Osakesäästötili vai arvo-osuustili? Kumpi kannattaa sijoittajalle?

Osakesäästötili vai arvo-osuustili? Tämä on jokaisen aloittelevan osakesijoittajan ensimmäinen kysymys, kun sijoittamisen maailmaan tutustuu. Nimet tuntuvat vaikeilta ja lakijargon yhdistettynä sijoittamisen jo monimutkaiselta valmiiksi tuntuva maailma saattaa sekoittaa kenen tahansa pakan. Tänään pyrinkin tarjoamaan täydellisen katsauksen siihen kumpi kannattaa sijoittajalle – osakesäästötili vai arvo-osuustili.

Osakesäästötilejä on avattu Suomessa jo yli 300 000 ja arvo-osuustilejä Suomessa on jopa yli kaksi miljoonaa. Ottaako osakesäästötili arvo-osuustilin aikanaan kiinni? Esitän monta erilaista skenaarioita erilaisille sijoitusvaihtoehdoille, joten löydät vastauksen varmasti tästä tekstistä siihen, mikä sinulle sopii parhaiten. Pelkästään tämän vastauksen lisäksi syvennyn molempien tilien hyviin ja huonoihin puoliin sekä tietysti yleisimpiin kysymyksiin, joita itse kuukausittain osakesäästötiliin ja arvo-osuustiliin liittyen saan. Mennään siis suoraan asiaan.

Osakesäästötili vai arvo-osuustili – vertailu

Aloitetaan perusteista. Mitä osakesäästötili ja arvo-osuustili itse asiassa ovat ja miten ne eroavat toisistaan? Seuraavassa tärkeimmät pääpointit molemmista tileistä.

Arvo-osuustili

1. Voit sijoittaa arvo-osuustilille rahaa niin paljon kuin haluat ja sinulla voi olla niin monta arvo-osuustiliä kuin haluat

2. Pystyt käydä arvo-osuustilillä kauppaa kaikilla sijoitustuotteilla rahastoista, osakkeisiin ja aina johdannaisiin asti.

3. Verotus on vuosittaista yhdessä muun verotuksesi kanssa ja voit tehdä myös verovähennykset vuosittain. Arvo-osuustililtä myyntivoitto voi olla 30% (jos pääomatulosi ovat alle 30 000 euroa) ja 34 % ylimenevästä osasta. Osinkojen todellinen veroprosentti asettuu 25,5%:iin alle 30 000 euron pääomatuloilla ja 28,9% ylimenevästä osasta.

4. Voit vähentää myyntitappiot niin osakkeista kuin esimerkiksi asunnoistasikin pääomatulojen verotuksessa. Nämä myyntitappiot voi käyttää verotuksessa niin kuluvan kuin seuraavan viidenkin vuoden aikana siitä hetkestä, kun olet niitä saanut.

Osakesäästötili

1. Osakesäästötilille voi laittaa omaa rahaa vuonna 2024 korkeintaan 100 000 euroa, mutta sen saldo voi nousta niin korkealle kuin sijoitukseksi kasvavat. Sinulla saa olla vain yksi osakesäästötili. Yritykset ja yhteisöt eivät saa avata osakesäästötiliä. 

2. Tilille saa ostaa pelkkiä osakkeita. Ja sen sisälle kannattaa ostaa pelkästään suomalaisia osakkeita, jos ne maksavat osinkoja, koska et joudu maksamaan veroja suomalaisista
osingoista ennen kuin rahat nostat pois osakesäästötililtä.

3. Niin suomalaisista osingoista kuin myyntivoitoista maksat veroa vasta, kun otat rahaa ulos osakesäästötililtä.

4. Myyntitappioita ei voi vähentää ennen kuin otat rahat ulos osakesäästötililtä ja lopetat tilin.

Tileissä onkin siis merkittäviä eroja ihan yleisellä tasolla, joita sijoittajan pitää huomioida, mutta sukelletaan kuitenkin vielä syvemmälle. Katsotaankin siis ihan taulukkoesimerkin avulla, milloin arvo-osuus tili kannattaa ja milloin osakesäästötili kannattaa. Olen pyrkinyt ottamaan kaikki järkevät sijoitusmahdollisuudet listassa huomioon, joten vertailun pitäisi olla kaiken kattava.

osakesaastotili-vai-arvo-osuustili-vertailu

Voidaankin todeta, että 0-10 vuoden sijoitushorisontilla jokainen sijoittaja selviää pelkällä arvo-osuustilillä. On makukysymys, haluaako 5-10 vuoden osinkosijoittaja sijoittaa rahansa osakesäästötilille vai arvo-osuustilille, mutta arvo-osuustilin paremman joustavuuden takia, itse suosin arvo-osuustiliä. Vasta yli 10 vuoden kohdalla, osinko-osakkeiden verotusten etu alkaa kääntyä selvästi osakesäästötilin eduksi.

Osakesäästötili sopiikin parhaiten ihan aidosti erittäin pitkän aikavälin osinkosijoittamiseen. Tällaista voi olla esimerkiksi eläkkeelle säästäminen tai lapselle säästäminen. Myös lapselle voi avata osakesäästötilin ja jos vaikka sijoitat lapsen osakesäästötilille suomalaisiin osinko-osakkeisiin 18 vuoden ajan, on osakesäästötililtä saatava veroetu huomattava verrattuna osinkoverojen heti-maksamiseen arvo-osuustilillä 18 vuoden ajan.

Katsotaankin hieman tarkemmin sitä, miten ja millaisissa tilanteissa molemmat tilit ovat vahvimmillaan sijoittajan arjessa.

Arvo-osuustilin vahvuudet

Aloitetaan osingoista, koska niitä pidetään usein arvo-osuustilin heikkoutena. Vaikka osingot ovat yleensä se peruste, miksi osakesäästötili perustetaan, on arvo-osuustili itse asiassa paljon monipuolisempi ja parempi jopa suurimmalle osalle osinkosijoittajista. Tähän syitä on muutama.

1. Arvo-osuustilillä voi päättää, laitatko osingot takaisin osakkeisiin vai haluatko käyttää ne
2. Arvo-osuustilillä ulkomaalaisten osinkojen säätäminen on helpompaa
3. Jos et uudelleen sijoita osinkoja, arvo-osuustilin osinkoverotus on itse asiassa kevyempää kuin osakesäästötilillä

Tämän lisäksi arvo-osuustili on muutenkin huomattavasti  joustavampi arkesi talouden suhteen. Arvo-osuustilillä voit vähentää myyntitappiot joka vuosi ja tehdä esimerkiksi veromyyntejä aina vuoden lopussa ja pystyt esimerkiksi vähentämään myyntitappioillasi myös vuokratulojesi verotusta, jos sinulla niitä tai jotain muita pääomatuloja vuodessa on.

Arvo-osuustilillä voit myös saada tietyistä erityisen verotuksen maista (kuten esimerkiksi bermudalaisista osingoista) verot ansiotuloveroprosenttisi mukaan. Arvo-osuustili onkin poikkeuksetta parempi, kun puhutaan ulkomaalaisista osakkeista ja jos omistat ulkomaalaisia osakkeita, haluat pitää ne arvo-osuustilillä, maksoivat ne osinkoa tai ei. Tämä korostuu etenkin osinko-osakkeissa, sillä ulkomailta maksetuista osingoista ei saa lähdeveron hyvitystä osakesäästötilillä, mutta arvo-osuustilillä saa.

Arvo-osuustilillä on myös yksi erittäin iso etu siihen, jos sijoittaa pitkäjänteisesti esimerkiksi kasvuyhtiöihin. Yli 10 vuotta omistuksessa olleiden osakkeiden luovutuksessa voit hyödyntää 40 % hankintameno-olettamaa, ja hankintameno-olettaman hyödyn saat vain arvo-osuustilillä eli myynnin yhteydessä pitkänkään ajan jälkeen et hankintameno-olettaman veroetua osakesäästötililtä pysty saamaan.

Lopuksi on hyvä huomauttaa, että ylipäätänsä arvo-osuustili on huomattavasti joustavampi. Voit ostaa arvo-osuustilille osakkeita, rahastoja, ETF:iä, johdannaisia tai melkein mitä tahansa muitakin maailman sijoitustuotteita, joita pankkisi vain tarjoaa. Arvo-osuustili onkin monipuolisin ja paras vaihtoehto sijoittajalle melkein poikkeuksetta sijoitustuotteista ja sijoitusjänteestä riippumatta.

Osakesäästötilin vahvuudet

Osakesäästötili toimiikin ennen kaikkea kahteen tarkoitukseen – lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä kasvuosakkeille sekä osinko-osakkeille oikeasti pitkällä aikajänteellä. Mitä tarkoitan tällä? Aloitetaan osinko-osakkeista.

Et siis maksa suomalaisista osingoista veroa ennen kuin nostat rahoja ulos osakesäästötililtä. Tämä mahdollistaa tehokkaan korkoa korolle-ilmiön hyväksikäyttämisen, kun sijoitat pitkään. MUTTA tässä on iso mutta. Osakesäästötililtä rahoja nostaessa maksat myös osingoista 30 %:n tai 34 %:n veron, joka on huomattavasti korkeampi kuin arvo-osuustilillä maksettavat 25,5 %: ja 28,9 %.

Syynä tähän on se, että kaikki osakesäästötililtä nostettavat voittorahat verotetaan myyntivoittona eikä verottaja erottele, mikä on osinkoja mikä ei. Tästä syystä etu on siis arvo-osuustilillä, koska osingoista vain 85% on veronalaista tuloa.

Korkoa korolle ilmiö on kuitenkin se avain tähän kaikkeen. Pystyt saamaan osingot uudelleen sijoittamalla tämän verotappion kiinni, jos sijoitat aidosti pitkäjänteisesti. Tämän takia osakesäästötili toimii sijoittajille, jotka sijoittavat puhtaasti suomalaisiin osinko-osakkeisiin, ja tekevät sitä aidosti pitkäjänteisesti.

Korkoa korolle ilmiö nostaakin osakesäästötilin veroedun osakesäästötilin eduksi seitsemän-kahdeksan vuoden sijoittamisen paikkeilla. Jos pystyt sijoittamaan osingot takaisin osakesäästötilillä uusiin sijoituksiin näin pitkään, siitä eteenpäin sinun on järkevämpää omistaa osakesäästötili. Käytännössä osakesäästötili onkin järkevimmillään yli kymmenen vuotta sijoittavalla suomalaiselle osinkosijoittajalle.

Entä sitten hyöty kasvuosakkeissa, jos arvo-osuustili on niin paljon monipuolisempi? Kasvuosakkeista puhuttaessa, termi kasvuosake on hieman harhaanjohtava termi, mutta käytännössä kyse on sijoituksista, jotka ovat voitolla ja päätät myydä ne. Ja ostat näillä voittorahoilla jälleen jotain toista osaketta, jotka taas pystyt myymään korkeammalla ja niin edespäin. Eli käytännössä, jos olet aktiivisempaa kauppaa käyvä jatkuvasti voitollinen kaupankävijä (mikä siis on käytännössä lähes mahdotonta). Kyse ei ole siis pitkäjänteisestä sijoittamisesta, vaan treidaamisen kaltaisesta aktiivisesta päiväkaupasta.

Osakesäästötilillä ei voi vähentää myyntivoittoja verotuksessa ennen tilin lopetusta, mutta jos olet aidosti menestyvä aktiivinen kaupankävijä, ei sinulta veroteta myyntivoittojakaan. Ja tämän avulla pystyt saamaan parhaassa tilanteessa erittäin suurta veroetua kiitos korkoa korolle ilmiön voitosta toiseen. Mutta toki tämä vaatii sen, että olet oikeasti voitollinen treidaaja eli kuulut siihen maagiseen 1%:iin sijoittajista.

Osakesäästötili vai arvo-osuustili – usein kysytyt kysymykset

Millaisia kysymyksiä sitten usein saan osakesäästötiliin ja arvo-osuustiliin liittyen? Alla yleisimmät kysymykset ja vastaukset, joita olen etenkin tänä vuonna 2024 saanut ja lista päivittyy tässä tekstissä sen mukaan, kun uusia kysymyksiä tulee.

Voiko olla osakesäästötili ja arvo-osuustili?

Vaikka sijoittajalla voi olla vain yksi osakesäästötili, hänellä voi olla samaan aikaan yksi osakesäästötili ja monta arvo-osuustiliä. Suurimmalla osalla osakesäästötilin omaavista sijoittajista onkin molemmat, osakesäästötili ja arvo-osuustili. Näin pystyt sijoittamaan esimerkiksi suomalaiset osinko-osakkeet osakesäästötilille, ja tekemään kaikki muut sijoitukset arvo-osuustililläsi.

Voiko sijoittajalla olla monta arvo-osuustiliä?

Tämä yleinen kysymys johtuu siitä, että osakesäästötilit ja arvo-osuustilit menevät usein sekaisin. Kummankaan nimi kun ei ole lennä kielen päällä. Mutta kuten todettu yhdellä ihmisellä voi olla loputon määrä arvo-osuustilejä. Itselläni on vain yksi arvo-osuustili. En ole ainakaan vielä löytänyt skenaariota, miksi loisin monta eri arvo-osuustiliä itselleni, ellen haluaisi erotella sijoituksiani jostain syystä verkkopankissa näiden tilien avulla.

Voiko osakkeita siirtää arvo-osuustililtä osakesäästötilille – entä osakesäästötililtä arvo-osuustilille?

Osakkeita ei voi siirtää suoraan arvo-osuustililtä osakesäästötilille tai toisin päin. Syynä tähän on se, että verokarhu haluaa hypätä väliin, jos näin teet. Tästä johtuen jos haluat sijoituksia siirtää, pitää sinun myydä sijoitukset, mitkä haluat siirtää ja ostaa ne takaisin arvo-osuus tai osakesäästötilille. Tämä säätäminen ei yleensä kannata, vaan suosittelen aloittamaan uuden tilin vain ihan alusta ja kasvattamaan pääomaa vähitellen uusilla sijoituksilla.

Miksi minulla on vain arvo-osuustili?

Minulla on henkilökohtaisesti pelkästään arvo-osuustili, koska en ole osinkosijoittaja. Arvo-osuustili antaa myös paljon enemmän mahdollisuutta verosuunnittelulle myyntien ja ostojen suhteen. Ja yksinkertaisesti se on vain helpompi käyttää, koska se ei rajoita ja sen ympärillä ei tarvitse tehdä kannattavuuslaskelmia. En usko, että nykyisen muotoista osakesäästötiliä tulen avaamaan edes lapsilleni, jos niitä joskus saan.

Kumpi on parempi – arvo-osuustili vai osakesäästötili?

Totuuden hetki. Arvo-osuustili on parempi kuin osakesäästötili. Osakesäästötilissä oli hieno idea ja sen piti muistuttaa enemmän Ruotsin vastaavaa tiliä, mutta lakiväännössä se jäi tyngäksi. Nykyään sijoittajalle kuin sijoittajalle on järkevämpää omistaa arvo-osuustili kuin osakesäästötili, ellei sitten ole puhdas pitkäjänteinen osinkosijoittaja. Mutta tällaisia sijoittajia on selvä vähemmistö, jopa osinkosijoittamisen luvatussa maassa Suomessa.

Arvo-osuustilin monipuolisuus ja ennen kaikkea helppous on se, mikä siitä loppujen lopuksi tekee paremman. Osakesäästötilissä on hyvät puolensa, mutta todellisuudessa etenkin sijoitustappioiden kohtelu sen sisällä ei ole sijoittajalle edullinen, koska verotappioita ei voi ajoittaa – ellei lopeta ja aloita osakesäästötiliä uudestaan joka vuosi – joka itsessään rikkoo koko osakesäästötilin idean ja hyödyt.

Toivottavasti tästä vertailusta oli sinulle apua ja hyötyä siitä, jos mietit kumman avaat tai mikäli olet miettinyt, ovatko nykyiset valintasi arvo-osuustilin ja osakesäästötilin välillä oikeat.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet bestseller-sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi 

Äänikirjojen ystäville kirja löytyy esimerkiksi Bookbeatistä ja Storytelistä sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin 8 vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

34 kommenttia artikkeliin ”Osakesäästötili vai arvo-osuustili? Kumpi kannattaa sijoittajalle?”

    • Kyseessä on pitkälti vain poliittinen kompromissi eli laissa säädettyjä juttuja. Sen takia arvo-osuustili parempi isoille sijoituksille, koska siellä ei ole rajaa ja tämän takia esimerkiksi itsellä juuri on arvo-osuustili vain.

      Yritykset ja yhteisöt eivät saa edes avata osakesäästötiliä, joten sinänsä niillä ei tätä ongelmaa ole. Arvo-osuustilissä mitään rajoituksia ei ole, eli yrityksen ainoa vaihtoehto on muutenkin arvo-osuustili.

      Vastaa
  1. Kiitos taas selkeästä erittelystä! Asia on nyt ajankohtainen kun mietin lapsille säästämisen aloittamista. Olin jo aikaisemmin sen kannalla, ettei kannata avata osakesäästötiliä, koska suunnitelmissa ei ole ostaa pelkästään Suomalaisia osakkeita. Tämä kirjoitus vain vahvisti omia ajatuksia.

    Vastaa
  2. ”Arvo-osuustilillä voi päättää, laitatko osingot takaisin osakkeisiin vai haluatko käyttää ne”

    Ilmeisesti ei kuitenkaan ole mahdollista arvo-osuustilin kanssa laittaa osinkorahoja jotenkin suoraan osakkeisiin maksamatta veroja välissä? Ainakin itsellä osingot tulevat aina ”väkisin” käyttötilille ja niistä menee vero. Se on vähän ärsyttävää, kun tulee veroilmoitukseen turhia rivejä summista, jotka toistaiseksi ovat pelkkiä senttejä.

    Vastaa
    • Joo Suomessa tämä tosiaan ei ole mahdollista. Muissa maissa olen nähnyt yhtiöillä ns. osingon uudelleensijoittamis-ohjelmia, joissa yhtiöt itse tarjoavat sitä, että osingoilla voi suoraan ostaa lisää yhtiön osakkeita. Toki näistäkin menee vero aina – osinkoveron ainoa kiertomahdollisuus on omistaa 10% tai yli jostain yksittäisestä yhtiöstä, joka toki tavalliselle sijoittajalle on vain unelma.

      Vastaa
    • Joo itse asiassa hauska sattuma on, että kirjoitin Gradussani Lemonadesta jo vuonna 2017 ennen kuin se listautui! Yhtiö on tosi mielenkiintoinen ja pystynyt tekemään paljon asioita eri tavalla perinteisiin vakuutusyhtiöihin verrattuna, mutta toki tällä hetkellä yhtiön arvostus on edelleen korkea, koska kova kasvu ja kannattavuus eivät koskaan kulje käsi kädessä vakuutusalalla riskienhallinnan lainalaisuuksien takia. Vakuutusala onkin yksi vaikeimmista markkinoista penetroitua uutenä toimijana.

      Vastaa
  3. Kiitos hyvästä vertailusta.

    Kelan maksamiin tukiin näyttäisi vaikuttavan vain verotettavat osinkotulot. OST:lla osingot tässä mielessä turvassa.

    Vastaa
    • Pieni asiakorjaus. Itseasiassa Kelan tukiin vaikuttaa myös OST:n sisällä saadut osinkotulot sekä vuoden aikana tapahtuneet myynti voittojen ja tappioiden erotus. Kela katsoo, että OST sekä AOT ovat sama asia.

      Vastaa
  4. Nordnetin tarjoama sijoituskuori lienee turvallisin keino sijoittaa, jos tulot pitää saada piiloon Kelalta. OST:n osalta ainakin Rahapodissa on joskus ollut tulkintaa, että Kela ei sinne katsoisi, mutta hämmentävästu, tuosta ei ole saatu täyttä varmuutta. Kun kyseessä on vakuutus, rahat ovat ainakin turvassa, sillä ne eivät teknisesti ole enää edes omassa omistuksessa.

    Vastaa
      • Joo tosiaan kuten kaikissa tuissa ja tulkinnoissa, niin keskimäärin kaikki nämä ovat aika monimutkaisia ja tulkintoisia. Ja OST on sen verran uusi, että tämä säännöstö varmasti elää tosielämien tilanteiden kautta. Tämän takia hyvä olla tarkkana, jos alkaa kikkailemaan KELA:lta pakoon. Usein KELA:n tuilla kannattaa todennäköisesti vain miettiä sijoittamisesta joihinkin ei-osinkoyhtiöihin, niin tekee elämästään itselleen myös helpompaa.

        Vastaa
  5. Kiitos hyvästä kirjoituksestasi, joka palauttaa mieleeni omia kokemuksia osakesäästötilistä.

    Avasin itselleni jo olemassa olevien arvo-osuustilien lisäksi tämän osakesäästötilin heti vuonna 2020. Koko summa oli valmiina, mutta eihän sitä voinut ajallisen hajauttamisen vuoksi laittaa kerralla osakesäästötilin ostoihin. Puolet rahoista käytin ensimmäisenä vuonna (oli se koronavuosi) ja vajaan puolet laitoin sitten 2021. Muutaman tonnin jätin tilille maksettavien osinkojen kylkeen lisättäväksi, jotta muutamalla satasella ei tarvitsisi ostella OST:lle lisää osakkeita. Tuo muutama sivussa ollut tonni oli melko hupaa ja niinpä olin tuon tilini kanssa lähes pari vuotta jumissa, kun en voinut tehdä ostoksia kyseiselle tilille.

    Syy miksi täytin OST:n nopeasti oli tilin lanseerauksen aikaan kova kirjoittelu siitä, kumpi tilimuoto olisi paremmin tuottava. OST voittaisi tavallisen arvo-osuustilin verotuksen näkökulmasta noin 5-7 vuoden käytön jälkeen. Ajattelin siis olla mahdollisimman isosti mukana. 🙂

    Toisaalta oli hyvä, että olin mahdollisimman varhain tililletalletusrajan yläpäässä, jotta konkreettisesti koen, mitä on odotella ja odotella osinkojen maksupäiviä.
    Myös tuo mainitsemasi tappioiden realisoinnin mahdottomuus tilin käyttöaikana on pitkää miinusta.

    Niinpä uskon tällä hetkellä vahvasti, että en tule käyttämään liiemmin tuota korotettua talletusrajaa 100000eur. Siitäkään huolimatta, että nuo verottomana maksetut osingot näyttävät mukavan suurilta verrattuna vastaaviin osinkoihin tavalliselle arvo-osuustilille.

    Vastaa
    • Joo olen jopa vähän yllättynyt siitä, kuinka paljon OST:sta kirjoiteltiin ja paljon sitä suositeltiin, kun tosiaan muutaman tekstin siitä kirjoittanut ja aina lopputulos on ollut sama – se on vähän vajavainen monilla tavoin, jonka takia sitä en koskaan itse tullut avanneeksi. Olet ihan oikeassa siitä, että isoimman hyödyn siitä saa juuri tuolla, että nopeasti laittoi maksimirahat sisään, jos se vain oli mahdollista.

      100 000 euron rajan nosto oli itsestänikin vähän sellainen, että hyödyttää niin minimaalista määrää niche-sijoittajia, että noston olisi voinut jättää tekemättä. Melkein mikä tahansa muu lakimuutos tilillä olisi ollut parempi 😀

      Vastaa
  6. ”En ole ainakaan vielä löytänyt skenaariota, miksi loisin monta eri arvo-osuustiliä itselleni, ellen haluaisi erotella sijoituksiani jostain syystä verkkopankissa näiden tilien avulla.”

    Otetaanpa esimerkiksi sellainen tilanne, jossa sulla on reilusti voitolla olevaa instrumenttia yhdellä arvo-osuustilillä ja haluaisin jostain syystä ostaa lisää tätä samaa instrumenttia. Tällöin voisi olla verotuksellisesti järkevää tehdä uudet korkeamman hinnan ostot toiselle ao-tilille. Tämä siltä varalta jos tuleekin myöhemmin tarve/halu myydä vain osa tämän instrumentin omistuksistasi. Tällöin voi ensin myydä myöhemmät ostot ensin tältä toiselta ao-tililtä. Näin mahdolliset luovutusvoittoverot jäävät pienemmiksi tai vastaavasti tappiot ovat välittömästi vähennettävissä. FIFO periaatetta kun sovelletaan ao-tilikohtaisesti.

    Vastaa
    • Tämä itse asiassa ihan totta! Toki en itse varmaan jaksaisi tätä tehdä, koska todellinen verotuksen määrä kuitenkin lopulta aina suunnilleen sama, vaikka lyhyen aikavälin likviditeetille tämä olisikin hyvä siirto. Salkun pitäisi olla huomattavasti isompi, että tähän lähtisin – ja sijoitusten pitäisi olla paljon enemmän voitolla :’)

      Vastaa
  7. Osinkojen uudelleensijoittamisessa OST:llä ongelmaksi voi tulla myös suuret kaupankäyntikulut. Ostin omalle OST:lle 2000e edestä yhtiötä, joka maksoi noin 100e vuodessa osinkoja. Tajusin vasta jälkikäteen, että maksaisin Nordnetillä osinkojen uudelleensijoittamisesta 15e per kauppa, eli 15% osinkojen määrästä. Jotta tästä saisi oikeasti hyötyä verotuksellisesti vs kaupankäyntikulut, vuosittain OST:lle pitäisi tulla osinkoja ja/tai omaa uutta rahaa vähintään 10-kertainen määrä.

    Kaupankäyntikulujen takia osingot voi myös jäädä makaamaan tilille odottamaan suurempaa panostusta, jolloin se ei tuota lisävoittoa. Arvo-osuustililtä maksetut osingot taas saisi heti hyötykäyttöön.

    Vastaa
    • Eikös tuolta OST:ltä voi yhtälailla nostaa ”osingot” hyötykäyttöön, maksutta. Noston voitto-osuudesta menee vero jos tili on plussalla, mutta niinhän se vero menee AOT:n rahatilille tulevistakin osingoista vähintään tuo 25,5%.

      Vastaa
        • Juu, tämä tiedossa ja henkilön tiedostettu valinta jos erehtyy OST:n perustamaan. Mutta huomion arvoista tässä on se että, jos nostat OST:ltä ”osingot” on nostossa aina mukana myös tilille sijoitettua pääomaa. Näin vero ei missään tapauksessa ole tuota 30% (tai 34%) noston määrästä. Ja jos tili on kokonaisuudessaan miinuksella, nostetusta ”osingosta” ei mene veroa ollenkaan, koska nosto on käytännössä vain sijoitettua pääomaa.

          Vastaa
  8. ”Vasta yli 10 vuoden kohdalla, osinko-osakkeiden verotusten etu alkaa kääntyä selvästi osakesäästötilin eduksi.”

    ..ja sitten kun mennään muutama vuosi eteenpäin, pienikuluinen indeksirahasto tulee hakkaamaan OST:n koska rahasto-osuuksien lunastuksen yhteydessä voi käyttää hankintameno-olettamaa.

    Oma mielipiteeni on että OST sopii lähinnä pikkusijoittajan pikkutreidauksen harjoittelualustaksi. Järkevä pitkän tähtäimen eläkesäästäjä sijoittaa pienikuluisiin indeksirahastoihin/kasvu-ETFiin.

    Vastaa
  9. Hei,

    Oletko koskaan kirjoittanut pienyhtiö indekseihin sijoittamisesta? Mikä on näkemyksesi, saako pienillä yhtiöillä todennäköisesti parempaa tuottoa pitkässä juoksussa, kuin isoista yhtiöistä? Olisiko kova yhdistelmä pitkään salkkuun esim. Nasdaq100 + Xact Svenska småbolaget?

    Vastaa
  10. Tää ei liity aiheeseen, mutta koska muutamassa kommentissa on mainittu KELAn tuet ja sijoittaminen, niin olisi kiva tietää, että mitä mieltä olette yhdistelmästä KELAn tuet + sijoittaminen?

    Osalla kansastahan on ajatus: ’Jos on varaa sijoittaa, niin tuet ovat liian isot’

    Osa taas ajattelee: ’Ihminen käyttäkööt tulonsa/tukensa kuten haluaa’

    Mitä mieltä ”sijoituskansa” on?

    Vastaa
    • Hyvä kysymys! Mielestäni jos katsoo kokonaisuutta, niin ainoa oikea vastaus on, että Kelan tuilla pitää pystyä sijoittamaan aivan kuten kaikissa muissakin elämäntilanteissa. Miksi? Koska yleistä harhaluuloa vastoin suurin osa meistä saa Kelan tukia. Kela maksoi esimerkiksi vuonna 2022 etuuksia jopa 81 prosentille kaikista suomalaisista ja täysi-ikäisisä luku liikkuu jo jossain 85-90%:ssa! Suomessa asuvat saivat Kelan etuuksia keskimäärin 2 730 euroa henkilöä kohti. Suurin osa kriitikoista ei edes ymmärrä, että myös he itse saavat Kelan tukia. Jokainen siis käyttäköön tukensa miten haluaa 😀

      Vastaa
    • Huhujen mukaan Anssi Kela on saanut tukia. Välillä keikat eivät vaan ole vetäneet porukkaa, niin minkäs sille mahtaa. Tässä olisi oikeastaan Martin Paasin paikka neuvoa myös näille henkilöille matalakuluisia indeksirahastoja. Voi sitten kesän festarikauden jälkeen nostaa sieltä 4% vuosittain. Se olisi jokatapauksessa pois veronmaksajien lompakosta pitkässä juoksussa, joten eiköhän se käy myös Kokoomukselle. Varmaan idea kannattaa esittää Petteri Orpolle tiistaina, koska maanantaina voi vielä viikonloppu Turussa väsyttää, etenkin kun huomioidaan Petterin olevan viikonloppuisä.

      Vastaa
  11. Oletkohan seuraavia verotushommia/optimointia koskaan miettinyt? Näistä mahdollisesti voisi myös joskus blogiin kirjoittaa:
    – AOT- voitollisten osakkeiden myyminen heti alkuvuodesta. Tällöinhän verot tulevat maksuun vasta noin 1,5v kuluttua.
    – Sijoituslainan verovähennysoikeus. Esimerkiksi itse laskin, että Nordnetin 4,85% korko on todellisuudessa 3,395% koska sen voi verotuksessa vähentää.

    Vastaa
    • Joo verotus tosiaan erittäin laaja aihe ja ainakin vuosittainen veroilmoitus teksti on tulossa tuossa erittäin pian. Siinä käyn suurimman osan sijoittajallekin oleellisista verotusjutuista läpi. Juuri eilen täyttelin viime vuoden veroilmoituksen itse.

      Vastaa

Jätä kommentti