Olen puolimiljonääri!

Vuosi 2008: Aloitan osakesijoittamisen 17-vuotiaana ensimmäisillä kesälomarahoillani n. 1 000 eurolla
Syyskuu 2018: Ensimmäinen 100 000 euroa
Elokuu 2020: Nettovarallisuuteni ylittää 200 000 euroa
Huhtikuu 2021: Nettovarallisuuteni ylittää 300 000 euroa
Elokuu 2022: Nettovarallisuuteni ylittää 400 000 euroa

Kesäkuu 2024: Nettovarallisuuteni ylittää puoli miljoonaa euroa. Olen 33-vuotias.

Matka on ollut nollasta lähtien pitkä, mutta nyt puolen miljoonan krouvi on saavutettu. Yhteensä siis 16 vuoden matka!

Matkan luvuista huomaa yhden asian – sijoitusten merkityksen etenkin pitkällä aikavälillä. Vuodet 2020-2022 varallisuuteni nousi sata tonnia vuodessa aika tasaista tahtia (joka oli myös prosentuaalisesti huikea tahti), mutta vuosien 2022 ja 2024 välissä meni lähes kaksi vuotta, kun sain uuden 100 000 euroa lisää.

Syynähän oli se, että sijoitukseni olivat erittäin onnistuneet vuosien 2020 ja 2022 välillä, mutta etenkin vuosi 2023 oli täysi fiasko sijoitusteni osalta, joka näkyi myös nettovarallisuuden erittäin lievänä nousuna. Vuosi 2024 on ollut tyydyttävä, mutta ei millään tavalla täydellinen sijoitusten näkökulmasta. Tarjoilen tarkemmat luvut ensimmäisen puolivuosikkaan sijoitusmenestyksestäni puolivuosikatsauksessa heinäkuun alussa parin viikon päästä.

Kuten kirjoitin vuonna 2018, kun saavutin ensimmäisen 100 000 euroa, siihen pääsemiseen minulla meni 10 vuotta. Tämän jälkeen nettovarallisuuteni on viisinkertaistunut vähän yli viidessä vuodessa. Todennäköisesti tiedät, miten tämä on onnistunut, koska olen blogiani kirjoittanut kaikki nämä vuodet numeroita tarkasti seuraten.

Olen kuluttanut vähemmän.
Olen pyrkinyt tienaamaan enemmän.
Olen sijoittanut säännöllisesti.

Samaan aikaan tämä tuntuu myös vähän epärealistiselta, koska markkinat tuntuvat olevan taas vähän sekaisin. Kaikki teknologiaan jotenkin liittyvä tuntuu nousevan. Party like it’s 1999 – tai 2021. En usko tämänkään hypen erityisen kauaa kestävän, koska vaikka tekoäly tuleekin maailmaa muuttamaan, investoinnit ovat tällä hetkellä erittäin etupainoitteisia ja teknologiassa on valtava määrä ongelmia vielä ratkaistavaksi. Vaikka salkkuni ei ole erityisen teknologiapainoitteinen, on osa myös salkustani ottanut hieman etukenoa.

Olen kuitenkin erittäin onnellinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt näinkin isoihin lukuihin 33-vuotiaana, koska varallisuuteni on rakennettu nollasta pelkästään omalla työllä, säästöillä ja sijoituksilla. Katsotaankin vielä, miten varallisuuteni rakentuu tällä hetkellä varoineen ja velkoineen.

Kuten kuvasta näkyy, osakkeet ovat selvästi isoin osa nettovarallisuuttani, sillä kolmesta asunnosta (koti + 2 sijoitusasuntoa), suurin osa on edelleen velkaa. Asunnot on hinnoiteltu ostohinnan mukaan ja jos laittaisin ne markkinahintaan, olisi summa edelleen suunnilleen sama, koska yksi asunnoista on nostanut arvoaan merkittävästi ja toinen laskenut hieman. Yksi taas on pysynyt aika paikallaan vuosien varrella. Tarkoitus olisi kuitenkin omistaa asunnot yli vuosikymmenen, joten tärkeintä on, että saan niistä vain aikanaan omani takaisin, kun lainat on maksettu pois.

Käteiskassani on totutun pieni, mutta kasvaa vähitellen koko ajan, sillä uuden asunnon osto kolkuttelee ovella ja kuten olen kirjoittanut, sitä varten minä ja avovaimoni joudumme säästämään käteistä yhteensä noin 100 000 euron verran. Koska tämä tarkoittaa, että itse säästän sen toiset 50 000 euroa, niin todennäköisesti käteiskassani pysyy tällä tasolla aina ensi vuoden syksyyn asti, jolloin asunto todennäköisesti vihdoin valmistuu.

Entä verot? Vastaus: En ole vähentänyt osakkeiden myyntivoitosta veroja laskennassa, koska en tule kuitenkaan myymään kaikkia osakkeita kerralla pois. Verotuksessa on myös paljon muuttujia lakimuutosten, hankintameno-olettamien jne. mukaan, joten se tekisi laskelmista epätarkat.

Puoli miljoonaa euroa on taso, jota pidin mahdottomana vielä vuosikymmen sitten

Jos minulta olisi kysytty 23-vuotiaana, että uskonko olevani puolimiljonääri kymmenen vuoden päästä, vastaus olisi ollut selkeä ei. Nettovarallisuuteni tänään onkin yli 10-kertaa isompi kuin 10 vuotta sitten tätä blogia aloittaessani. Vaikka tiesin kymmenen vuotta sitten jo tiettyjä asioita henkilökohtaisen talouden hallinnasta, vaurastumisesta ja korkoa korolle-ilmiöstä, on moni asia täytynyt yksinkertaisesti vain kokea, ennen kuin sen täysin ymmärtää.

Suomessa vauraimpaan 10%:iin kotitalouksista pääsee nykyään, sillä että kotitalouden nettovarallisuus on yli 499 700 euroa. Suurin osa näistä kotitalouksista koostuu vähintään kahden henkilön yhteisvarallisuudesta. Nyt olen saavuttanut tämän tason jo yksinkin, avovaimoni varallisuuden kanssa toki raja rikkoutui aiemmin. Olenkin tilastojen valossa oikeasti jo täysi porvari. Rehellisesti en hahmota tätä laisinkaan ja itsestäni tuntuu ihan samalta kuin silloin, kun olin koulussa ja nettovarallisuuteni laskettiin viisinumeroisissa luvuissa ja elin opiskelijabudjetilla kämppiksen kanssa TOAS:n asunnossa.

Uskon, että yksi syistä tähän on se, että olen niin pitkään elänyt samanlaista elämää. Kulutustottumukseni ovat muuttuneet vain hieman kalliimpaan suuntaan viimeisen viidentoista vuoden aikana ja minussa elää edelleen vahvasti duunarin identiteetti, joka on kotoa saatu, vaikka duunaritöitä tein viimeksi kesätöissä. Samalla vaurastuminen ei ole tullut pyytämättä ja yllättäen, vaan hitaasti, mutta varmasti ilman pikavoittoja. Samalla tämä on vähentänyt stressiä omaisuudesta, koska se on kasvanut hitaasti, mutta varmasti. Pääni pysyy mukana jokaisen sadan tonnin hahmottamisessa ja jokainen taso tuntuu ”ansaitulta”.

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, tavoitteeni on 2 500 000 euron saavuttaminen vuoden 2030 loppuun mennessä. Matkaa siis ultimaattisen taloudellisen riippumattomuuden tavoitteeseen on vielä erittäin pitkä matka euroissa ja tavoitevuosiin nähden tässähän tulee ihan kiire. Mutta pidän vaikeista tavoitteista, koska ne saavat itseni yrittämään kovemmin ja katsotaan mihin lopulta tulen päätymään.

Matkasta puheen ollen, on hyvä katsoa vielä kerran ylivoimaisesti lempigraafiani kaikista graafeista, joita henkilökohtaisesta taloudesta saa irti. Kuva kertoo hyvin matkan pituudesta ja siitä miten varallisuuteni on kehittynyt vuodesta toiseen siitä lähtien, kun minulla on varallisuudestani tarpeeksi luotettavaa dataa eli vuodesta 2010 lähtien, kun olin 19-vuotias.

Kuvaaja on se, minkä toivon, että sinullakin jää mieleen tästä. Matka ei ole ollut nopea, eikä se sisällä pikavoittoja tai oikoteitä. Matka on ollut hidasta, mutta varmaa tekemistä kohti tavoitteita, joka aikanaan alkaa näkyä kiihtyvänä vaurastumisena. Matkaan on sisältynyt aivan valtavasti uusien taitojen oppimista, vanhojen ajatusmallien ja identiteetin karsimista ja isojakin henkilökohtaisen talouden virheitä, että sijoitusvirheitä.

Ja mikä parasta, nyt tämä kaikki matkan aikana on purkitettu yhden ainoan kirjan kansiin! Uusi kirjani Vaurastu viisaasti – rahataidot haltuun (Tammi 2024), kertoo kaiken oleellisen oman talouden haltuun otosta ja vaurastumisesta säästämiseen, tienaamiseen, sijoittamiseen, omistamiseen sekä rahan psykologiaan ja tasapainon löytämiseen rahan ja hyvän elämän kanssa. Kaikki nämä talouden osat ovat aivan yhtä tärkeitä vaurastumisessa, ja tärkeintä onkin itselleen sopivan tasapainon löytäminen.

Kirja sisältääkin käytännössä kaiken, mitä olen rahasta oppinut koko viidentoista vuoden matkani aikana, johon on osunut tuhansia kirjoituksia ja keskusteluja mitä erilaisten ihmisten kanssa rahasta. Kirja toimii toivottavasti kaikille kiitotienä vaurastumiseen sekä henkilökohtaisen talouden ymmärtämiseen – ilman sitä samanlaista tuskaa ja erittäin hidasta oppimiskäyrää, jonka olen itse tämän matkan aikana kokenut.

Vaurasti viisaasti onkin nyt ennakkotilattavissa kustantajani Tammen verkkokaupasta alekoodilla VAURASTUVIISAASTI20 rajoitetun ajan alle 25 euron hintaan! Voit ennakkotilata kirjan täältä

Kiitos, että olet mukana matkassani ja että saan jakaa sen kanssasi. Seuraava pysäkki, miljoona euroa!

36 kommenttia artikkeliin ”Olen puolimiljonääri!”

  1. Voi veljet, että olen onnellinen puolestasi🤩! Ihan mahtavaa Esa! Onneksi olkoon taas yhden etapin saavuttamisesta.
    Tämä on NIIN hienoa, että jaat tämän kaiken meidän kanssamme. Se vaatii vaivannäköä, että kirjoitat ja teet kaikki laskelmat yms. Arvostan kovasti.
    Olen avoimuuden puolesta puhuja myös raha-asioissa ja se on itselleni helppoa, mutta tiedän, ettei monille ole.
    Innoissani odotan myös uutta kirjaasi. Kuljen hengessä mukana ja niin tekee moni muukin. Hyvä Esa!!

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja tosiaan, avoimuus ei missään nimessä ole helppoa ja itsekin olen miettinyt paljon sitä, että omalla tavallaan rahasta puhuminen voi jopa vaikeutua sitä myötä, mitä enemmän sitä on. Oli omalla tavallaan helpompaa kirjoittaa rahasta, kun tienasi vähemmän kuin keskimääräinen suomalainen ja olin vasta aloittelemassa matkaa. Mutta onneksi kaikki tämä on dokumentoituna blogissa nykyisille ja kaikille tuleville lukijoille, jotta kaikki näkevät millainen matka tämä on ollut ja toivottavasti se inspiroi myös muita pitkäjänteisyyteen.

      Vastaa
  2. Onnittelut. Ihan mahtava on ollut seurata matkaasi si8oittamisen maailmassa. Nyt kuitenkin lopetat avovaimosta kirjoittamisen ja viet tuon misun vihille. Tee siitä aviopuoliso. Hän on osoittanut olevansa säästöhalukas ja sinä selkeästi aviopuoliso. Niin ja se jälkikasvu. Me tarvitsemme lapsia. Ja usko nyt hyvä mies, parasta mitä voit saada on omat skidit. On mille säästää ja mitä katsoa kasvavan.

    Vastaa
    • Hei oikeasti, ei enää tällaisia ”miksi et hanki skidejä” -kommentteja vuonna 2024. Lapsia ei noin vain hankita ja monelle aihe saattaa olla muutenkin kipeä ilman tuttujen ja tuntemattomien uteluitakin.

      Mutta valtavat onnittelut Esa! Tosi hieno juttu.

      Vastaa
      • Kiitos paljon molemmille! Ja tosiaan, sinänsä saa kommentoida kaikkia asioita ihan vapaasti. Olen aina ollut sitä mieltä, että julkisuuden mukana pitää pystyä ottamaan vastaan ihan kaikenlaiset kommentit, vaikka tosiaan lapsiaihe voi olla erittäin herkkä – omassakin lähipiirissä on tapauksia, joissa on saatettu yrittää erittäin pitkiä aikoja.

        Ja itse asiassa Roima ei ajatustensa kanssa kauhean kaukana edes onneksi tulevaisuudensuunnitelmistani ole, mutta askel kerrallaan etenen elämässä, ihan kuin vaurastumisen kanssa. Ei hötkyilyä 😀

        Vastaa
      • Anteeksi välihuuto, mutta mielestäni Roiman kommentti ei ollut asiaton (vaikka aihe voikin olla herkkä). Itse asiassa hän on oikeassa (vaikka aina ei ole syytä kommentoida, vaikka olisikin oikeassa) 🙂
        Mutta minua häritsee eniten tämä tyyli: ”Ei enää vuonna XXXX voi sanoa noin.” Niin kauan kuin muistan, tätä tyyliä on käytetty, kun joku esittää (kärjekkään?) näkemyksen, joka eroaa omasta mielipiteestä. Mielestäni tämä asia ei oleellisesti muutu, oli vuosi sitten 1500 tai 2500.

        Vastaa
  3. Onneksi olkoon! Piti aivan tarkistaa oma tilanne excelistä: 326,72 euroa. Perhanan opintolaina! No, onneksi se on minulla kiinni pörssissä, taitaa suurimmalla osalla ikäisistäni olla kiinni kurkusta alas vedetyssä alkoholissa ja Balin matkoissa 😀 Ei tässä huolestua silti tarvitse, pikku hiljaa omakin kurssi kääntyy vahvasti ylöspäin. Huikeaa on ollut seurata tarinaasi, etenkin näin kauppisopiskelijana urajutut ovat olleet todella kiinnostavia. Jatketaan hyviä sijoituksia tästäkin eteen päin!

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Itsekin pakko myöntää (kuten aikaisista blogiteksteistäkin huomaa), niin aika paljon sitä meni kurkusta alas opiskeluaikoina, haha. Eikä tämä toki ole pelkästään huono asia, itsekin haluan kannustaa ennen kaikkea tasapainoon. Oma matkani on kuitenkin mennyt erittäin hyvin, vaikka olen kaukana optimoinnista – saman matkan pystyy tekemään 4-6 vuottakin nopeammin, jos oikeasti optimoi kaiken tekemisen rahan perässä (esim. aloittamalla niistä indeksirahastoista tikkatauluosakesijoittamisen sijaan, kuten itse tein aluksi :D).

      Ja kiva, että urajutut ovat toimineet. Uskoisin, että ne tulevat jatkumaan vielä kovemmalla frekvenssillä tulevina kuukausina, kun uudessa kirjassa käsittelen erittäin paljon juuri uraa ylipäätänsä.

      Vastaa
  4. Hieno rajapyykki kyllä. Isosti onnea. Säästöuran alussa sijoitusten tärkeys ja korkoa korolle ilmiö eivät pääse oikeuksiinsa, mutta hienosti alkaa varallisuuden kulmakerroin kasvamaan kun sijoitussalkku kasvaa!

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja juuri näin se onkin. Huomaa, että vähitellen aletaan olla siinä pisteessä, että korkoa korolle kovassa vauhdissa – ja mikä parasta, vauhti tulee vain kovenemaan tulevina vuosikymmeninä.

      Vastaa
  5. Hieno blogi ja hienoja ajatuksisia! Oliko sinulla jossain tekstiä miten ja paljon sijoitat kuukaudessa? Eli laitatko joka kuukausi tietyn määrän palkasta suoraan sijoituksiin vai mikä taktiikka.

    Vastaa
  6. Kiitos huikeasta blogista! Kirjoitat ehkä suomen parhaassa sijoituskirjassa hyvin ankkuroitumisesta, mutta kuitenkin tässä asunnoista näin ”joten tärkeintä on, että saan niistä vain aikanaan omani takaisin, kun lainat on maksettu pois.”. Eikö asuntokin pitäisi myydä mahdollisimman pian pois, jos näyttää, että faktata ovat muuttuneet tai muuttumasssa. Esimerkiksi taloyhtiön tai alueen laadun suhteen.

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja suuret kiitokset kirjan kehuista. Tämä on itse asiassa mielenkiintoinen kulma ajatella asiaa. Asunnot ovat huomattavasti vähemmän likvidejä kuin osakkeet, joten joissain tilanteissa niiden pitäminen saattaa olla fiksumpaa kuin osakkeiden, vaikka olosuhteet muuttuvat.

      Etenkin, jos kyse on elävästä asiasta kuten korkotaso. Jos taas taloyhtiön tai alueen laatu kuitenkin laskee kerralla selvästi ja muutos tuntuu pysvältä, niin silloin myyntiä ehdottomasti kannattaa harkita, vaikka tappiota tekisi. Toki velkavipu ja asuntojen tapa synnyttää kassavirtaa myös toimivat vähän eri tavalla. Vaikka laadulliset asiat heikkenisivät, mutta asunto tuottaisi silti positiivista kassavirtaa, kannattako myynti? Todennäköisesti ei. Tämä on varsin mielenkiintoinen pohdittava!

      Vastaa
  7. Hieno, upeaa duunia!

    Parastahan tuossa on, että raha on tullut suunnitelmallisesti ja pidemmän ajan kuluessa. Näin ollen se tuskin nollille romahtaa jatkossakaan.
    Vaikka puoli milliä on paljon rahaa, voi ajatusleikkinä kuvitella, kauanko se riittäisi jos alkaisi rellestämään ja rahaa kunnolla polttamaan? Lottovoittajissa ja muissa pikarikastuneissa riittää esimerkkejä, ettei se ehkä kovin kauan veisi.

    Vastaa
    • Kiitos valtavasti! Joo, koen, että vaurastuminen on erittäin mielelle rauhoittavaa, kun se on tullut näin hitaasti, mutta varmasti. Pörssikorjaukset, joita tässä vuosien varrella on tullut, tuntuu edelleen mahdollisuuksilta. Ja tosiaan, loppupeleissä puoli miljoonaahan ei tosiaan ole absoluuttisesti paljon. Tulevaa kirjaa kirjoittaessani olen Suomestakin paljon kerännyt juuri noita tarinoita, joissa huomataan, että 10 miljoonaakaan ei ole paljon – jos rahan käyttöä ei laisinkaan katso, vaan polttaa rahaa kaikkeen mahdolliseen kuin huomista ei olisi.

      Vastaa
  8. Onnittelut saavutuksesta ja kiitos jälleen erinomaisesta blogista!

    Vastaavantyylistä taloudellisen aseman kehityksen seurantaa olen pyrkinyt itekin tekemään. Joka vuoden päätteeksi kun vertaa vuodentakaiseen, koen että pysyy paremmin vastuullisena itselleen vuositason kehityksestä ja tällainen vuotuinen tapa ei juuri kuormitakaan vaan enemmänkin motivoi.

    Piirakkakaavioon sellainen kehitysehdotus, että tän jakaisi taseen puolten mukaisesti kahteen piirakkaan – vastattavaa-puolen piirakassa lainat ja edellisten vuosien ylijäämät, vastaavaa-puolen piirakassa taas asunnot, osakkeet, käteisvarat yms.

    Jatkan mielenkiinnolla ja itsekin inspiroituen tuon 2030-tavoitteesi etenemistä!

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja juurikin näin. Oman talouden säännöllisessä seurannassa ei ole laisinkaan kyllä huonoja puolia. Se antaa ennen kaikkea mielenrauhaa ja hallinnan tunnetta omaan talouteen, joka on äärimmäisen tärkeää juuri motivaation, että mielenrauhan kannalta.

      Ja kiitos ehdotuksesta! Suunnitelmissa on päivittää kaikki nuo graafit, kun ovat edelleen 10v vanhassa Excelissä. Projektina on tällä hetkellä blogin ulkoasun uudistus muutenkin, niin täytyy kokeilla jos samaan uudistaisin nuo graafit, että vähän muokkaisin niiden sisältöä. .

      Vastaa
  9. Hienosti mennyt Esalla, onnittelut!
    Oli ihan jopa huojentavaakin katsoa varallisuuden alkukäyrää miten on mennyt samaa tahtia kuin sinulla käyrän alkuvuodet. Olen tuossa 2016 vuoden tasolla. Oma tulevaisuus kuitenkin epäilyttää, pystyykö tuloja kasvattamaan yhtä kovaa tahtia. Lähitulevaisuudessakin on varmaa se, että tulot kohta laskevat kun vähennän töitä ja lisään koulua. Omassa taseessakin on tulossa isoja poistoeriä turhan kalliin auton ja muiden vempeleiden poistossa.

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja joo ehdottomasti, näitä lukuja on mielestäni kiva jakaa juuri sen takia, kun matka ei ole missään nimessä ole mikään raketilla kuuhun heti alkuun, vaan oikeasti aika maltillista on varallisuuden kasvu ollut oikeastaan jopa suurimman osan blogiurastani ja elämästäni. Vasta viime vuosina tahti on alkanut koventua, kun alkupään panostukset alkavat kantaa hedelmää.

      Tulot ovat varmasti se hankalin asia ja juuri siksi tuossa tulevassa kirjassani se aihe vie kaikista eniten sivutilaa. Olen jonkun verran tuloista kirjoitellut blogissakin, mutta uskon, että kirjan julkaisun jälkeen tulen enemmänkin kirjoittamaan tienaamisesta ja tulojen kasvattamisesta yleisellä tasolla, koska siitä keskustelu on erittäin vajavaista yleensä rahakeskustelun keskittyessä pitkälti juuri säästämiseen ja sijoittamiseen, koska ne ovat loppupeleissä aika yksinkertaisia. Toivon, että niin kirjasta kuin tulevista blogiteksteistä voisi olla sullekin apua ja ideoita myös oman tulotason nostamiseen!

      Vastaa
    • Tulojen kasvattaminen voi olla haastavaa. Itsekin olen urani huipulla DI-tutkinnolla 15 vuoden työkokemuksella asiantuntijapositiossa. Palkka on 3700 e/kk ja matkustaa saa 120 päivää vuodessa ja palkattomia ylitöitä tulee 200-350 h vuodessa. Uutta paikkaa olen hakenut, mutta palkkatarjoukset ovat olleet luokkaa 3500-3700 e/kk, ja työt olisivat toisella paikkakunnalla, joten toiseen asuntoon / kulkemiseen menisi satoja euroja kuussa. Ainoa tapa vaurastua on minimoida kuluja… siinäkin ollaan aika maksimissaan – en käytä rahaa juuri mihinkään muuhun kuin ruokatarvikkeisiin ja asumiseen. Parempaa onnea sinulle tulojen kasvattamiseen. Ja iso hatun nosto Esalle onnistumisessa varallisuuden kasvattamisessa – ei ole tullut helpolla.

      Vastaa
      • Kiitos! Ja ehdottomasti juuri näin. Tämän takia tulevassa kirjassa tämä tienaamispuoli on juuri se, mikä on osuudeltaan kaikista pisin. Tienaaminen ja työelämässä sukkulointi on siitä hämmentävä taito, ettei sitä oikean opeteta yhtään missään. Suurin syyhän tälle on se, että se ei oikein voi olla peruskoulun tai edes yliopiston oppiaine – suurin osa opettajista, kun on nähnyt vain yhdenlaista työelämää.

        Suurin haaste varmasti etenkin kun elämä on jo raiteillaan on juuri tuo sijainti. Itsellä käynyt hyvä tuuri siinä, että oikeastaan tiesin jo lukioikäisenä, etten voi jäädä Hyvinkäälle, koska siellä ei voi kouluttautua maisteriksi saati löytää mitään töitä, mistä olisin kiinnostunut, joten tiesin, että menen sinne, missä koulutusta ja töitä saa – ja sitten pyrin perustamaan elämän sinne. Nuorempana tämä niin paljon helpompaa, kun elämä joustaa vielä enemmän.

        Vastaa
  10. Isot onnittelut Esa!

    Haluaisin tietää, että nyt kun katsot matkaa taaksepäin, niin miten asettelisit ”haastavuusasteen” mottojesi suhteen? Omasta mielestäni järjestys menisi kutakuinkin näin (helpoimmasta vaikeimpaan): 1. sijoita säännöllisesti, 2. kuluta vähemmän ja 3. tienaa enemmän.

    Mielestäni säännöllinen sijoittaminen on hyvinkin helppoa, eikä vaadi kuin hivenen vaivaa asettaa automaattinen kuukausisäästäminen vaikka edes pienellä summalla. Vähemmän kuluttaminen taas alkaa olemaan jo optimointia ja tässä ei koskaan tule täydelliseksi, joskus vain saavuttaa sen pisteen, johon on oltava tyytyväinen.

    Viimeisenä on sitten tuo tienaa enemmän. Mitä siitä ajattelet? Kuinka realistista on olettaa, että joku – otetaan nyt vaikka esimerkiksi lukioikäinen nuori, joka on löytänyt blogisi ja inspiroitunut siitä – oikeasti voi saavuttaa korkeat tulot (esim. yli 5 000€/kk)? Omasta kokemuksesta voin sen verran avata, että olen onnistunut löytämään kohtuullisen korkeapalkkaisen alan, jossa voi hyvinkin olla mahdollista päästä korkeille ansioille (rakennusala). Nyt kuitenkin on korkoriskit realisoitunut, ja on täyttä työtä pysyä edes työnsyrjässä kiinni, puhumattakaan palkan hilaamisesta ylös. Hieman masentaa tilanne, sillä lupaava nousukiito pysähtyi kuin lyijyseinään. Ei tässä auta kuin toivoa, että paremmat ajat ovat tulossa. Alan vaihto kuitenkin tässä kohtaa tuntuu olevan jo aika ison kynnyksen alla, sillä sitten joutuisi lähtemään taas enemmän vähemmän pohjalta.

    Tämän varmaan voisi kuvitella olevan ”sunken cost fallacy”, mutta tämä ei ole yhtä helposti sovellettavissa omaan reaalielämään, kuin sijoittamiseen.

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja erittäin hyvä kysymys. Sanoisin, että näin.

      1. Säästäminen ja sijoittaminen
      2. Tienaaminen.

      Säästäminen ja sijoittaminenhan sinänsä kulkee ihan käsi kädessä. Ilman säästämistä ei oikein voi sijoittaa ja toisaalta sijoittaminen on pohjimmillaan ihan super yksinkertaista nykyään indeksirahastojen automaation nykypäivänä ollessa ihan valtavirtaa. Toki säästämisessä on paljon nyansseja ja psykologisia loukkuja, jonka takia moni saattaa sen vaikeaksi kokea. Eli sinällään toi sunkin laittama järjestys on mielestäni hyvä kuvaus todellisuudesta.

      Uskon, että tulotasoon varmasti parhaiten juuri pystyy vaikuttamaan tuolla nuorella iällä. Uudelleenkouluttautuminen toki on aina mahdollista (moni kaverini ja tuttuni on esim. kouluttautunut koodariksi + 30 vuotiaana ja tehneet ison hypyn tulotasossa heti), mutta toki henkisesti helpompaa jos tekee ”oikeita” päätöksiä tulon kannalta jo nuorena. Ja kuvasit juuri tuota hyvin, että yleensä alan vaihtamiseen suurin kynnys on oman pään sisällä. Kirjoitankin juuri tuosta tulevassa kirjassa, että useasti työelämässä pitää ottaa yksi askel taaksepäin, että pääsee kaksi askelta eteenpäin, vaikka se epäintuitiivista ja epämukavaa onkin.

      Itselleni jatkumo oli tavallaan looginen, koska halusin kauppikseen, mutta en tiennyt mitä haluan siellä opiskella. Sitten törmäsin vakuutukseen ja riskienhallintaan pääaineena ja siinä eniten kiinnosti juuri se, että alalla on iso osaajapula ja työllisyys lähes 100%. Ja tämä yhdessä jatkuvan oppimisen ja motivaation kanssa on sitten johtanut siihen, että omat tulot ovat nousseet tosi kivasti aika lyhyessäkin ajassa. Askel kerrallaan kuitenkin mennyt kohti kovempia tuloja sieltä asti, kun lukiossa vihdoin keksin, mitkä asiat kiinnostaisi.

      Toivoisin kyllä, että näistä asioista puhuttaisiin paljon enemmän niin nuorille opiskelupaikkoja pohtimassa kuin ihan aikuisillekin, ja pyrin sitä itsekin blogissa muuttamaan teksti kerrallaan. Mutta koska elämässä on niin paljon muitakin muuttujia, ei vastaus toki koskaan ole kauhean yksinkertainen. Mutta mahdollinen se on silti paljon useammalle kuin mitä yleensä pidetään mahdollisena, siitä olen varma.

      Vastaa
  11. Tervetuloa jengiin! Samoissa nettovarallisuusluvuissa pyöritään. Itse olen jo viisikymppinen jäähdyttelijä ja ei ole elämäntilanne huomioiden enää kovin suurta tarvetta vaurastua (tosin sitäkin näyttää tapahtuvan). Joskus tuntuu hieman häiritsevälle, että puhutaan pelkästään kotitalouksien varallisuudesta. Jos puhuttaisiin henkilökohtaisesta varallisuudesta tulisi paremmin esille se, että me suomalaiset olemme melko tyhjätaskuja.

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Joo taloustilastopuheessa on yllättävän paljon kyllä puhetta, mikä mielestäni hämää. Kotitaloudet yksi ja toinen usein se, että tänäänkin näin otsikon ”vuoden koulutus ja 70 000 euron palkka!”. Haluaisin, että aina puhuttaisiin juuri yksilöstä ja palkoissa nettona ja kuukaudessa, koska bruttovuositulot antavat ihan väärän käsityksen ihmisille todellisesta palkasta.

      Vastaa
  12. Missä vaiheessa sinusta alkoi tuntua siltä, että varallisuus alkoi kunnolla tehdä töitä puolestasi? Oma varallisuuteni on tällä hetkellä noin 60 000 €, ja kasvaa tuskallisen hitaasti. No, onneksi olen vasta opiskelija, heh.

    Vastaa
    • Opiskelijana tuo taso on varsin hyvä! Ja kuten graafista huomaa, niin itselläkin liikkui opiskelijana varallisuus juuri tuolla tasolla ja kasvukin oli hitaampaa. Sanoisin, että siinä kohtaan, kun oma salkku oli jossain 100 000 euron ja 200 000 euron välillä, se alkoi näkymään merkittävästi. Prosentin päivämuutokset saattoivat olla enemmän kuin kuukausipalkka ja viikko hyviä pörssipäiviä putkeen saattoi kasvattaa varallisuutta enemmän kuin puolen vuoden työt.

      Toisaalta, toimii tämä ilmiö myös toiseen suuntana eli kun romahdus tulee, niin vaikka laittoi koko ajan lisää rahaa osakkeisiin, salkku vain jatkoi pienenemistään. Ja tällöin kannattaa vain muistaa, että pitää luottaa prosessiin ja laittaa rahaa ihan tavallisesti sijoituksiin – sitten aikanaan tulee taas hyvät ajat.

      Vastaa
  13. Hienoa! Itse innostunut viime vuonna blogisi kautta. Olin vuosi sitten 18-vuotias, nyt kerättynä n. 25 000€. Seuraavana tavoitteena 100 000€, isona tavoitteena 1 000 000€. Kiitos kun pidät tätä blogia!

    Vastaa
  14. Onnittelut ”puolikkaasta”! 🙂
    Otan vähän osaa tähän ura/palkkakeskusteluun. Itse olen 27-vuotias lukion käynyt ja hiljattain ammatillisen tutkinnon ”aikuisiällä” suorittanut duunari. Palkka tällä hetkellä kaikkine lisineen (kuukaudesta riippuen) 2600-3000€. Aina voisi tienata enemmän, mutta tiedättekö mitä? Haluan ennen kaikkea työn, jota ei tarvitse ajatella sen jälkeen kun työpaikan ovi sulkeutuu takanani. Ei työ s-posteja, eikä mitään muitakaan velvoitteita vapaa-ajalla. Itse arvostan tätä ylitse kaiken muun… Työ on minulle vain työtä ja elän elämääni vapaa-ajalla ilman häiriöitä joita minulle mahdollisesti tietotyöläisena kotiin tulisi. Ps. Osakesäästötilillä 15 000€ ja arvo-osuustilillä n 20 000€. Yritän parhaani…. 🙂

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Ja tämä on varsin tärkeä pointti, kun puhutaan töistä ja tuloista. Avovaimoni kuuluu tuohon samaan porukkaan ja mielestäni tärkeintä onkin vain tuntea itsensä ja se mistä itse tykkää. Ja rahan tärkein tehtävä on kuitenkin tehdä elämästä sen näköinen kuin itse haluaa ja jos arkeen on tyytyväinen, niin tärkeintä on vain, että on taloudellinen turva eikä rahasta tarvitse turhaan stressata.

      Vastaa
  15. Hei! Paljon suunnittelette budjetoivan uuden talon sisustukseen kun aika koittaa? Juuri muutettiin avopuolison kanssa yhteiseen kotiin ja pahaa tekee kun katsoo tiliotetta paljon menee rahaa kun ostettiin käytännössä kaikki huonekalut. Vanhat olivat, noh, huonokuntoisia ja kokoelma yli kymmenen vuoden elämiseni ajalta. Iso paukku kerralla, mutta toivottavasti nyt ei muutamaan vuoteen ja jäisi taas palkkatuloista hieman sijoittamiseen.

    Vastaa
    • Tällä hetkellä ollaan merkattu summamutikalla noin 10 000 euroa noihin kaikkiin ostoksiin, joita uuden asunnon mukana tulee. Kun asunnon rakentaminen alkaa, osaan varmaan tarkemmin antaa lukuja, koska silloin asioita varmaan aika paljon tarkemmin katsoo. Mutta keskimäärin olen miettinyt, että esim. juuri keittipöydän settejä en osta uutena, koska 5 vuotta käytetyt saa melkein puoleen hintaan vs. täysin uudet juuri pöydistä ja tuoleista puhuttaessa oman kokemuksen mukaan. Uusi kirjahylly, vitriini, televisiotaso, robotti-imuri sekä jonkinnäköinen sohvasetti tulee kuitenkin varmasti hankittua. Ja erittäin todennäköisesti uusi televisio, joka menee 2000-3000 euron välille, kun molemmat olemme elokuvarakastajia.

      Vastaa
  16. Onnea Esa virstanpylväästä. Asuntojesi arvoa voisit toki tarkistaa enemmän markkinahintaaa vastaavaksi. Miten muuten paljonko sijoituksesi ovat tuottaneet vai onko varallisuuden kasvu tullut pääosin korkeapalkkaisesta työstä kerätystä hurjasta säästämisprosentista? Säästämisprosenttisi ei ole tav. ihmiselle mahdollinen.

    Vastaa
    • Kiitos! Joo tosiaan täytyy asuntoja katsoa parin vuoden päästä, jos korkojen lasku pysähtyy ja Suomen talous pysähtyy pysyvästi. Ilman tätä, olen suhteellisen varma, että nuo arvot pitkällä aikavälillä ovat ok. Tällä hetkellä vaikea hinnoitella, kun asuntomarkkina käy niin hitaalla, että on vaikea sanoa, mitkä ovat asuntojen todelliset toteutumishinnat.

      Ja erittäin oleellinen kysymys. Tällä hetkellä tilanne on about 60 % tuottoja, 40 % säästettyä rahaa. Mutta tässä olen itse mokannut, kun olen aina sijoittanut osakkeisin – ja tehnyt paljon virheitä etenkin matkan alussa. Jos tietäisin kaiken, mitä tänään, kun olin aloittanut ja olisin sijoittanut vain osakeindeksirahastoihin, varallisuuteni olisi noin 200 000 euroa korkeampi – eli jopa n. 80 % tuottoja ja 20 % sijoitettua pääomaa!

      Vaikka palkkatasoni nykyään on korkea, on hyvä muistaa, että se on ollut sitä vasta pari vuotta ja korkoa korolle ilmiö on tehnyt suurimman osan työstä puolestani – sen huomaa siitä, kuinka nopeasti 100 000 euroisia on alkanut rikkoontumaan, kun sijoitukseni ovat alkaneet tuottamaan huomattavasti paremmin.

      Tämä näkyy etenkin nyt, kun prosentin muutos salkussani on yhtä paljon kuin kuukausipalkkani. Tässä kohtaa matkaa itse asiassa tuon itse laitetun pääoman määrän merkitys vähenee koko ajan, ja tärkeämmäksi muuttuu juuri sijoitusten tuotto, koska pääomat alkavat olla sen verran merkittäviä.

      Vastaa

Jätä kommentti