Olemmeko tekoälykuplassa?

Onko pörssi tekoälykuplassa?

Moni on verrannut viime kuukausia IT-kuplaan tai vuoteen 2021-2022. Ja paljon samoja teemoja onkin esillä. Memeosakkeet raketoivat (ja sulavat), kryptot raketoivat (ja sulavat), erittäin vähän liikevaihtoa tekevät yritykset on arvotettu satojen miljardien arvoiseksi (ja sitten taas kymmenien miljardien). Kuulostaako tutulta?

Itse luulin, että tällainen sekoilu olisi jo lopetettu, mutta sijoitusmaailman muisti tuntuu lyhentyneen entisestään. Aikamme merkki tämäkin. Tekoäly on kuitenkin todellinen ja niin on myös siihen laitetut eurot. Voidaan siis argumentoida myös sen puolesta, että emme edes ole missään kuplassa tällä hetkellä – vaan voi olla, että olemme vasta jonkun suuren alussa! Kumpi on totta?

Katsotaan argumentit puolesta sekä vastaan. Miksi näyttää siltä, että olisimme kuplassa? Ja toisaalta, miksi näyttää siltä, että emme ole kuplassa?

Miksi pörssi on tekoälykuplassa?

Lähdetään siitä, miksi voisimme sanoa, että olemme tekoälykuplassa. Tähän syyt ovat monelle varmasti jo tuttuja, mutta kerrataan tarkemmalla tasolla, miksi nykyistä tilannetta voi kutsua kuplaksi.

1. Monen tekoälyosakkeen arvostus on täysin kuplautunut kuten vuonna 2021

Monen osakkeen arvostus, joissa on tekoäly nimessä tai jotka tekevät tekoälyn kanssa töitä, on lähtenyt aidosti kestämättömälle tasolle. Näistä selvimpiä ovat Palantir, jonka pelkkä P/S-luku oli vielä pari päivää sitten yli 100. Vaikka yhtiö kasvaa kannattavasti ja kovaa, on tällainen arvostustaso käytännössä ollut ainakin tähän mennessä poikkeuksetta kestämätön. Tämän lisäksi moni pienempi yhtiö, joka teki jotain AI:n kanssa (kuten vaikka SoundHound tai C3.ai), ovat kokeneet tekoälysyklin aikana yhden tai kaksi selvää raketointia – ilman mitään järkevää uutista.

Pääsivätpä myös suomalaiset nauttimaan tästä Nokian muodossa, joka pelkästä Nvidia sijoituksesta nousi hetkessä montakymmentä prosenttia. Tuntuu hullulta, että elokuun 2025 kurssipohjilta Nvidia-sijoituksen kurssihuippuhiin, Nokian osake nousi melkein 100 % kolmessa kuukaudessa.

Yksi aika selkeä kuplan oire onkin se, että pelkästään sijoitus, sopimus tai jopa aiesopimus Nvidian tai OpenAI:n kanssa, on nostanut yhtiön osakekursseja kymmeniä tai joskus jopa satoja prosentteja lyhyessä ajassa. Tämä ei ole normaalia.

2. Tekoäly lupaa tuottavuutta, jota ei ole todistettu kuin rajallisesti

Käytän päivätyössäni tekoälyä, mutta erittäin vaihtelevin tuloksin. Tiettyyn ammatteihin tekoäly tuottaa nyt jo hieman tai selvää tehokkuutta, mutta suurimpaan osaan työtehtäviä se ei vaikuta mitenkään. Tästä huolimatta siihen on ladattu jo aivan valtaisat odotukset ennen kaikkea tehokkuuden osalta.

GPT3:n julkaisusta lähtien minulla on ollut sama tunne. Tässä on Piilaakson firmojen ratkaisu heidän ongelmiinsa: loputtomaan korporaatioroskaan ja bulkkikoodin tuottamiseen. Ja siinä tekoäly tosiaan loistaa. Oikein muuhun siitä ei järkevästi tällä hetkellä oikein olekaan (tulen taiteeseen tässä vähän myöhemmin). Voidaankin siis sanoa, että tällä hetkellä rahaa upotetaan biljoonia asiaan, joka ei ole tuottanut vähään aikaan yhtään mitään kehitystä.

3. Tarpeeksi laajan AI-infrastruktuurin tekeminen vie vuosikymmenen, ei paria vuotta

Etenkin Yhdysvalloissa ja myös muualla maailmassa ollaan herätty siihen, että tekoäly ja palvelinkeskukset vievät valtavan määrän energiaa. Ja kyllä vain – energiaa ei ole maailmassa loputtomasti. Ongelma ei olekaan enää sirujen puute, vaan energian puute. Toisin kuin siruja tai ohjelmistoja, energiaa ei pysty luomaan vielä nykyäänkään yhtään nopeammin tyhjästä, vaan voimaloiden rakentaminen vie edelleen valtavasti aikaa.

Jos energian tarve lisääntyy koko ajan räjähdysmäisesti, samalla kun sitä on jo valmiiksi liian vähä – energia jää selväksi pullonkaulaksi tekoälyn kehitykselle. Ja tämä näyttää tällä hetkellä jo erittäin realistiselta skenaariolta, joka voi hidastaa tekoälyn kehitystä sekä siitä saatavia hyötyä.

Vaikka Suomen poliittisia päätöksiä parjataankin, energiapolitiikka on mielestäni ollut pitkään Suomessa maailman parasta, koska ydinvoimaa ei ole pelätty – eikä pelätä vieläkään.

Se, että Suomi on lähes täysin energiaomavarainen ja pystyy tuottamaan jatkossakin tasaisesti halpaa energiaa, tulee olemaan niin täällä asujien onni, kuin myös mahdollinen etu tekoälykilpailussa, koska uusia voimaloita suunnitellaan koko ajan lisää. Tulemme tarvitsemaan lisää energiaa ja ydinvoimala (jonka rakentaminen kestäisi alle 20 vuotta), on edelleen paras ratkaisu tähän muiden uusiutuvien energioiden ohella.

4. Tekoäly ei oikeasti tuota kuin roskaa, ei tehokkuutta

Koodin ja korporaatiojargonin lisäksi, mitä AI:lla sitten tuotetaan eniten? Niin sanottua AI slopia, eli puhdasta digitaalista roskaa. AI-roska on valunut jo Spotifyn viikon suosituksiini, on melkein 50% somefiideistäni ja on joidenkin arvioiden mukaan yli puolet Internetiin tuotetusta tekstisisällöstä viimeisen kahden vuoden aikana.

Omalla tavallaan on ironista, että samat yritykset, jotka kehittävät AI-työkaluja, joilla voi tehdä Kuolleen internetin-teoriasta totta, hyötyvät siitä myös eniten taloudellisesti. Loppupeleissä ihminen hukkuu kaikkeen bottien, tekoälyn ja algoritmien roskaan Internetissä ja silloin pääsemme tilanteeseen, jossa botit näyttävät vain tekoälyllä tuotettua sisältöä ja mainoksia toisilleen, samalla kun megateknot vaihtavat rahaa taskusta toiseen.

Koen itse, että omalla tavallaan tämä on jo totta ja Internet kaipaa tällä hetkellä vakavasti nappulaa ”älä näytä mitään AI:lla generoitua”. Mielestäni tilanne on mennyt niin huonoksi, että monen palvelun käyttökokemus on huonontunut merkittävästi AI-roskan myötä ja esim. vaikka Spotifyta rakastankin, on sen käyttökokemus osaltaan mennyt pilalle.

Sama pätee Google-hakuun, jonka tekoälytiivistelmä-toiminto on yksi haitallisimmista keksinnöistä vähään aikaan (se on myös tällä hetkellä ylivoimaisesti epätarkin ja valheellisin tekoäly käytetyimmistä). Vaikka itsekin käytän blogissani vain stock photoja, pyrin aina välttämään myös AI-kuvia blogitekstien kuvituksessa ihan periaatteesta.

5. Kaikki start-up raha menee tekoälystartuppeihin

Yhdysvalloissa jopa noin kaksi kolmasosaa kaikista start-up sijoituksista on mennyt AI-yhtiöihin. Yhteen teknologiaan ja yhdelle toimialalle. On aika itsestäänselvää, että tämä ei ole kestävää ja numero tulee jossain kohtaan jälleen tasaantumaan, hitaasti tai romahtamalla.

Miksi pörssi ei ole tekoälykuplassa?

Kuplan merkit näyttävät olevan ilmassa aika vahvasti. Mutta mitä jos näin ei olekaan?

1. Megateknojen arvostukset eivät ole kaikkien aikojen huipuissaan

Megateknojen tulospohjaiset arvostustasot ovat historiallista keskiarvoa kohommalla, mutta todellisuudessa ne eivät ole mitenkään täysin räjähtäneet käsistä. Kaikki isoimmat AI-yhtiöt liikkuvat edelleen alle 40 P/E:ssä ja esim. Meta, joka on tästä paljon hyötynyt (ja joka toki polttaa paljon myös rahaa), on itse asiassa arvostettu jopa matalammalle kuin keskimäärin yhtiön historiassa.

Sijoittajat pelkäävätkin, että Meta toistaa metaversumi ja omien osakkeiden oston sekoilut vuodelta 2022 uudestaan – eli polttaa satoja miljardeja savuna ilmaan. Koska yhtiöt ovat hyötyneet paljon tekoälytyökalujensa myynnistä ja niiden liiketoiminta vetää muutenkin hyvin, eivät pelkästään pelot ja hieman kohonneet arvostustasot pysty oikeuttamaan argumenttia kuplasta.

Tästä hyvä muistutus on koko 2010-luku. Käytännössä joka vuosi vuosien 2015-2019 välissä moni huusi, että markkina on ylikuumentunut (pitkälti megateknojen takia) ja, että romahdus tulee. Romahdusta ei koskaan tullut luonnollisessa muodossa, mutta lopulta se tuli koronan muodossa, josta kuitenkin sitten seurasi taas parhaat 5 vuotta markkinahistoriassa. Historialliset arvostustasot ovatkin vaarallinen mittari nykyisessä markkinassa.

2. Tarjonta ei vieläkään vastaa kysyntää monella AI-toimialalla

Energia on pullonkaula, ja niin on myös joissain tapauksissa sirut. Koska pullonkaulat aiheuttavat patoutunutta kysyntää, voikin olla, että ne itse asiassa estävät kuplan muodostumista. Fysiikan lait tulevatkin siis vastaan ja samalla kun energiakapasiteetti kasvaa, myös tekoälyinvestoinnit kasvavat tasaiseen tahtiin. Nousua saattaakin olla luvassa siis hyvin seuraava viisi vuotta – tai vuosikymmen, jos energiainvestoinnit ja tekoälyinvestoinnit kannattavat.

3. USA:n ja Kiinan tekoälysota lisää rahaa entisestään AI-kisaan

Kun kaksi maailman suurinta (ja vaurainta) valtiota lähtevät kilpasille, viimeksi lopputuloksena oli ihminen kuussa. Nyt Neuvostoliitto on vaihtunut Kiinaan ja avaruuskisa tekoälykisaan ja panokset ovat sen mukaiset. Kun maailman isoimmat globaalit teknologiayhtiöt JA maat lähtevät yhdessä investoimaan johonkin teknologiaan, puhutaan kokonaisvaikutuksiltaan biljoonista euroista ja dollareista. Jos tämä kisa jatkuu pitkään, niin myös biljoonat kasvavat kymmeniksi biljooniksi – ja tämä näkyy samalla koko tekoälyekosysteemin yrityksissä.

Raha on rajallista, mutta nyt rahan määrä kasvaa niin kovaa tahtia yhdellä toimialalla, että on vaikea edes ymmärtää, miten nopeasti raha on tekoälyekosysteemiin siirtynyt. Voi ollakin, että tämä on tekoälyn vuosikymmen ja kaikki rahavirrat valuvat käytännössä tekoälyyn (ja aseteollisuuteen) seuraavan viiden vuoden aikana.

4. AI:n kehitys on ottamassa vasta ensiaskelia, ja tämä on vasta alkua

Siinä missä investoinnit voivat olla vasta alussa, niin voi myös olla AI:n kehitys. AI on tällä hetkellä vielä erittäin hitti tai huti hyödyllisyydestään. Mutta mitä jos tekoäly onnistuukin seuraavien vuosien aikana vastaamaan kaikkiin sen odotuksiin – ja jopa ylittämään ne (kuten teknologialla usein on tapana)? Tällöin tekoäly-yhtiöt tulevat tekemään erittäin isoja rahoja – ja tämän lisäksi kaikkien maailman yhtiöiden tehokkuus ja kannattavuus nousee entisestään, kun ne pystyvät tekoälyn tehot lunastamaan.

Tekoäly pystyykin parhaillaan nostamaan liikevaihtoa, että parantamaan yritysten tehokkuutta ja kannattavuutta merkittävästikin. Tällöin kasvu-uraa yhtiöillä on vielä paljon.

5. AI:seen on aidosti investoitu rahaa enemmän kuin mihinkään koskaan näin lyhyessä ajassa

Viimeisen kolmen vuoden aikana GPT3:n julkaisusta lähtien isoimmat megateknot ovat olleet isoin syy siihen, miksi AI-kehitykseen on laitettu niin paljon rahaa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Google on kasvattanut pääomainvestointejaan +229%, Microsoft +209%, Amazon +114% ja Meta +101%. Tämä tekee yhteensä yli 400 miljardia dollaria – pelkästään näiltä neljältä yritykseltä.

Ja kun maailman isoimmat yritykset kasvattavat pääomainvestointeja näin merkittävästi, mitä tapahtuu? No se nähdään ennen kaikkea Nvidian liikevaihdossa ja tuloksessa, sillä merkittävä määrä investoinneista on mennyt ihan puhtaasti rautaan – ja osa AI-kehitykseen ja ihmisiin. Samalla tämä virta kuitenkin leviää ympäri koko AI-ekosysteemin ja näistä sadoista miljardeista – jopa biljoonista – investoiduista dollareista riittää pienemmillekin yrityksille.

Tällä hetkellä AI:seen investoidaankin niin järkyttävä määrä rahaa, että tällaista ei ole nähty koskaan maailman historiassa. Jos vauhti jatkuu tällaisena – tai kiihtyy entisestään – ja tekoäly teknologiana kehittyy yhtä nopeasti kuin teknologialla on tapana, voimme hyvinkin olla vasta alkutekijöissä. Jos taas pääinvestoinnit eivät näytä enää nostavan tekoälyn tehoja ja paremmuutta sanotaan seuraavan vuoden aikana, voidaan investoinnit laittaa yllättävänkin nopeasti jäähän – jolloin myös koko tekoälyekosysteemi saattaisi kokea pienen romahdusliikkeen ennen kuin pääsee takaisin jaloilleen.

5. Kun kuplaa huudetaan, ei todennäköisesti ole vielä kuplaa

Kun pörssi alkaa kuplaantumaan, yleensä markkinassa on täysi euforia päällä. Tällä hetkellä elämmekin mielenkiintoisessa markkinatilanteessa, koska samaan aikaan ns. fear/greed index on monella tapaa pelon puolella, mutta samalla osakemarkkinat erittäin lähellä huippuja. Yleensä pelkotasot ovat näin kovia pelkästään keskellä syventyvää pörssiromahdusta. Voikin olla, että sijoittajat eivät ole vain vielä sisäistäneet sitä, kuinka pitkään ja merkittävästi AI-investoinnit pystyvät rahaa lisää talouteen – ja ennen kaikkea megateknoihin – tuomaan.

On harvinaista ja lähes ennaltakuulumatonta, että kupla puhkeaisi silloin, kun ihmiset pelkäävät kuplan puhkeamista.

Onko pörssi tekoälykuplassa?

Näkökulmia on monia, mutta tiedän, että lukijana haluat tietää, onko vastaus juuri nyt mielestäni kyllä vai ei.

Näkemykseni on suhteellisen selkeä. Odotukset tekoälyä kohtaan ovat liian korkeat lyhyellä aikavälillä (aivan kuten IT-kuplassa internet-liiketoimintoja kohtaan), mutta samaan aikaan fundamentit tukevat suurta osaa pörssien arvostuksesta (vaikkakin korotetuin kertoimin). AI:sta hyötyy myös paljon megateknot, jotka vetävät juuri indeksejään mukanaan, jonka takia indeksisijoittajalla voi olla edelleen hyvät kissanpäivät osakesijoittajan kustannuksella.

Kyseessä ei siis ole kupla, vaan perus noususyklin vaihe. Koska on mahdoton sanoa, missä kohtaa sykliä ollaan, en suosittele markkinoilta poistumista, koska rahaa on AINA menetetty enemmän pörssiromahdusta odottaen kuin niissä ollen. Heiluntaa on varmasti nyt suurimman nousun jälkeen paljon luvassa, kuten on viime viikkoina nähty.

Tästä huolimatta en ehkä tässä kohtaa kuitenkaan lähtisi enää all-in AI ja kvanttiteknologia-hypeosakkeisiin tai muutenkaan laittaisi kerralla kaikkia sijoituksiani osakkeisiin tai rahastoihin, koska suurimmat lyhyen aikavälin nousut on jo nähty. On suhteellisen selvää, että korotetut arvostustasot eivät nouse ikuisesti ja viiden vuoden sisään huomattavasti parempia ostopaikkoja tullaan tarjoamaan vähintään kerran, jolloin all-in voi olla jälleen järkevää.