Maailma on pyörinyt jo hetken älypuhelinten ympärillä. Iästäni ja siitä huolimatta, että rakastan teknologiaa, ostin ensimmäisen älypuhelimeni vasta 5 ja puoli vuotta sitten. Säästäväisyys oli mennyt aina himojen edelle. Ensimmäinen älypuhelimeni, jonka ostin oli Samsung Galaxy S4. Selvisin koko sen elinaikana uskomattoman hyvin ilman huoltoja, vaikka tiputin puhelimen varmasti kaikissa mahdollisissa kulmissa kaikkeen mahdollisiin pintoihin helposti yli sata kertaa vuosien varrella. Tästä huolimatta, ainoa kulu, mitä puhelin koskaan toi, oli kerran uuden akun osto Kiinasta, joka maksoi noin 15 euroa.
Samsungista Samsungiin
Kyseinen puhelin palveli minua aina eiliseen päivään asti, kunnes totesin, että oli aika päivittää uuteen puhelimeen. Puhelin olisi toiminut edelleen, mutta tein periaatepäätöksen, siitä, että oli aika päivittää puhelin. Teknologia on kehittynyt niin hurjasti ja puhelin alkoi näyttää vähän hitaantumisen merkkejä.
Ostinkin siis uuden puhelimen, joka ehkä-ei-niin-yllättäen oli Samsung. Samsung Galaxy S7 tällä kertaa, jonka sai mukavasti n. 9e:n kuukausimaksulla Elisa-kaupasta 36kk:n maksusuunnitelmalla. Tuntuu hurjalta, että nykymaailmassa voi tosiaan maksaa puhelimen 36:ssa erässä ilman, että siihen tulisi yhtään lisäkuluja tai korkoja.
Puhelinmarkkinoiden hulluus
Koska älypuhelimia päivitetään keskimäärin erittäin kovaa tahtia ja jokainen uusi Samsung Galaxy -malli ja iPhone tuntuu rikkovan edellisen myyntiennätyksen, oletin, että puheimen ostettuani saisin edes hetken euforian tunteen siitä kuinka mahtavaa on omata uusi puhelin. Tätä ei kuitenkaan tullut. Huomasin puhelimessa tasan 3 eroa.
1. Akun kesto on huomattavasti parempi (koska uusi puhelin ja alkuperäinen akku)
2. Näytön tarkkuus on järjettömän hyvä
3. Kamera on erinomainen
Mutta ei tämä millään tasolla tuonut euforiaa tai saanut minua haluamaan entistä uudempaa ja uudempaa mallia. Oikeata innovaatiotahan älypuhelimissa ei varmaan juuri ole tapahtunut moneen vuoteen. Apple poisti kuulokkeportin, puhelimissa on nykyään sormenjälkitunnistus jne. Mutta oikeasti puhelimet ovat ihan samaa schaissea eri paketissa tavalliselle kuluttajalle. Kun miettii, mitä tavallinen ihminen tekee puhelimella on se lähinnä kommunikoi muiden kanssa eri muodoissa ja someissa, selaa nettiä. Ja jotkut pelaavat mobiilipelejä. Tämä kattaa varmaan 90% puhelinten käytöstä.
Tarvitaanko näiden tekemiseen 1000 euron puhelinta? Ei, Tästä huolimatta niin Samsungin kuin Applen lippulaivamallit ovat edelleen erittäin haluttuja ympäri maailman. En ymmärrä. Ja nyt puhelimen päivittäneeni ymmärrän entistä vähemmän. Jos 3 vuotta uudempi malli ei aiheuttanut minussa mitään tunnetta, miten puhelimen päivittäminen joka vuosi tai edes joka toinen vuosi voi tuoda minkäännäköistä hyvän olon-tunnetta?
Laatu luo brändiuskollisuutta
Koska minua kiinnostaa aina uusi ja ihmeellinen, olin käytänössä jo päättänyt, että seuraava puhelin on iPhone. Ihan vain sen takia, koska haluaisin ymmärtää, miksi Apple on niin käsittämätön rakastettu. Tiedän, että Applen käyttöjärjestelmä on hieman erilainen kuin Android, johon olen tottunut, joten mietin olisiko salaisuus siinä.
Koska ensimmäinen Samsungini kesti kuitenkin noin paljon ja kesti kaikki pakkaset, sateet jne. vaikka se ei ollut vesikestävä, pakkakestävä tai mitään muutakaan, en kuitenkaan loppujen lopuksi nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin pysyä Samsungissa. Samalla tavalla kuin joukkueurheilussa ei voittanutta ketjua muuteta, sama pätee tuotteisiin.
Ensimmäinen kokemukseni Samsungin kanssa oli niin täydellinen, että olen muuttumassa brändiuskolliseksi. Vain aika näyttää, millainen on 2. kokemukseni Samsungin puhelimen kanssa. Voihan kuitenkin olla, että minulla kävi vain uskomattoman hyvä tuuri ensimmäisen puhelimeni kanssa ja tämä uusi onkin täynnä tyyppivikoja. Kun tuttuja kuuntelee, niin kokemuksia jokaisesta puhelinmerkistä on yhtä paljon kuin ihmisiä.
Vaikka se niin siistiä olisikin, ei tämä ollut Samsungin maksama mainos, hah. Se olisi kieltämättä mukava yhteistyökirjoitus. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisten maniaa älypuhelinten ympärillä ja siksi en Appleen koskaan sijoittanut. Sen takia tämänkin kirjoituksen tein – en usko, että älypuhelin on kulutustuote, jota tarvitsee vaihtaa vuoden tai kahden välein, jos panostaa laatuun. Jostain syystä siitä kuitenkin on sellainen nykymaailmassa tullut. Mitä mieltä sinä olet?
Itsekään en ymmärrä ihmisiä, jotka ostavat vuosittain uuden puhelimen ja vielä todella kalliin (500 €+). Käytän omia puhelimia käytännössä niin pitkään kuin mahdollista, mutta todellisuudessa kolmen vuoden välein vaihdan uuteen, kun joku lahjaidea on pakko keksiä.
Itse en ole samsungin tai applen puhelinta koskaan omistanut, kun yleensä samoilla spekseillä omaavia puhelimia saa hieman edullisimmin kilpailijoilta! Jos kuitenkin noista valitsisin, niin ehdottamasti Samsungiin päätyisin! 🙂
Toivotaan ettei uusi puhelimesi ole ”maanantaikappale” vaan toimii pitkään ja moitteettomasti!
Kolmen vuoden sykli tuntuu mielestäni suhteellisen hyvältä, kun sen jälkeen tuntuu, että puhelimet myös hidastuvat siten, että sen jo tuntee. Itsekin mietin kauan myös OnePlussaa, mutta sen lippulaivatkin tuntuvat nostavan hintojaan tasasesti joka vuosi. Saa nähdä, jatkuuko Samsung-uskollisuus, so far so good!
Mulla on nyt sellanen 130e puhelin. Se on vähän niin kuin liisattu sillä maksan sitä kuus euroa kuussa. Kahen vuoden kohdilla se on maksettu ja sitten ostan uuden puhelimen taas ilmaisella osamaksulla. Vanhan voin myydä vaikka torissa pois.
Itsellä sama tuon Samsungin kanssa, paitsi että maksan järkyttävät 9 euroa kuussa!! Noin halvoissa puhelimissa varmasti tuo kahden vuoden sykli on jees, Itse olen sen verran kuitenkin teknologiafriikki, että haluan noita vanhoja lippulaivoja.
Mulla on tällä hetkellä iPhonet käytössä mutta aikaisemmin on ollut työluurina Samsung ja se oli ihan hyvä, joskin liian suuri minun käteen. Motorolan älypuhelin oli myös tosi hyvä, kestävä akku ja sopii minun käteen, mutta kameraominaisuudet ja androidin käyttis alkoivat jäädä vanhaksi.
iPhoneissa on kieltämättä se hyvä puoli, että niissä tuntuu arvo säilyvän aika hyvin myös ajan kuluessa. Niitä voi ostaa ja myydä suhteellisen kovalla syklillä, minkä takia varmaan ne niin hyvin menevätkin kaupaksi.
Minä sain vihdoin päivityksen vuosimallin 2012 Samsung-työpuhelimeeni. Uusi puhelin on 150 euron Huawei ja ero vanhaan on todella suuri. Kuitenkaan tämä todella laadukas puhelin ei ole järin kallis. Siksipä leukani meinasi pudota lattiaan, kun näin kaupassa uuden iPhone X:n hinnan, 1350€! En käsitä miten toinen puhelin voi olla melkein kymmenen muun puhelimen hintainen. Applella kun lisähintaa tulee vielä ylihintaisista lisäosista ja palveluistakin.
En tiennytkään, että iPhone X on jo tuon hintainen Suomessa :DD Oletin, jotain lähemmäs 1100euroa, mutta noh, joku parikymmentä miljoonaa ostaa X:n tuollakin hinnalla. Brändipreemio on vissiin aika kova juttu Apple-käyttäjien keskuudessa. Tosiaan, yhden iPhone X:n hinnalla, normi-ihminen elää sen 10-12 vuotta ostaen halvempia malleja, jotka enemmän kuin hyvin vastaavat tarpeita.