Osinkokevät on täällä! Osinkokevät on suomalaisen sijoittajan lempiaika, koska silloin suurin osa suomalaisista yhtiöistä maksaa osingot kerralla koko viime vuoden tuloksesta. Ja ymmärrän tämän hyvin, koska kun oma osakesalkkuni oli vielä erittäin osinkokeskittynyt, sain esim. opiskeluaikoina merkittäviä summia lisää käyttööni, joko kuluttamiseen tai sijoittamiseen aina niinä kevään kuukausina, kun osingot saapuivat tilille.
Osinkojen saaminen tuntuu aina mahtavalta ja konkretisoi hyvällä tavalla sijoittamisen koko idean, osakkeet eivät ole vain tyhjää ilmaan vaan aito omistusosuus yhtiöstä. Osakesijoittaja on aina omistaja ja siten hänellä on myös omistajan oikeudet ja edut.
Mutta osingoissa on yksi valtava mutta. Niitä ei ymmärretä täysin ja niiden aiheuttama hype sokeuttaa yleensä selväjärkisenkin sijoittajan. Tämän lisäksi osingoista uutisoidaan sijoitusmediassa myös keväisin usein erittäin pieleen, joka saattaa viedä etenkin aloittelevia sijoittajia vahvasti harhaan. Tänään käynkin läpi osingoista väärin hypettämisen lyhyen oppimäärän sekä mitä parhaat osinkovuodet usein tarkoittavat.
Osingoista väärinuutisoinnin lyhyt oppimäärä
Osinkokevät kaivaa esiin tietenkin myös suomalaisen sijoitusmedian, joka rakastaa uutisoida osingoista, koska sijoittajat rakastavat osinkoja. Tämä on lähtökohtaisesti win-win ja varsin ok. Se, missä kohtaa asia ei kuitenkaan ole ok, on se, miten virheellisesti osingoista uutisoidaan.
Tänä keväänä parhaan väärinuutisoijan palkinnon on jo pokannut Helsingin Sanomat, joka listasi jutussaan suomalaiset pörssiyhtiöt suuruusjärjestyksessä osakekohtaisen osingon koon mukaan. Osakekohtaisella osingollahan ei absoluuttisesti ole mitään väliä, koska sijoittajan pitäisi olla kiinnostunut osakekohtaisesta osingosta SUHTEESSA osakkeen hintaan. Tästähän saadaan osinkotuotto%, joka kertoo sen tuoton, minkä sijoitukselle saat. Helsingin Sanomat ei jutussaan maininnut osakkeen hintoja millään tasolla, joten uutinen oli tietynlainen aloittelevan sijoittajan harhaanjohtamisen maailmanennätys.
Mutta loppupeleissä asia ei ole näinkään yksinkertainen. Helsingin Sanomien uutinen oli omalla tasollaan, mutta niin on median uutisointi keväällä ylipäätänsä, kun osakkeista puhutaan. Seuraavaksi yleisin juttutyyppi onkin ”Tässä on Helsingin pörssin parhaat osingonmaksajat”, jotka ovat otsikkonsa mukaisia juttuja, joissa kuvataan millä osakkeilla on korkeimmat osinkotuottoprosentit. Tämä lista kiinnostaa montaa sijoittajaa ihan syystä ja joskus listoilta löytyy yhtiöitä, jotka saattavat tuottaa jopa 10% osinkotuottoa, mikä on äärimmäisen korkea luku.
Kyseinen juttutyyppi onkin se yleisin ja vaikka ei ole yhtä harhaanjohtava kuin listaus osakekohtaisesta osingoista, jättävät nämä juttutyypit muutaman sijoittajalle erittäin oleellisen asian käsittelemättä, joista kaksi tärkeintä on
1) Kuinka monta prosenttia yhtiön viime vuoden tuloksesta/rahavirroista osinko on
2) Mitä yhtiö ohjeistaa tuloksestaan kuluvalle vuodelle ja mitkä ovat pidemmän aikavälin näkymät
Osingot kuvaavat aina jollain tasolla liiketoiminnan tuottamaa rahavirtaa edellisenä vuotena. Osakekohtaisella osingolla ja osinkotuottoprosentilla ei olekaan mitään väliä, jos sitä ei oikeasti vertaa syvemmälle liiketoiminnan rahavirtoihin ja kassaan. Kuinka suuren osan yhtiön voitosta yhtiö maksaa osinkoina? Miltä näyttää tulevat vuodet? Onko osinko kestävällä tasolla? Maksaako yhtiö jopa ehkä velaksi osinkoja? Missä kunnossa on yhtiön tase? Nämä ovat kaikki kysymyksiä, joista osinkoja hamuavan sijoittajan pitää olla myös äärimmäisen kiinnostunut – osakekohtaisen osingon tai osinkotuottoprosentin sijaan.
Osingothan ovat loppupeleissä vain peilaus yhtiön menneisyydestä ja nykyhetkestä. Monet yhtiöt maksavatkin suuren osan koko vuoden tuloksestaan pois, joka on aina pois tulevasta liiketoimintaan investoinnista. Yksi parhaista esimerkeistä tästä on Suomen pörssissäkin pyörivä SSAB, jonka toimitusjohtaja sanoi suoraa, ettei yhtiön tarvitse ennätyksellisen vuoden jälkeen kerätä rahaa kassaan, koska yhtiön taloudellinen tilanne on hyvä. Lopputuloksena on erittäin korkea osinko ja samalla siitä seurannut kurssinousu ihmisten innostuessa tästä erittäin korkeasta osingosta.
SSAB on siitä tärkeä esimerkki, että yhtiön liiketoiminta on äärimmäisen syklistä, eli hyvinä aikoina menee lujaa ja huonoina aikoina ei-niin-lujaa. Teräksessä on nähty supersykli viimeksi ennen vuoden 2009 finanssikriisiä ja huomattavaa onkin, että esim. juuri allekirjoittaneen kaikkien aikojen ensimmäinen osakesijoitus oli SSAB:n edeltäjään Rautaruukkiin – joka maksoi itse asiassa 16% osinkotuottoa sille hinnalle, jolla yhtiön osaketta ostin. Lopputuloksena se oli yksi kaikkien aikojen huonoimmista sijoituksista ja seuraavaksi avaan miksi. Nyt SSAB maksaakin ennätysosingot, mutta entä ensi vuonna?
Poikkeuksellisia osinkovuosia seuraa usein romahdus
Poikkeuksellisen hyviä osinkovuosia seuraa usein romahdus yksinkertaisesti siitä syystä, että ennätysvuodet ovat aina jollain tavalla poikkeuksellisia. Usein ne saattavat olla muutaman vuotta jatkuneen nousukauden huipennus (kuten ennen finanssikriisiä) tai vaihtoehtoisesti joku erikoistilanne taloudessa (kuten nyt).
Vuonna 2009 finanssikriisi tuhosi syklisten osakkeiden kursseista 70-80% ja vaikka aivan samanlaista joukkotuhoa tulemme tuskin tänä vuonna näkemään, ovat korkeat osingot vain merkki siitä, että viime vuosi oli erinomainen. Se ei kuitenkaan anna takuita seuraavan vuoden osakkeen hinnan tai edes osingon tasosta. Etenkin, jos yhtiö maksaa suurimman osan viime vuoden tuloksestaan osinkoina pois, ei kassaan jää ylimääräistä jaettavaa ensi vuoden varalle, ellei yhtiön tuloskunto pysy samana.
Ja pysyykö SSAB:n kaltaisten vahvasti raaka-aineiden hinnasta riippuvaisten yhtiöiden tuloskunto tänä vuonna samana kuin 2022? Vastaus on jyrkkä ei, sillä koko globaali talous on taantumassa todennäköisesti vuoden 2023 aikana ja samalla tämä ruokkii inflaation vastaisia voimia, jotka madaltavat raaka-aineiden hintoja entisestään.
Viime vuosi 2022 olikin koronan jälkeisen elvytyksen luoma syklihuippu monella alalla, jota korkea inflaatio ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ruokki entistä korkeammalle. Nyt talous-, korko- ja inflaatioympäristön muuttuessa täyteen vastatuuleen, edessä on syklisten yhtiöiden tulosten ja osinkojen romahdus.
Korkeat osingot tarkoittavatkin etenkin esim. raskaan teollisuuden syklisissä yhtiöissä pelkästään yhtä asiaa – takana on loistava menneisyys. Ja historiaa tulkiten edessä ainakin parin vuoden korpitaivallus niin yritykselle kuin sijoittajallekin.
Osingot ovat aina pois liiketoiminnan kassasta, eivät enempää tai vähempää
Osinkokevät on klikkiuutisoinnin kulta-aikaa sijoitusmedialle, koska osingot kiinnostavat sijoittajia niiden ollessa riihikuivaa rahaa tilillä. Suurin osa osinkojen ympärillä olevista jutuista kuitenkin vahvistaa sitä väärää kuvaa osingoista, että niiden perässä juokseminen sijoittajana olisi lähtökohtaisesti järkevää. Tiedän tämän henkilökohtaisesta kokemuksesta, koska olin aloittelevana sijoittajana samassa ansassa, joka aiheutti myös sen, että sijoitustuottoni kärsivät tästä osinkoinnostuksesta.
Osinkoinnostuksessa on myös hyvä muistaa, että vaikka sijoitukselle saisi vaikka 10% osinkotuoton, usein kyseisen yhtiön osake laskee samaisen 10%:n verran osingon irtoamispäivänä. Samalla raha on aina pois yhtiön kassasta eli tietyllä tavalla myös yhtiön liiketoiminnan arvosta.
Kun lopetin itse osinkojen metsästäminen sijoituksillani, osinkotuottoni laskivat, mutta sijoitustuottoni paranivat – ja pitkällä aikavälillä tämän pitäisi olla sijoittajalle se merkitsevin asia.
Kansankapitalismi on ottanut blogiurani aikana valtavia askelia eteenpäin ja Suomessa onkin yli miljoona osakesijoittajaa. Tämä on mahtavaa. Seuraava askel onkin varmistaa, että kaikki nämä yli miljoona suomalaista saadaan oikeasti keskittymään merkityksellisiin asioihin sijoittamisessa! Ja tällä hetkellä tuntuu, että etenkin sijoitusmedia tuntuu olevan enemmän tämän tiellä kuin tätä edistämässä.
Pyrinkin jatkossa joka osinkokevät keskittymään listoihin, joita media julkaisee parhaista osingonmaksajista myös blogissani. Mutta sen sijaan, että lähtisin korkeiden osinkojen korostamiseen mukaan, tulen käymään läpi luvut näiden korkeiden osinkojen takana – ja mitä sijoittajan kannattaisi oikeasti ajatella niistä pelkän osinkotuottoprosentin tuijottamisen lisäsi. Alkaen tästä osinkokeväästä.
————————————–
Mikäli tarkempi pohdinta osingoista kiinnostaa, minulla on sijoituskirjassani Viisas Sijoittaja – tunne itsesi ja osakemarkkinat täysin oma kappale omistettu pelkästään osinkojen käsittelylle! Kirjan pystyy ennakkotilaamaan vielä kahden viikon ajan Tammen verkkokaupasta alekoodilla VIISASSIJOITTAJA30 30%-alennuksella nyt vain 24,50 euron hintaan! Tarjous voimassa vain ennakkotilauksen ajan eli enää kuukauden!
Jos olet uusi lukija ja olet kiinnostunut säästämisestä, sijoittamisesta, rahan tekemisestä tai taloudellisesta riippumattomuudesta aloita tästä ja löydä helpoiten sinua kiinnostavimmat kirjoitukseni. Blogini kattaa jo yli 700 tekstiä, joten olen varma, että löydät etsimäsi.
P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta käyttämässäsi sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksista!
Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Twitter
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville
Hei ja kiitos taas erittäin mielenkiintoisesta aiheesta.
Lippulaivani suomalaisessa pörssissä on tällä hetkellä Nordea joka kertoo jakavansa omistajille tulevina vuosina isoja osinkoja,
Toivoisin että avaisit tätä Nordean näkökulmaa ja tilannetta blogissasi.
Aihe on tosiaan aina yhtä ajankohtainen. Nordea onkin erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa, nyt kun korotkin ovat nousseet ja yhtiön liiketoiminta on saanut buustia tästä. Kokonainen yritysanalyysi on Nordeasta tulossa, mutta tosiaan ennen sitä kirjoitan vielä tarkemmin todennäköisesti jo ensi kuussa myös Nordean osinkojen kestävyydestä!
”Kuinka suuren osan yhtiön voitosta yhtiö maksaa osinkoina? Miltä näyttää tulevat vuodet? Onko osinko kestävällä tasolla? Maksaako yhtiö jopa ehkä velaksi osinkoja? Missä kunnossa on yhtiön tase? Nämä ovat kaikki kysymyksiä, joista osinkoja hamuavan sijoittajan pitää olla myös äärimmäisen kiinnostunut – osakekohtaisen osingon tai osinkotuottoprosentin sijaan.”
Olen sijoittajana vielä ihan ”noob”, voisitko tehdä postauksen missä ohjeistat kaltaisiani keltanokkia siitä, että miten näihin mainitsemiisi kysymykseen löytyy vastauksia ja miten ns. avainlukuja tulisi tulkita? Ehkä jonkinlaisen esimerkin kera niin voisi olla sitten luottavaisempi kun itse kokeilisi lähteä tutkimaan yritys X:n tilinpäätöstä.
Aloittelijana minulle on rahastot tuttuja, mutta osakkeiden valinta on ihan arpapeliä tai muiden matkimista. Tahtoisin osata itsekin perustella valintojani.
Ehdottomasti! Hyvä ajatus, otan heti tekstilistalleni. Ja täytyy tosiaan mainita, että paneudun näissä asioissa erittäin syvälle myös tuossa sijoituskirjassani, joka julkaistaan vähän yli viikon päästä. Eli sen lukeminen varmasti auttaa myös erittäin pitkälle alkuun tuossa (ja monessa muussakin asiassa matkalla löytämään oma sijoittajaääni) eli sen hankkiminen varmasti auttaa myös eteenpäin noissa asioissa.
Mutta laitan tosiaan tämän idean myös tekstilistalle ja pyrin saamaan tekstin ulos nyt kevään aikana, kun osingot ovat erityisen ajankohtaisia.
Amen! Omalla sijoitusuralla ymmärsin onneksi heti ja varsin nuorena että pelkällä osingolla ei monenkaan prosentin tuottoa tehdä. (Johtiko havainto hyviin sijoituspäätöksiin on sitten toinen asia.)
Alkoi tekstiä lukiessa tuntua suorastaan siltä *foliohattu päähän* että tahallaan annetaan mediassa väärää kuvaa kahtiajaon lisäämiseksi. Varsinkin kun katsoo miten suurimmat mediat ovat itsensä lokeroineet. No, tämä nyt vain anekdoottina, en minä sentään salaliittoteoriohin usko. Klikeillä media pyörii.
Klikeistä puheen ollen, voisi olla hauskaa kirjoittaa osingoista klikkijuttu käänteisestä näkökulmasta. Eli maalata jutussa kuva firman katastrofaalisen huonoista näkymistä koska eivät pysty investoimaan rahavirtojaan tehokkaasti, vaan osakkeenomistajaparat joutuvat tyytymään osinoihin! Perään laskutoimitukset kuinka nopeasti minkäkin firman osake painuu nollaan kun kirja-arvo jaetaan ulos.
Hyvä teksti taas kerrassaan, tälle kirjoitukselle soisi enemmänkin näkyvyyttä.
Hyvä kuulla, että joku oppi tämän nopeasti sijoitusuransa aikana! Itsellä meni hävettävän monta vuotta sisäistää tämä ja iso kuva kokonaisuudessaan.
Ja oikeassa olet, media pyörii klikkiotsikoilla ja paine toimittajilla on luoda juttuja sitä tahtia, että tuntuu, että suurin osa laatulehdistönkin jutuista on pelkkää huttua, jolla ei ole mitään arvoa ja asiavirheiden määrä on samalla moninkertaistunut. Mutta kylmästihän voi vain ajatella, että mediakin on vain liiketoimintaa ja päätarkoitus on monelta medialta unohtunut – tästä itseasiassa Katleena Kortesuokin on kirjoittanut erinomaisen Journalismin kuolema -kirjan, jonka luin juuri vähän aikaa sitten.
Ja haha, itse asiassa tuo on erinomainen idea, jota voisi blogissakin käyttää samankaltaisena ideana kun mitä alunperinkin mietin! Pitäisi klikkiotsikoitakin käyttää enemmän blogissa, koska noh kaikkihan niitä käyttävät ja tuollaisessa tekstissä tosiaan olisi varmasti monelle sijoittajalle arvoa.
Mitä mieltä olet Hitas-asunnon ostamisesta omaan käyttöön ensiasunnoksi?
Olen itse katsellut juuri Puoli-hitas asuntoja tässä seuraavaksi asunnoksi ja Hitas-asunnot ovat tällä hetkellä mielestäni samalla viivalla eli erinomainen vaihtoehto, jos sellaisen saa.
No ei tod.
Paskaa laatua rakentamisessa. Esimerkkinä vaikkapa Katajanokan hitastalot
Valitettavaa se, että melkein mikä tahansa uudisrakennus alkaa nykyään olemaan pieni riski, kun uutisia seuraa – hitas tai ei. Rakennuskustannusten nousu saattaa jossain kohtaa vaikuttaa laatuun, mutta toki edelleen rakennetaan hyviä rakennuksia – rakennusyhtiöstä riippuen.
Hyvin kirjoitettu ja hyvä analyysi. Samalla kannattaa muistaa, että osinkosijoittaminen on yksi varteenotettava sijoitusstrategia. Ja silloin ei Helsingin pörssi todellakaan riitä. Hyvin hajautettu salkku amerikkalaisia bluechip-osinkoaristokraatteja on varma tapa saada kestävällä pohjalla olevaa ja kasvavaa passiivista tuloa. Tai voi ostaa osinkoaristokraatti- tai quality dividend-ETF:fää.
Jep erittäin tärkeä pointti, jos haluaa oikeasti rakentaa osinkokasvusalkkua, niin merta edemmäs kannattaa mennä ehdottomasti kalaan. Etenkin juuri tuonne Atlantin toiselle puolelle, koska sieltä löytyy aivan eri tasoisia osingonmaksajia ja osingon maksun historiaa. Toki samat vaarat luuraavat myös monesti näissä yhtiöissä-
Näinhän se menee kuten Kalle sanoo, että osinkostrategia on täysin toimiva strategia, kun vain ymmärtää ettei sitä toteuteta ostamalla isointa kuluvan vuoden osinkoprosenttia.
Markkinan tuotosta karkeasti noin puolet tulee osinkoina (+korkoa korolle osingot takaisin sijoitettuna) ja toinen puoli arvon noususta. Yhtiökohtaisesti tämä jakauma vaihtelee äärimmäisyyksien välillä 100% osinkoina ulos ja jatkuva arvon lasku (Telia) vs. 0% osinkoa ja jatkuva arvon kasvu (B&H).
Osakepoiminnan periaatteiltaan osinkostrategia palaa laatu- ja arvosijoittamiseen, jossa pyritään ostamaan systemaattisesti arvoaan kasvattavia yrityksiä mahdollisimman halvalla. Kasvavan tuloksen ja vahvasta positiivisen kassavirran turvin ne maksavat KASVAVAA osinkoprosenttia kohtuullisella osingonjakosuhteella. Sillä ei ole väliä onko osinkoprosentti ostettaessa jossain 2 – 3 % välillä, kunhan se kasvaa osakkeen arvoa romahduttamatta. Enkä nyt puhu osinkodipistä, joka on joko osingon suuruinen tai sitä pienempi tai suurempi, mutta hyvässä yrityksessä nopeasti ohimenevä.
Oma perusteluni tälle strategialle on ikäni, jonka nojalla kontraan hieman väitettä ”pitkällä aikavälillä arvon nousu pitäisi olla jokaisen sijoittajan tavoitteena”. Tämä on hyvä periaate NUORELLE salkun kasvattajalle. Defensiiviseen puolustuspeliin jo siirtyneellä jatkuvaa omaa kassavirtaa salkustaan tavoittelevalle osinkostrategia on perusteltua, koska romahduksia tulee väistämättä ja silloin markkinan mielipiteenä muodostuva arvo romahtaa pahemmin kuin yrityksen tuloksesta maksettava osinko. Eläkeläisen rahan tarve on tämän vuoden kuukauden lomassa, eikä vuosikymmenien päässä.
Teoriassa 4% osingot saa myymälläkin, mutta kevään 2020 ja 2022 myynnit olisivat aiheuttaneet katastrofaalisen loven tuleviin tuottoihin loppuiäksi. Osinkostrategian sivuvaikutus on, että niin kauan kuin osingot sijoitetaan takaisin, oma osinkosumma kasvaa vuosittain kaksinumeroisella prosentilla (koska on valittu keskimäärin osinkoaan kasvattavat yritykset, joita ostetaan osingoilla lisää). Jokaiseen uuteen osinkodippiin mennään siis omalla ennätysosinkosummalla, joka romahdusvuonna maksetaan sitä edeltävän viimeisen hyvän vuoden tuloksesta. Siinä sitä sitten ollaan ostoksilla ennätysosingoilla romahtaneilla markkinoilla. Tämä on ajoituksen ilmainen lounas, koska se onnistuu autopilotilla jokseenkin kerran kerrasta jokaisessa romahduksessa. 2020 oli poikkeustapaus EKP:n käytännössä kiellettyä pankkiosinkojen maksun ja silloinkin arvo romahti osinkoa enemmän, joten ostaja sai selkeän ajoitusedun.
Kiitos erinomaisesta kommentista!
Itse asiassa äärimmäisen mielenkiintoinen statistiikka on juuri tuo, kuinka paljon markkinoiden tuotoista syntynyt historiallisesti osinkoina ja kuinka paljon arvonnoususta. Kaivelin kirjaa varten aika paljon tutkimuksia tästä aiheesta osinkolukuani varten ja historiallisesti, osingot ovat olleet selvästi yli 50% kaikesta tuotosta – mutta ero on kaventunut koko ajan.
Ja ikä on myös tärkeä muistaa, koska 30-vuotiaan sijoitusprofiilin tosiaan keskimäärin pitääkin mielestäni näyttää erilaiselta kuin eläkeläisen. Isäni, joka on myös eläkkeellä lähinnä juuri keskittyy osinkojen keräämiseen, joka on täysin ymmärrettävää. Ja usein on myös luonnollisempaa, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän pyrkii keskittymään varallisuuden suojelemiseen sen absoluuttisen kasvattamisen kannalta.
Tärkeintä on mielestäni olla vain ihastumatta puhtaasti yhteen strategiaan, asiaan tai maantieteelliseen markkinaan, vaan miettiä monipuolisesti sitä, mitä sijoittamisella juuri hakee. Osingot eivät itsessään ole universaalisti paras sijoitusstrategia kaikille.
Hei!
Olet muistaakseni jossain tekstissä maininnut, että muutat salkkusi koostumusta defensiivisemmäksi kun FIRE matka alkaa olla lähempänä ”eläkkeelle” jäämistä.
Mitä muutoksia meinaat tehdä?
Tuleeko salkkuun enemmän vakaita osingon maksajia?
Vaihdatko sijoitukset suurempiin firmoihin?
Korkosijoituksia?
Juurikin näin. Mutta koska siihen on matkaa todennäköisesti ainakin se 10 vuotta, on vaikea sanoa, mistä salkku tulee silloin koostumaan. Mutta todennäköisesti tulen käymään läpi ainakin juuri nuo kaikki mainitsemasi vaihtoehdot. Aktiivista sijoittamista tulen todennäköisesti myös silloin harrastamaan ja allokaatio voi tietenkin muuttua talouden ja markkinoiden mukana tarvittaessa myös silloin.