Miten kuluttaa vähemmän rahaa opiskelijana

Tämä kirjoitus on neljäs sarjassani siitä, miten opiskelijana pystyy Suomessa jopa kerryttämään varallisuutta. Haluankin muuttaa keskustelun siitä, että opiskelijana tarvisi elää jatkuvasti kädestä suuhun, siihen, että vaurastumisen voi aloittaa jo opiskelijana. Tänään keskitynkin kulujen minimoimiseen opiskelijana ilman, että joudut luopumaan mistään merkittävästä elämästäsi. Tässä suuressa roolissa ovat opiskelija-alennukset. Aikaisemmin olen kirjoittanut omasta tarinastani, opintolainasta sekä opinto – sekä asumistuesta ja miten opiskelija pystyy maksimoimaan hyödyt niistä.

Tänään en siis keskity tuloihin vaan siihen, mikä kaikessa vaurastumisessa on kaikkein tärkeintä ja vaikeinta – oman kulutuksen hallitsemiseen. Julkinen keskustelu pyörii opiskelijoiden kuten tavallisenkin kansalaisen ympärillä aivan liikaa tuloissa. Riittävätkö tulot? Riittävätkö palkankorotukset? Riittääkö sosiaaliturvan maksama raha? Nämä ovat vääriä kysymyksiä, joilla pystyy laittaa syyttävän sormen pois itsestään ja omasta kulutuskäyttäytymisestään.

Oikea kysymys on: osaanko kuluttaa rahaa järkevästi? Opiskelijana tämä on vähän liiankin helppoa, mutta silti suurin osa opiskelijoista ei tätä osaa, vaikka kuluttamisen hallitseminen on opiskelijana helpompaa kuin koskaan elämässä. Avain säästämiseen ovat opiskelija-alennukset, joita opiskelijat nauttivat lähes jokaisella elämisen osa-alueella.

Seuraavassa vinkit siihen, miten itse kasvatin opiskeluaikana fiksulla kulutuskäyttäytymiselläni omaisuuteni jopa 78 000 euroon.

HOAS/TOAS/VOAS – opiskelija-asuntoyhdistyksen asunnossa asuminen

Asuminen on usein puolet opiskelijan menoista. Puolet. Se on siis ensimmäinen asia, josta kannattaa, pitää ja voi säästää opiskelijana.

Kaikissa korkeakoulukaupungeissa toimii paikallinen opiskelija-asuntoyhdistys, Helsingissä HOAS, Tampereella TOAS, Vaasassa VOAS jne. Nämä yhdistykset vuokraavat asuntojaan opiskelijoille. Asunnot ovat vuokraltaan selvästi yksityistä markkinaa halvempia ja niitä löytyy aina ympäri kaupunkeja.

Jos kuitenkin haluat asua aivan kaupungin keskustassa – tässä sinulle vinkki – älä halua. Opiskelukaupungeissa on lähes poikkeuksetta pienet välimatkat tai mahtava julkinen liikenne (joka on myös opiskelijalle naurettavan halpaa), joten sinulla ei ole yhtään järkevää syytä haluta asuntoa keskustasta.

On totta, että asunnot opiskelija-asuntoyhdistyksen kautta opiskelukaupunkien keskustasta ovat edullisiä, jos asut yksin (etenkin nykyisellä asumistukisysteemillä), mutta suosittelen mieluummin rauhallista hieman keskustassa sivussa olevaa asuinaluetta – jossa on kuitenkin hyvät yhteydet.

Asuin opiskelupaikkakunnallani juuri tällaisella paikalla kämppikseni kanssa. 50 neliötä kahdelle hengelle, 4km keskustasta (10-15 minuuttia bussilla), vuokra 231 euroa sisältäen sähkö, vesi, netti. Tästä huolimatta opiskelija-asuntoyhdistyksen rakennus, jossa asumme ei ollut koskaan täynnä, vaikka alue oli erittäin rauhallinen ja opiskeluasuntoaluetta ympäröi astetta porvarimmat omakotitalot. Jostain syystä opiskelijat eivät vain halunneet asua talossa ja ainoa syy, miksi, oli nähtävästi se, ettei se ollut aivan ydinkeskustan kupeessa. Joka on tyhmin syy koskaan.

On myös hyvä huomata, etteivät opiskelija-asuntosäätiöt vaadi mitään vähintään vuoden vuokrasopimuksia, kuten yksityiset vuokranantajat. Kunhan ilmoitat vuokrasopimuksen irtisanomisesta yli kuukausi aiemmin, voit purkaa vuokrasopimuksen. Opiskeluvaihdon ajaksi voit alivuokrata asunnon.

Asuminen on ylivoimaisesti suurin kustannus kun olet opiskelija, joten halpa asuminen parantaa elämänlaatuasi aivan valtavasti. Kun asut halvasti, jää sinulle itse elämiseen (ja toivottavasti säästämiseen) paljon enemmän rahaa.

Huom! Joidenkin opiskelija-asuntosäätiöiden asunnossa saa asua jopa vuoden valmistumisensa jälkeen. Tästä syystä esim. allekirjoittanut asuu kirjoitushetkelläkin vieläkin erittäin halvassa opiskelija-asuntosäätiön asunnossa samalla kun etsin sopivaa ensimmäistä omistusasuntoa.

Julkinen liikenne

Julkinen liikenne on toinen vahva syy siihen, miksi kannattaa asua hieman sivussa. On todennäköistä, että tulet opiskelijana joka tapauksessa liikkumaan myös keskustan ulkopuolelle, vaikka keskustassa asuisitkin. Ainakin toivon näin. Tällöin joudut maksamaan aina julkisesta liikenteestä erikseen.

Mutta kun ostat vaikka Espoossa opiskellessasi vuoden Seutua HSL:n matkakortille maksat koko vuoden loputtomasta liikkumisesta 565,30 euroa. Tämä on todennäköisesti n. kahden kuukauden vuokran erotus keskustan ja reunakaupunginosan vuokra-asunnon väliltä. Jos olisit aikuinen, maksaisit samaisesta lipusta 1130,60 euroa eli tuplamäärän.

Tämän lisäksi on hyvä huomata, että koska opiskelijana ollessa tulee välillä oltua viihteellä vähän siellä täällä, pääsee HSL:n Seutu-kaudella myös yöllä kuljettua ilmaiseksi ilman turhia yölisiä. Tämä ei käsittääkseni ole tapaus kaikissa opiskelukaupungeissa, mutta etenkin PK-seudulla opiskelijan kausikortti on jotain, mitä et halua ohittaa.

Sen lisäksi, että opiskelija saa opiskelija-alennukset kaupunkien sisäisestä julkisesta liikenteestä, myös VR:llä kulkeminen on suhteellisen halpaa opiskelijalle. Aikuisena tuntuu, että välillä valinta bussin, auton ja VR:n välillä on jopa hankala.

Kouluruokailu

Tämä on ehkä universaalisti vähiten arvostettu asia koko opiskelijan elämisessä. 2-2,5 eurolla saat korkeakoulussa kuin korkeakoulussa terveellisen ja tasapainoisen sekä 99% ajasta syötävän aterian. Kun olet työelämässä, maksat samantasoisesta ateriasta lounaalla 4-5 kertaa enemmän. Ja mikä parasta, voit käydä kouluruokalassa syömässä juuri niin monta kertaa päivässä kuin haluat. Useassa opiskelukaupungissa pystyt syömään niin lounaan kuin illallisen koulussa.

Itse pidän kokkaamisesta, joka on Suomessa suhteellisen halpaa myös kunhan ei tee super gourmet-ruokaa. Pyrin silti aina syömään koulussa, että töissä yleensä lounaan. Tämä ihan vain senkin takia, että ns. laitoslounas on oikeasti tasapainonen ja terveellinen. JA SE SALAATTIPÖYTÄ.

Koululiikunta ja sali

Urheilu on ollut itselleni aina elämäntapa eikä niinkään pakko. Urheiluvamman takia, jonka sain jo nuorena, polveni ei kuitenkaan ole enää entisensä enkä pysty harrastamaan aivan täysillä tehoilla lajeja, joita rakastin nuorempana (salibandy ja jalkapallo). Onneksi kuitenkin löysin kuntosalin toisena yliopistovuotenani, koska siellä pystyy tekemään monipuolisesti kaikkea ja myös vähän kuntouttaa polveani kevyemmillä painoilla.

Kouluni kuntosali oli tarpeeksi laaja ja siellä on myös paljon ryhmäliikuntatunteja, jos niistä pitää. Ja kaikki tämä lysti maksaa vain n. 60 euroa vuodessa. Silti jostain syystä ihmiset maksavat Elixian ja sen kaltaisten salijäsenyyksistä saman verran KUUKAUDESSA. Ihan järjetöntä.

Yliopistoissa on myös usein ilmaisia urheilukerhoja ja vaihtoehtoja ilmaiselle ryhmä- tai joukkueliikunnalle on loputtomasti. Liikkuminen onkin opiskelijana lähes ilmaista. Ja sitten toki on se klassinen vaihtoehto lähteä lenkille, joka ei koskaan maksa mitään. Itsehän en tätä tehnyt, koska vihaan lenkkeilyä.

Opiskelijabileet ja viikolla juominen

Suurin väärin käsitys taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta on se, että elämä olisi tylsää. Oikeastaan opiskelijana hauskan pitäminen ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelun yhdistäminen on helpompaa kuin koskaan. Opiskelijabileet ovat lähes poikkeuksetta arkipäivisin ja siellä juomien opiskelija-alennukset ovat usein sen 50-70% prosenttia halvempia kuin baarissa tavallisesti. Sitseillä saa mahansa ja päänsä täyteen usein alle 15 eurolla.

Tyhmin asia taloudellisesti onkin mennä opiskelijana baariin viikonloppuisin. Viikolla ehtii ryyppäämään usein aivan tarpeeksi. Sen sijaan viikonloppuisin kannattaa ottaa kaikki irti siitä, että töissä saa usein viikonloppuisin mukavia lisiä.

Opiskelija menee kaikessa elämässään tavallisen yhteiskunnan ajantajua vastavirtaan, joten onkin erittäin helppoa ja kannattavaa siirtää juominen viikolle ja töissäkäyminen viikonlopulle. Siinä voittavat kaikki. Sinä ja työkaverisi, jotka sanovat TGIF ja ryyppäävät yhtenä perjantai-iltana kurkustaan alas kuukauden juomabudjettisi.

Opiskelijavaihtoon lähteminen

Mutta kun olen nuori. Ja YOLO. Ja go with the flow. Carpe Diem. Ja haluan matkailla. Suomi on perseestä. Ja mitä näitä nyt oli. Ai niin, Instagramiin matkakuvia. Joka tapauksessa nuoret ovat useimmiten rauhatonta porukkaa ja en muista tavanneeni juuri omanikäisiäni ihmisiä, jotka eivät olisi pitäneet matkailusta. Tämä korostui etenkin kun seikkailin Tinderissä aikanaan. Kaikki haluavat matkailla ja nähdä maailmaa. Noh, onneksi sekin on opiskelijoille halvempaa.

Mielestäni opiskeluvaihtoon lähteminen pitäisi olla etenkin yliopistoissa lähes pakollista. Uskon, että kun jokainen potkitaan omalta mukavuusalueltaan pois, kasvattaa tämä henkilöä poikkeuksetta pelkästään hyvällä tapaa. Ulkomailla pitemmän aikaa asuminen auttaa myös ymmärtämään muita kulttuureita huomattavasti paremmin kuin pelkästään Suomessa asuminen ja se on taito, jota näillä näkymin yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa enenevissä määrin. Ja tämän lisäksi vaihtokohteista löytyy yleensä aina joku maa, jossa kyseinen henkilö haluaisi muutenkin matkailla.

Opiskelijavaihtoon lähteminen on lähes ilmaista ja käytännössähän sinulle maksetaan siitä. Kuten kirjoitin itse Etelä-Koreaan vaihtoon lähtiessäni, pystyt melkein rikastumaan kaikella tuella, mitä saat valtioilta ja esim. Erasmus-ohjelmasta, jos lähdet halvempiin Euroopan maihin. Tämän lisäksi saat tavalliset opintotuet ja asumistuet, että myös tämän lisäksi korotetun opintolainan.

Juttelin vanhemille kollegoilleni ennen vaihtoon lähtemistä ja kaikki olivat lähes kaksin käsin työntämässä minua vaihtoon, kun pohdin ääneen lähtisinkö. Ihmettelin miksi. Ja ei, se ei ollut sen takia, että he halusivat minusta eroon. Syynä oli se, että se on kokemus, jota et halua elämässäsi ohittaa – oli elämäntilanteesi mikä vain.

Muut opiskelija-alennukset

Näiden asioiden lisäksi opiskelija-alennukset ovat oikeastaan kaikkialla. On paljon opiskelija-alennuksia, joita opiskelijat eivät edes itse ymmärrä käyttävänsä. Parhaiten näistä saat tietoa oman ainejärjestösi sivuilta. Tässä muutama esimerkki, mistä opiskelija-alennukset voi saada, jos kuulut esim. Frankiin. Alennukset vaihtelevat ajan mukaan ja nämä opiskelija-alennukset ovat voimassa vain tämän kirjoitushetkellä.

– Fitnesstukku.fi -10%
– Timanttiset -20%
– Zalando -10%
– Adlibris -10%
– Helsingin Kaupunginteatteri – 50%
– Omena Hotels -15%
– American Diner -20%
– Spotify 50% (en tiennyt itsekään tästä ennen kuin kirjoitin tämän artikkelin, tyhmä minä)

Jne. Lista jatkuu loputtomiin. Etuudet ja alennukset ovat siis aivan valtavat! Tähän päälle kun lisätään opintoraha, asumistuki ja opintolaina, tuntuu, että rahan on aivan pakko riittää. Tämän lisäksi korkeakouluopiskelijoista yli 50% käy vielä töissä. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja kulut ovat pienet.

Näin ehkä täydellisessä maailmassa.

Suurin osa opiskelijoista kuitenkin vasta opettelee talouden hallintaa ja itsenäistymistä, jolloin taloudenhoidon taidot ovat täysin kuralla. Katsotaankin hieman tapoja, joilla jokainen opiskelija (ja ihan tavallinenkin suomalainen) pystyy tuhoamaan – ja usein tuhoaakin – taloutensa täysin.

 

Tapoja, joilla on helppo tuhota taloutensa opiskelijana

1. Auto

Jos olet tavallinen perheetön parikymppinen opiskelija isossa opiskelukaupungissa, et tarvitse autoa. Piste. Auto on myös aikusena ehdottomasti surkeimpia sijoituksia, mitä voit tehdä, mutta jostain syystä ihmiset silti syytävä kymmenniä tuhansia euroja näihin ruostuviin metallikopperoihin. Lapsiperheessä ymmärrän tämän hyvin, mutta perus perheetön opiskelija ei tarvitse autoa mihinkään ja auton omistanen olisi vähän sama kuin ostaisit Rolexin – aitoa luksusta. Ks. julkinen liikenne ylhäältä.

2. Einesruuat

Tätä en olisi tajunnut ilman rakasta kämppäkaveriani, jonka kanssa asuin monta vuotta yhdessä opiskelija-aikanani. Söin huomattavasti enemmän määrällisesti kuin hän, mutta hänellä meni silti enemmän rahaa syömiseen kuin allekirjoittaneella. Syynä tähän oli se, etten itse syönyt juurikaan einesruokia (paitsi ehkä joskus darrassa einespizzan), mutta hän meni usein kauppaan vasta kun oli nälkä.

Ja senhän tietää, mitä tapahtuu kun menee vasta silloin kauppaan kun sinulla on nälkä, nappaat mukaasi jotain nopeasti valmistuvaa, mieluiten heti mikrossa tai uunissa valmistuvaa. Kallista, epäterveellistä eikä edes täyttävää pitkällä aikavälillä.

3. Kännikulutuskäyttäytyminen

Kun juot halvoissa opiskelijabileissä, voi ilta tulla silti kalliiksi. Kun poistut opiskelijabileistä, olet kuluttanut iltasi aikana 20 euroa. Sitten sinulle tuli nälkä. Haluat kebun. 12 euroa. Et jaksa odottaa bussia. Otat taksin, 10 euroa. Onnistuit juuri tuplaamaan koko illan kulutuksesi 30 minuutissa. Kännisenä tuntuu, että millään ei ole mitään väliä, mutta yritä edes.

Tunnen myös erään henkilön, joka saa aivan valtavan himon aina shopata netistä asioita kun hän on humalassa. Seuraavana aamuna hän ei välttämättä edes muista, että hän on ostanut jotain. Opiskelija-alennukset eivät paljon pyöri mielessä, kun kännishoppailee asioita netistä. Kun paketti vihdoin tulee postissa, yllättyy hän aina yhtä paljon. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että juomiseen liittyy niin paljon muutakin taloudellista rasitetta kuin pelkästään alkoholin hinta.

4. Vaatteet ym. 

Mikä voisi olla mukavampaa kuin ostaa uusi pari kenkiä tai uusi kiva takki? Oikeastaan mikä tahansa muu asia maailmassa. Jos olet toista mieltä, suosittelen tutustumaan hedonistiseen oravanpyörään.

Opiskelijana huomaa vähäisten tulojen takia etenkin sen, kuinka pienistä kulutus – ja tulopuroista syntyy erittäin nopeasti iso virta. Kun tekee joka kuukausi järjestelmällisesti järkevä kulutuspäätöksiä, pankkitili ja stressitaso kiittävät joka kerta. Kun teet järjestelmällisesti pieniä huonoja päätöksiä, pankkitilisi huutaa tyhjyyttään ennen seuraavaa opintotukimaksua ja joudut aina stressaamaan ja kituuttamaan rahoistasi joka kuun lopussa. En usko, että kukaan haluaa elää siten 5 vuotta elämästään.

Lopeta siis tekosyiden keksiminen, suunnittele taloutesi ja vaurastu jo opiskellessasi!

P.S. Kirjoitussarjani siitä, miten saat talouden hallintaasi ja jopa säästettyä rahaa opiskellessasi on nyt valmis! Lue nyt kaikki sarjan osat kirjoitusjärjestyksessä, jos et ole vielä lukenut.

1. Näin keräsin 78 000 euron varallisuuden opiskellessani
2. Kaikki opintolainasta ja miksi sinun pitäisi nostaa sitä
3. Työn ja opiskelun yhteensovittaminen – miten ja miksi?
4. Miten kuluttaa vähemmän rahaa opiskelijana? 
5. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää opinto- ja asumiestuesta