Helsingin Sanomat uutisoi tänään, missä osakkeissa on menettänyt eniten rahaa – merkki siitä, että pörssit ovat kääntyneet kunnolla laskuun, koska viime vuonna uutisoitiin siitä, millä on tehty satumaisimmat voitot. Tässä kuitenkin hyviä uutisia sijoittajille huonoina aikoina – tulet oppimaan seuraavan 12 kuukauden aikana yhtiöistä, joihin olet sijoittanut, todennäköisesti enemmän kuin pitkään aikaan!
Etenkin viime vuosina sijoittajien käyttämässä kielessä on alkanut yleistymään liiketoiminnoista puhuttaessa sanat, kuten kilpailukyky, vallihauta ja hinnoitteluvoima. Nämä kaikki adjektiivit kuvaavat yhtiöitä, jotka ovat ennen kaikkea hyviä pitkän aikavälin sijoituksia.
Kaikki tämä pitää paikkansa, mutta ongelma sijoittamisessa onkin se, että on erittäin vaikea tunnistaa yhtiötä, joka omistaa näitä ja on samalla järkevästi hinnoiteltu osakemarkkinoilla. On selvää, että esimerkiksi Applella on erittäin vahva hinnoitteluvoima sekä vallihauta App-storensa myötä, mutta Applen osakkeen arvostuksesta voi olla montaa mieltä.
Hyvinä aikoina huonotkin yhtiöt saattavat vaikuttaa siltä, että niillä on kaikkia näitä ominaisuuksia, joita sijoittajat sijoituksiltaan haluavat. Tämä on kuitenkin suurelta osin vain kangastus – hyvinä aikoina lähes kaikilla yhtiöillä menee vähintään tyydyttävästi ja vasta huonoina aikoina, pystyy aidosti erittelemään jyvät akanoista.
Tähän nykyinen pörssiromahdus, äärimmäisen kovana laukkaava inflaatio sekä erittäin todennäköinen tuleva taantuma antavatkin täydellisen mahdollisuuden erotella jyvät akanoista ja laskuvesi tuleekin paljastamaan oikeasti kilpailukykyiset yhtiöt toisistaan. Tänään tarkastelinkin hieman tarkemmin, miksi seuraava vuosi on äärimmäisen tärkeää aikaa jokaiselle sijoittajalle ja miksi yhtiöiden toimintaan ja tulokseen kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota seuraavan 12 kuukauden aikana.
Yhdysvalloissa ei ole ollut taantumaa lähes 15 vuoteen
Niin hullulta kuin se kuulostaakin, Yhdysvallat ei ole ollut taantumassa sitten vuosien 2007-2008 finanssikriisin – ennen tätä vuotta. Virallinen määritelmä taantumasta Yhdysvalloissa täyttyi jo tämän vuoden Q2:lla, kun vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Yhdysvaltain bruttokansantuote laski 1,6% ja toisella 0,6%. Perinteisellä määrittelyllä (kaksi perättäistä neljännestä laskua bruttokansantuotteessa) Yhdysvallat onkin taantumassa, mutta Yhdysvalloissa tästä päättävä Business Cycle Dating Committee ei ole taantumaa todennut virallisesti vielä alkaneeksi.
Sijoittajan kannalta tämän pitäisi olla silmiä avaavaa. Käytännössä yksikään nykyään maailman isoimmista yrityksistä ei ole ollut lähelläkään nykyistä loistoa, kun Yhdysvalloissa oli viimeksi taantuma. Muutama mielenkiintoinen esimerkki tästä.
Ensimmäinen iPhone julkaistiin vuoden 2007 tammikuussa – juuri finanssikriisin poksahtamisen kynnyksellä.
Facebook taas listautui pörssiin vasta 2012.
Googlen liikevaihto oli vuonna 2007 vaivaiset 16 miljardia – tänään 278 miljardia.
Netflix aloitti DVD:den postituksesta striimaukseen siirtymisen vuonna 2007.
Amazon aloitti tarjoamaan maailmaa ja koko sen kannattavuutta täysin muuttavaa Amazon Web Services-pilvipalvelua vasta 2006.
Teslan ensimmäisen auto – Tesla Roadsterin – ensimmäinen kappale toimitettiin vuoden 2008 helmikuussa.
Listaa voisi jatkaa kuinka pitkälle tahansa. Selkeää kuitenkin on, että suuri osa maailmaa nykyään hallitsevista yhtiöistä, jotka me kaikki tunnemme, eivät ole nähneet nykyisen menestyksensä aikana yhtään taantumaa saati lamaa. Tämä on hämmentävää, kun asiaa miettii ja mielenkiintoista, että niin moni merkittävä maailmaa muuttava asia tapahtui juuri finanssikriisin aikana tai sen kynnyksellä. Osaltaanhan vahva Yhdysvaltain talouskasvu on pitkälti kiitos näiden teknologiajättiläisten, joten ne ovat samaan aikaan syy että seuraus Yhdysvaltain poikkeukselliseen vahvaan talouteen finanssikriisin jälkeen.
Samalla ei ole itsestäänselvää, miten nämä yhtiöt selviävät seuraavasta pitkittyneestä taantumasta tai isosta lamasta. Selviääkö Facebookin ja Alphabetin mainosbisnekset miten lamasta? Vuoden 2008 ja 2009 välissä Alphabetin (silloin Googlen) liikevaihto nousi vain 8,5%, vaikka yhtiöllä oli varaa kasvaa vielä tuhansia prosentteja. Entä nyt, kun suuri osa tästä kiitotiestä on jo käytetty (vai onko)?
Apple taas on pystynyt nostamaan iPhonen hintaa käytännössä versiosta toiseen. Kuka muistaa enää, että ensimmäinen iPhone maksoi Yhdysvaltain markkinoilla vain 499 dollaria? Nykyään pelkästään puhelimen valmistus maksaa Applelle tätä enemmän. Nykyään lippulaiva iPhone suurimmalla muistilla maksaa n. 1500 dollaria, mutta kaikesta huolimatta Applen voiton osuus puhelimen hinnasta on kasvanut moninkertaiseksi tässä välissä (n. 270 dollarista lähes tuhanteen dollariin!). Kuinka paljon Applella on varaa nostaa hintaa huonoina aikoina?
Entä Tesla? Kestääkö kysyntä edelleen kovana hinnannousujen ja nousevan korkojen aikana. Entä, jos tulee taantuma – onko kalliille sähköautoille edelleen räjähdysmäinen kysyntä?
Näiden kaikille tunnettujen esimerkkien lisäksi löytyy loputon määrä yhtiöitä, kuten Meta (Facebook), jotka eivät ole pörssiuransa aikana kokeneet yhtään syvempää hankalampaa taloudellista aikaa, etenkin kun teknologiala pitkälti vain hyötyi koronasta sekä sen myötä tulleesta rahan printtaamisesta. Pinnalta katsottuna niin Meta kuin Alphabet ovat kuitenkin nimiensä muutoksista huolimatta edelleen pitkälti mainosalustoja, jotka voivat kärsiä taantumasta yllättävänkin paljon.
EU:ssa ei ole ollut taantumaa kymmeneen vuoteen
Mielenkiintoista on, että Yhdysvaltain tapaan myöskään EU:ssa ei ole ollut laajaa taantumaa sitten Eurokriisin eli noin kymmeneen vuoteen. Poikkeuksellisesti, pelkkiä numeroita katsomassa, EU ei ole edes tällä hetkellä teknisessä taantumassa, koska toisin kuin Yhdysvalloissa, EU:n talous on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna (Q1 +0,6%, Q2 +0,8%). Yhdistettynä kovana laukkaavaan inflaatioon, tämä on johtanut Euroopan keskuspankin koronnostoihin (markkinakorkojen laukatessa vielä villimpänä).
EU:lla tai Suomella ei ole ollut yhtä ruusuinen mennyt vuosikymmen kuin Yhdysvalloissa puhtaan talouden näkökulmasta. Talouskasvu on ollut hitaampaa ja käytännössä jokainen voittaja-vie-kaikki teknologia-alan yhtiöt ovat saaneet alkunsa Kaliforniasta ja kasvaneet 2010-luvun aikana kukoistukseensa Euroopan pohtiessa GDPR-lakeja ja energia-alan koukeroita.
Kaikki tämä pätee myös Suomeen. Siinä, missä Suomi sai voiton 1991-luvun jälkeen Nokiasta, se sai täystyrmäyksen finanssikriisin ja Nokian romahduksessa 2010-luvun alkuun, josta syntyikin Suomen talouteen menetetty vuosikymmen. Koronasta Suomen talous sai muiden talouksien tapaan lisää puhtia kiitos erittäin anteliaan keskuspankkipolitiikan ja valtion velanoton, mutta Venäjän sodan ja inflaation tahdittaman krapulan myötä ensi vuodesta Suomi yhdessä muun EU:n kanssa päätyykin vielä taantumaan – ja silloin mitataan ensimmäistä kertaa kymmenen vuoteen, miltä Suomen pörssin yhtiöiltä löytyy aidosti hinnoitteluvoimaa, kilpailukykyä sekä vallihautoja.
Sijoittajan täytyy olla valmis napsimaan rusinat pullasta
Koska globaali taantuma on lähes varma ensi vuodelle (yksi monista syistä, miksi pörssitkin ovat laskeneet nyt jo etupeltoon tätä hinnoitellen), tulee loppuvuosi ja ensi vuosi olemaan äärettömän merkittäviä aikoja osakesijoittajille. Kuten sanottu, heikommatkin yhtiöt saattavat vaikuttaa vahvoilta talouden myötätuulessa, mutta kyykkäävät pahasti huonoina aikoina.
Nykyinen taloustilanne onkin äärimmäisen herkullinen ja hyvä mittari siihen, onko yhtiöllä näitä merkittäviä laatutekijöitä, ei pelkästään tulevan taantuman takia, vaan villinä laukkaavan inflaation takia. Yhtiöt ovat tuplahaasteen edessä, koska ne kohtaavat samanaikaisesti laskevan kysynnän kappalemäärissä sekä nousevat kustannukset inflaation juostessa liian kovaa, että kuluttajien lompakot pysyisivät mukana.
Miten sitten tunnistaa laadukkaan yhtiön ei-niin-laadukkaasta yhtiöstä tänä poikkeuksellisena aikana? Pitkälti samalla tavalla kuin ennenkin ja tähän on muutama tapa yhtiöstä ja liiketoiminnasta riippuen.
1) Yhtiön pitää saada siirrettyä nousevat kustannukset hintoihin, tällöin yhtiön voittomarginaali pysyy vähintään samana.
2) Yhtiön pitää pystyä nostamaan hintoja kuluja enemmän, jolloin yhtiön liikevoitto nousee, vaikka kappalemääräinen myynti laskee.
3) Yhtiö pystyy kasvattamaan kappalemääräistä myyntiään hintojen noston yhteydessä.
Tällä alkaneella tuloskaudella olemme alkaneet näkemään ensimmäisiä esimerkkejä siitä, miten yhtiöt pystyvät nousevien kulujen ja hintojen välillä pyörimään. Suomalaisen metsäalan tulevaisuus näyttää vahvalta, sillä niin UPM-Kymmene kuin Metsä Group antoivat positiiviset tulosvaroitukset ja ovat selvästi hyötyneet inflaatiosta enemmän, koska hinnat ovat yksinkertaisesti nousseet enemmän kuin kustannukset.
Rapakon toisella puolella kaikille tuttu Pepsi taas onnistui kasvattamaan kolmannella neljänneksellä liikevaihtoaan 9%, vaikka joidenkin sen liiketoimintojen myynti kappaleissa jopa laski. Tämä kertoo ennen kaikkea Pepsin hinnoitteluvoimasta, sillä yhtiö pystyi paikkaamaan matalaa kasvua ja jopa myynnin vähenemistä, nostamalla hintoja huomattavasti inflaatiota kovempaa tahtia. Sijoittajan näkökulmasta tämä kertoo Pepsin brändien vahvuudesta ja siitä, että yhtiö on kuin onkin niin defensiivinen liiketoiminta kuin siltä odottaa voi.
McDonald’s ei ole vielä Q3 tulostaan julkaissut, mutta teki perinteiset McDonald’sit eli flexasi osingonnostolla jo ennen tulostaan. McDonald’s nostikin osinkoaan poikkeuksellisesti 10% viestien sijoittajille, että yhtiö on erittäin hyvissä asemissa myös tulevaan taantumaan ja on luottavainen tulevaisuuteen. Tämä ei ole vieras tapa McDonald’sille viestiä yhtiön vahvuudesta, sillä keskellä 2007 vuoden finanssikriisiä ja paniikkia, McDonald’s korotti osinkoaan 50%! Kovat liiketoiminnat ovat kovia ja johto sekä hallitus pystyykin viestimään sijoittajille monilla eri tavoilla.
Tulevina viikkoina alkaakin todennäköisesti monen sijoittajan sijoitusuran tärkein lyhyen aikavälin aikakausi, jossa pystyy lukemaan yhtiön luvuista aidosti kyseisten yhtiöiden asemasta markkinoilla. Hyvinä aikoina johto voi puhua paljon hyvää ja näyttää hyviä numeroita, jotka tukevat tätä tarinaa. Kuitenkin huonoina ja haastavina aikoina, näet yhtiöt juuri sellaisina kuin ne aidosti ovat ilman myötätuulten avustusta.
Omat sijoitukseni – löytyykö luottoa?
Entä omat sijoitukseni? Kuinka luottavainen olen niihin nykyisessä tilanteessa. Kuten kirjoitin aiemmin, luovuin Helen of Troysta ja Digital Reatly Trustista, koska ne näyttivät todelliset karvansa jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja olin selkeästi arvioinut niiden liiketoimintojen kilpailukyvyn väärin. Näiden tilalle tuli Qt Group, jonka kilpailukykyyn luotan huomattavasti enemmän, mutta toki tulevat neljännekset jännittävät erityisen paljon, koska Qt:nkin liiketoiminta on sen verran nuorta.
Jos mietitään listaamattomia osakkeita joita omistan, sieltä löytyy vakuutusalan yhtiö – eli oma työpaikkani – joka on selvinnyt kolhuitta nykytilanteessa. Minulla todennäköisesti olisi vakuutusalalta enemmänkin osakkeita salkussani, jos en alalla työskentelisi, koska vakuutusala on ultradefensiivinen ja pystyy siirtämään inflaation erittäin tehokkaasti hintoihin. Ala myös hyötyy nousevista koroista, joten vakuutusala kokonaisuudessaan on mielestäni niin hyvinä kuin huonoina aikoina defensiivisen sijoittajan suuri ystävä.
Tilitoimistoalalla sijoituksiani edustaa Aallon Group sekä Talenom, jotka ovat erittäin merkittäviä sijoituksia salkussani. Alat ovat niin tylsiä ja varmoja, että en usko minkään maailman voiman merkittävästi vaikuttavan näiden liiketoimintoihin. Uskon inflaation olevan nettoneutraali, sillä yhtiöt todennäköisesti nostavat kulujaan ja hintojaan saman verran – parhaassa tapauksessa ehkä pystyvät nostamaan hintojaan enemmän kuin kuluja.
Revenio salkussani taas on mielestäni aito esimerkki yhtiöstä, jolta pitäisi löytyä aitoa hinnoitteluvoimaa – sillä kun löytyy johtavaa teknologiaa, joka on vielä vuoden-pari patenttisuojattua. Yhtiö on mielestäni edelleen liiketoiminnaltaan koko Suomen pörssin laadukkaimpia. En yllättyisi, vaikka Revenio pystyisi selviämään inflaatiosta vielä vahvempana hinnoittelultaan kuin nykyään.
Medpace taas toimii lääkkeiden testauksessa, jossa Yhdysvaltain laskeneesta bruttokansantuotteesta huolimatta en ole huolissani. Medpace on positioinut etenkin pienten lääkeyhtiöiden numeroykkösvaihtoehtona eikä siltä löydy yhtään Big Pharmaa asiakkaistaan, ja uskon, että tämä on jatkossakin tie menestykseen. Vaikka uusien lääkkeiden kehitys ei koskaan pysähdy, tulisi kova lama varmasti vaikuttamaan myös Medpacen liikevaihdon kasvuun hidastavasti, koska rahoitus vähentyisi väliaikaisesti.
Extrana täytyy myös huomauttaa, että vaikka valuuttoihin ei usein kannata kiinnittää liikaa huomiota, niin Revenio kuin Qt Group saavat merkittävää apua dollarin vahvistuessa kuukaudesta toiseen. Q3:n aikana dollari oli vahvimmillaan koskaan yhtiöiden modernin historian aikana ja tämä tulee näkymään erittäin positiivisesti valuuttakorjaamattomassa tuloksessa – sekä tietenkin ihan puhtaasti yhtiöiden kassavirrassa.
Tämän lisäksi olen lisännyt seurantalistalleni yhtiöitä, joista olen kiinnostunut, mutta joiden liiketoiminnan vahvuudesta en ole vielä tarpeeksi varma tai joiden osakkeet ovat edelleen liian kalliita. Tulenkin seuraamaan jatkossa erityisesti seuraavia yhtiöitä:
– Microsoft
– Snowflake
– Adobe
– Domino’s Pizza
– Meta Platforms
– Qualcomm
Lista todennäköisesti saa jatkoa pitkälti Yhdysvaltalaisista yhtiöistä myös tulevaisuudessa, koska salkkuni on tällä hetkellä pitkälti suomalaisia yhtiöitä Medpacea ja listaamattomia osakkeita lukuun ottamatta.
Yhteenveto – sijoittajan tarkkaavaisuus palkitaan
Koen, että oman lyhyen n. 15 vuoden sijoitusurani aikana, nykyinen tilanne on mielenkiintoisin sitten sijoitusurani alun – eli finanssikriisin. Maailman taloudessa tapahtuu tällä hetkellä erittäin paljon äärimmäisiä liikkeitä ja kenelläkään ei ole varmuutta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu maailmassa, taloudessa saati sitten pörsseissä.
Tulemme näkemään poikkeuksellisen paljon positiivisia ja negatiivisia tulosvaroituksia seuraavan 12 kuukauden aikana, sillä edes yhtiöiden johdolla ja hallituksella ei monesti ole sen parempaa näkemystä lähitulevaisuudesta kuin meillä sijoittajilla. Tästä johtuen hereillä oleva osakesijoittaja pystyykin todennäköisesti tekemään erittäin hyviä pitkän aikavälin sijoittajia lähitulevaisuudessa.
Lopuksi täytyy myös huomauttaa, että osakesijoittajan kannattaa seurata etenkin yhtiöiden kulurakenteita seuraavan 12 kuukauden aikana. Monessa yhtiössä palkankorotukset saattavat ajoittua vasta ensi vuoden puolelle, joten yhtiöt saattavat tehdä vielä tämän vuoden poikkeuksellisen kovaa tulosta, mutta kulupaine saattaa olla monella yhtiöllä kovempaa ensi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla.
Tarkkaavaisuus ja asioista selvän ottaminen palkitsee tälläkin kertaa fiksua sijoittajaa, kuten kaikissa poikkeusolosuhteissa ja suosittelenkin suoria osakesijoittajia kiinnittämään sijoituksiinsa ja potentiaalisiin sijoituksiinsa erityisen paljon huomioita seuraavan vuoden aikana – tämä voi olla se kerran kymmenessä vuodessa sijoitusmahdollisuus monelle meistä!
Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville