Opintolainan hakeminen, kesäopintotuki ja muita opintotukisysteemin sekä opiskelijoiden epäloogisuuksia

Päätin kirjoittaa opintotuesta ja lainasta sen inspiroimana kun olen vaihteeksi ennen kesää muistuttanut kourallista kavereistani, että muistavat hakea kesäopintotukea sekä yrittänyt ylipuhua heitä nostamaan opintolainaa. Jostain syystä aivan liian harva opiskelija on edes tietoinen, siitä, että he voivat hakea kesäopintotukea. Ja vielä harvempi uskaltaa ottaa opintolainaa, vaikka tulevat ottamaan parin vuoden päästä 10x isomman lainan asuntoon vielä isommalla korolla.

Kesäopintotuesta

Monet uskovat, että kesätyön tekeminen estää kesäopintotuen hakemisen. Näinhän ei kuitenkaan ole, mikäli täytät Kelan ainoan vaatimuksen = olet saanut 5 opintopistettä per tukikuukausi. Jos siis nostat joka kuukausi opintotukia (kesä mukaanluettuna), pitää sinun olla saanut 60 opintopistettä lukuvuonna, että voit niitä nostaa. 60 opintopistettä on tavoitteen mukainen tahti, jonka kokemuksen mukaan näen helppona oikeastaan missä tahansa muualla kuin Teknillisissä korkeakouluissa, joissa opintopisteet ovat huomattavasti suuremman työn alla kuin missään muissa kouluissa. Itse en ole teekkari, mutta veljeni ja moni kaverini on ja tiedän kokemuksesta, kuinka paljon helpompaa itselleni on saada opintopisteitä.

Vaikka virallisen Kelan ohjeen mukaan kesäopintotukia ei saisi hakea kuin, jos tekee kesäopintoja, ei se aidosti Kelaa tunnu kiinnostavan, niin kauan kun tosiaan teet 5 opintopistettä tukikuukauttaa kohden. Ja näinhän sen kuulukin mennä, mikäli tosiaan pysyt tahdissa, on sinulla oikeus jokaiseen opintotukikuukauteen vuodessa. Huomattavaa on myös, että tulorajat 12 opintotukikuukaudelle vuodessa ovat vähän yli 8000 euroa. Tästä johtuen, mikäli henkilö on töissä esim vain kesä-elokuu ajan, hänen tulonsa tuskin ulottavat rajoja. Kesäopintotuen hakeminen on siis ehdottoman kannattavaa niin kauan kun et tee ympäri vuoden töitä ja olet opiskelussasi hyvässä tahdissa.

Opintolaina ja omat kokemukset

Olin kuten tavallinen korkeakouluopiskelija aluksi. En tajunnut hakea opintolainaa. Pelkäsin velkaa. Sitten tajusin, että se on oikeasti ilmaista lainaa, alhaisen korkoprosentin sekä opintotuentakaisinmaksu systeemin takia, jolloin saan 30-40% lainasta anteeksi, jos valmistun ”ajoissa” maisteriksi (7 vuodessa!!!). Kun vihdoin tutkin asiaa, tajusin että olin aika paljon jäljessä, koska en ensimmäiseen puoleentoista vuoteen lainaa nostanut. Otin vahingon takaisin ja aloin nostamaan lainoja.

Siinä vaiheessa olin myös osa-aikaisesti työelämässä, jonka myötä tajusin, etten voi nostaa opintotukia kuin parilta kuukaudelta tulorajojen takia. Peruin tukeni. Sitten tajusin, etten voi nostaa opintolainaa loppuvuodelta, koska olin perunut tukeni. Hain siis tukea uudelleen – vain, että saan nostettua opintolainaa. Ei mitään järkeä. Nykyään teen kylmästi niin, että nostan opintotukia 8 ensimmäistä kuukautta vuodesta ja heti kun saan syksyn osuuden lainasta, perun tuet ja palautan nostamani tuet. Sama rumba joka vuosi. Ja huom! Haen siis myös kesätukia, vaikka en opiskelisikaan – tämäkin vain sen takia, että saan myös kesäkuukausilta nostettua opintolainani. 100% opintolainasta menee sijoitukseen. Tällä hetkellä vipu sijoituksissani on n. 20%.

Entäs se opintolainan pelätty korko? Kun aloitin lainan nostamisen, sain opintolainaan koron, joka oli 0,55%. Olin tyytyväinen. Oikeastaan korko oli lähes olematon. Kävin tänään S-pankin nettipankissa, jossa minulla on opintolaina ja ASP-tili (loput jutut minulla on Danskessa). Huomasin, että korko oli laskenut 0,275%. Jos tuollaisilla koroilla ei nosta lainaa, mistä vielä erittäin suurella todennäköisyydellä saa 1/3 anteeksi, on yksinkertaisesti laiska ja tietämätön. On uskomatonta, kuinka vaikeaa minun on edelleen ylipuhua ystäviänikin nostamaan opintolainaa, vaikka numerot puhuvat puolestaan. 90-luvun alun traumat on juurrutettu syvään meihin lamalapsiin.

Kaikesta tästä huolimatta, pitää mennä sen verran poliitikan puolelle, että vaikka itse en käytännössä ole yhtään tukikuukautta nostanut 2-3 viimeiseen vuoteen, koska tulorajani ylittävät kaikki rajat töiden käynnin takia, ovat opintoleikkaukset ja opintotuen lainapainoitteiseksi muuttaminen askel kohti luokkayhteiskuntaa. Olen alle keskituloisesta perheestä ja kumpikaan vanhemmistani ei ole korkeakoulutettu. Tiedän, etten minä eikä veljeni olisi korkeakouluun koskaan mennyt ilman nykyistä opintotukisysteemiä, joka antaa mahdollisuuden myös niille, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa lastensa opintoja.

Joka tapauksessa, tl;dr: Opintolaina hyvä, asuntolaina huonompi ja hakekaa niitä kesätukia!