Nettovarallisuuteni on tällä hetkellä n. 82 000 euroa (+fyysinen omaisuus). Sillä ei ihan Forbesin maailman rikkaimmat listalle päästä. Sen sijaan sillä päästään maailman rikkaimpien listalla sijalle 383,182,923! Maailmassa on siis aika monta ihmistä, jotka ovat minua rikkaampia. Lähes 400 miljoonaa ihmistä!
Aika huono sijoitus?
No ei niinkään. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että maailmassa on yli 7 miljardia ihmistä, jotka ovat köyhempiä kuin minä. Tämän numeron pitäisi pysäyttää jokainen lukija hetkeksi paikalleen. 7 miljardia. Se on aika paljon.
Rikkautta onkin ajatuksissamme vain yhdenlaista. Länsimaalaisen käsitys rikkaasta on joku joka omistaa omakotitalon, veneen, hienon auton jne. Länsimaissa rikkaus on näkyvää materiaa. Olet rikas ja joku on sinulle kateellinen, kunhan istut hienossa Audissa. Sillä ei sinänsä ole väliä, miten muuten elämässäsi menee, koska rahallahan saa kaikkea, eikö?
On aivan sama googlaatko sanan rikas englanniksi vai suomeksi, ensimmäisenä kuvahakuna tulee eri kuva, mutta sama idea. Rahaa on kuin roskaa. Henkilö kuvassa kylpee kirjaimellisesti rahassa, jota sataa jostain taivaalta kuin itsestään.
Köyhyyttä on kahdenlaista
Absoluuttista ja suhteellista. Maailmanpankin määritelmässä absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,25 dollarilla päivässä. Absoluuttinen köyhyys onkin yleisintä kehitysmaissa. Kuten hyvin tiedämme Suomen sosiaaliturvajärjestelmä pitää huolen siitä, ettei yksikään suomalainen ole lähelläkään absoluuttista köyhyyttä.
Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa noin 12 prosenttia eli 660 000 suomalaista elää suhteellisessa köyhyydessä eli heidän tulonsa alittavat EU:n suhteellisen köyhyysrajan – Tilastokeskuksen termein pienituloisuusrajan.
THL:n mukaan yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja onkin 600–669 euroa kuussa iästä riippuen. Tämä on mielestäni aika korkea kulutuksen taso. Ihmiset saattavat kuluttaa n. 600 euroa kuussa ennen asumismenoja, mutta fakta on, että melkein jokainen yksinasuva kuitenkin pystyy selvitä huomattavasti vähemmällä. Suurin osa opiskelijoista kuuluukin tähän suhteellisen köyhyyden parissa olevaan väestöön.
Itse elin suhteellisessa köyhyydessä 2 vuotta opiskelujeni aikana, ja elämänlaatuni vaihteli paljon. Fakta kuitenkin oli se, että raha ei juuri vaikuttanut henkiseen hyvinvointiini, vaan se, miten kulutin vapaa-aikani. Jos linnottauduin neljän seinän sisään, kuten tein ensimmäisen yliopistovuoteni aikana, tuntui kuin seinät olisivat kaatuneet päälleni. Kun kuitenkin muutuin aktiivisemmaksi, ei pienet tuloni juuri haitanneet menojani. Ihmisten näkeminen ei maksa mitään.
Mennään kuitenkin takaisin valoon varjojen maailmasta. Numerot puhuvat puolestaan. Suomessa on paljon suhteellista köyhyyttä. Mutta näen, että suurin osa tästä köyhyydestä on ihmisten pään sisällä, koska sitä suhteellinen köyhyys on ennen kaikkea. Suomessa kuka tahansa perusterve ihminen saa tarpeeksi rahaa elämiseen. Mutta mikä on tarpeeksi? Se riippuu elintavoistasi ja kulutustottumuksistasi.
Suuri osa meistä tuntee olevansa vähätuloinen – tai varainen vain sen takia, koska joku toinen saa enemmän. Naapurin pihalle katsominen on kuitenkin pahin virhe, mitä elämässä voi tehdä. Voin luvata, että joku toinen on aina sinua rikkaampi, kauniimpi, menestyneempi tai muuten vain parempi. Se ei kuitenkaan ole hetkeksikään sinulta pois. Muistutuksena tarina munkista ja virkamiehestä muutaman kuukauden takaa.
Kaksi hyvää lapsuudenystävää kasvoivat erilleen. Vuosia myöhemmin he tapasivat uudelleen.
Toinen on vähällä elävä munkki ja toinen rikas virkamies. Edustavalta näyttävä virkamies säälii hoikkaa mitättömältä näyttävää munkkia. Hän neuvoo vanhaa ystäväänsä:
”Jos alkaisit palvelemaan kuningasta, sinun ei tarvisi elää pelkällä riisillä ja pavuilla”
Tähän munkki vastaa:
”Jos pystyisit elämään riisillä ja pavuilla, sinun ei tarvitsisi palvella kuningasta.”
Monenneksi rikkain ihminen sinä olet maailmassa? Voit tarkistaa asian täältä.
Hyvä kirjoitus! Olen kanssasi samaa mieltä, että Suomen tukijärjestelmässä ei todellisuudessa ole kukaan köyhä. Menot vaan ovat liian korkeat verrattuna tuloihin, koska kuuluuhan toimeentulolla olevalla henkilöllä olla upea vuokra-asunto ja kallis puhelin. Olen valitettavan monta kertaa ollut todistamassa tälläistä tapahtumaa läheisissäni: Ollaan toimeentulon/työttömyystuen piirissä, mutta asutaan kaupungin kalleimpiin kuuluvassa kerrostalossa. Taskussa on todella kallis iPhonen puhelin ja pihassa 201X luvun Toyota. Samalla haukutaan koko Suomen tukijärjestelmä paskaksi, kun sillä ei pysty elämään. Monella vuosimenot ovat suuremmat/samankokoiset kuin minulla vaikka tienaan lähes kolme kertaa enemmän kuin he.
Kiitos! Kertomasi on valitettavan totta. Tuloista riippumatta monella on taipumus yrittää pitää samannäköistä elintasoa kuin kaikilla muilla ihmisillä ympärillä. Ihmisen, jonka tulot ovat 4-kertaa huonommat kuin toisella, elämä voi näyttää aivan samalta kuin 4-kertaa enemmän tienaavan. En tiedä, mikä saa ihmisten käyttäytymään tällä tavoin, koska jossain kohtaa korttitalo kuitenkin sortuu, kun yllättivä kuluja syntyy.
193,779,543rd richest person on earth and in the top 4.31% richest people in the world.
Ei kuuluta vielä rikkainmpaan prosenttiin =D
THL:n yksinasuvan minimibudjetti ilman asumismenoja (600-669€), kuulostaa kiltämättä melkoisen yliampuvalta. Itse pystyn elämään tarvittaessa noin 300€:lla + asumismenot. Viime vuonna kyseiset menoni olivat keskimäärin kuukautta kohden 499€ ja tuohon sisältyy viihde-elektoriniikka hankintoja, auton käyttökulut (luovuin autosta 8/2017), herkuttelut, matkailu, sisustaminen, rahapelit, lahjat yms. ei pakolliset menot.
Rikkaus/köyhyys on Suomessa todellakin enemmän asenne/tunne -kysymys. Poikkeuksen tekevät ehkä hyvin sairaat ihmiset, joiden saamat sosiaalituet eivät kata kaikkia tarvittavia hoito- ja lääkekuluja.
Ps. Velalla ”korkean elintasonsa” rahoittavat voidaan luokitella köyhemmäksi, kuin esimerkiksi velaton sosiaalituilla elävä työtön. ”Rikkaiden” elämä saattaa usein olla myös äärimmäisen stressaavaa, eikä onni välttämättä kukoista, vaikka ulkopuolelta elämä saattaakin näyttää täydelliseltä.
Kuuluisaan 1%:n kuuluminen olisi jo aika kova saavutus! Olisi mielenkiintoista tietää, missä varallisuusraja menee tuon laskurin mukaan 1%:n kohdalla.
Täysin samaa mieltä, vaikeat pitkäaikaissairaudet ovat oikeastaan ainoa asia, joka Suomessakin näkyy varmasti myös aidosti rahojen puutteena. Niin kauan kun on vastuussa vain itsestään ja väittää, ettei sosiaaliturvalla elä, on hyvä aika katsoa omia kulutustottumuksiaan. Lähes jokaiselle opiskelijalle tämä on täysin arkipäivää ja he saavat tukea vielä vähemmän kuin työttömät.
150,534,858t
Sillähän taidetaan olla jo maailman top2%:ssa! Ei paha.
Mielenkiintoinen kirjoitus, täytyi heti käydä katsomassa oma sijoitus tuolla listalla. Köyhyyttä tosiaan on kahta erilaista, ja onneksi Suomessa ei ole absoluuttista köyhyyttä. Mutta kyllä suhteellinen köyhyyskin rajoittaa Suomessa mahdollisuuksia ja meillä yksi ongelma onkin köyhyyden ja koulutustason voimakas periytyminen.
Se on ihan totta, että koulutustason ja sitä myötä usein myös elintason periytyminen on Suomessa edelleen huolestuttavan korkeata. Itse vähäosaisesta perheestä tulleena voin kuitenkin sanoa, että uskon, että kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet, kunhan vanhemmat uskovat siihen. Liian moni duunarivanhempi ei tunnu arvostavan koulutusta ja kaiken maailman dosentteja, joka luonnollisesti heijastuu myös lasten elämän filosofiaan.
Minut vanhempani duunaritaustasta huolimatta onnistuivat jo nuorena aivopesemään siihen, että opiskelu kannattaa, joten olen jo nyt 26-vuotiaana parempipalkkainen kuin vanhempani koskaan ovat olleet. Ja sisarukseni on vielä parempipalkkaisempi kuin allekirjoittanut. Ja molemmat tunnistamme sen, että tämä on suuresti kiitos saamamme kasvatuksemme.