Osakesuositukset – varmin tapa alisuoriutumiseen sijoittajana

Osakesuositukset ovat tuttuja heille, jotka seuraavat oikeastaan mitä tahansa sijoitusmediaa. Harvasen päivä löydät otsikoita lehdistä, joissa sanotaan, että tämä ja tämä henkilö tällaisessa asemassa suosittelee ostamaan tällaista ja tällaista osaketta. Kannattaako näitä suosituksia seurata? Entä kannattaako niistä ottaa mallia? Ja ketä varten osakeostosuosituksia sijoitusmediassa tarjoillaan? Sitä pohdin tänään.

Pohdinta sai alkunsa, kun ylitin puolen miljoonan euron nettovarallisuuden. Sain tällöin soiton Talouselämän toimittajalta, joka halusi tehdä jutun rajapyykistäni sekä erilaisista asioista henkilökohtaiseen talouteen liittyen. Juttu oli mielestäni erittäin onnistunut ja Talouselämän erinomainen juttu löytyykin täältä (ei maksumuuria), jos et ole siihen vielä törmännyt.

Talouselämä otsikoi jutun asianmukaisesti: Esa Juntunen aloitti tyhjästä: Paljastaa nyt, miten kerrytti 500 000 euroa.

Aika vähän klikkiotsikkomaisuutta sanoisinko! Ehdin jo unohtaa jutun, kun Kauppalehti samaisen jutun julkaisu pari päivää myöhemmin – muuttaen otsikkoa seuraavaksi: Esa Juntunen kerrytti tyhjästä 500 000 euroa – Antaa nyt kaksi sijoitusvinkkiä: ”Haluan olla siinä aikaisin mukana”.

Ero on pieni, mutta äärimmäisen merkittävä. Tämän huomasi esimerkiksi myös sijoituskollegani Aki Pyysing. Olen ollut niin uppoutunut töiden sekä uuden kirjani viimeistelyn pariin ennen kesälomia, etten olisi juttua huomannut ilman Akin twiittiä, joten kiitos Akille siitä, sillä tämä pieni otsikointiero sai itseni pohtimaan osakesuosituksia taas vähän enemmän. Ja hauskaa oli huomata, että kun uutinen julkaistiin myös Iltalehdessä lauantaina, otsikko oli varsin asiallinen.

Yksityissijoittajien osakesuositukset eivät ole suosituksia laisinkaan

Olen näköjään päässyt siihen pisteeseen, että siteeraan nyt itseäni. Kirjoitan Viisas Sijoittaja-kirjassani seuraavasti: ”Jos siis joskus törmäät sijoitusmediassa esimerkiksi ”sijoitusguru Esa Juntusen” osakevinkkeihin, tiedät, että a) en ole guru b) olen osallistunut juttuun vain siinä toivossa, että haastattelustani saadun medianäkyvyyden ansiosta joku uusi sijoittaja löytäisi kirjani ja kiinnittäisi jatkossa vähemmän huomiota kyseisiin juttuihin.”

Lause löytyy kirjan luvusta ”Osakemarkkinoilla et voi luottaa kuin itseesi”. Kyseinen luku on yksi lemppareitani kirjassa, myös kyseinen lause oli kirjoittaessa yksi lempilauseistani. Pystyin näkemään tulevaisuuden uutiset jo pari vuotta aikaisemmin, koska noh sijoitusmedia ei todennäköisesti koskaan tule muuttumaan – ja hauskasti olin oikeassa.

Henkilökohtaisesti olen aina ollut sitä mieltä, että julkisuudessa ei ole mitään hyvää tai tavoiteltavaa. Se on kuitenkin kirjailijalle pakollinen paha, jos haluaa kirjoittaa muuallekin kuin pöytälaatikkoon. Viime vuosien aikana olen törmännyt muihin kirjailijoihin, jotka ovat kaikki todenneet saman. Podcastit ovat olleet itseasiassa itselleni ehkä jopa mieluisin asia kirjan julkaisun jälkeen, koska mielenkiintoisista asioista mielenkiintoisten ihmisten kanssa puhuminen on aina kivaa. Podcasteissa usein jopa unohdan, että olen edes podcastia nauhoittamassa, vaan juttelen asioista kuin juttelisin ihan arjessa.

Lehtijutut ovat kuitenkin erittäin tiiviitä ja niissä juuri ennen kaikkea otsikot luodaan mahdollisimman klikkaustarpeen herättäviksi, kuten me kaikki tiedämme. Vielä mielenkiintoiseksihan homma menee juuri siinä, että oikeastihan yksityishenkilö ei voi lain mukaan edes antaa osakesuosituksia! Itse haastattelussa kysymys olikin yksinkertaisesti ”mihin olet sijoittanut viimeksi” ja se luonnollisesti tähän muotoon hyväksi klikkiotsikoksi kääntyy, mutta samalla antaa erittäin harhaan johtavaa tietoa.

Sanotaan se nyt siis suoraan: niin minä kuin kukaan yksityissijoittaja ei tule koskaan antamaan suoria osakesuosituksia, vaikka siltä uutista klikkaamalla usein vaikuttaakin. Tähän on kaksi syytä. A, se tosiaan on laitonta. B, jokainen vastuullinen sijoitusvaikuttaja tietää, että ihmisten yllyttäminen sijoittamaan samoihin sijoituksiin kuin itse, ei ole hyvää vaikutusvallan käyttöä.

Tiedän, että Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka ovat ostaneet Medpacen osaketta minun vanavedessäni. Kaikki nämä ihmiset ovat todennäköisesti erinomaisen tyytyväisiä multibaggerin omistajia. Jos kuitenkin on ostanut esimerkiksi Talenomia tai Kempoweria samaan aikaan kuin minä, ei tyytyväisyys ole samalla tasolla. Yksittäisten muiden ajatusten ottaminen omaan sijoitusstrategiaan ilman isompaa tutkimusta itse, onkin erittäin lähellä uhkapelaamista, koska vaikka osake olisi hyvä – pelkästään sijoitusaikajänne voi aiheuttaa merkittävän eron tuotoissa.

Jutussa mainitaan kaksi osaketta, Take-Two Interactive sekä Kesko, joista olen kuukausikatsauksissa kirjoittanut jo viimeiset yli puoli vuotta. Kuten aiemmin kirjoittanut, pyrin tekemään molemmista tarkemmat analyysitekstit tulevina kuukausina. Kuten aina syväanalyyseistäni puhuessa, tarkoitus ei ole perustella, miksi nämä ovat hyviä sijoituksia – tarkoitus on antaa näkökulmia siihen, miten sijoituksia voi analysoida – riskit muistaen!

Analyytikoiden osakesuositukset – syvällistä, mutta pinnallisesti tulkittua

Osakesuosituksista puhuttaessa, ei pidä myöskään unohtaa analyytikoiden osakesuosituksia. Sillä se on heidän ammattinsa (todellisuudessahan ammatti on analyysin tekeminen, mutta pinnalle jää usein vain osta/myynti-suositus sekä osakkeen tavoitehinta. Mitään virallista tilastoa tästä ei ole, mutta uskon, että suurin osa sijoittajista katsoo ennen kaikkea juuri näitä kahta lukua – ennemmin kuin kahlaa esimerkiksi 50-sivun Inderesin laajaa analyysiä.

Miksi veikkaan näin? Koska olen kirjoittanut blogiani 10 vuotta ja tiedän, millä tavalla saisin houkuteltua ihmisiä isommissa määrin blogiini – tekemällä juuri tällaiseen perustuvaa sisältöä. Syväanalyysini, joissa menee puoli tuntia lukea ja 20 tuntia kirjoittaa, tuovat blogiini mukavasti lukijoita. Tämä ilahduttaa minua aina, kun näen, että edelleen on paljon ihmisiä, jotka haluavat perehtyä asioihin ja nauttivat siitä.

Mutta tiedätkö, mikä teksti toi päivässä enemmän lukijoita blogiini kuin yksikään syväanalyysini tähän mennessä? Teksti, jossa pohdin, miksi Nordean kurssi yhtenä ainoana pörssipäivänä käyttäytyi kuten käyttäytyi. Sama pätee sijoitusmediaan. Osakekurssien päiväliikkeiden uutiset ovat usein luetuimpien uutisten seassa, vaikka pitkäjänteiselle sijoittajalle niillä ei pitäisi olla lähes juuri mitään väliä.

Palaten analyytikkoihin, heidän analyysinsä kärsii samasta nopean tiedon ahmimisen tarpeesta, jota somemaailma ruokkii. Kymmenien tuntien työ tiivistetään mustavalkoiseen osta/myy -maailmaan ja nyanssit unohtuvat täysin. Ja todellisuudessa sijoittaminen ei ole oikeasti mitään muuta kuin näitä nyansseja, koska jokaisessa sijoituksessa on niin mahdollisuuksia kuin riskejä – aina. Vahva ostosuositus ja korkea tavoitehinta usein negatoi kaiken tämän ja saa usein myös sijoittajat innostumaan.

Jos tähän lisää vielä ison maailman tyylin (jota Suomessa ei onneksi juuri näe), missä lähdetään oikeasti analyytikoiden ja salkunhoitajien toimesta aidosti nostattamaan hypeä jonkun yhtiön osakkeen ympärillä. Tällaista olemme nähneet sijoituksissa, kuten Tesla, Bitcoin ja Nvidia. Tätä tehdään usein myös tarkoituksella ja toivotaan, että sijoittajat lähtisivät hypeen mukaan (hypeä nostattava omistaja luonnollisesti omistaa jo osaketta).

Analyytikoiden osakesuositukset kärsivätkin usein pitkälti enemmän, ei huonosta laadusta, vaan vastaanottajan kiireisyydestä.

Mitä osakesijoittajan kannattaa muistaa osakesijoituksiin törmätessä?

Tärkeintä osakesuosituksiin törmätessä onkin muistaa, että ne ovat ennen kaikkea viihdettä. Niistä voi ottaa yhtiöitä omaan seurantaan, mutta osto- tai myyntipäätöstä ei puhuvien päiden perässä kannata koskaan tehdä. Tähän ei ole poikkeusta. Oli kyse menestyneistä yksityissijoittajista, ei- menestyneistä yksityissijoittajista tai mistä tahansa alan ammattilaisista.

Voin luvata, että kun luet tekstejäni, teen aina kaikkeni, että pyrin kirjoittamaan tasapainoisesti ja asioita yksinkertaistamatta, niin paljon kuin blogin formaatti siihen antaa kaistaa. Pyrin tarjoamaan omien kykyjeni ja ajankäytön rajoissa aina niin laadukasta sijoitussisältöä kuin pystyn. En anna sijoitussuosituksia oikeassa elämässä, blogissani, somessa tai mediassa, vaikka niitä lähes päivittäin minulta kysytään eri kanavoissa. Haluan kuitenkin olla avoin sijoitusteni menestyksestä, sijoituksistani sekä muista raha-asioista, koska tiedän kokemuksesta, että se on tärkeää, jotta ihmiset näkevät rahankaltaisten tabujen taakse.

Ja samalla haluan myös kertoa siitä, että vaikka saatan mediassa näkyä, minä, kuten suurin osa muistakaan, ei ole mitään mestarisijoittajia tai guruja. Koko sijoitusurani aikana olisin pärjännyt paljon paremmin, jos olisin aina vain sijoittanut indeksirahastoihin. Ja vasta viimeiset 5 vuotta olen voittanut indeksit – ja tässäkin olen onnistunut vain nipin napin. Osakesijoittaminen on aidosti hankala ja aikaa vievää harrastus, jos sitä haluaa tehdä menestyksekkäästi ja itsellänikin tulee aina olemaan optio vaihtaa indeksirahastoihin milloin vain, jos homma alkaa tympiä, jos minulla ei ole enää aikaa tai en vain yksinkertaisesti pärjää.

Media on työkalu sitä käyttäville ja suhde on symbioottinen. Itseäni ei haittaa tuollaiset otsikoinnit, koska ne ovat ihan perinteisiä klikkiotsikoita ja tuottaa myös kirjoilleni parempaa näkyvyyttä. Samalla kuitenkin tehtäväni on vain muistuttaa, että kyseessä ei ole oikeasti ostosuositus tai mikään muukaan, koska kaikkien sijoitusstrategia, budjetit, elämäntilanteet, sijoitushorisontit jne. vaihtelevat niin paljon, että toisen ihmisen peesaaminen on suurimman osan ajasta pelkästään haitallista.

Onkin tasan yksi asia, mihin menestyvä osakesijoittaja voi luottaa. Ja se on oma analyysi. Kaikki muut suorat osta/myy kaltaiset mielipiteet uutisvirrassa on staattista melua, jolle kannattaa antaa pelkästään viihdearvo.

————————————–

Voit tilata huippuarvostelut saaneet yli 10 000 kappaletta myyneen sijoituskirjani ”Viisas sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat” nyt erikseen tai yhdessä muiden kirjojen kanssa edullisesti Adlibriksestä täältä tai Tammen omasta verkkokaupasta kirja.fi

Voit myös ennakkotilata kaikki oleelliset rahataidot säästämisestä tienaamiseen tiivistävän toisen kirjani Vaurastu Viisaasti – rahataidot haltuun kirjani Tammen kirjakaupasta täältä! Jos ennakkotilaat kirjan saat 20%:n alennuksen kirjalle koodilla VAURASTUVIISAASTI20 !

Äänikirjojen ystäville kirjani löytyvät esimerkiksi Bookbeatistä, Storytelistä, Nextorysta sekä kaikista muistakin suomalaisista äänikirjapalveluista.

Jos taas olet uusi blogissa, Aloita täältä ja syvenny syvemmälle sijoittamisen ja henkilökohtaisen talouden maailmaan. Olen kirjoittanut blogiin kymmenen vuoden aikana yli 800 kirjoitusta henkilökohtaisen talouteen ja sijoittamiseen liittyen, joten löydät varmasti etsimäsi!

Muista myös seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista! 

Omavaraisuushaaste Threads
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter

Omavaraisuushaaste Instagram

16 kommenttia artikkeliin ”Osakesuositukset – varmin tapa alisuoriutumiseen sijoittajana”

  1. On se vaan nautinnollista lukea erinomaista tekstiä takovan ihmisen blogia. Ja bonuksena vielä se, että kirjoituksesi ovat täyttä asiaa. Maailma on täynnä jos jonkinlaista kirjoittajaa, mutta harvat heistä/ teistä ovat hyviä. Sinä sellainen kuitenkin olet.

    Joskus olen kinannut kaljapäissäni kirjallisuuteen perehtyneiden kanssa siitä, että kuka on kaikkien aikojen paras kirjoittaja maassamme; aina olen antanut ääneni Pentti Linkolalle. Olipa miehen mietteistä mitä mieltä tahansa, niin on se aivan valtavan taitavaa tekstiä mitä ao. ukko sai aikanaan paperille. Toinen mieleen tullut taituri on Erno Paasilinna.

    Anteeksi vaan, kun menin ohi aiheesta… en vaan malttanut olla sanomatta.

    Vastaa
  2. Anna vaan suosituksia, mutta kerro samalla, miten odotat kurssin käyttäytyvän valitsemallasi aikajänteellä, mitä teet ja kuinka nopeasti, jos kurssi nousee enemmän kuin ennakoit tai laskee (ts. missä tilanteessa kotiutat voiton tai tappion), mitkä osakkeet jäivät kakkoseksi tälle valitulle, kun ostopäätöksen teit, ja niin edelleen. Kun siihen peruutuspeiliin on niin helppo katsoa, ja toisaalta melkein kaikki kurssit nousevat joskus, mutta aikajänne on tietysti sijoittajalle ratkaiseva.

    Vastaa
    • Tässä itse asiassa hyvä pointti siihen juuri, miksi en niitä halua antaa, haha. Koska skenaarioita jokaisen yrityksen kanssa on niin loputtomasti, että kaikkea ei oikein voi edes kuvata. Viimeiset vuodet olleet hyvä muistutus siitä, että harvan yhtiön perusanalyysiin kuuluu pandemia, sota tai kova inflaatio, edes tulevaisuudessa. Aikajänteestä ja tietyistä skenaarioanalyyseistä varmasti kirjoitan jatkossakin, mutta on hyvä muistaa, että ne ovat aina aukkoja täynnä, koska maailma yllättää aina menollaan.

      Vastaa
  3. Olipahan taas suoraselkäinen kirjoitus ja täyttä asiaa. Kiitos.

    Media kyllä vääntää haastattelut sellaiseen muotoon joka myy. Itseä eniten huvittaa nousukaudella valtamedissa pyörivät jutut julkkissijoittajaguruista jotka ovat sattuneet ostamaan osakkeita ja sitten kertovat isoon ääneen (tai mediat ainakin näin antavat ymmärtää) kuinka huikeita sijoituksia on tullut tehtyä. Laskukaudella tappiosta puhutaan sitten todella harvoin… Uskon, että analyysin taso ei kovin monella kestäisi päivänvaloa.

    Vastaa
    • Kiitos! Joo tämä haastattelujen ja median kanssa työskentely viimeisen vuoden aikana on ollut aidosti mielenkiintoista kyllä, kun näkee, miten hommat hoituu ja millaiseen muotoon ne lopulta muotoutuvat. Näistä asioista aika vähän puhutaan, mutta koen, että tämä kokemus itselle on parantanut medialukutaitoa entisestään, kun osaa ehkä lukea muitakin juttuja ja haastatteluja enemmän rivien välistä.

      Vastaa
  4. Hei. Taas kerran mielenkiintoinen ja todella hyvin kirjoitettu teksti. Itse olen perinteisesti potentiaalisia sijoituskohteita tutkiessani katsonut yrityksen taloustietojen, arvostuksen ja muiden tärkeämpien asioiden tutkimisen jälkeen viimeisenä kuriositeettina myös analyytikoiden konsensusluokituksia tutkimastani osakkeesta. Tällöin en tietenkään ole asettanut niille kovin suurta painoarvoa, mutta olen ajatellut, että kun tämäkin tieto on helposti ja nopeasti nähtävissä monesta eri lähteestä, niin miksen vilkaisisi samalla sitäkin.

    Sanoisitko, että perinpohjaisemman tutustumisen jälkeen analyytikoiden konsensuksen vilkaiseminen on täysin yhtä tyhjän kanssa, vai onko se järkevää huomioida yhtenä viimeisistä tiedonjyvistä hyvin pienellä painoarvolla? Itse siis katson näitä varmaankin lähinnä tavan vuoksi ja harvoin ne vaikuttavat sijoituspäätöksiini mitenkään, joten en osaa sanoa, ovatko ne tärkeitä itsellenikään.

    Kiitos mahtavasta blogista! Erityisesti Pokémon TCG -tarinat ovat ensiluokkaisen jännittävää ja viihdyttävää luettavaa, niistä saisi koottua hyvin mielenkiintoisen tosielämän tapahtumista kertovan elokuvan. =)

    Vastaa
    • Kuulostaa varsin fiksulta lähestymistavalta. Etenkin tuo, että tekee oman analyysinsä ennen ja sitten vasta katsoo. Jos katsoo ihan ensimmäisenä muiden analyysiä firmasta, voi ankkuroituminen ja vahvistusharha värittää omaa analyysiä joskus vähän liikaakin. Itsellä käynyt näin pari kertaa.

      Ja jos puhutaan konsensusennusteista, niin riippuu paljon toimialasta. Tietyillä toimialoilla analyytikot pystyvät ennustamaan kellon lailla oikein ja ne ovat aidosti hyödyllisiä. Jos taas mietitään vaikka Medpace-casea, niin en ole koskaan katsonut konsensus-ennusteita, koska iso tekijä on omien osakkeiden osto (joita analyytikot eivät ennusteissaan yleensä laske sisään). Ironisesti tämä on oma paras sijoitukseni koskaan, joten laittaa miettimään… 😀

      Ja hienoa, että myös Pokémon-tekstit ovat miellyttäneet! Olen monesti miettinyt, että tarinoista voisi hyvin kirjoittaa vaikka kirjasarjan fitkiotyyliin vaihtamalla vain urheilulajin, johonkin kaikille tutuiksi, koska samat kilpapelaamisen lainalaisuudet ja jännät jutut kuitenkin pätevät lähes kaikissa lajeissa. Ja mielenkiintoisimmat vuodet ovat tarinassa vasta tulossa, joten uskon, että tekstit varmasti pitävät mukana ihan tarinan – tähän astiseen – loppuun asti!

      Vastaa
      • Kiitos hyödyllisestä vastauksesta! Pokémon TCG -juttuun halusin vielä sanoa, että ainakin itse pidän niiden tarinoiden käänteitä ja yllätyksiä erityisen mielenkiintoisina nimenomaan siksi, että kyseessä on tositarina ja tapahtumat ovat tapahtuneet oikeassa elämässä. Lisäksi oma veikkaukseni on se, että Pokémon TCG on ehdottomasti tarpeeksi laajalti tunnettu korttipeli siihen, että siitä kertovalle kirjalle, elokuvalle tai sarjalle riittäisi hyvin yleisöä. Niitä kortteja on kuitenkin pelannut tai ainakin kerännyt melko suuri osa varsinkin lapsista ja nuorista jo melkein kolmen vuosikymmenen ajan. Itse siis pidän sinun TCG-urasi kertomuksia erittäin mukaansatempaavina nimenomaan aiheen ja tarinoiden todenmukaisuuden vuoksi, enkä missään nimessä niistä huolimatta.

        Vastaa
        • Se on sinänsä ihan totta, että peli on yksi tunnetuimpia, niin yleisöä tarpeeksi on. Ja huvittavaahan sinänsä on, että peli on nykyään huomattavasti suositumpi kuin koskaan sinä aikana, kuin itse pelasin – pitkälti kiitos Pokémon GO:n aiheuttaman uudelleennousun.

          Vastaa
  5. Ei oo pelkoo, että kopioisin Esan salkkua.. hehe. Se salkku muodostuu juurikin sellaisista osakkeista, joita en hevillä ostaisi..

    mun salkku koostuu…

    Qualcom
    oildrillereitä
    telekommunikaattoreita
    kaivos
    rahtivarustamoita (ei koskaan kreikkuja)
    terästehdasta ja pankkia

    thäts it 14 eri firmaa, mut eri painotuksilla

    toisinsanoen, aika alkutuotantoa pukkaa, paitti Quoalcomm, joka on jokerina aika suurella painolla AI ja tekno rintamasta..im happy

    Vastaa
  6. Olipa taas hyvää luettavaa, Ja ole huoletta Esa, kaikki me jotka ”tunnemme” sinut, tiedämme, että et pidä itseäsi guruna, etkä anna sijoitusvinkkejä, vaan kerrot avoimesti omista tekemistäsi. Tuntemisella tarkoitan meitä, jotka seuraamme blogiasi, olemme lukeneet kirjasi, nähneet ja kuulleet sinua podcasteissä ja / tai livenä,
    Sanomasi on ollut aina yhteneväinen tässä(kin) asiassa. Mielenkiintoista on seurata sijoitusvalintojasi, vaikka itse olenkin indeksi-mimmi.

    Vastaa
    • Kiitos paljon! Tosiaan, omalla tavallaanhan tämä on paljon vanhan kertausta, mutta peruasioihinkin hyvä palata silloin tällöin – etenkin tällaisen huomattavan ison mediahuomion jälkeen, heh.

      Vastaa
  7. Tämä kommentti liittyy löyhästi/olemattomasti tähän kirjoitukseen.
    Kuuntelin viime viikolla Sijoituskästi bodia, jossa oli vieraana. Siinä todettiin, että voi olla fiksua kirjoittaa ylös, että miksi ostaa jotakin osaketta ja mikä on kyseisen osakkeen omistamisen tarkoitus. Kun jotakin osaketta pitää pitkään salkussa, niin sitä tulee vähän unohtaneeksi, että mitä on ajattelut sitä ostaessa. Varsinkin, jos se on muuttunut omasta mielestä vähän väärään suuntaan.

    Vastaa
    • Juurikin näin. Itseäni tosiaan helpottaa tämä blogi tosi paljon, kun voin lukea vanhoja tekstejäni, joihin on paljon käyttänyt aikaa ihan lukijoidenkin takia. Samalla kun on vastuussa lukijoilleen, tekee asian helpommaksi myös itselleen, eikä itseä onnistu niin helposti huijaamaan – lukijat kuitenkin onneksi huomaavat liian heppoiset perustelut.

      Vastaa

Jätä kommentti