senkin eetteriin tämän vuoden aikana.
Kiitos sinulle! Kyllä tämä kirjoitus hiukan avasi tätä maailmaa taas lisää vaikka ainahan sitä jää pohtimaan, että mitä pitäisi tapahtua maailmalla että tämmöiset riskit realisoituisivat. Ei sillä että haluaisin välttämättä sitä omalle bucket listalleni 😀 Jään kyllä kuitnekin vähän pohtimaan josko sitä uskaltautuisi nuihin kehittyviin markkinoihin laittamaan. Se kiina kun vielä omilta trensseleiltä uupuupi. Mut jees, kiitosta veisaa!
laurisson
Jees, hienoa, että tästä oli hyötyä!
Mistä tietää onko rahasto synteettinen vai fyysinen? Pitäisikö saada selville avaintietoesitteestä?
Juurikin näin eli asian selvittäminen ei ole aina helppoa, koska avaintietoesitteissä ei ole selkeää omaa paikkaa tuolle asialle.
Mutta esim. tekstissäkin mainittu Indeksirahasto USA-indeksin avaintietoesite on täällä: http://doc.morningstar.com/document/194c729fd67d8f183fe70acbb7c90900.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Löydät synteettisyyden tästä lauseesta avaintietoesitteen alussa: “tavoitteen saavuttamiseksi rahasto sijoittaa Nordnetin neuvojen mukaisesti (i) yhden tai useamman Euroopan talousalueen jäsenvaltion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja/tai (ii) kehittyneissä maissa sijaitsevien yritysten liikkeeseen laskemiin osakearvopapereihin tai muihin osakkeiden kaltaisiin arvopapereihin. Rahasto siirtää taloudelliset edut kyseisiin osakearvopapereihin ja saa altistuksen indeksin kokonaistuoton nettotulokseen swap-transaktiolla.”
Nordnet ei siis mainitse missään kohtaan, että sijoittaa osakkeisiin, vaan puhuu vain indeksinmukaisesti tuotoista (ja swap sopimuksista).
Vertaa tätä Nordnet Suomi Indeksirahaston avaintietoesitteeseen (joka siis on fyysinen): http://doc.morningstar.com/document/09389aedca994e370e789be279d5c325.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Sieltä löytyy yksinkertainen lause: “Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa osakkeisiin ja muihin jälkimarkkinakelpoisiin osakepohjaisiin arvopapereihin.”
Fyysinen rahasto on siis huomattavasti helpompi tunnistaa kuin synteettinen. Toivottavasti tästä oli apua! Kirjoitan tulevaisuudessa vielä tekstin, jossa käyn läpi kaikkien suosittujen rahastojen synteettisyyden/fyysisyyden.
Moikka,
Olitkohan jo tehnyt kirjoituksen suosittujen rahastojen synteettisyydestä/fyysisyydestä?
En ollut vielä ehtinyt! Työn alla on monen muun tekstin tapaan, pitäisi myös päivitellä tuo parhaat indeksirahastot teksti sekä analyysi noista Nordnetin uusista rahastoista.
Moi ja kiitos uudesta tekstistä! Tämä synteettisyys herätti itsessänikin ihmetystä, sillä Nordnetin sisältöjä pidempään seuranneet tietävät, että ovat suositelleet fyysistä replikointia joten vähän jäi ristiriitainen fiilis. En kuitenkaan liian suurta riskiä noissa näe kun vastapuoli on J.P Morgan, jos se kaatuu niin maailmassa lienee isompiakin ongelmia.
Monihan perusteli, että ETF:llä, esim SRX8 saisi saman halvemmalla. Kuitenkaan välityspalkkioita (edes sitä kk-säästön 2,5e) ei näissä kommenteissa otettu lainkaan huomioon ja nopealla matikalla summien pitäisi olla melko isoja, jotta kokonaiskustannus kääntyy ETF:n eduksi?
Juurikin näin. Synteettiset ovat aina ns. ”turhaa” riskiä, mutta jos ne riskit realisoituvat, kyseessä on ihan aidosti finanssikriisin kokoinen pommi, jolloin riskit tulevat sen jälkeen realisoituimaan ihan kaikissa omaisuusluokissa.
Ja olet ihan oikeassa siinä, että tuo ETF:ien lisäkulu aiheuttaa sen, että puhutaan oikeasti isoista summista ennen kuin se muuttuu halvemmaksi. Nämä ihmiset varmaan joko sijoittavat useampiin ETF:iin tai sitten tosiaan vähän isommilla summilla. Mutta loppupeleissä, kysehän on juuri siitä riski vs. hinta. Loppupeleissä varmaan päätös on ihmisestä riippuvainen – onko valmis kantamaan synteettisten riskit, jotta saa halvemmalla kuukausisijoituksensa? Jotkut ovat, jotkut eivät. Tärkeintä onkin tiedostaa riski ja sitten toimia sen mukaan.
Sisältävätkö seurattavat indeksi myös osinkotuoton?
Kyllä, osingot ilman veroja sisällytetään indeksin tuottoon.
Voisitko perustella, mihin tuo ”osingot ilman veroja” perustuu?
Hyvä tarkennuskysymys. Olisi varmaan pitänyt mainita se tuossa ensimmäisessä vastauksessa. Tämä tieto löytyy suoraan tuon S&P500 seuraavan indeksin avaintietoesitteestä: http://doc.morningstar.com/document/194c729fd67d8f183fe70acbb7c90900.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Ks. lause. ”Seurattu kehitys on sama kuin indeksin kokonaistuotto (ts. indeksin osatekijöiden maksamat osingot ilman veroja sisällytetään indeksin tuottoon).”
Rahastoilla on usein tuo veroetu niin ulko- kuin kotimailla, minkä takia ne keskimäärin ovatkin erittäin hyviä sijoituskohteita pitkällä aikavälillä vs. suorat osakesijoitukset.
Englanninkieliset avaintietoesitteet sanovat muuta, ja nuo Bloomberg kooditkin viittaavat nettotuottoindekseihin. ”The performance tracked is that of the net total return of the Index (i.e. dividends net of tax paid by the Index constituents are included in the Index return).”
Toisaalta jos nuo rahastot ”saisivat” (lainausmerkit, koska synteettinen rahasto) osingot täysin veroitta, niin ne voittaisivat tuotossa fyysiset rahasto helposti, koska fyysiset rahastot maksavat tyypillisesti 10%…15% lähdeveron osingoista.
Jepp, mielenkiintoista sinänsä, että englanninkielinen käännös näyttää eriä. Tai sitten suomennos on vain niin epämääräinen, että sen suomalainen lukee ja ymmärtää väärin. Nordnet varmasti aikanaan vastaa siitä viranomaisille, mikäli avaintietoesitteessä olisi oikeasti virhe tai harhaanjohtavasti tulkittavaa tietoa. Voi toki olla, että Nordnet tuossa tarkoittaa, että tuotto verojen jälkeen, mutta paha sanoa.
Nordnet ja Nordnet… Huh! Yksi huonoimmista ja kalleimmista toimijoista markkinoilla. Silti Suomessa kirjoitukset ja ”arvostelut” lähes poikkeuksetta käsittelevät hyvinkin positiiviseen sävyyn juurikin kyseistä tahoa. Suosittelen suhtautumaan varauksella ja vertailemaan hintoja sekä tuottoja, vaikka historiallinen tuotto ei olekaan tae tulevasta, niin ei ole mysökään sen puute.
Olisipa minulle maksettu tästä, kelpaisi! Ja toki tekstissä olisi aina maininta siitä, jos kyseessä olisi ollut kaupallinen yhteistyö.
Kirjoitin tekstin ihan vain sen takia, koska sähköpostini täyttyi kysymyksistä näihin liittyen, joten tekstille oli selkeästi tarvetta. Tämä johtuu varmaan juuri siitä, että Nordnet niin iso toimija Suomessa on. Ja koen, ettei tämä kyllä kauhean positiivinen ollut vaan faktapohjainen ja neutraali.
Osakesijoittaminen on mielestäni kallista Nordnetilla (jonka takia suurempi osakesalkkuni onkin Danskessa), mutta rahastosijoittamiseen Nordnet on parhaita Suomessa (niin laaja valikoima ja rahastosijoittaminen on maksutonta).
Tärkeä kirjoitus! Hyvä tuoda esiin, että nämä uudet rahastot tosiaan eroavat rakenteeltaan esim. entisistä superrahastoista. Itselle nää uudet rahastot oli alkuinnostuksen jälkeen pettymys: Eurooppaan ja USA:aan sijoittavia indeksirahastoja saa Nordnetin kautta Handelsbankenilta ja SPP Fonderilta edullisemmilla kuluilla ja fyysisinä. Itse asiassa maailmarahastokategoriassakin löytyy kova kilpailija SPP:ltä: SPP Aktiefond Global seuraa MSCI All Country World -indeksiä 0,32% juoksevilla kuluilla ja on rakenteeltaan fyysinen. Samalla rahastolla saa kehittyneet ja kehittyvät maat katettua.
Tämä on kieltämättä suurin osa näissä, että juuri noi Handelsbankenin rahastot kilpailevat suosituimpia näitä vastaan (eli juuri Eurooppa ja Jenkit). Pitää toki muistaa, että Handelsbankeninkin avaintietoesitteessä sanotaan, että se voi sijoittaa myös johdannaisiin, joten siinäkin voi olla joskus häviävän pieni mahdollisuus vastapuoliriskiin.
SPP Globaliin en ole tutustunutkaan, täytyy tsekata tuo!
Aika paljon painotetaan synteettisen rahaston vastapuoliriskiä joten teki mieli oikein keksimällä keksiä huonoja puolia fyysisestä rahastosta. En sinänsä liputa kummankaan puolesta koska salkussa lähinnä suoria sijoituksia.
Tuli mieleen ainakin likviditeettiriski, eli kun lunastat osuuksia, joutuu rahasto myymään lappuja. Suuren määrän myynti vaikuttaa lapusta saatavaan hintaan ja osuuden arvoon. Onko swap sopimuksilla samanlaista markkinaa heiluttavaa vaikutusta?
Nostamasi pointti on mielestäni oleellinen, koska juuri näinhän ne pörssikurssit laskevat ja noi nopeat pörssiromahdukset syntyvät. Pörssi laskevat, ihmiset lunastavat rahastojaan, pörssit laskevat lisää, kierre on valmis. Toisaalta samaa efektiä nähdään myös suorissa sijoituksissa.
Ja pakko myöntää, että johdannaismarkkina ei ole minulle niin tuttu, että tietäisin kaikkia vaikutuksia, mitä swap-sopimuksilla voi markkinoilla olla turbulenttina aikana. Varmaan suurin riski swap-sopimuksissa on juuri tuo vastapuoliriskin toteutuminen, jossa koko sopimus menettäisi arvonsa täysin. Johdannaisiin liittyy muutenkin aika paljon juuri noita systemaattisia riskejä, jotka menevät itseltä (ja finanssikriisistä päätellen about kaikilta) yli hilseen.
Hei.
Hyvä kirjoitus ja alla pari huomiota, mitä voisi täydentää.
Synteettisissä voisi vielä keskittyä vakuusasteeseen: onko se 100 %? Toiseksi voisi keskittyä, että mitä on cakuutena Deutsche Bond on hiukan parempi kuin Italian.
Hyviä ehdotuksia! Otan noista selvää ja lisäilen tekstiin heti kun ehdin.
Miksi sijoittaa Nordnetin USA indeksirahastoon jos voi sijoittaa esim SRX8 etf:n 0,07% kuluilla Nordnetin kautta?
Hyvä kysymys!
Kyse on ennen kaikkea siitä, että ETF-säästämisestä joutuu Nordnetissa nykyään maksamaan kuukausimaksua – silloin kun ETF-sijoittaminen oli ilmaista, ei tätä rahastotarvetta ollut. Pienemmillä summilla ilmainen rahastosijoittaminen on nykyään kuitenkin kustannustehokkaampaa, jonka takia joillekin sijoittajille rahasto > ETF.
Tosi hyvä kirjoitus!
Kiitos! Hienoa, että kirjoituksesta oli hyötyä.
Auta aloittelijaa! Mistä löytyy tieto, onko rahasto fyysinen vai synteettinen? Ei vain osu silmään avaintietoesitteistä.
Hyvä kysymys! Se ei todellakaan ole aina helppoa, koska avaintietoesitteissä ei ole selkeää omaa paikkaa tuolle asialle.
Mutta esim. tekstissäkin mainittu Indeksirahasto USA-indeksin avaintietoesite on täällä: http://doc.morningstar.com/document/194c729fd67d8f183fe70acbb7c90900.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Löydät synteettisyyden tästä lauseesta avaintietoesitteen alussa: ”tavoitteen saavuttamiseksi rahasto sijoittaa Nordnetin neuvojen mukaisesti (i) yhden tai useamman Euroopan talousalueen jäsenvaltion liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin ja/tai (ii) kehittyneissä maissa sijaitsevien yritysten liikkeeseen laskemiin osakearvopapereihin tai muihin osakkeiden kaltaisiin arvopapereihin. Rahasto siirtää taloudelliset edut kyseisiin osakearvopapereihin ja saa altistuksen indeksin kokonaistuoton nettotulokseen swap-transaktiolla.”
Nordnet ei siis mainitse missään kohtaan, että sijoittaa osakkeisiin, vaan puhuu vain indeksinmukaisesti tuotoista (ja swap sopimuksista).
Vertaa tätä Nordnet Suomi Indeksirahaston avaintietoesitteeseen (joka siis on fyysinen): http://doc.morningstar.com/document/09389aedca994e370e789be279d5c325.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
Sieltä löytyy yksinkertainen lause: ”Rahasto sijoittaa varansa pääasiassa osakkeisiin ja muihin jälkimarkkinakelpoisiin osakepohjaisiin arvopapereihin.”
Fyysinen rahasto on siis huomattavasti helpompi tunnistaa kuin synteettinen. Toivottavasti tästä oli apua! Kirjoitan tulevaisuudessa vielä tekstin, jossa käyn läpi kaikkien suosittujen rahastojen synteettisyyden/fyysisyyden.
Kiitos vastauksesta! Tämä voikin olla hyvä muistisääntö itselle, että jos kertalukemalla ei tajua mihin rahasto tarkalleen ottaen sijoittaa, on se todennäköisesti synteettinen 😀
Tämä on itseasiassa varmasti erittäin toimiva tapa, koska fyysisillä rahastoilla ei ole samalla tavalla tarvetta asettaa asiaa epämääräisesti 😀
Moi! Olen aloitteleva sijoittaja ja tarkoitus olisi alkuun päästäkseni sijoittaa kuukausittain nimenomaan indeksirahastoihin niin, että 75% menee Nordnetin pohjoismaisiin kohteisiin ja loppu 25% johonkin Euroopan ulkopuoliseen. Tällä hetkellä vahvimmalta vaihtoehdolta jälkimmäiselle näyttää tuo Handelsbankenin USA Indeksi näiden sinun ja muiden asiaanperehtyneiden fyysinen/synteettinen kommenttien perusteella. Kuulostaako sinun korvaasi toimivalta suunnitelmalta?
Virallisia sijoitussuosituksia en saa antaa, mutta jos olisin tilanteessasi, saattaisin tasata osuutta 50-50 – itse olen Jenkkiuskovainen sijoitusten kanssa. Muuten tuo kuulostaa erittäin hyvältä!
Hei!
Minulla on kauemman aikaa vanhemmat säästäneet rahaa, tosin vain säästötilille eikä rahastoihin. Nyt kuitenkin opiskeluvuosien loppuessa 24 vuotiaana olen herännyt että ei minun kannata säilyttää yli 10 000 euroa säästötilillä. Olen tutustunut sijoittamiseen erilaisten blogien ja podcastien kautta nyt muutaman kuukauden verran ja tullut tulokseen että hajauttaisin tuon 10 000 euroa viiteen eri alueeseen. Eurooppa, Usa, Suomi, Kehittyvät markkinat ja Maailma. Usaan ja Eurooppaan hiukan isompi siivu ja noihin muuhuun kolmeen vähän pienempi. Mitä itse tekisit nyt kymppitonnilla jos olisit kiinnostunut rahastosijoittamisesta? Laittaisitko tonnit suoraan rahastoihin/etf:iin vai laittaisitko esim yhteensä tonnin kuussa niin että koko summa olisi rahastoissa noin vuoden kuluttua.
Mistä tietää onko pörssit nyt korkealla vai matalalla ja onko tällä vaikutusta? Aiemmista blogikirjoituksista (jotka ovat muuten mahtavia! Kiitos!) olen bongannut Handelsbankenin rahastot joita omalle listalleni laittaisin. Kehittyvät markkinat näistä Nordnetin omista ja Maailma MSCI World ETF:nä. Tekisitkö itse näin?
Mahtavaa, että olet löytänyt sijoittamisen noin nuorena! Jos et ole vielä lukenut kahta tekstiäni blogistani sijoittamiseen liittyen, niin suosittelen lukemaan nämä:
https://omavaraisuushaaste.com/porssisyklin-9-vaihetta/
https://omavaraisuushaaste.com/porssiromahdus-tulossa-silla-ei-ole-valia/
Vastaavat hyvin kysymykseesi pörssin tilasta.
Ja tosiaan sijoitussuosituksia en voi antaa, mutta itse säästin opiskeluaikoinani 50-50 ASP-tilille sekä osakkeisiin/rahastoihin. Tämä toimi mielestäni hyvin ja ASP-tilin 5% veroton ja ennen kaikkea RISKITÖN tuotto on jotain, mitä ei saa mistään muualta sijoitusmaailmasta.
Itse uskon siihen, että rahastohajautukseen riittää 1-2 rahastoa, mahdollisesti jopa vain yksi, jos haluaa esim. juuri tuohon MSCI World ETF:ään sijoittaa- siinä kun on suhteellisen hyvin maantieteellinen hajautus jo itsessään yhdessä tuotteessa.
Toivottavasti tästä oli apua pohdintoihin!
Mistä näkee ”helposti” tai yleensä näkee milloin etf- indeksirahasto on synteettinen tai fyysinen. Esim. Lyxor Core MSCI Japan (DR) UCITS ETF (EUR) | LCUJ on ilmeiseti synteettinen rahasto. Mistä sen näkee? Onko ainoa paikka lukea rahastoesite? Jos siellä on teksti: ”Johdannaisten käytöstä johtuva riski: ….”
Rahastoesite tosiaan on valitettavasti ainoa paikka tämän löytämiseen. Syynä pitkälti se, että suurimmalle osalle sijoittajista ero fyysinen ja synteettinen ei sinällään kerro paljoa, joten todennäköisesti siksi sitä ei ns. perustiedoissa listata.
Ja tosiaan osa fyysisistäkin rahastoista voi käyttää erittäin pienissä määrin johdannaisia, kuten tuossa esimerkki ETF:ssäkin on. Kyseessä on siis fyysinen rahasto, joka käyttää pienissä määrin johdannaisia tuoton tasaukseen. Tämä lause paljastaa fyysisyyden: ”Rahasto pyrkii saavuttamaan tavoitteensa suoralla replikoinnilla sijoittamalla pääasiassa vertailuindeksin sisältämiin arvopapereihin.”. Paljon jargonia, mutta lopputulos on siis, että rahasto sijoittaa suoraan indeksin osakkeisiin = Fyysinen rahasto.
Usein tarvitsee tarkempaa lukua siitä, että sijoittaako rahasto oikeasti osakkeisiin vain puhtaasti johdannaisiin.
Lopultakin ”puhdas” SP500-rahasto kohtuuhintaan. Ajattelin kokeilla jonkin aikaa ja seurailen samalla kehitystä suhteessa ESG-serkkujensa tuottoihin. Eikös esg-indekseistä ole jotain näyttöä, että tuottavat vähän paremmin kuin ei-ESG-versionsa? Viittaan nyt esim. OP/Handelsbanken/Seligsonin Usa-indekseihin.
ESG-rahastoja on todennäköisesti ollut liian vähän aikaa olemassa, että luotettavaa dataa tästä asiasta löytyy. Asiasta löytyy tutkimuksia molempiin suuntiin ja uskon, että vasta +10 vuoden päästä voidaan sanoa, saako ESG:llä oikeasti ylituottoa vai ei.
Onko tämä Handelspankenin Usa Indeksi synteettinen vai fyysinen? Entä Nordnet Indexfond Sverige? Olen ottanut nämä molemmat ja lisäksi tuota Indeksirahasto Suomea. Kuinka hajauttaa vielä maantieteellisesti, että kattaisi ns. koko maailman? Vai pääseekö näillä jo alkuun?
Jenkki-indeksit hallitsevat suurelta osin jo montaa maailmanlaajuista indeksiä, joten mielestäni tuossa on hyvä alku. Jos haluat vielä jotain, niin ehkä jotain kehittyvien maiden rahastoa tuohon voisi harkita sivuun (niissä toki vielä vähän isommat kulut). Ja tosiaan niin USA-indeksi kuin Nordnet Ruotsirahasto ovat molemmat suurimmaksi osaksi fyysisiä, mutta sisältävät myös johdannaisia (Ruotsi-rahastossa enemmän).
Kiitos paljon! Aloin miettiä mitä tekisin säästötilillä lojuville rahoille, jotka eivät kasva korkoa. Onnekseni löysin nämä sinun sivusi ennen kuin varasin aikaa pankkiin. Todella hyvää ja selkeää tietoa! Olen aivan aloittelija sijoittamisessa ja se aikalailla pelottaakin laittaa rahoja pois pankkitililtä. Mutta ilmeisesti se kuitenkin kannattaa pidemmässä juoksussa. Eläkkeelle kun on kuitenkin vielä paljon aikaa.
Semmoinen tyhmä kysymys vielä, että kun haluan laittaa lisää rahaa rahastoon, niin tapahtuuko se aina oston kautta?
Joo tosiaan perinteisissä rahastoissa, se toimii aina oston kautta. ETF:ssä pystyy tehdä esim. Nordnetissä kuukausisäästösopimuksen, jolloin se toimii automaattisesti. Jos tosiaan rahastot kiinnostavat vielä enemmän, olen kirjoittanut rahastosijoittamisen aloittamisesta tarkemmin täällä:
https://omavaraisuushaaste.com/rahastosijoittaminen-aloittaminen/
https://omavaraisuushaaste.com/suomen-suosituimmat-rahastot/
Nämä kirjoitukset toivottavasti auttavat entisestään ymmärtämään rahastosijoituksia ja sitä, mihin kannattaa sijoittaa!