Osakeanalyytikko – maailman turhin ammatti?

Osakeanalyytikot ovat siitä mielenkiintoisia olentoja sijoitusmaailmassa, että heitä tuntuu olevan loputtomasti, heillä on mielipiteitä loputtomasti ja samalla mielipiteitä heistä on myös loputtomasti. Jotkut pitävät analyytikoita elintärkeinä markkinoille ja piensijoittajien ystävinä sekä markkinoiden demokratisoijina.

Toiset taas toteavat tylysti, että osakeanalyytikko on maailman turhin ammatti, josta maksettu palkka on aivan liian suuri heidän antamansa panokseen verrattuna ja koko ammatti voisi kuolla sukupuuttoon. Missä totuus sitten piilee? Siitä tämänpäiväisessä kirjoituksessa.

Osakeanalyytikot ovat suurimman osan ajasta väärässä

Yleisempi mielipide on varmaan se, että analyytikot ovat suurimman osan ajasta pahasti väärässä. Ja tämä on oikeutettu mielipide ihan vain senkin takia, että aiheeseen liittyviä tutkimuksia on tehty paljon ja suurempi osa tutkimuksista viittaa analyytikoiden jatkuvaan epäonnistumiseen.

Aivan kuten sijoitusammattilaiset eivät pysty voittamaan indeksiä, eivät analyytikotkaan pysty ennustamaan luotettavasti meneekö osake ylös vai alas.

Tuorein tutkimus, jonka aiheesta löysin oli vuonna 2017 julkaistu tutkimus siitä, miten analyytikoiden pitkän ajan ennusteet yrityksestä vertautuivat niiden oikeaan kurssikehitykseen. Tutkimuksen lopputulos oli suhteellisen murhaava.

Tutkimuksen mukaan viimeisen 35 vuoden aikana osakkeet, joita analyytikot pitivät hyvinä ostoksina tuottivat huonommin kuin osakkeet, joiden myymistä analyytikot suosittelivat. Käytännössä siis, jos olisi ostanut aina kun analyytikot sanoivat ”myy” ja myi aina kun analyytikot sanoivat ”osta”, olisi saanut huomattavasti parempaa tuottoa kuin analyytikoiden ennusteita seuraamalla!

Löydös on erittäin samanlainen kuin monessa muussa alan tutkimuksessa ja kaikki tutkimukset antavatkin erittäin selkeän vastauksen kysymykseen, kannattaako analyytikoiden osto- ja myyntisuosituksia seurata. Ei kannata.

Kun katsoo maailmaa laajemmalla skaalalla, huomaa myös sen, että analyytikot ovat monesti erittäin tehottomia. Jännitin tässä pari kuukautta sitten Facebookin Q1-tulosjulkistusta. Analyytikot esittävät aina omat arvionsa myös yritysten neljännesvuosituloksista.

Facebookin osalta FB:n tulos oli lyönyt analyytikoiden EPS-ennusteet 100% ajasta ja liikevaihtoennustukset 88% ajasta viimeisen kahden vuoden aikana neljännesvuositulosten julkaisujen yhteydessä. Ja arvaa, mitä kävi Q1 tuloksessa? Jep, EPS sekä liikevaihto oli korkeampi kuin analyytikoiden ennustuksissa. Näyttää siltä, että analyytikoiden malleissa on jotain erittäin pahasti vialla tai sitten he eivät edes yritä. Kun ennustukset lyödään kaksi vuotta putkeen, olisi varmaan aika uudistaa malli, jolla ennustuksia tehdään.

Noh, Facebookinhan osake nousi jyrkästi tämän ”yllätyksen” myötä, joten en valita, mutta samalla näkee jälleen kuinka tehottomat osakemarkkinat edelleen ovat.

Osakeanalyytikot ovat myös joskus oikeassa

Joskus kuitenkin analyytikot tietävät tarkalleen, mistä he puhuvat. Näin kävi esim. yhdysvaltalaisen kansanosake General Electricin kanssa. JPMorganin tuntematon analyytikko Stephen Tusa onnistui ennustamaan General Electricin käänteet lähes tarkalleen oikein finanssikriisin pohjista nykyiseen tilanteeseen, vaikka GE:n meno oli erittäin turbulenttista isosta laskusta, isoon nousuun ja sitten taas laskuun viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ongelma kuitenkin oli, että suurin osa analyytikoista oli täysin eri mieltä GE:stä kuin Tusa suurimman osan ajasta. Miten siis tavallinen sijoittaja tietäisi, että juuri tätä tuntematonta analyytikkoa kannattaisi seurata? Ei mitenkään, jonka takia analyytikoita keskimäärin ei kannatakaan kuunnella. Jokaista yhtä onnistunutta analyytikkoa kohden kun löytyy aina tusina epäonnistunutta.

Stephen Tusan tarina on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen, että seuraavassa hänen ennustuksensa GE:n osakkeen osalta vuosien varrelta verrattuna GE:n osakkeen kehitykseen.

1. Helmikuu 2009 – Tusa vaihtoi suosituksensa ”Pidä”-tilaan. (GE-osakkeen hinta 8,75 dollaria)
2. Syyskuu 2009 – Tusa vaihtoi suosituksensa ”Osta”-tilaan. . (GE-osakkeen hinta 12,69 dollaria)
2. Maaliskuu 2010 ja uudestaan tammikuu 2012 – Tusa toisti ”Osta” suosituksen (GE-osakkeen hinta 15,85 ja 18,15 dollaria)
3. Huhtikuu 2013, 2014 ja vuosi 2015 alkuvuosi – Tusa vaihtoi suosituksena ”Pidä”-tilaan ja toisti sen kaksi kertaa. (GE-osakkeen hinta 22,22 / 25,21 sekä 23,10 dollaria)
4. Toukokuu 2016 – Tusa vaihtoi suosituksensa ”Myy”-tilaksi vastoin muuta analyytikkomassaa. (GE-osakkeen hinta 28,71 dollaria)
5. Syyskuu 2016 – Marraskuu 2018 Tusa toisti ”Myy” suosituksensa moneen kertaan. (GE-osakkeen hinta alussa 29,31 ja marraskuussa 2018 vain 8,98 dollaria)
6. Joulukuu 2018 – Tusa vaihtoi suosituksensa ”Pidä”-suosituksesi. (GE-osakkeen hinta 6,64 dollaria)

Muutama viikko pidä suosituksen jälkeen osake olikin noussut jo lähes 33% pohjista ja tarina jatkuu…

Tällä hetkellä General Electricin osake noteerataan n. 10,5:ssä dollarissa. Tusan suositus? Myy. Sanoisin, että tämä kaveri ansaitsi palkankorotuksen – ainakin General Electric- ennusteistaan.

Osakeanalyytikoista on hyötyä – ja haittaa

Itse kallistun osakeanalyytikoiden osalta siihen, että suurelle osalle yksityissijoittajista analyytikot ovat turhia. Heidän arvionsa osuvat harvoin oikeaan aivan kuten kaiken alan ennustajat. Takana voi olla vaikka kuinka paljon dataa, algoritmeja ja muuta tietoa, mutta tästä huolimatta maaliin osuminen on analyytikoille todistetusti vaikeata.

Hyödyttömintä tietoa, jota analyytikot tuottavat onkin juuri ne, mistä analyytikot ovat usein parhaiten tunnettuja on – osakkeiden tavoitehinnat, suositukset sekä tulosennusteet. Nämä ovat puhdasta lyhytjänteistä talouspornoa, jotka jokaisen pitkäaikaisensijoittajan pitäisi jättää omaan arvoonsa ja tehdä omat sijoituspäätöksensä, jos suoria osakesijoituksia haluaa tehdä. Koska kuten kaikki tutkimuksetkin todistavat – analyytikot ovat useammin väärässä kuin oikeassa – aivan kuten kaikki muutkin sijoittajat.

Hyödyllistäkin tietoa analyytikot kuitenkin saavat aikaiseksi. Täysin turhia analyytikot eivät ole ihmiselle, jotka sijoittavat suoriin osakesijoituksiin. Esim. Inderes tekee seuraamistaan yrityksistä selkokielisiä raportteja suomeksi. Nämä ovat mielestäni erinomaisia teitä tutustua uuden liiketoiminnan ansaintalogiikkaan ja yrityksen mahdollisuuksiin ja uhkiin. Tämän lisäksi olen oppinut paljon yhdysvaltalaisten ja suomalaisten yritysten osavuositulosten konferenssipuheluissa, joiden lopuksi analyytikot kysyvät – välillä hyviä, välillä huonoja – kysymyksiä yritysten johdolta avainliiketoimintoihin liittyen.

Jos sijoitat rahastoihin, ovat analyytikot sinulle turhia. Jos kuitenkin sijoitat suurimman osan omaisuudestasi suoriin osakesijoituksiin kuten allekirjoittanut, tekevät analyytikot tärkeää työtä sinun puolestasi. Jos vain osaat suodattaa hyödyllisen ja hyödyttömän tiedon. Tässä esim. juuri Inderes on kunnostautunut Suomessa hyvin niin kirjoitettujen raporttien kuin myös videoiden muodossa.

Inderes-efekti Suomessa ja vallan keskittyminen

Inderes on kuitenkin kunnostautumisensa myötä myös aiheuttanut Suomessa markkinoita vääristävän ”Inderes-efektin”, jonka myötä osakkeiden hinta nousee lähes poikkeuksetta kun Inderes osaketta suosittelee ja laskee kun Inderes suosittelee myyntiä. Tämä ei ole mitään uutta, sillä analyytikoiden suositukset vaikuttavat kursseihin myös isommassa maailmassa, mutta periferiamarkkinassa kuten Suomessa, yhden suositun analyytikkotalon suosituksella on huomattavasti enemmän painoa kuin Jenkeissä.

Tämä on ongelmallista sen takia, koska analyytikot saavat joko rahaa yritykseltä seurannasta tai vaihtoehtoisesti analyytikot ovat töissä pankkiyrityksillä, jotka tarjoavat sijoitustyökaluja sijoittajille, jolloin osto- ja myyntisuositukset lisäävät kaupankäyntivolyymia – eli tuloja pankeille. Ja piensijoittajat (ja isommatkin), juoksevat sijoitusten perässä.

Inderes on noussut suhteellisen lyhyessä ajassa uudesta haastajasta jo suhteellisen tunnetuksi ja isoksi tekijäksi Suomen analyytikkomarkkinoilla (joka on sinällään jo erittäin kunnioitettava suoritus) etenkin piensijoittajien näkökulmasta. Liikevaihdon, tuloksen ja suosion kasvaessa kuitenkin myös vastuu kasvaa ja Inderesin äänellä on enemmän ja enemmän painoa jo valmiiksi tehottomassa Helsingin Pörssissä.

Osakeanalyytikoista pitääkin muistaa aina se, että he tekevät bisnestä – eivät hyväntekeväisyyttä – eivätkä läheskään aina ole puolueettomia. Tähän kannattaa kiinnittää erityishuomiota esim. listautumisanneissa, joissa analyytikkotalolta ostetaan palveluita. Inderesin Sauli Vilen kirjoittikin juuri muutama viikko sitten kirjoituksen juuri Inderesin puolueettomuudesta ja viimeisen 12kk:n ennusteen tuloksista, joka on mielestäni hyvä puheenvuoro analyytikoiden tarpeellisuudesta – asia, josta Inderes on puhunut paljon viime aikoina.

Kun Inderes julkaisi esim. erittäin positiivispainotteisen arvion Aallon Groupin listautumisannista (johon itsekin sijoitin), oli selvää, että kiinnostus antiin olisi yksityissijoittajilla aivan erilaista kuin, jos arvio olisi kuulostanut enemmän negatiiviselta. Vaikka henkilökohtaisesti uskon ihmisten ammatti-integriteettiin, tiedän, että bisnes on bisnestä ja tästä johtuen asioita kannattaa usein katsoa enemmän kuin pelkästään yhdestä näkökulmasta.

Yhteenveto

Tiivistettynä – osakeanalyytikot tekevätkin paljon hyvää, mutta samalla paljon hyödytöntä ja mahdollisesti jopa haitallisia asioita osakemarkkinoille. Osakeanalyytikoiden tuottama tieto ei kuitenkaan sijoittajalle eroa mitenkään mistään muusta tiedosta, jota sijoittamisesta löytyy. Tietoa löytyy loputtomasti – sinun pitää vain pystyä tunnistamaan ne oikeasti hyödylliset tiedonrippeet.

Mitä ajatuksia osakeanalyytikot sinussa herättävät?

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa ja saat tiedon aina uusimmasta kirjoituksesta sekä lisäpäivityksiä ajankohtaisista raha- sekä sijoitusasioista ja matkastani taloudelliseen riippumattomuuteen!

Omavaraisuushaaste Facebookissa

Omavaraisuushaaste Twitterissä

Omavaraisuushaaste Instagramissa