Onko Suomen listautumismarkkina rikki ja loiko Danske Bank sinne arbitraasin?

Ensimmäinen vuosipuolikas 2021 oli Suomen listautumisten kulta-aikaa. Saimmekin pörssiin tänä aikana enemmän yrityksiä puolen vuoden sisään kuin kertaakaan yli kahteenkymmeneen vuoteen. Pörssilistautumiset olivat keskimäärin erittäin onnistuneita, mutta mukaan mahtui kaksi vähän erilaista tarinaa, jotka kirvoittivat tämän tekstin ensiajatuksen. Ja ei, tällä kertaa kyse ei ole siitä, mitä on paljon spekuloitu eli onko IPO-markkina Suomessa ylikuumentunut, koska sitä se ei mielestäni selvästi ole.

Annit, jotka saivat minut miettimään Suomen listautumisantimarkkinaa olivat Nightingale sekä Bioretec. Nightingale oli yksi harvoja yrityksiä, jonka osake laski ensimmäisenä päivänä pörssin julkisella listalla. Bioretec taas oli Nightingalen listautumisen uhri, koska sen anti peruttiin pääjärjestejä Danske Bankin toimesta, vaikka anti oli ylimerkitty.

Miksi Bioretecin anti peruttiin ja mikä on pääjärjestäjän vastuu

Bioretecin anti oli kaikin perinteisin mittarein onnistunut. Anti oli järkevästi hinnoiteltu, se ylimerkittiin ja kiinnostusta oli paljon. Tästä huolimatta Danske ei Bioretecia huolinut pörssiin. Tämä käy vielä vähemmän järkeen, kun katsoo, että Bioretec järjesti tämän jälkeen annin Springvestillä heti pörssilistautumisen jälkeen ja tämä anti ylimerkittiin päivässä. Mistä siis kiikastaa, kun kyse ei ole Bioretecista yhtiönä?

Tätä ymmärtääksemme pitää palata vielä Nightingalen antiin, jossa Swedbank toimi niin pääjärjestäjänä kuin vakauttamisesta vastaavana osapuolena. Vakauttamisjärjestelystä vastaava osapuoli on käytännössä sitoutunut ostamaan listautumisen jälkeen X-määrän osakkeita 30 päivän ajan pitääkseen juuri listautuneen yrityksen kurssin usein vähintäänkin listautumishinnassa.

Kuten kirjoitin Nightingalen anti-analyysissäni, oli Nightingalen anti kuitenkin täysin ylihinnoiteltu, mutta silti se ylimerkittiin. Yleisöanti etenkin ylimerkittiin pitkälti sen takia, että moni oli nähnyt pikavoitot, mitä anneissa pystyttiin tekemään ja pyrki vain myymään ensimmäisenä päivänä osakkeet pois voitolla.

Tällä kertaa asiat eivät kuitenkaan menneet ihan niin kuin piti.

Nightingalen osakkeen kurssi laski ensimmäisenä päivänä pörssissä lähes 24%. Se niistä varmoista pikavoitoista. Ja tässä päästäänkin asian ytimeen. Swedbank vastasi vakauttamisjärjestelystä. Eli osti koko tuon päivän ja seuraavat 30 päivää Nightingalen osakkeita laskevaan kurssiin niin pitkään, kuin siihen varatut varat riittivät.

Nightingalen kurssi ei ole käynyt vielä kertaakaan pörssimatkan aikana edes samassa kuin IPO:ssa maksettu hinta oli, joten Swedbank siis oli pakotettu ostamaan putoavaa puukkoa, joka ei ainakaan vielä ole noussut ja joutui näin erittäin pahaan väliin samalla kun piensijoittajat paniikissa tyhjensivät Nightingalen osakkeensa. Tälläkin hetkellä Swedbank omistanee merkittävän määrän Nightingalen osakkeita, jotka ovat pahasti tappiolla.

Bioretecin annissa viralliseksi syyksi Danske Bank antoikin seuraavan lausunnon.

Listautumisannin peruuttaminen ei liity Bioreteciin, sen toimintaan tai taloudelliseen asemaan liittyviin syihin, vaan siihen, että listautumisannissa ei saavutettu riittävää määrää merkintöjä. Listautumisanti mukaan lukien lisäosakeoptio ylimerkittiin, mutta ei riittävästi, jotta Bioretecin osakkeen jälkimarkkinakehityksen olisi voitu arvioida olevan Bioretecin ja merkitsijöiden edun mukainen.

Kaikella kunnioituksella Danske Bankia kohtaan (jossa kuitenkin kaikki omatkin asuntolainani ovat!), tämä on iso läjä schaissea. Suurin osa antiin osallistuneista oli aidosti kiinnostunut Bioretecista ja ensimmäisen päivän myyjiä tuskin olisi ollut yhtää enempää kuin Spinnovassa. Danske ei pelännyt sitä, että jälkimarkkinakehitys (eli se kun osakkeella aletaan käydä kauppaa pörssissä), ei olisi ollut Bioretecin ja meidän sitä merkinneiden etujen mukainen – Danske Bank todennäköisesti pelkäsi, että jälkimarkkinakehitys ei olisi ollut sen omien etujen mukainen.

Nightingale todisti Danskelle, että vaikka markkina on ylikuumentunut, ei ihan kaikkea kannata viedä pörssiin ja toimia itse vakauttamisjärjestelijänä. Excel-tappiot, jotka Swedbank teki Nightingalen annissa olivat todennäköisesti huomattavat. Tästä pelästyneenä Danske ei todennäköisesti halunnut toistaa samaa Swedbankin tekemää virhettä Bioretecissä ja päätti peruuttaa annin – samalla ajaen kyseisen yrityksen rahoituskriisiin.

Nämä ovat toki täysin sopimusteknisiä asioita, mutta omaan oikeustajuuni ei käy, että kun olet voittanut jonkun yrityksen listautumisannin hoitamisen itsellesi, lopussa päädytkin vetämään maton yrityksen alta vain, koska et osannut tehdä riskikartoitusta itse kunnolla alussa. Onneksi Bioretec ei käsittääkseni joutunut kuitenkaan Dansken palveluista kauheasti maksamaan tämän vedon seurauksena.

Uskon, että tämä aiheutti Danskelle aidon mainehaitan listautumisanteihin liittyen ja olen yllättynyt, jos näemme Danskea lähitulevaisuudessa edelleen yhtä usein pääjärjestäjänä ja vakauttamisjärjestelyistä vastaavana osapuolena Helsingin pörssin anneissa. Itse ainakin miettisin kahteen kertaan haluaisinko viedä pörssiin yritystä Danske Bankin avulla, koska matto voidaan alta viedä milloin vain.

Voiko kuumassa IPO-markkinassa tehdä tappiota vai synnyttikö Danske juuri aidon arbitraasin markkinoille?

Olen aina ollut vahvasti sitä mieltä, että vaikka pörssi ei ole millään tavalla tehokas, voitot eivät koskaan ole varmoja. Ja ilmaisia lounaita ei ole. Dansken toiminta kuitenkin herätti itseni aidosti pohtimaan tätä, että onko ilmaisia lounaita sittenkin. Jos pääjärjestäjät eivät suostu listaamaan Helsingin pörssiin kuin niitä yrityksiä, joiden osakkeen voidaan olettaa varmasti korkean kysynnän takia nousevan ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä – syntyy markkinoille arbitraasitilanne.

Arbitraasi on siis tilanne, jossa voidaan saada voittoa ilman riskiä, mikä ei tehokkaiden markkinoiden teorioiden mukaan pitäisi olla mahdollista kuin erittäin lyhyen aikaa. Arbitraasitilanne voi syntyä esimerkiksi kahden eri markkinapaikan välille – ja tätä tapahtuu usein esim. keikkalipuissa tai vaikka PS5-konsolissa, jossa kysyntä on niin suurta, että voit ostaa asiat perushintaisena ja myydä sen heti kalliimmalla hinnalla eteenpäin. Arbitraasi on tässä tilanteessa se erotus, joka syntyy myydystä hinnasta ja hinnasta, jolla ostit
kyseisen lipun tai konsolin.

Sijoittamisessa ja IPO-tilanteessa arbitraasi on luonnollisesti se listautusmishinta, jonka maksoit osakkeesta ja se voitto, minkä teit, kun myit osakkeen heti, kun kaupankäynti pörssissä alkoi (kuten itse tein jokaisessa annissa). Moni on viime aikoina blogini kommenteissa kysellytkin, että eikö tämä listautumisiin osallistuminen ole aina varmaa rahaa! Aikaisemmin vastasin, että ei ole, koska aina väliin voi osua yksi Nightingale ja sitten tappioita syntyykin myös antiin osallistuneille.

Kysymys kuitenkin kuuluu, että jos Danske Bankin toiminta yleistyy pääjärjestäjillä, onko listautumisissa jatkossa kyseessä sittenkin varma voitto? Alan pian kallistumaan siihen päin, että on. Jos pääjärjestäjät ja vakauttamisjärjestelijät ovat jatkossa aina varpaillaan ja eivät enää jälkiviisasti listaa uusia Nigthingaleja ja Bioretecejä pörssiin, koska näkevät, että annissa kysyntä ei ole tarpeeksi korkea – ja kurssi todennäköisesti laskee ensimmäisenä päivänä, lopputulos on aina sama.

Jos annin vakauttamisjärjestäjät poistavat itseltään tämän riskin, poistuu riski silloin myös antiin osallistuvilta sijoittajilta. Ja näin pääsemmekin tilanteeseen, jossa aito arbitraasi on syntynyt ja se on syntynyt sijoittajille kiitos annin järjestäjien riskien välttelyn.

Yhteenveto – onko annit siis varmoja voittoja jatkossa?

Sanoisin, että tulevat annit todennäköisesti myös tulevat olemaan suhteellisen varmoja voittoja. Ja jos olet lukenut blogiani pitempään, tiedät, että en sano näin koskaan, koska varmoja voittoja ei ole olemassa – tai ei ainakaan pitäisi olla olemassa. Itse näen, että Danske Bankin toiminta oikeasti muutti suomalaisten listautumisten luonnetta merkittävästi ja on ihmeellistä, että tästä ei ole laajempaa keskustelua herännyt, vaan markkinat sekä sijoitusmedia ohittivat tämän olankohautuksella.

Toki arbitraasia tästä ei synny, mikäli muut pääjärjestejät eivät Danskesta mallia ota tässä, mutta liian usein finanssimarkkinoilla näkyy se, että kun ketsuppipullo avataan, niin sitten ketsuppia onkin kaikkialla. Kun yksi toimija tekee jotain, se usein rohkaisee muitakin tekemään saman asian ja tällöin pörssiin listautuvat kasvuyritykset ovat vaarassa, mutta sijoittajat turvassa.

Kun annit jatkuvat kesän jälkeen Suomen pörssissä todennäköisesti jälleen erittäin kovaan tahtiin, kirjoittelen tututtuun tapaan kaikista anti-analyysin ja mielenkiintoista onkin nähdä ovatko listautujat yhtä maltillisesti arvostettuja kuin viime aikoina on nähty, vai uskaltaako joku toimija tuoda Nightingalen kaltaisia anteja pörssiin. Dansken en ainakaan usko enää kasvuyhtiöihin lähtevän mukaan ja varmaan moni kasvuyhtiö Danskenkin kiertää kaukaa.

Olenko ainoa joka ajattelee näin ja mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Laita kommenttia!

Oletko uusi lukija ja oletko kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta? Aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa yli 500 tekstiä, joten olen varma, että löydät uutta mielenkiintoista luettavaa.

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville